Lue keskustelun säännöt.
Lestadiolaiset, kertokaa miksi muut uskovat eivät ole mielestänne uskovia?
13.07.2026 |
Tämä on teologinen ketju. Muut päänaukojat menkööt pois. Perustin uuden ketjun, koska pelkään että tuo yks uhkailuja sisältävä ketju ei säily kauaa.
Mutta jutellaas ystävällisesti, mutta rakentavasti. Ja mode koittakoon tajuta, että teologiset, karultakin kuulistavat linjanvedot eivät ole henkilöihin menevää ivaa. Me saatamme olla hyvissä väleissä keskenämme, vaikka veikkaisimme toistemme menevän kuumalle puolelle.
Eli kysymykseni kuuluu:
-miksi ette pidä muiden seurakuntien uudestisyntyneitä kristittyjä pelastuksen tiellä olevina? Ja älkää pliis sanoko että Jumala vain tuomitsee. Kyllä te käytännössä erottelette.
-mitkä teologiset jutut puuttuu muilta, jotka teidän mielestänne on teillä, eli olennaiset ja erottavat pelastuskysymykset?
Ja ymmärrän että jotkut teistä ajattelee vapaammin kuin muut, mutta nyt puhutaan herätysliikkeenne ydinteologiasta.
Ystävällisin mutta vakavin terveisin,
-Yhteiskristillinen
Kommentit (812)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on RAKKAUS. Keskity tärkeimpään.
Matteuksen evankeliumi:
7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Tuo tahto selviää Raamatusta, siksi on tärkeää lukea sitä.Ihminen voi helposti ympäröidä itsensä rakkaus-puheella ja vaipua paatumuksen tilaan. Silloin omatunto ei enää kehota parannukseen eikä ihminen koe tarvitsevansa armoa.
Ihan vilpittömästi kysyn, että mistä lestadiolaisen opetuksen mukaan pitää tehdä parannus? Ymmärtääkseni pahoista teoista. Esim. Jeesus opetti että käskyt pidetään kun rakastetaan Jumalaa koko sielusta ja lähimmäistä kuten itseään. Jeesuksen mukaan syntiä ovat pahat ajatukset, siveettömyys, murhat, varkaudet, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, häijyys, ylpeys ja uhmamieli. (Markus 7:20-23). Ihan sopiva näkökulma.
Kuitenkin ihmettelen miksi lestadiolaisuudessa synniksi lasketaan asiat joilla ei tunnu olevan mitään tekemistä tuon listan kanssa. Miten vaikka korvakorut on synti? Niitä ei edes kielletä Raamatussa. Oikeastaan yhdessä sananlaskussa korvarenkaasta puhutaan positiiviseen sävyyn. Kuitenkin jos joku ottaa korvakorut, heti katsotaan, että se on niin suuri synti ettei ihminen ole enää lestadiolainen. Myöskin suhtautuminen meikkaamiseen ja hiusten värjäykseen ihmetyttää. Eikö Raamattu ole uskon ylin auktoriteetti, eikä vanha tapakulttuuri? Samasta syystä mietin miksi televisioon laitteena tai kokonaisiin musiikkigenreihin suhtaudutaan niin jyrkästi.
En ehkä ihmettelisi tätä, jos lestadiolaiset suhtautuisivat samalla vakavuudella lähimmäisenrakkauteen. Nykyisellään jo 7-vuotias tietää, että "uskovaisella" ei ole vaikka korvakoruja ja televisiota. Samalla rajauksella ei suhtauduta muiden hyvään kohteluun. Toki moni lestadiolainen opettaa lapsensa käyttäytymään hyvin ja kohtelemaan muita hyvin, mutta muiden hyvästä kohtelusta ei ole tehty uskon tuntomerkkiä. Miksi? Minusta näyttää nyt vähän siltä, että lestadiolaiset odottavat parannusta pikkuasioista, eivät suurista synneistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raamatussa ajatus siitä, että jokaisen ihmisen tulee tehdä parannus, ilmaistaan useissa kohdissa:
Esim. Apostolien teot 17
“Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. 31Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista.”
Jos koet ettet tarvitse parannusta, olet omavanhurskas ja suurin syntisi on silloin epäusko. Kaikki ihmiset ovat syntisiä.
