Lue keskustelun säännöt.
Lestadiolaiset, kertokaa miksi muut uskovat eivät ole mielestänne uskovia?
13.07.2026 |
Tämä on teologinen ketju. Muut päänaukojat menkööt pois. Perustin uuden ketjun, koska pelkään että tuo yks uhkailuja sisältävä ketju ei säily kauaa.
Mutta jutellaas ystävällisesti, mutta rakentavasti. Ja mode koittakoon tajuta, että teologiset, karultakin kuulistavat linjanvedot eivät ole henkilöihin menevää ivaa. Me saatamme olla hyvissä väleissä keskenämme, vaikka veikkaisimme toistemme menevän kuumalle puolelle.
Eli kysymykseni kuuluu:
-miksi ette pidä muiden seurakuntien uudestisyntyneitä kristittyjä pelastuksen tiellä olevina? Ja älkää pliis sanoko että Jumala vain tuomitsee. Kyllä te käytännössä erottelette.
-mitkä teologiset jutut puuttuu muilta, jotka teidän mielestänne on teillä, eli olennaiset ja erottavat pelastuskysymykset?
Ja ymmärrän että jotkut teistä ajattelee vapaammin kuin muut, mutta nyt puhutaan herätysliikkeenne ydinteologiasta.
Ystävällisin mutta vakavin terveisin,
-Yhteiskristillinen
Kommentit (804)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on RAKKAUS. Keskity tärkeimpään.
Matteuksen evankeliumi:
7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Tuo tahto selviää Raamatusta, siksi on tärkeää lukea sitä.Ihminen voi helposti ympäröidä itsensä rakkaus-puheella ja vaipua paatumuksen tilaan. Silloin omatunto ei enää kehota parannukseen eikä ihminen koe tarvitsevansa armoa.
Ihan vilpittömästi kysyn, että mistä lestadiolaisen opetuksen mukaan pitää tehdä parannus? Ymmärtääkseni pahoista teoista. Esim. Jeesus opetti että käskyt pidetään kun rakastetaan Jumalaa koko sielusta ja lähimmäistä kuten itseään. Jeesuksen mukaan syntiä ovat pahat ajatukset, siveettömyys, murhat, varkaudet, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, häijyys, ylpeys ja uhmamieli. (Markus 7:20-23). Ihan sopiva näkökulma.
Kuitenkin ihmettelen miksi lestadiolaisuudessa synniksi lasketaan asiat joilla ei tunnu olevan mitään tekemistä tuon listan kanssa. Miten vaikka korvakorut on synti? Niitä ei edes kielletä Raamatussa. Oikeastaan yhdessä sananlaskussa korvarenkaasta puhutaan positiiviseen sävyyn. Kuitenkin jos joku ottaa korvakorut, heti katsotaan, että se on niin suuri synti ettei ihminen ole enää lestadiolainen. Myöskin suhtautuminen meikkaamiseen ja hiusten värjäykseen ihmetyttää. Eikö Raamattu ole uskon ylin auktoriteetti, eikä vanha tapakulttuuri? Samasta syystä mietin miksi televisioon laitteena tai kokonaisiin musiikkigenreihin suhtaudutaan niin jyrkästi.
En ehkä ihmettelisi tätä, jos lestadiolaiset suhtautuisivat samalla vakavuudella lähimmäisenrakkauteen. Nykyisellään jo 7-vuotias tietää, että "uskovaisella" ei ole vaikka korvakoruja ja televisiota. Samalla rajauksella ei suhtauduta muiden hyvään kohteluun. Toki moni lestadiolainen opettaa lapsensa käyttäytymään hyvin ja kohtelemaan muita hyvin, mutta muiden hyvästä kohtelusta ei ole tehty uskon tuntomerkkiä. Miksi? Minusta näyttää nyt vähän siltä, että lestadiolaiset odottavat parannusta pikkuasioista, eivät suurista synneistä.
Synnistä tehdään parannus eli muistetaan, että armo on Jeesuksen lunastustyössä. Suurin synneistä on epäusko.
