Miksi tein 4 lasta???!!! Nyt on lapsenlapsia liuta (7) odottamassa hoitopaikkaa ja lahjoja ja kaikenlaista.
Luulin, että eläkepäivämme olisivat rauhaisia. No eivät ole, kun omat lapset ovat alkaneet sikiämään. Ja tuo 7 tulee kolmen lapsen lapsista (3+2+2), yksi on vasta 22v, eli lisää varmastikin jossakin vaiheessa pukkaa.
Viimeisen 3 vuoden aikana meillä ei ole ollut yhtäkään viikkoa, ettei olisi ollut 2-3 lapsenlapsihommapäivää päällä. Mökillekin pitää ottaa mukaan.
Missään ei ole omaa rauhaa. Leluja on kaikkialla. Teen yhä edelleen lapsille sopivaa ruokaa, makaronilaatikkoa, spagettia ja pinaattilettuja.
Ollaan miehen kanssa puhuttu, että muutetaan pohjoiseen (asutaan Uudellamaalla, kuten lapset perheineenkin) niin saadaan rauha.
Kommentit (178)
Tämä on taas näitä. Ne jotka paheksuu, eivät kerro paljonko itse hoitavat lapsenlapsia. Ja kolmekymppisten on täysissä voimissa turha huudella. Siinä iässä jaksoin hyvin hoitaa omat lapseni, enkä edes kiikuttanut sisaruksia päiväkotiin.
Muutto ulkomaille. Kakruiäjenkakrulle synttäritxt riittäkööt.
Vierailija kirjoitti:
Oletko niitä vanhempia, jotka kuvittelivat, että vanhemmuus loppuu, kun lapset täyttävät 18? Ettei niistä sen jälkeen ole kuin iloa ja apua, korkeintaan.
Kun tekee lapsia, sitoutuu loppuiäkseen olemaan heille tuki ja turva. Siihen kuuluu myös mahdollisuus, että tulee lapsenlapsia ja tarvitaan hoitoapua.
Mutta ainahan voit todeta, että kiitos, nyt riittää, en halua enää elää lapsiperhe-elämää.
Ihan loppuiäkseen ei kaikki voi sitoutua olemaan se tuki ja turva. Minun äiti eli satavuotiaaksi. Eipä hänestä minulle tueksi ja turvaksi enää viimeisinä vuosikymmeninään ollut.
Kaikki, jotka vanhaksi elävät, tulevat jossain vaiheessa sellaiseen kuntoon, että olisi aika hävytöntä vaatia heiltä enää yhtään mitään.
Mieheni isä oli pahasti reumasairas, jo 70-vuotiaana ei pystynyt kunnolla kävelemään eikä ajatuskaan aina enää kunnolla juossut, kun kivut oli niin kovat. Mitähän tukea ja turvaa häneltä olisi voinut saada?
Ai niin rahaa tietysti. No ei, kyllä ne omat hoitamiset ja sairaalajaksot vei ihan tarpeeksi. Päinvastoin mieheni ja veljensä auttoivat isäänsä monin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Jollakin isovanhemmalla voi olla niin monta lapsenlasta ettei muista edes kaikkien nimiä.
Tunnen miehen, jolla on 27 lastenlasta. Nämä lapset on totutettu siihen, että lahjat ovat vaatimattomia jos niitä edes on.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavilla oli samaa vaivaa. Ratkaisivat asian muuttamalla syksyisin n. puolen vuoden ajaksi Espanjaan. Kesäisin sitten tapaavat lapsenlapsia ja lapsiaan. Onnistuisiko teillä sama?
Aika hullua, jos täytyy ulkomaille tai muuallekaan karkuun muuttaa. Kyllä vanhempien täytyy kyetä sanomaan aikuisille lapsille, että tarvitaan ja halutaan omaa aikaa eikä lapsenlapset voi jatkuvasti olla hoidossa.
Lapset kasvaa, ei haittaa mitään, täytyy hoitaa asiat niin, että kun vanhenette, on auttavia käsiä ympärillänne ihan omasta takaa!
Ei ne kauaa pieniä ole. Meillä jo vanhimmat (10 ja 12v) ei halua enää käydä mummolassa, koska siellä on tylsää, ja 8v:kin alkaa olemaan vastahakoinen. Joten nauttikaa nyt vielä kun saatte hoitaa.
Voi, onpa surullista luettavaa. Itse tein 5 lasta osittain juuri sillä ajatuksella että vanhoilla päivilläkin on pieniä ihmisiä elämässä. Lapsenlapsia toistaiseksi 6 ja hoitaisin vaikka joka päivä, näinhän perheet on toimineet jo tuhansia vuosia. Ja ihanaa nähdä, miten omat lapset kasvaa vanhemmuuden myötä!
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle sellainen kysymys, että mitä nuo lapset ja heidän puolisonsa oikein puuhailevat kun jatkuvasti heidän jälkikasvu on teillä hoidossa?
Mitä lapset ja heidän puolisonsa puuhaavat kun lapsensa ovat niin usein mummolassa?
