Miksi tein 4 lasta???!!! Nyt on lapsenlapsia liuta (7) odottamassa hoitopaikkaa ja lahjoja ja kaikenlaista.

Ihan mielenkiinnosta, auttoiko joku sun lasten hoidossa aikoinaan?

Mitä muistaa teidän ikäluokkaa, lapset olivat vähän väliä omilla vanhemmillanne hoidossa. Itse olen tätä ikäluokkaa, vanhemmat pistivät isovanhemmille hoitoon. Mutta hei, älä välitä, tuolla itsekkäälllä asenteella kukaan ei auta teitä, kun teillä tulee tarve avulle.

Vierailija kirjoitti:

Pidä ehkäisyvalistusta lapsillesi. Sanot että nyt riittää, et jaksa enää koko ajan lisääntyvää lapsilaumaa.

Mitä ehkäisyvalistusta, jos näillä on normaaleja 2-3 lapsen perheitä? Ennemminkin kertoa, että ostavat lastenhoitajan käyttöönsä.

Lapset ovat kohta jo koulussa. Aika menee nopeasti. Jotenkin outoa, ettei kahden vanhemman perheessä selviydytä kahden lapsen hoidosta ilman jatkuvaa ulkopuolista apua.

Mun äiti taas kyselee milloin saisi lapsenlapsen hoitoon. Anoppi teki jo raskausaikana selväksi ettei aio lasta hoitaa. Enkä ole missään vaiheessa olettanut, että isovanhemmat olisi joku ilmainen päivähoito. Lapsi on muutamia kertoja ollut yön äidilläni tässä kolmen vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kolme lasta iältään 3-7 v. Toiset isovanhemmat eivät ole kertaakaan ottaneet hoitoon ja toiset pari kertaa. Ennen lapsia kuvittelimme, kuinka isovanhemmat haluaisivat olla mukana elämässämme. Toisin kuitenkin kävi ja hylkäämisen kokemus on iso. Ollaan mieheni kanssa olleet aika väsyneitä nämä vuodet. Varmasti olisimme pystyneet olemaan parempia vanhempia, jos isovanhemmat olisivat osallistuneet elämäämme muutenkin, kuin harvinaisilla työläillä vierailuilla. 

 

Suosittelen teitä siis ajattelemaan, että teette merkittävän sukupolviteon, kun autatte lapsianne hoitamalla heidän lapsiaan. Todennäköisesti suhteenne lapsenlapsiinne ja lapsiinne kantaa myös vanhuutenne vuosiin.

Kolme lasta noin pienellä ikäerolla on vaan monille liikaa, tätä ei moni vanhempi tunnu tajuavan.  

Hoidan välillä kaverin päiväkoti-ikäistä lasta, kolmea en ottaisi hoitoon, se olisi yksinkertaisesti liikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä muistaa teidän ikäluokkaa, lapset olivat vähän väliä omilla vanhemmillanne hoidossa. Itse olen tätä ikäluokkaa, vanhemmat pistivät isovanhemmille hoitoon. Mutta hei, älä välitä, tuolla itsekkäälllä asenteella kukaan ei auta teitä, kun teillä tulee tarve avulle.

Ja mistähän ikäluokasta puhut? Kyllä hoitovastuu on aina ollut vanhemmilla, täyshoitomummoloita on ollut aniharvassa. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kolme lasta iältään 3-7 v. Toiset isovanhemmat eivät ole kertaakaan ottaneet hoitoon ja toiset pari kertaa. Ennen lapsia kuvittelimme, kuinka isovanhemmat haluaisivat olla mukana elämässämme. Toisin kuitenkin kävi ja hylkäämisen kokemus on iso. Ollaan mieheni kanssa olleet aika väsyneitä nämä vuodet. Varmasti olisimme pystyneet olemaan parempia vanhempia, jos isovanhemmat olisivat osallistuneet elämäämme muutenkin, kuin harvinaisilla työläillä vierailuilla. 