Eikä ole mitään ripittäytymispakkoa. Se on työkalu kevennykseksi, ei taakaksi.
Jos ripittäytyminen alkaa tuntua taakalta niin sitä ei tarvitse sitten tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Kyllä me uskon perusteista ollaan yksimielisiä.
Näistä:
Miksette ole yksimielisiä meidän muiden uskovien kanssa? Jumalan olemus on sama, pelastusoppi sama. Miten me muut ollaan viallisia?
-Yhteiskristillinen
Vanhoillislestadiolaisten armo on kaikille. Myös sinulle. Sinulla on kaikki vapaus uskoa syntisi anteeksiannetuksi Jeesuksen nimessä ja veressä vanhoillislestadiolaisen julistamana. Ei ole sinussa vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin vanhoillislestadiolaiset uskovat, että pelastus on siellä missä saarnataan syntejä anteeksi. Kuka tahansa vanhoillislestadiolainen voi antaa toiselle ihmiselle synninpäästön, joka katsotaan oikean uskon tunnusmerkiksi.
Näin kristittynä aivan älyttömän kerettiläinen ajatus, että ihminen muka voisi antaa toiselle anteeksi synnit. Pelkästään Jumala kykenee tuohon. Mutta harhaoppi mikä harhaoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Kyllä me uskon perusteista ollaan yksimielisiä.
Näistä:
Miksette ole yksimielisiä meidän muiden uskovien kanssa? Jumalan olemus on sama, pelastusoppi sama. Miten me muut ollaan viallisia?
-Yhteiskristillinen
Mielellään olisimme!
Mutta kuten tästäkin ketjusta selviää, niin osa teistä ”muista” ajattelee hyvinkin eri tavalla ainakin näistä:
-Jeesus antoi opetuslapsilleen tehtävän ja valtuudet antaa ihmisille synnit anteeksi. Uskomme, että tämä tehtävä ja valtuutus koskee kaikkia Jeesuksen seuraajia, uskovaisia ihmisiä, kaikkina aikoina.
-Jokainen lapsi on jo syntyessään uskovainen Kristuksen sovitustyön perusteella
-Usko sammuu, jos sitä ei hoideta Jumalan seurakunnan yhteydessä
-Keskeistä parannuksessa on se, että katuva ottaa uskolla vastaan hänelle julistetun synninpäästön. Varsinainen anteeksiantaja on Jumala, joka toimii ihmisen välityksellä ja vanhurskauttaa katuvan tällä tavoin
-Jumalan seurakunnan jäsenet kilvoittelevat samankaltaisessa uskossa
Vai olenko käsittänyt keskustelua väärin, mielestäni ym. asioista on oltu eri mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on RAKKAUS. Keskity tärkeimpään.
Matteuksen evankeliumi:
7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Tuo tahto selviää Raamatusta, siksi on tärkeää lukea sitä.Ihminen voi helposti ympäröidä itsensä rakkaus-puheella ja vaipua paatumuksen tilaan. Silloin omatunto ei enää kehota parannukseen eikä ihminen koe tarvitsevansa armoa.
Ihan vilpittömästi kysyn, että mistä lestadiolaisen opetuksen mukaan pitää tehdä parannus? Ymmärtääkseni pahoista teoista. Esim. Jeesus opetti että käskyt pidetään kun rakastetaan Jumalaa koko sielusta ja lähimmäistä kuten itseään. Jeesuksen mukaan syntiä ovat pahat ajatukset, siveettömyys, murhat, varkaudet, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, häijyys, ylpeys ja uhmamieli. (Markus 7:20-23). Ihan sopiva näkökulma.
Kuitenkin ihmettelen miksi lestadiolaisuudessa synniksi lasketaan asiat joilla ei tunnu olevan mitään tekemistä tuon listan kanssa. Miten vaikka korvakorut on synti? Niitä ei edes kielletä Raamatussa. Oikeastaan yhdessä sananlaskussa korvarenkaasta puhutaan positiiviseen sävyyn. Kuitenkin jos joku ottaa korvakorut, heti katsotaan, että se on niin suuri synti ettei ihminen ole enää lestadiolainen. Myöskin suhtautuminen meikkaamiseen ja hiusten värjäykseen ihmetyttää. Eikö Raamattu ole uskon ylin auktoriteetti, eikä vanha tapakulttuuri? Samasta syystä mietin miksi televisioon laitteena tai kokonaisiin musiikkigenreihin suhtaudutaan niin jyrkästi.
