Lue keskustelun säännöt.
Eronneet vanhemmat, jotka miettivät lasten sijaan vain omaa onneaan
23.07.2026 |
Tähän ilmiöön törmää ihan hirveästi keski-ikäisten eronneiden keskuudessa. Kun ero koittaa, osa vanhemmista ei tippaakaan mieti, miltä lapsista tuntuu. Vanhempi saattaa ryhtyä vimmalla deittailemaan heti eron jälkeen. Pahimmillaan kuvittelevat, että Mio-Aurorasta ja Elli-Oliverista on vain kiva saada joku Mikko isäpuoleksi/Jenni äitipuoleksi tai katsella, miten vanhempi käy viihteellä milloin kenenkin kanssa. Todellisuudessa iso osa lapsista toivoo, että vanhempi ei tuo kotiin eron jälkeen uutta puolisoa. Kurjimmissa tapauksissa vanhempi ryhtyy virittelemään uusperhekuviota lyhyen tuntemisen jälkeen ja siinä siten ollaan saman katon alla vieraan aikuisen (ja hänen lastensa kanssa). Vanhempi ei tietenkään näe tätä ikävänä, hän kuvittelee lastensa olevan yhtä haltioituneita uudesta kumppanista kuin vanhempi itse on. Eikä sekään tee lasten psyykkeelle hyvää, jos lapsi seuraa vierestä vanhemman vaihtuvia irtosuhteita. Kyllä kouluikäinenkin jo tajuaa, että tuo "yökylään tullut vanhemman kaveri" on tullut harrastamaan seksiä vanhemman kanssa. Ja tämäkös alakoululaista lasta ällöttää, eikä teinitkään halua kuunnella vanhempien seksielämän ääniä kotona.
Miten vaikea on vanhemmalla ajatella, että eronneenakin hänen ensisijainen tehtävänsä on lapsistaan huolehtiminen ja lasten parhaan ajatteleminen? Ei se, että vanhempi laittaa eroa prosessoivat lapset keskelle uusperhe-elämää. Vanhempi voi vallan hyvin seurustella, mutta yhteen ei tarvitse uuden kumppanin kanssa muuttaa eikä uusperhettä perustaa. Sitten ehtii muuttaa kumppanin kanssa yhteen, kun lapset ovat aikuisia ja lähteneet kotoa maailmalle.
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Ehkä keskusteluun osallistuvat toivovat, että joku eronnut vanhempi edes hetken miettisi, kannattaako muuttaa uuden kumppanin kanssa yhteen/pykätä uusperhettä pystyyn/tehdä uuden kumppanin kanssa iltatähteä.
Tai ehkä joku eroa miettivä voisi miettiä vielä toisenkin kerran, jos lapsia on hankkinut.
Tosissanne aikuiset ihmiset näin kuvittelette? :D Miksi eronnut joka näkee jo otsikosta että täällä jauhetaan paskaa juuri hänestä, miksi hän edes avaisi keskustelua? Olen aidosti utelias.
Kyllä tässäkin ketjussa näkee että kommentointi osuu monen omasta päätöksestään eronneen ihon alle.
Ja jälleen kerran, nyt ei ole kysymys väkivalta yms perheiden eroista joissa ero on aina hyvinvointiteko lapsille. Vaan niistä eroista kun pitää lähteä jahtaamaan huumaa.
Se kertoo lähinnä siitä että nämä huuman jahtaajat ovat todella herkillä eivätkä ole käsitelleet omaa osuuttaan erosta.
Kertoo siitä, että sulla on kummallisen värittynyt näkemys. Tunnen monia eronneita, kuten keski-ikäisenä useimmat. Yhden ainoan huuman jahtaajan, ja sekin on kuultu jätetyltä osapuolelta, eli vain toinen puoli tarinaa on käsissä (joskin uskon häntä). Huuman jahtaaja oli mies.
Hyvinkin läheisten ihmisten elämää seuranneena niitä eroja on harkittu vuosia. Mukaan liittynyt taloudellista hyväksikäyttöä, rajua riitelyä, elämien täyttä eriytymistä. Aika monella mies vetäytynyt vuosien myötä omiin asioihinsa ja käy perheessä pyörähtämässä sen verran että ruokapöytään tulee. Eron jälkeen on oltu pitkissä suhteissa taas tai yksin.
Niin ihmettelen, mistä joku voi löytää massoittain jotain sarjaeroajia ja huumailijoita? Tietysti jos lähipiiri on vähän värittynyt niin ehkä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä, kun täällä väitetään, että uusperheet ovat vaikeita eivätkä onnistu. Olen lapseton nainen ja keväällä kävin treffeillä nelikymppisen lapsettoman miehen kanssa, joka toivoi omia lapsia. Hän kertoi, että oli viime vuonna ollut puoli vuotta parisuhteessa naisen kanssa, joka oli kolmen pienen lapsen yh-mutsi. Lapset olivat siis harvoin isänsä luona. Minulle tämä mies antoi pakit toisten treffien jälkeen. Eli hän oli aiemmin kelpuuttanut parisuhteeseen kolmen pienen lapsen yh-mutsin,mutta minua ei kelpuuttanut.