No mitähän, ehkä lisää lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollakin isovanhemmalla voi olla niin monta lapsenlasta ettei muista edes kaikkien nimiä.
Tunnen miehen, jolla on 27 lastenlasta. Nämä lapset on totutettu siihen, että lahjat ovat vaatimattomia jos niitä edes on.
Tuo nyt ei vielä ole mitään. Minä tunsin pariskunnan jolla oli yli 100 lastenlasta :D
En kyllä ajatellut meidän kolmen lapsen mahdollisia lapsenlapsia juurikaan hoitaa. Emme ole itsekään juuri ikinä apuja muilta saaneet, joten omat lapsemme ovat kasvaneet siihen, että lapset hoidetaan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavilla oli samaa vaivaa. Ratkaisivat asian muuttamalla syksyisin n. puolen vuoden ajaksi Espanjaan. Kesäisin sitten tapaavat lapsenlapsia ja lapsiaan. Onnistuisiko teillä sama?
Aika hullua, jos täytyy ulkomaille tai muuallekaan karkuun muuttaa. Kyllä vanhempien täytyy kyetä sanomaan aikuisille lapsille, että tarvitaan ja halutaan omaa aikaa eikä lapsenlapset voi jatkuvasti olla hoidossa.
Yhtä hullua, kuin se, että normaali aikuinen ihminen ei ymmärrä, että vanhukset ei enää jaksa pieniä lapsia jatkuvasti hoitaa.
Lasten hoitaminen on raskasta. Joskus on hyvä auttaa pientenlasten vanhempia ja ottaa lapsia hoitoon, että vanhemmat saa hetken huokaista, mutta sei se jatkuvaa saa olla.
Mulla 3 lasta ja toistaiseksi 6 lapsenlasta. Yhdellä lapsista ei vielä omia lapsia. Kun kaikki lapsenlapset asuu samalla paikkakunnalla, niin kyllä vahdittavia ja yökyläilijöitä riittää, etenkin kesäisin. Ja kyllä, kuten apkin, niin joskus väsyttää, jopa tympäiseekin, kun aina on joku tulossa mymmolaan. Ja tunnustan, että joskus mietin, että jos olis tehnytkin aikoinaan vaan yhden lapsen...jaksaisi varmaankin nauttia enemmän jokaisesta lapsenlapsi-hetkestä. Silti oikeesti, kuten varmaan et ap:kään, en luopuisi yhdestäkään lapsestani, enkä yhdestäkään lapsenlapsesta. Mielellään auttaa, kun muistaa omaa äitiaikaa, jolloin apua ei ollut. Mielellään auttaa, vaikka kyllästyttääkin monesti ja toivoisi enemmän sitä omaakin aikaa, ennenkuin ihan vanhenee. Ja joo, pitäisi osata sanoa joskus ei, mutta se on vaan vaikeaa, kun omiaan rakastaa. Lapset kuitenkin kasvavat, tulee varmasti aika, jolloin ei mummokaan enää ole niin pop. Ap, tsemppiä sulle, suunnitelkaa ja varatkaa itsellenne matka yms, jolloin saatte kahdenkeskenkin lomailla.
Muutatte koska ette osaa vetää rajoja
Itselläni ei ole lapsia mutta iän puolesta voisi olla jo lapsenlapsia. Sivusta seuraaja näkee asiat joskus objektiivisemmin. Jotkut lapset kohtelee vanhempiaan todella epäasiallisesti, ihan kuin nämä olisi maailmassa vain heitä varten.
Yksikin mies vei eroahdistuksesta kärsivän koiransa joka työpäivä äidilleen hoitoon. Koska äitikin asui kerrostalossa, hän oli täysin sidottu tuohon äänekkääseen koiraan. Kaikki arkipäivät vain kotona ja koiralenkillä. Mukavaa eläkeläisen elämää. Eikö sillä miehellä ole yhtään älyä päässä...
Opetelkaa sanomaan ei. Ette ole lapsillenne mitään velkaa ettekä ole täällä vain heitä varten. Pitää olla oikeus omaankin elämään.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne kauaa pieniä ole. Meillä jo vanhimmat (10 ja 12v) ei halua enää käydä mummolassa, koska siellä on tylsää, ja 8v:kin alkaa olemaan vastahakoinen. Joten nauttikaa nyt vielä kun saatte hoitaa.
Niin mutta jos omat neljä lasta on tehty 10 vuoden haarukassa niin lapsenlapsia voidaan tehdä 20 vuoden haarukalla. Aina on alle kouluikäisiä hoidettavana. Neljävitosena tosiaan töiden ohessa onnistui, mutta 65-vuotiaana ottaa jo tosi koville.
Meillä vieläpä kuopus oli 13, kun esikoinen teki ensimmäisen lapsenlapsemme.
Meillä ei ole vielä koskaan ollut lapsi vapaata aikaa.
Olemme halunneet rakkaudesta lapsiimme heitä auttaa ja tutustua ja luoda suhteen jokaiseen lapsenlapseemme.
Mutta on tämä kyllä aikamoista.
Olisiko aikanaan kannattanut käyttää enemmän pyllykoloa?