En ehkä ihmettelisi tätä, jos lestadiolaiset suhtautuisivat samalla vakavuudella lähimmäisenrakkauteen. Nykyisellään jo 7-vuotias tietää, että "uskovaisella" ei ole vaikka korvakoruja ja televisiota. Samalla rajauksella ei suhtauduta muiden hyvään kohteluun. Toki moni lestadiolainen opettaa lapsensa käyttäytymään hyvin ja kohtelemaan muita hyvin, mutta muiden hyvästä kohtelusta ei ole tehty uskon tuntomerkkiä. Miksi? Minusta näyttää nyt vähän siltä, että lestadiolaiset odottavat parannusta pikkuasioista, eivät suurista synneistä.
Synnistä tehdään parannus eli muistetaan, että armo on Jeesuksen lunastustyössä. Suurin synneistä on epäusko.
Eikä ole mitään ripittäytymispakkoa. Se on työkalu kevennykseksi, ei taakaksi.
Jos ripittäytyminen alkaa tuntua taakalta niin sitä ei tarvitse sitten tehdä?
Ripittäytymistä ei tarvitse tehdä. Ihan niin kuin sinun ei tarvitse siivota olohuonettasi. Jos kuitenkin olet jotenkin sotkenut sen, siivoaminen olisi ihan järkevä ratkaisu.
Jos ihminen elää julkisesti synnissä, on luonnollista, että aletaan kysyä mikä homma tämä. Mutta kukaan ei velvoita katolilaisten tapaan ripittäytymään kaikesta minkä vaan keksii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Kyllä me uskon perusteista ollaan yksimielisiä.
Näistä:
Miksette ole yksimielisiä meidän muiden uskovien kanssa? Jumalan olemus on sama, pelastusoppi sama. Miten me muut ollaan viallisia?
-Yhteiskristillinen
Vanhoillislestadiolaisten armo on kaikille. Myös sinulle. Sinulla on kaikki vapaus uskoa syntisi anteeksiannetuksi Jeesuksen nimessä ja veressä vanhoillislestadiolaisen julistamana. Ei ole sinussa vikaa.
Eiköhän luterilainen pappikin tee niin jokaisessa jumalanpalveluksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me vanhoillislestadiolaiset uskomme, että jokainen lapsi syntyy uskovaisena.
Jos hän kuolee ennen kastetta, hän pääsee taivaaseen.
Mutta kasteen halveksiminen kadottaa
Se jää vanhempien synniksi.
No sitten ette opeta luterilaisittain. Luther opetti perisynnistä. Eli jokainen on perisyntinen jo äidin kohdusta, koska kannamme sitä Aatamin perintöä.
Siis lapset on iän ja kehitystason puolesta taivaskelpoisia, Jeesuskin siunasi lapsia. Mutta se taivaskelpoisuus poistuu myöhemmin iän ja ymmärryksen karttuessa.
Sä et koulussa huomaa lapsikastetuista tai kastamattomista mitenkään, kuka on kastettu vauvana tai ei. Vauvakastetut kiroilee ja kiusaa kavereitaan. Tärkeintä on kristillinen kasvatus ja uskontielle saatteleminen, mutta siitähän sylivauva ei tajua vielä hölkäsen pöläystä.
Lapsikaste tuntuu olevan enemmän niiden vanhempien rauhoittelua, kun taas lapsi ei hyödy siitä mitään. UT:ssa ei kaste edeltänyt uskoa, vaikka perhekuntiakin kastettiin.
-Yhteiskristillinen
Aivan sekava viesti.
Perisynti kadottaa lapsen ja taivaskelpoisuuskin poistuu. Lapsikasteellakaan ei ole mitään merkitystä. Eli voiko lapsi mielestäsi pelastua ollenkaan?