Ongelma on tässäin tapauksessa suomalainen nainen.
Älä sitten eron jälkeen valita, kun joudut maksamaan elatus maksuja tai että on taloudellisesti tiukkaa, jos olet itse halunnut erota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Ehkä keskusteluun osallistuvat toivovat, että joku eronnut vanhempi edes hetken miettisi, kannattaako muuttaa uuden kumppanin kanssa yhteen/pykätä uusperhettä pystyyn/tehdä uuden kumppanin kanssa iltatähteä.
Tai ehkä joku eroa miettivä voisi miettiä vielä toisenkin kerran, jos lapsia on hankkinut.
Tosissanne aikuiset ihmiset näin kuvittelette? :D Miksi eronnut joka näkee jo otsikosta että täällä jauhetaan paskaa juuri hänestä, miksi hän edes avaisi keskustelua? Olen aidosti utelias.
Kyllä tässäkin ketjussa näkee että kommentointi osuu monen omasta päätöksestään eronneen ihon alle.
Ja jälleen kerran, nyt ei ole kysymys väkivalta yms perheiden eroista joissa ero on aina hyvinvointiteko lapsille. Vaan niistä eroista kun pitää lähteä jahtaamaan huumaa.
Se kertoo lähinnä siitä että nämä huuman jahtaajat ovat todella herkillä eivätkä ole käsitelleet omaa osuuttaan erosta.Kertoo siitä, että sulla on kummallisen värittynyt näkemys. Tunnen monia eronneita, kuten keski-ikäisenä useimmat. Yhden ainoan huuman jahtaajan, ja sekin on kuultu jätetyltä osapuolelta, eli vain toinen puoli tarinaa on käsissä (joskin uskon häntä). Huuman jahtaaja oli mies.
Hyvinkin läheisten ihmisten elämää seuranneena niitä eroja on harkittu vuosia. Mukaan liittynyt taloudellista hyväksikäyttöä, rajua riitelyä, elämien täyttä eriytymistä. Aika monella mies vetäytynyt vuosien myötä omiin asioihinsa ja käy perheessä pyörähtämässä sen verran että ruokapöytään tulee. Eron jälkeen on oltu pitkissä suhteissa taas tai yksin.
Niin ihmettelen, mistä joku voi löytää massoittain jotain sarjaeroajia ja huumailijoita? Tietysti jos lähipiiri on vähän värittynyt niin ehkä sitten.
Kaikilla ne erot eivät ole pitkään harkittuja. Ja osalla eron takana voi oikeasti olla pieni syy. Ehkä unohdat, että monella näitä tapauksia on lähipiirissä ja ihmiset ovat kertoneet syyn erolle ihan avoimesti. Joskus nuo syyt ovat pieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eron jälkeen pannaan kuin jänis mutta ei sitouduta tai tuoda lapsille näytille ketään. Kaikki perustuu panemiseen.
Onko puolison lihominen pieni syy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen seonnut. Haluan hoikkaa kiimaista naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan asiaakin aloituksessa on mutta tämä loppukaneetti on typerä:
"Vanhempi voi vallan hyvin seurustella, mutta yhteen ei tarvitse uuden kumppanin kanssa muuttaa eikä uusperhettä perustaa. Sitten ehtii muuttaa kumppanin kanssa yhteen, kun lapset ovat aikuisia ja lähteneet kotoa maailmalle"
Että pitäs siis luopua vaikka lisälapsihaaveistaan sen takia että on mennyt tekeen jo yhden lapsen ja enempää ei saa tehdä koska meni eroamaan lapsen toisesta vanhemmasta?
Liian nopeaa etenemistä tietenkin on hyvä välttää mutta että pitäs täysin jäädä elämässään passiiviseen tilaan johon ei saa tulla muutoksia ennenkuin lapsi on aikuinen? Tämä on aivan typerä ja turha vaatimus. Ei se lapsikaan toivo että oma vanhempi uhraa ihan kaiken vain sen takia että netissä jonkun mielestä uusperhekuviot eivät voi ikinä onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapset heittopusseina, seilaavat vuoroviikoin kahden kodin välillä. Olen aina ollut sitä mieltä että sen pitäisi olla niin päin että vanhemmat harrastaisivat kodin vaihtoa vuoroviikoin. Esimerkiksi Piritta ja Niklas Hagman toimivat eron jälkeen sillain. Siinä on todella ajateltu lasten parasta - jos on pakko erota. Mutta siinäpä se onkin - aikuiset eivät jaksa yleensä sellaista rumbaa mutta lapsien on sitten pakko jaksaa. Pahimmillaan molemmissa kodeissa tosiaan vaihtuvat kumppanit vanhemmalla. Lapset kaipaavat tasaista arkea, läsnäolevaa vanhempaa ja rakkautta.