Toivoisin ettei ulkonäköasioita sotkettaisi tähän teologiseen ketjuun. Löydät niistä kymmeniä muita ketjuja. Ulkonäköjutut ovat tapakulttuuria, ne eivät ole syntejä. Voit vaikka googlettaa ”ehdonvallan asiat”.
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa ajatus siitä, että jokaisen ihmisen tulee tehdä parannus, ilmaistaan useissa kohdissa:
Esim. Apostolien teot 17
“Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. 31Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista.”Jos koet ettet tarvitse parannusta, olet omavanhurskas ja suurin syntisi on silloin epäusko. Kaikki ihmiset ovat syntisiä.
Toivoisin ettei ulkonäköasioita sotkettaisi tähän teologiseen ketjuun. Löydät niistä kymmeniä muita ketjuja. Ulkonäköjutut ovat tapakulttuuria, ne eivät ole syntejä. Voit vaikka googlettaa ”ehdonvallan asiat”.
Miksi se tapakulttuuri on sitten niin voimakas, että korvakorut on heti merkki ettei ole lestadiolainen? Minusta parannusta tarvitsee vaikka siitä että sanoo toiselle vihaisena rumasti. Eihän kukaan kohtele muita aina hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa ajatus siitä, että jokaisen ihmisen tulee tehdä parannus, ilmaistaan useissa kohdissa:
Esim. Apostolien teot 17
“Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. 31Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista.”Jos koet ettet tarvitse parannusta, olet omavanhurskas ja suurin syntisi on silloin epäusko. Kaikki ihmiset ovat syntisiä.
Toivoisin ettei ulkonäköasioita sotkettaisi tähän teologiseen ketjuun. Löydät niistä kymmeniä muita ketjuja. Ulkonäköjutut ovat tapakulttuuria, ne eivät ole syntejä. Voit vaikka googlettaa ”ehdonvallan asiat”.
Miksi se tapakulttuuri on sitten niin voimakas, että korvakorut on heti merkki ettei ole lestadiolainen? Minusta parannusta tarvitsee vaikka siitä että sanoo toiselle vihaisena rumasti. Eihän kukaan kohtele muita aina hyvin.
Vaikea sanoa tuosta voimakkuudesta 🤔
Suomen lestadiolaisten ulkonäköön liittyvät tavat heijastelevat koko yhteiskunnassa vallinneita ”siveysnormeja”.
Aikanaan maailmallisena pidetty ulkonäkö on nykyään ihan tavallinen, mutta meidän tavat on jääneet kirjaimellisesti vanhoillisiksi. Luulen, että ne hitaasti muuttuvat.
Muissa maissa uskovaisten ulkonäkötavat voivat olla erilaisia. Esim. Venäjällä uskovaisilla on korvikset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
”Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224eTässä se on selitetty. Tuo kannattaa lukea tarkasti.
Jeesus puhalsi opetuslastensa päälle ja sanoi heille: Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annettu, niille ne ovat anteeksi annetut.
Joille te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.
Olen löytänyt tuon uskon vanhoillislestadiolaisuudesta.
Tai en voi sanoa, että itse aktiivisesti etsin.
Pikemminkin niin, että Jumala veti minua parannukseen.
Villi veikkaus: sä olet lestadiolaisperheestä?
Toki luonnollisesti menit siihen liikkeeseen.
Kyllä muissakin seurakunnissa lapset/nuoret/aikuiset kääntyy Jeesuksen luo ja tekee parannuksen. Usein hengellinen koti löytyy siitä vanhempien seurakunnasta tai toisesta kristillisestä.
-Yhteiskristillinen
Nyt on törkeää veikkailua ja yleistämistä. Minullakin on ystävä, jonka vanhemmat ovat täysiä ateisteja, mutta hän sattui opiskeluaikanaan tutustumaan lestadiolaisiin ja sai parannuksen armon. Lestadiolaisia on siis monista lähtökohdista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Mitä tuo samanlainen usko tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me vanhoillislestadiolaiset uskomme, että jokainen lapsi syntyy uskovaisena.
Jos hän kuolee ennen kastetta, hän pääsee taivaaseen.