Hei yhteiskristillinen!
Voisitko selventää tätä viestiäsi. Ei millään aukea tämä ajatuskulku, että mikä on mielestäsi lapsen osa pelastuksen suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin vanhoillislestadiolaiset uskovat, että pelastus on siellä missä saarnataan syntejä anteeksi. Kuka tahansa vanhoillislestadiolainen voi antaa toiselle ihmiselle synninpäästön, joka katsotaan oikean uskon tunnusmerkiksi.
Näin kristittynä aivan älyttömän kerettiläinen ajatus, että ihminen muka voisi antaa toiselle anteeksi synnit. Pelkästään Jumala kykenee tuohon. Mutta harhaoppi mikä harhaoppi.
JUUTALAISET ON EGYPTIN EPÄJUMALISSA JA RIKKOO MOOSEKSEN KÄSKYT JÄIVÄT EPÄUSKON SYNTIIN . JAHVE KOSTAA HEILLE PAHAT TEOT EI VÄLIÄ MUILLE EI KOSTA. KUILLUT KUNINGAS DAVID TEKI PAHAN TEON MUTTA JULISTI KUITENKIN ANTEEKSIANTOA VAIKKA JAHVE TAPPOI SEN POJAN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Kyllä me uskon perusteista ollaan yksimielisiä.
Näistä:
Miksette ole yksimielisiä meidän muiden uskovien kanssa? Jumalan olemus on sama, pelastusoppi sama. Miten me muut ollaan viallisia?
-Yhteiskristillinen
Vanhoillislestadiolaisten armo on kaikille. Myös sinulle. Sinulla on kaikki vapaus uskoa syntisi anteeksiannetuksi Jeesuksen nimessä ja veressä vanhoillislestadiolaisen julistamana. Ei ole sinussa vikaa.
Eiköhän luterilainen pappikin tee niin jokaisessa jumalanpalveluksessa.
Luterilaisen kirkon tiloissa liikkuu helluntailaisia ORTODOKSEJA VAPAAMUURAREITA ja hindujen epäjumalia . Mutta luterilaiset on sovitettu ristillä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Kyllä me uskon perusteista ollaan yksimielisiä.
Näistä:
Miksette ole yksimielisiä meidän muiden uskovien kanssa? Jumalan olemus on sama, pelastusoppi sama. Miten me muut ollaan viallisia?
-Yhteiskristillinen
Mielellään olisimme!
Mutta kuten tästäkin ketjusta selviää, niin osa teistä ”muista” ajattelee hyvinkin eri tavalla ainakin näistä:
-Jeesus antoi opetuslapsilleen tehtävän ja valtuudet antaa ihmisille synnit anteeksi. Uskomme, että tämä tehtävä ja valtuutus koskee kaikkia Jeesuksen seuraajia, uskovaisia ihmisiä, kaikkina aikoina.
-Jokainen lapsi on jo syntyessään uskovainen Kristuksen sovitustyön perusteella
-Usko sammuu, jos sitä ei hoideta Jumalan seurakunnan yhteydessä
-Keskeistä parannuksessa on se, että katuva ottaa uskolla vastaan hänelle julistetun synninpäästön. Varsinainen anteeksiantaja on Jumala, joka toimii ihmisen välityksellä ja vanhurskauttaa katuvan tällä tavoin
-Jumalan seurakunnan jäsenet kilvoittelevat samankaltaisessa uskossa
Vai olenko käsittänyt keskustelua väärin, mielestäni ym. asioista on oltu eri mieltä?
Ihan tästä sivusta, että juuri tuo "mikä minussa on vikana" johtui siitä, että tunsin vl:llä olevan jotain mitä minulla ei ole, toisenlainen yhteys Jumalaan. Elävä sellainen. Ja sain evankeliumin ja armon ja tiedon, ettei minua ole suljettu armon ulkopuolelle eli "tein parannuksen" / "sain parannuksen armon".
Eli tässä yksi 25 vuotta sitten ulkopuolelta tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on RAKKAUS. Keskity tärkeimpään.