Harvalla on siihen samalla tavalla pätäkkää.
Ai? Kaksi kotia joka tapauksessa täytyy olla. Silloin kun toinen asuisi lasten kodissa, toinen voisi asua siinä vanhempien kämpässä. Sitten taas vaihto kun viikko kulunut. Kyllä se on vaan se oma "minä ja minun tarpeet" ideologia joka estää ajattelemasta lasten parasta.
Niin että eron jälkeen vanhemmat asuisivat edelleen samassa asunnossa? Viikon kuluttua edessä toisen sotkut, pyykit jne. Toimiiko tuollainen? Eri asia jos asuntoja kolme kuten tuossa esimerkissä.
Toimii, jos molemmat siivoavat omat sotkut ja koti pidetään siistinä.
Monesti eron syy on kun toinen kyllästyy toisen sotkuihin. Ja eihän se sotkija tapojaan todellakaan eronkaan jälkeen muuttais.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten on niitä, jotka jättävät koko perheensä, eivät vain puolisoaan.
Sälyttävät kaiken vastuun toiselle vanhemmalle ja näkevät lapsiaan ehkä kolme kertaa vuodessa. Minulle kävi näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapset heittopusseina, seilaavat vuoroviikoin kahden kodin välillä. Olen aina ollut sitä mieltä että sen pitäisi olla niin päin että vanhemmat harrastaisivat kodin vaihtoa vuoroviikoin. Esimerkiksi Piritta ja Niklas Hagman toimivat eron jälkeen sillain. Siinä on todella ajateltu lasten parasta - jos on pakko erota. Mutta siinäpä se onkin - aikuiset eivät jaksa yleensä sellaista rumbaa mutta lapsien on sitten pakko jaksaa. Pahimmillaan molemmissa kodeissa tosiaan vaihtuvat kumppanit vanhemmalla. Lapset kaipaavat tasaista arkea, läsnäolevaa vanhempaa ja rakkautta.
Harvalla on siihen samalla tavalla pätäkkää.
Ei tämä pätäkkää niin paljon vaadi. Voi hyvin olla, että perheellä säilyy vanha koti, vanhemmat vaihtavat vuoroa kotona ja se toinen vanhempi käy pienessä yksiössä lapsivapaansa.
Pienessä yksiössä? Kuka aikuinen haluaa johonkin neukkuyksiöön? Omakotitalo järven/meren/joen-rannalla se olla pitää.
Vierailija kirjoitti:
Sitten on niitä, jotka jättävät koko perheensä, eivät vain puolisoaan.
Sälyttävät kaiken vastuun toiselle vanhemmalle ja näkevät lapsiaan ehkä kolme kertaa vuodessa. Minulle kävi näin.
Miten siinä voi vaan käydä näin? Ihan itse teit päätöksesi.
Ihme vastuutonta porukkaa.
Tuli heti mieleen se lor tto joka oli iltalehtiin itkenyt eroaan kun mies onkin ihan hullu. Niin vaan muutettiin lapsista välittämättä kun uusi mies tuli samalla oven avauksella kun edellisen heitti pihalle. Siinä on lapsillaollut sulateltavaa. No saapahan tuo ak ka kärsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten on niitä, jotka jättävät koko perheensä, eivät vain puolisoaan.
Sälyttävät kaiken vastuun toiselle vanhemmalle ja näkevät lapsiaan ehkä kolme kertaa vuodessa. Minulle kävi näin.
Miten siinä voi vaan käydä näin? Ihan itse teit päätöksesi.
Ihme vastuutonta porukkaa.
Siis anteeksi mitä? En tehnyt mitään päätöstä. Mies jätti minut ja lapset. Perään olen ruikuttanut joka viikko, että näkisi lapsiaan normaalisti, mutta ei näe.
Vierailija kirjoitti:
Tuli heti mieleen se lor tto joka oli iltalehtiin itkenyt eroaan kun mies onkin ihan hullu. Niin vaan muutettiin lapsista välittämättä kun uusi mies tuli samalla oven avauksella kun edellisen heitti pihalle. Siinä on lapsillaollut sulateltavaa. No saapahan tuo ak ka kärsiä.
Keneen julkkikseen viittaat?
No jos edes yksi juuri eronnut tuntee piston sydämessään ja pysyy sinkkuna edes vähän pidempään..