Mutta kasteen halveksiminen kadottaa
Se jää vanhempien synniksi.
No sitten ette opeta luterilaisittain. Luther opetti perisynnistä. Eli jokainen on perisyntinen jo äidin kohdusta, koska kannamme sitä Aatamin perintöä.
Siis lapset on iän ja kehitystason puolesta taivaskelpoisia, Jeesuskin siunasi lapsia. Mutta se taivaskelpoisuus poistuu myöhemmin iän ja ymmärryksen karttuessa.
Sä et koulussa huomaa lapsikastetuista tai kastamattomista mitenkään, kuka on kastettu vauvana tai ei. Vauvakastetut kiroilee ja kiusaa kavereitaan. Tärkeintä on kristillinen kasvatus ja uskontielle saatteleminen, mutta siitähän sylivauva ei tajua vielä hölkäsen pöläystä.
Lapsikaste tuntuu olevan enemmän niiden vanhempien rauhoittelua, kun taas lapsi ei hyödy siitä mitään. UT:ssa ei kaste edeltänyt uskoa, vaikka perhekuntiakin kastettiin.
-Yhteiskristillinen
Aivan sekava viesti.
Perisynti kadottaa lapsen ja taivaskelpoisuuskin poistuu. Lapsikasteellakaan ei ole mitään merkitystä. Eli voiko lapsi mielestäsi pelastua ollenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1. Ah, miksi taivaan valtakunnan / niin moni hylkää tahallaan / ja jatkaa turhuutensa unta / ja tyytyy tähän maailmaan? / On tärkeämpää kaikki muu, / Jumala aina unohtuu.
2. On juhla meille valmistettu / hääsaliin Isän ylhäisen, / on taivaan herkut varustettu, / ne ovat lahja Jeesuksen. / Jo kulkee kutsun tuojia / ja kutsu koskee kaikkia.
3. Vaan moni meistä torjuu kutsun, / se hukkuu huoliin, tehtäviin, / sai yksi ostaa uuden pellon, / on toinen mennyt naimisiin. / On meillä kiire yhtenään, / me emme jouda lähtemään.
4. Voi varokaatte, varokaatte, / ettette saisi katua! / Nyt lahjaksi te kaiken saatte, / on myöhä kenties huomenna. / On ovet kohta lukitut, / on kiire, kiire, kutsutut!
5. Jos liian myöhään kolkutatte, / ei ovi enää aukea. / Te itkette ja vaikerratte, / vaan itkua ei kuunnella. / On monet häihin kutsutut, / vaan harvat ovat valitut.
6. Suo kutsuasi, Herra, muistaa, / ymmärtää varoitustasi. / Ei kukaan kutsun torjuneista / saa maistaa illallistasi! / Tee itse minut valmiiksi, / ennen kuin suljet ovesi.
Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. Anna-Maija Raittila 1976, 1984.
Ethän siirrä parannuksen tekemistä sinne yksinäiseen mustikkametsään! Kun kuulet kutsun Jumalan valtakunnasta, tee parannus <3
No eihän sille mitään voi, jos ja kun Jumala kutsuu usein juurikin yksinäisyydessä. :o
Hommahan menee just niinpäin, että silloin kun muu hälinä ympäriltä on laantunut, niin Jumala alkaa puhua. Jumala riisuu usein kiireestä ja ihmissuhteista, joihin ihminen on turvannut, ja jäljelle jää Jeesus. Jeesuskin sanoi rukoilemisesta "mene kammioosi ja sulje ovesi".
Ei Jumala todellakaan odota että "katotaas onko lestadiolaisia lähimmän 100 km säteellä", eihän sitä uskaltais lähteä minnekään Lappiin vaeltamaan tai ulkomaille, jos Jumala olis vain lestadiolaisten varassa.
Ihan oikeesti. Älkää pitäkö Jumalaa niin pienenä. Te ootte kehittäneet kokonaisen doktriinin Jeesuksen syntien päästämis/pidättämislauseelle! Ikinä ei saa olla vain 1 Raamatun jakeen varassa.
Jumala tietää, että jos ihminen alkaa haparoida Jeesuksen puoleen niin siinä ei aina kannata odotella, koska sielunvihollinen usein iskee väliin "äsh, älä murehdi, nuku yön yli, aamulla asiat näyttää positiivisemmalta."