Matteuksen evankeliumi:
7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Tuo tahto selviää Raamatusta, siksi on tärkeää lukea sitä.Ihminen voi helposti ympäröidä itsensä rakkaus-puheella ja vaipua paatumuksen tilaan. Silloin omatunto ei enää kehota parannukseen eikä ihminen koe tarvitsevansa armoa.
Ihan vilpittömästi kysyn, että mistä lestadiolaisen opetuksen mukaan pitää tehdä parannus? Ymmärtääkseni pahoista teoista. Esim. Jeesus opetti että käskyt pidetään kun rakastetaan Jumalaa koko sielusta ja lähimmäistä kuten itseään. Jeesuksen mukaan syntiä ovat pahat ajatukset, siveettömyys, murhat, varkaudet, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, häijyys, ylpeys ja uhmamieli. (Markus 7:20-23). Ihan sopiva näkökulma.
Kuitenkin ihmettelen miksi lestadiolaisuudessa synniksi lasketaan asiat joilla ei tunnu olevan mitään tekemistä tuon listan kanssa. Miten vaikka korvakorut on synti? Niitä ei edes kielletä Raamatussa. Oikeastaan yhdessä sananlaskussa korvarenkaasta puhutaan positiiviseen sävyyn. Kuitenkin jos joku ottaa korvakorut, heti katsotaan, että se on niin suuri synti ettei ihminen ole enää lestadiolainen. Myöskin suhtautuminen meikkaamiseen ja hiusten värjäykseen ihmetyttää. Eikö Raamattu ole uskon ylin auktoriteetti, eikä vanha tapakulttuuri? Samasta syystä mietin miksi televisioon laitteena tai kokonaisiin musiikkigenreihin suhtaudutaan niin jyrkästi.
En ehkä ihmettelisi tätä, jos lestadiolaiset suhtautuisivat samalla vakavuudella lähimmäisenrakkauteen. Nykyisellään jo 7-vuotias tietää, että "uskovaisella" ei ole vaikka korvakoruja ja televisiota. Samalla rajauksella ei suhtauduta muiden hyvään kohteluun. Toki moni lestadiolainen opettaa lapsensa käyttäytymään hyvin ja kohtelemaan muita hyvin, mutta muiden hyvästä kohtelusta ei ole tehty uskon tuntomerkkiä. Miksi? Minusta näyttää nyt vähän siltä, että lestadiolaiset odottavat parannusta pikkuasioista, eivät suurista synneistä.
Synnistä tehdään parannus eli muistetaan, että armo on Jeesuksen lunastustyössä. Suurin synneistä on epäusko.
Eikä ole mitään ripittäytymispakkoa. Se on työkalu kevennykseksi, ei taakaksi.
Jos ripittäytyminen alkaa tuntua taakalta niin sitä ei tarvitse sitten tehdä?
Ripittäytymistä ei tarvitse tehdä. Ihan niin kuin sinun ei tarvitse siivota olohuonettasi. Jos kuitenkin olet jotenkin sotkenut sen, siivoaminen olisi ihan järkevä ratkaisu.
Jos ihminen elää julkisesti synnissä, on luonnollista, että aletaan kysyä mikä homma tämä. Mutta kukaan ei velvoita katolilaisten tapaan ripittäytymään kaikesta minkä vaan keksii.
Mistä tietää, että se "olohuone" on riittävän siisti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KOKEILE PALAUTTAA NE VARASTETUT TAVARAT EPÄUSKOINEN HÖLMÖ .
Viestin 208 lainaaminen ei onnistu, mutta minua kiinnostaa miksi vain pappi antaa synninpäästöjä ev. lut. kirkossa. Eikö sen opin mukaan kaikilla uskovilla ole pyhä henki? Kirkossahan on yleinen pappeuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä oikeana uskovaisena ketään, joka kuuluu nykyiseen ev.lut. kirkkoon. Se on täynnä hapatusta ja syöttää Raamatun vastaisia arvoja, ja asioiden etenemistä ei edes yritetä aidosti pysäyttää. Vanhoillislestadiolaiset kuuluu myös tähän hapatettuun seurakuntaan. Ihmettelen suuresti asiaa. Mukamas ainoat ja oikeat Herran valitut. Tai en toisaalta ihmettele. Kirkko on heille tärkeä rakenteellisesti ja taloudellisesti. Mutta tässä se usko mitataankin. Kumpi menee edelle, maalliset edut vai oikealla tiellä pysyminen ja niistä eduista luopuminen. Tässäkin se helpompi tie voittaa, juuri kuten sielunvihollinen haluaakin.