 

Suosittelen teitä siis ajattelemaan, että teette merkittävän sukupolviteon, kun autatte lapsianne hoitamalla heidän lapsiaan. Todennäköisesti suhteenne lapsenlapsiinne ja lapsiinne kantaa myös vanhuutenne vuosiin.

Joo tässä asiassa varmasti parhaiten toimisi kohtuus joka suuntaan, ja siinä auttaisi paljon, jos osapuolet saisivat suunsa auki.

Mulla tulee näitä juttuja lukiessa aina sellainen apua-olo, että paljonkohan meidän vanhemmat on kärsineet lasten hoidosta, mutta oon kyllä joka kerta kysynyt, että sopiiko. Ehkä voi ajatella, että ne olis sanoneet, että ei sovi, jos ei sovi, ja jos ei sanoneet, niin oma moka. Toki meidän lapset ei asuneet isovanhempien kanssa samassa maassa kuin muutaman pikkulapsivuoden, ja me on enemmänkin kyläilty kuin lapset käyneet hoidossa, mutta silti tulee sellainen ääk-olo.

Itse toivon, että joskus yli kymmenen vuoden päästä pystyn lapsiani tukemaan hoitamalla heidän mahdollisia lapsiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on neljä aikuista lasta (19-29) eikä vielä yhtään lastenlasta. Olen ajatellut et hoitakoon ristiin. Tulen tekemään yökylille tiukat rajat. Toki välillä otetaan mielellään, mutta muuten olen hommani hoitanut.

Meillä lapset (2 lasta, 3 lapsenlasta) räknäävät sitä, kuinka paljon kummankin lapset ovat meillä olleet. Sen mukaan sitten jakavat päiviä keskenään. Kukaan ei ole ikinä kysynyt meiltä mitään. Samoin meilläkin joka viikko lapsenlapsia, jotka ovat raskaassa iässä, 1-5v.

Itsellä kaksi teiniä enkä ole ikinä pyytänyt, että äitini heitä ottaisi hoitoon, omasta halustaan otti välillä, kun lapset olivat 2-5v.

Siskoni vie jatkuvasti lapsiaan sinne, eikä äitini aina jaksaisi, mutta ei osaa sanoa ei 😐

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä muistaa teidän ikäluokkaa, lapset olivat vähän väliä omilla vanhemmillanne hoidossa. Itse olen tätä ikäluokkaa, vanhemmat pistivät isovanhemmille hoitoon. Mutta hei, älä välitä, tuolla itsekkäälllä asenteella kukaan ei auta teitä, kun teillä tulee tarve avulle.

Ja mistähän ikäluokasta puhut? Kyllä hoitovastuu on aina ollut vanhemmilla, täyshoitomummoloita on ollut aniharvassa. 

Kyllä olin yllättävän paljon hoidossa isovanhemmillani, omat vanhemmat ns boomereita. Tosin, jos asenne tuollainen, ei tarvitse tulla rippijuhlille tai lakkiaisiin, jos se lapsenlapset teitä ahdistaa. Eikä soitella apua ongelmiinne.

no johan on asiat (tai ihmiset) kummalleen nykyään muuttuneet, kun lapset ja lapsenlapset ovatkin sitten riesana vaan...Onneksi itse osaan nauttia molemmista ihan täysillä, kun vielä pystyn ja sitä omaa aikaa silti riittää vaikka kuinka...

Vierailija kirjoitti:

Pieniä eläkkeitä saavat eläkeläismummot tinkivät omasta elämästään ja jopa syömisistään ja lääkkeistäänkin jotta pystyvät muistamaan lapsenlapsiaan ja/tai heidän jälkikasvuaan näiden merkkipäivinä, jouluna ja heidän saavuttaessaan erilaisia etappeja elämässään ja tähän kaikkeen uppoaa paljon rahaa jos sukua on paljon eikä kehtaa ihan pieniä summia lahjaan laittaa. Monilla naisilla on oma eläke suhteellisen pieni ja tulevaisuudessahan perheellisen ja avioliitossa eläneenkään eläkeläisen tuloja ei kasvata enää edes lesken eläke sitten, kun puolisosta aika jättää. Sekin vaihtoehto on kurja jos rahavarojen vähyyden takia joutuu tekemään omaan jälkikasvuun tai heidän puuttuessaan muihin sukulaisiin välimatkaa eikä enää eläkeläisenä osallistu merkkipäivien ja muiden juhlatilaisuuksien viettoon. Moni ihmettelee mihin ne eläkeläiset rahansa haaskaavat ja tarvitsevatko eläkeläiset ylipäätään mihinkään käytettäväksi rahaa eivätkä tule ajatelleeksi, että kyllä se elävässä elämässä kiinni pysyminen maksaa eläkeläisille siinä kuin muillekin.

Tuntuu aika karmealta tuollainen. Itsellä mukava tilanne kun olemme tukevasti työelämässä olevia viisikymppisiä, joilla kaksi pikkuista lastenlasta. Otamme sovitusti lapset silloin tällöin, meillä vielä asuu kotonakin teinejä iin hyvin mahtuvat sekaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidä ehkäisyvalistusta lapsillesi. Sanot että nyt riittää, et jaksa enää koko ajan lisääntyvää lapsilaumaa.

Mitä ehkäisyvalistusta, jos näillä on normaaleja 2-3 lapsen perheitä? Ennemminkin kertoa, että ostavat lastenhoitajan käyttöönsä.

 

Lapset ovat kohta jo koulussa. Aika menee nopeasti. Jotenkin outoa, ettei kahden vanhemman perheessä selviydytä kahden lapsen hoidosta ilman jatkuvaa ulkopuolista apua.

Osa  kolme-nelikymppisistä perheellisistä elää kuin teinit. Jatkuvasti pitää päästä omille menoille, on kaikenlaista festaria ja tapahtumaa ja lapset kipataan mummolle kysymättä edes onko ok. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä muistaa teidän ikäluokkaa, lapset olivat vähän väliä omilla vanhemmillanne hoidossa. Itse olen tätä ikäluokkaa, vanhemmat pistivät isovanhemmille hoitoon. Mutta hei, älä välitä, tuolla itsekkäälllä asenteella kukaan ei auta teitä, kun teillä tulee tarve avulle.

Ja mistähän ikäluokasta puhut? Kyllä hoitovastuu on aina ollut vanhemmilla, täyshoitomummoloita on ollut aniharvassa. 

Kyllä olin yllättävän paljon hoidossa isovanhemmillani, omat vanhemmat ns boomereita. Tosin, jos asenne tuollainen, ei tarvitse tulla rippijuhlille tai lakkiaisiin, jos se lapsenlapset teitä ahdistaa. Eikä soitella apua ongelmiinne.

Erikoinen se on asenne sinullakin. Kyllä useimmat isovanhemmat auttaa mielellään, mutta kohtuus kaikessa. 



 

Mielestäni ei pidä tehdä lapsia, jos ei jaksa myös isovanhemmuutta. Ja mitä enemmän niitä mukuloita tekee, sen enemmän tulee olemaan lapsenlapsia, joille se suhde isovanhempaan on tärkeä. 

Itse aion hoitaa omia lapsenlapsia, jos niitä saan. Omat vanhemmat ei juuri minua auttaneet, heillä oli omat elämät elettävänä. Se on sit eri asia, jos on esimerkiksi vakavia sairauksia, jotka verottaa voimia. Silloin ei voi samalla tapaa auttaa. 

Jokaisella lapsenlapsellanne on 3 tätiä/setää. Miksi juuri teidän pitää hoitaa eivätkä lapsenne vuorottele toistensa kanssa tarvitessaan lastenhoitoapua?

Vierailija kirjoitti:

Mitä muistaa teidän ikäluokkaa, lapset olivat vähän väliä omilla vanhemmillanne hoidossa. Itse olen tätä ikäluokkaa, vanhemmat pistivät isovanhemmille hoitoon. Mutta hei, älä välitä, tuolla itsekkäälllä asenteella kukaan ei auta teitä, kun teillä tulee tarve avulle.