Enkä mä tarkoita että kristinusko on jotain erakkouskoa, päinvastoin. Meidät on luotu yhteyteen muiden kanssa. Mutta hyvin moni Raamatun henkilö kävi erämaassa ja oli aivan yksin. Ei Mooseksen kanssa ollut kukaan muu kuin Jumala, kun näki palavan pensaan jne.
-Yhteiskristillinen
Itse olen ajatellut, ettei ulkonäköön liittyvät asiat ole ratkaisevia. Sehän ei sinällään ole hyvää eikä pahaakaan, onko koruja vai ei. Kristinuskovaisten soisi enemmän miettiä yhdistäviä asioita eikä halkoa hiuksia joidenkin korujen takia. Esim voihan uskovainen olla liian pinnallinenkin vaikka ei koruja käyttäisi ja taas toisinpäin. Ja koruihin puuttuminenkin voi olla liikaa pinnallisuutta ja liekkö kukaan sitä ajatellut? Kuitenkin asiat pitäisi laittaa tärkeys järjestykseen uskonnossakin esim, totuus, hyvyys, rakkaus, rauha, terveys jne. Korut voi olla aihe, jos ne vaikuttaa ihmisen arvo ja ajatusmaailmaan tai muokkaa ihmisen hengellisyyttä huonommaksi esim kullan himo. Tosin voihan niitä kultakorujakin käyttää myös hyvällä hengellä, mutta se ei taida kaikkia kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs tuttuni oli vaeltamassa itä-Lapissa seuduilla, jossa ei ole kännykkäkenttää. Päiväkausia meni ilman, että muut eivät saaneet yhteyttä, ja piti vain luottaa että kaikki on siellä korvessa hyvin.
Jos siellä olisi tullut synnintunto, ja olisi vaikka loukkaantunut niin pahasti ettei pääse liikkumaan, niin ei todellakaan Jeesus odottele että "no koitahan könytä katkenneella jalallas ihmisten ilmoille että saat synninpäästön."
Ei mikään, yksikään muu kristillinen seurakunta tai kirkkokunta ole koskaan opettanut noin. Ihmiset ovat vapautuneet pahan kahleista ja vapautuvat tänäkin päivänä "pelkän" välimiehen eli Jeesuksen avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lest. On käytännössä lähempänä muhamattil. kuin krist.
Lestadiolaiset ovat käytännössä lähempänä alkuperäistä luterilaisuutta kuin nykyinen ev.lut. kirkko.
Mihinkäs unohtui Kansanlähetys ja Sley?
-Yhteiskristillinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaan uskovainen ihminen, jotta epäuskosta voi saada parannuksen. Parannuksen armon saanut saa oppaakseen Pyhän Hengen ja Jumalan seurakunnan äidikseen. Kuten Paavalille kävi.
”Hän lähetti minut (Ananiaan, uskovaisen), jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä.”
Sairauden parantuminen on eri asia kuin parannuksen teko eli syntien katuminen.
Sairaus se on syntisairauskin. Senkin parantamiseen tarvitaan apua.
Minä en pidä oikeana uskovaisena ketään, joka kuuluu nykyiseen ev.lut. kirkkoon. Se on täynnä hapatusta ja syöttää Raamatun vastaisia arvoja, ja asioiden etenemistä ei edes yritetä aidosti pysäyttää. Vanhoillislestadiolaiset kuuluu myös tähän hapatettuun seurakuntaan. Ihmettelen suuresti asiaa. Mukamas ainoat ja oikeat Herran valitut. Tai en toisaalta ihmettele. Kirkko on heille tärkeä rakenteellisesti ja taloudellisesti. Mutta tässä se usko mitataankin. Kumpi menee edelle, maalliset edut vai oikealla tiellä pysyminen ja niistä eduista luopuminen. Tässäkin se helpompi tie voittaa, juuri kuten sielunvihollinen haluaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle hyvyys ja terveys tärkeimmät. Ja sen mitä olen Luojaa ja Jeesusta tullut tietämään ja tuntemaan, niin uskoisin myös heillekin. Se ettei loukata ketään, ei aiheuteta harmia, ei riidellä, ei saateta huonoon valoon, ei mustamaalata jne. Sanoillakaan ei pitäisi temppuilla ja vehkeillä ketään vastaan. Tai uskon asioilla. Ei pitäisi yrittää saada ketään sanoista ansaan tai huonoon valoon vain voittaaksesi väittelyn. Sekään asia ei tee sinusta parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lestadiolaiset ovat tehneet uskomisesta tiedettä. Jotta osaisi elää tätä elämää oikein, siis pysyä taivastiellä, pitää perehtyä tähän uskomisen tieteeseen. Niin vaikeaa on lestadiolaisten taivastie. Lestadiolaiset ovat taivastieteilijöitä.