Tässä viestissä on asioita yksinkertaistettu.
Ei kaikki Ev. Lut. kirkkoon kuuluvat hyväksy kaikkea, mitä siellä on meneillään. Monet haluavat pysyä siellä juurikin muuttaakseen asioita. Tätä tapahtuu ihan järjestötasolla ja tämän tietää, jos on yhtään seurannut mm. Sley, Kansanlähetys, Kirkkokansa ym. kuvioita.
Monille suomalaisille kansankirkkomme on edelleen rakas ja rukous on, että se voisi palata juurilleen ja aidon, oikean opin pariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me vanhoillislestadiolaiset uskomme, että jokainen lapsi syntyy uskovaisena.
Jos hän kuolee ennen kastetta, hän pääsee taivaaseen.
Mutta kasteen halveksiminen kadottaa
Se jää vanhempien synniksi.
No sitten ette opeta luterilaisittain. Luther opetti perisynnistä. Eli jokainen on perisyntinen jo äidin kohdusta, koska kannamme sitä Aatamin perintöä.
Siis lapset on iän ja kehitystason puolesta taivaskelpoisia, Jeesuskin siunasi lapsia. Mutta se taivaskelpoisuus poistuu myöhemmin iän ja ymmärryksen karttuessa.
Sä et koulussa huomaa lapsikastetuista tai kastamattomista mitenkään, kuka on kastettu vauvana tai ei. Vauvakastetut kiroilee ja kiusaa kavereitaan. Tärkeintä on kristillinen kasvatus ja uskontielle saatteleminen, mutta siitähän sylivauva ei tajua vielä hölkäsen pöläystä.
Lapsikaste tuntuu olevan enemmän niiden vanhempien rauhoittelua, kun taas lapsi ei hyödy siitä mitään. UT:ssa ei kaste edeltänyt uskoa, vaikka perhekuntiakin kastettiin.
-Yhteiskristillinen
Aivan sekava viesti.
Perisynti kadottaa lapsen ja taivaskelpoisuuskin poistuu. Lapsikasteellakaan ei ole mitään merkitystä. Eli voiko lapsi mielestäsi pelastua ollenkaan?
Hei yhteiskristillinen!
Voisitko selventää tätä viestiäsi. Ei millään aukea tämä ajatuskulku, että mikä on mielestäsi lapsen osa pelastuksen suhteen.
Minulla kyllä on käsitys, ettei se kaste lapsen uskoa vie vaan se, että hoitamaton usko uskottomien ympäristössä johtaa lopulta vuosien saatossa lapsuuden viattomuuden menettämiseen, lapsenuskon kuolemaan hoitamattomien syntien ja synnintunnottomuuden alle.
Hellarivapari kokeile palauttaa rahat ja tavarat kuin huonekalut mitä varastot ja paperit mitkä ei ole sinun. Ja Jehova sä tee oikeasti myös vääryyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä oikeana uskovaisena ketään, joka kuuluu nykyiseen ev.lut. kirkkoon. Se on täynnä hapatusta ja syöttää Raamatun vastaisia arvoja, ja asioiden etenemistä ei edes yritetä aidosti pysäyttää. Vanhoillislestadiolaiset kuuluu myös tähän hapatettuun seurakuntaan. Ihmettelen suuresti asiaa. Mukamas ainoat ja oikeat Herran valitut. Tai en toisaalta ihmettele. Kirkko on heille tärkeä rakenteellisesti ja taloudellisesti. Mutta tässä se usko mitataankin. Kumpi menee edelle, maalliset edut vai oikealla tiellä pysyminen ja niistä eduista luopuminen. Tässäkin se helpompi tie voittaa, juuri kuten sielunvihollinen haluaakin.