Ei ole kaikki isovanhemmilla lapsiaan hoidattaneet. Muistan että itse olin toisessa mummolassa kerran kesässä ja toisia isovanhempia en edes muista kun he kuolivat kun olin vielä pieni. Tuosta itsekkyydestä vielä sen verran että avulla ja avulla on eroa. Se ei ole enää mitään avun pyytämistä että hoidattaa jatkuvasti omia lapsia isovanhemmilla. Apu silloin tällöin on tietysti paikallaan mutta jokaisen pitää ihan itse lapsensa hoitaa. Lapsia tehdessä jo pitää tehdä vain sillä ikäerolla ja niin monta kun jaksaa itse hoitaa. Jos isovanhemmista on apua niin se on kaikki plussaa, se ei voi olla oletus.

Harjoitukset ja kovapanosammunnat sekä tiheään tahtiin olevat kertausharjoitukset tekevät arjesta kestettävän.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ei pidä tehdä lapsia, jos ei jaksa myös isovanhemmuutta. Ja mitä enemmän niitä mukuloita tekee, sen enemmän tulee olemaan lapsenlapsia, joille se suhde isovanhempaan on tärkeä. 

Itse aion hoitaa omia lapsenlapsia, jos niitä saan. Omat vanhemmat ei juuri minua auttaneet, heillä oli omat elämät elettävänä. Se on sit eri asia, jos on esimerkiksi vakavia sairauksia, jotka verottaa voimia. Silloin ei voi samalla tapaa auttaa. 

Höpö höpö. Täällä ei syntyisi tämänkään vertaa lapsia jos omien lasten hoitamisen lisäksi pitäisi olla valmis toimimaan vielä vanhanakin lastenhoitajana lastenlapsille. Nykyään niin moni jää lapsettomaksi että tuo ajatus on senkin kannalta ihan hullu.

Ongelmaasi on hyvin helppo ratkaisu, alat itse määrittämään milloin voit hoitaa lapsenlapsiasi. Pidä lastesi kanssa perhepalaveri ja puhu heille tilanteesta. Kerro heille että teillä pitää myös olla omaa elämää ja lastenlasten hoitoa on nyt vain liikaa. Kerro heille suoraan ja kiertelemättä kuinka usein voit lapsia hoitaa. Sovitte sitten yhdessä miten hoitopäivät jaetaan. Varaudu siihen että kohtaat vastutusta mutta älä anna periksi. Älä myöskään sitten suostu ottamaan lapsia useammin. Jos tulee joku akuutti hoitotarve niin se on sitten pois seuraavilta hoitokerroilta. 

Sinun pitää viimeistään tuossa iässä oppia pitämään omia puoliasi ja sanomaan tarvittaessa ei käy. Eikö lastesikin olisi jo korkea aika oppia etteivät vanhemmat ole heidän palvelijoitaan ikuisesti vaan vanhemmillakin on oma elämänsä ja omat tarpeensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä muistaa teidän ikäluokkaa, lapset olivat vähän väliä omilla vanhemmillanne hoidossa. Itse olen tätä ikäluokkaa, vanhemmat pistivät isovanhemmille hoitoon. Mutta hei, älä välitä, tuolla itsekkäälllä asenteella kukaan ei auta teitä, kun teillä tulee tarve avulle.

Ja mistähän ikäluokasta puhut? Kyllä hoitovastuu on aina ollut vanhemmilla, täyshoitomummoloita on ollut aniharvassa. 

Naiset elävät vanhoiksi, koska isoäitejä tarvitaan. Esimerkiksi Suomesss 1700-luvun kirkonkirjoista näkee, että lasten mahdollisuudet selviytyä aikuisiksi olivat paremmat, jos samassa kylässä asui isoäiti, joka ei heti kuollut. Mies edisti jälkeläistensä hyvinvointia kuolemalla pois jaloista sitten kun hänestä ei enää ollut metsää raivaamaan, peltotöihin eikä suurpetoja kaatamaan.