Siinä ei ole muuta vaikeaa kuin se että pitää nöyrtyä parannukseen. Ihmiset eivät koe tarvetta armolle, eikä nykyihminen halua nöyrtyä.
Kun se olisikin noin, mutta kun ei ole. Parannuksesta alkaa lestadiolainen opintie. On parasta opiskella ahkerasti, omaksua nopeasti. Jollet ole hyvä oppilas, tulee kurinpalautus, joudut nurkkaan häpeämään.
Olen kokemusasiantuntija, ex-vl. Muistiini ovat ikuisesti piirtyneet julkiset nöyryytystilaisuudet. Ja kevennyksenä tämä: Eräs vanha mies meni seurakunnan eteen tunnustamaan syntejään. Tilanne oli hänelle niin jännittävä, varmaan ahdistava, että häneltä pääsi kovaääninen pieru.
Sorry tämä kommenttini vähän asian vierestä. Olen ehkä hieman traumatisoitunut ja muistot palaavat silloin tällöin hyvin ahdistavina.
Pyhä Henki kunnioittaa ihmisen yksityisyyttä eikä riko psyykeä.
Siis kaikki synnit on tuotava Jumalalle, mutta eri asia saako niistä aina jokainen ihminen tietää, niin ei tarvitse. Eli jos on hyvin vaikea tunnustaa jotain (ei-laitonta, laittomat ilmoitettakoon poliisille) syntiä joka ei liity toiseen ihmiseen eli ei tarvitse tehdä tälle tiliä, niin riittää kun sen tunnustaa Jumalalle. Koska oikea osoite se onkin.
Itsellä käynyt niin että jos olen tehnyt syntiä, niin heti pyydän Jumalalta anteeksi, mutta se että milloin siitä ilkeää puhua muille ihmisille, onkin eri juttu. Jumala usein antaa siihen sopivan ja luontevan hetken, esim.muutkin alkavat tuskailla samaa asiaa töissä "mulla meni hermo sen työtehtävän ja asiakkaan kanssa ja meni päin mäntyä".
-Yhteiskristillinen
1.
Nyt yhdessä jo lähtekää,
iäisiin häihin pyrkikää.
Ken Herran kutsun torjuen
pois jäisi tieltä autuuden?
2.
Myös tulkaa, heikkouskoiset,
te väsyneet ja murheiset,
nyt taivaan tietä kulkemaan
ja Herran virttä veisaamaan.
3.
Maailman tien me jätämme
ja Herran tielle lähdemme.
Myös jääkööt turhat murheemme,
ne estävät vain matkaamme.
4.
Nyt, Pyhä Henki, taluta,
oppaana kulje matkalla.
Sanalla meitä valaise,
kirkasta Jeesus kaikille.
5.
Sytytä lamput palamaan
ja öljystäsi loistamaan.
Häävaatteet pidä puhtaina
Jeesuksen veren voimalla.
6.
Opeta meitä uskomaan
ja neuvojasi seuraamaan.
Eteesi kaikki puutteemme
nyt, armon Henki, kannamme.
7.
Me tiellä Ylkää kiitämme
ja taivaan häistä puhumme.
Jos pilvinen on joskus sää,
niin taivas jälleen selkiää.
8.
Me Golgatalla lepäämme
ja kuormat sinne laskemme.
Myös kirkastuksen vuorella
me saamme Herraa katsella.
9.
Kun ristin alle joudumme,
on Herra meidän voimamme.