Tässä viestissä on asioita yksinkertaistettu.
Ei kaikki Ev. Lut. kirkkoon kuuluvat hyväksy kaikkea, mitä siellä on meneillään. Monet haluavat pysyä siellä juurikin muuttaakseen asioita. Tätä tapahtuu ihan järjestötasolla ja tämän tietää, jos on yhtään seurannut mm. Sley, Kansanlähetys, Kirkkokansa ym. kuvioita.
Monille suomalaisille kansankirkkomme on edelleen rakas ja rukous on, että se voisi palata juurilleen ja aidon, oikean opin pariin.
JUURIKIN ORTODOKSI JUURIKIN ORTODOKSI JUURIKIN ORTODOKSIT .
Jos haluat pitää tämän keskustelun asiallisena (kuten aloituksestasi oli ymmärrettävissä), tuon kaltainen asioiden yksinkertaistaminen on yksiselitteisesti törkeää. Ole ystävällinen ja lopeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me vanhoillislestadiolaiset uskomme, että jokainen lapsi syntyy uskovaisena.
Jos hän kuolee ennen kastetta, hän pääsee taivaaseen.
Mutta kasteen halveksiminen kadottaa
Se jää vanhempien synniksi.
No sitten ette opeta luterilaisittain. Luther opetti perisynnistä. Eli jokainen on perisyntinen jo äidin kohdusta, koska kannamme sitä Aatamin perintöä.
Siis lapset on iän ja kehitystason puolesta taivaskelpoisia, Jeesuskin siunasi lapsia. Mutta se taivaskelpoisuus poistuu myöhemmin iän ja ymmärryksen karttuessa.
Sä et koulussa huomaa lapsikastetuista tai kastamattomista mitenkään, kuka on kastettu vauvana tai ei. Vauvakastetut kiroilee ja kiusaa kavereitaan. Tärkeintä on kristillinen kasvatus ja uskontielle saatteleminen, mutta siitähän sylivauva ei tajua vielä hölkäsen pöläystä.
Lapsikaste tuntuu olevan enemmän niiden vanhempien rauhoittelua, kun taas lapsi ei hyödy siitä mitään. UT:ssa ei kaste edeltänyt uskoa, vaikka perhekuntiakin kastettiin.
-Yhteiskristillinen
Aivan sekava viesti.
Perisynti kadottaa lapsen ja taivaskelpoisuuskin poistuu. Lapsikasteellakaan ei ole mitään merkitystä. Eli voiko lapsi mielestäsi pelastua ollenkaan?
Hei yhteiskristillinen!
Voisitko selventää tätä viestiäsi. Ei millään aukea tämä ajatuskulku, että mikä on mielestäsi lapsen osa pelastuksen suhteen.
Olin etsimässä tuota sun viestiäs, mutta työpäivän jälkeen ajatus haritti niin etten löytänyt. Hyvä kun nostit tuon.
Eli lapsi (ja älyllisesti kehitysvammainen) pääsee kuollessaan aina Taivaaseen, oli hän sitten syntynyt kristittyyn tai vaikka hinduperheeseen. Koska lapsen ymmärrystaso on vielä rajallinen, eikä välttämättä tajua iäisyysasioita.
En tiedä missä vaiheessa lapsi siirtyy vastuulliseen ikään. Juutalaisuudessa 13-vuotiaalle pidetään täysi-ikäisyysjuhlat, mutta kaipa tuo on yksilöllistä.
Se lapsi on siis lapsuuden jälkeen ilman suojaa ja vaarallisilla vesillä, kyllä. Jos ei usko Jeesukseen. Mutta ei lapsikastekaan siinä auta Taivaaseen päin metriäkään, vaan vain se että se nuori/aikuinen rukoilee Jeesusta pelastamaan.
-Yhteiskristillinen
Siis oletkos sinä nyt tässä olemassakin yksinäsi siinä ainoassa oikeassa uskossa? Sekö lopulta oli ketjusi tarkoitus?