Voi, milloin loppuu vaiva, työ,
kauanko kestää vielä yö?
10.
Me taistelemme uskossa,
kun odotamme kruunua.
Jo kohta häihin pääsemme,
soi silloin uusi virtemme.
11.
Jo saapuu Ylkä taivainen,
käykäämme vastaan riemuiten.
Nyt valmiiksi jo lamppumme!
Oi terve, rakas Herramme.
Näin unta että olin kirkkotilassa ja joku sanoi kovalla äänellä veisaa virsi 151. En ole koskaan tavannut tietääkseni yhtään lestadiolaista.
Vierailija kirjoitti:
1.
Nyt yhdessä jo lähtekää,
iäisiin häihin pyrkikää.
Ken Herran kutsun torjuen
pois jäisi tieltä autuuden?2.
Myös tulkaa, heikkouskoiset,
te väsyneet ja murheiset,
nyt taivaan tietä kulkemaan
ja Herran virttä veisaamaan.3.
Maailman tien me jätämme
ja Herran tielle lähdemme.
Myös jääkööt turhat murheemme,
ne estävät vain matkaamme.4.
Nyt, Pyhä Henki, taluta,
oppaana kulje matkalla.
Sanalla meitä valaise,
kirkasta Jeesus kaikille.5.
Sytytä lamput palamaan
ja öljystäsi loistamaan.
Häävaatteet pidä puhtaina
Jeesuksen veren voimalla.6.
Opeta meitä uskomaan
ja neuvojasi seuraamaan.
Eteesi kaikki puutteemme
nyt, armon Henki, kannamme.7.
Me tiellä Ylkää kiitämme
ja taivaan häistä puhumme.
Jos pilvinen on joskus sää,
niin taivas jälleen selkiää.8.
Me Golgatalla lepäämme
ja kuormat sinne laskemme.
Myös kirkastuksen vuorella
me saamme Herraa katsella.9.
Kun ristin alle joudumme,
on Herra meidän voimamme.
Voi, milloin loppuu vaiva, työ,
kauanko kestää vielä yö?10.
Me taistelemme uskossa,
kun odotamme kruunua.
Jo kohta häihin pääsemme,
soi silloin uusi virtemme.11.
Jo saapuu Ylkä taivainen,
käykäämme vastaan riemuiten.
Nyt valmiiksi jo lamppumme!
Oi terve, rakas Herramme.
Näin unta että olin kirkkotilassa ja joku sanoi kovalla äänellä veisaa virsi 151. En ole koskaan tavannut tietääkseni yhtään lestadiolaista.
Tietääkseni tuo on alunperin rukoilevaisten laulu. Lestadiolaisetkin kyllä käyttää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
”Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224eTässä se on selitetty. Tuo kannattaa lukea tarkasti.
Jeesus puhalsi opetuslastensa päälle ja sanoi heille: Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annettu, niille ne ovat anteeksi annetut.
Joille te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.
Olen löytänyt tuon uskon vanhoillislestadiolaisuudesta.
Tai en voi sanoa, että itse aktiivisesti etsin.
Pikemminkin niin, että Jumala veti minua parannukseen.
Villi veikkaus: sä olet lestadiolaisperheestä?
Toki luonnollisesti menit siihen liikkeeseen.
Kyllä muissakin seurakunnissa lapset/nuoret/aikuiset kääntyy Jeesuksen luo ja tekee parannuksen. Usein hengellinen koti löytyy siitä vanhempien seurakunnasta tai toisesta kristillisestä.
-Yhteiskristillinen
Nyt on törkeää veikkailua ja yleistämistä. Minullakin on ystävä, jonka vanhemmat ovat täysiä ateisteja, mutta hän sattui opiskeluaikanaan tutustumaan lestadiolaisiin ja sai parannuksen armon. Lestadiolaisia on siis monista lähtökohdista.
Ei tuo nyt ollut törkeää mielestäni. Kyllä lestadiolaisuuteen eniten juuri synnytään, ei tulla niin paljon ulkopuolelta.
-Yhteiskristillinen
Jos synnyt uudesti tai synnyt maailmaan on peruuttamaton tapahtuma.
Kun olet syntynyt sitä ei voi mitätöidä.