Lue keskustelun säännöt.
Lestadiolaiset, kertokaa miksi muut uskovat eivät ole mielestänne uskovia?
13.07.2026 |
Tämä on teologinen ketju. Muut päänaukojat menkööt pois. Perustin uuden ketjun, koska pelkään että tuo yks uhkailuja sisältävä ketju ei säily kauaa.
Mutta jutellaas ystävällisesti, mutta rakentavasti. Ja mode koittakoon tajuta, että teologiset, karultakin kuulistavat linjanvedot eivät ole henkilöihin menevää ivaa. Me saatamme olla hyvissä väleissä keskenämme, vaikka veikkaisimme toistemme menevän kuumalle puolelle.
Eli kysymykseni kuuluu:
-miksi ette pidä muiden seurakuntien uudestisyntyneitä kristittyjä pelastuksen tiellä olevina? Ja älkää pliis sanoko että Jumala vain tuomitsee. Kyllä te käytännössä erottelette.
-mitkä teologiset jutut puuttuu muilta, jotka teidän mielestänne on teillä, eli olennaiset ja erottavat pelastuskysymykset?
Ja ymmärrän että jotkut teistä ajattelee vapaammin kuin muut, mutta nyt puhutaan herätysliikkeenne ydinteologiasta.
Ystävällisin mutta vakavin terveisin,
-Yhteiskristillinen
Kommentit (1505)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jos mä nyt tässä arvioisin lonkalta miten kristikunnan käy.
Karismaattisuus ja rentous on maailmalla vahva trendi. Se voi olla hyvä tai huono asia. Jäykkä kirkollisuus on vähenemässä, laulut muuttumassa ylistysmusaksi. Papit ovat kohta tavallisissa kledjuissa ja vain sokerinpala kaulassa.
-Lestadiolaiset alkavat jossain vaiheess myöntämään että muuallakin on pelastusta
-katoliset alkavat lisätä karismaattisuutta ja ylistysmusaa, niin kuin ovat tehneetkin.
....Lestadiolaiset eivät tarvitse kuin sen karismaattisuuden ja muiden uskovien hyväksymisen sen muutoin hyvän oppinsa lisäksi, jotta olisivat "täyden evankeliumin" pulju. Ja jäykkää kirkollisuutta vähemmäksi, niin avot.
...Katolisuuden ja karismaattisuuden yhdistäminen epäilyttää mua enemmän. Katolisuuden juuri on mädempi ja se pitäisi kitkeä jollain round-upilla. Marian rukoilu ja pyhimykset pois, auringonpalvontasymboliikka ja epäjumalankuvat sanonko mihin, henkilökohtainen uskoontulo tilalle, papit saavat mennä naimisiin jne. Latinaa ei tarvitse missään vaan kaikki ihmisten omalla kielellä.
Sit vasta aletaan puhua terveestä opista ja pohjasta, jonka päälle voi laskea karismaattisuutta.
Mutta moni on arvioinut, että viimeisinä aikoina tulee joku monen kirkon yhteinenn superuskonto joka kumartaa niin liberaaleille kuin konservatiiveille, mutta jota Peto alkaa johtaa. Tiedä sitä.
-Yhteiskristillinen
Ei karismaattisuus ja rentous ole vahvoja trendejä.
Karismaattisuus usein on kaikkea muuta kuin rentoa. Esiintyy painostusta saada niitä karismaattisia kokemuksia, pitkään katsotaan sitä joka ei nosta käsiään ylistykseen, ym.
Eri kirkkokunnat myös menevät eri suuntiin. Katolisessa kirkossa on ollut ns. neokatekumeeninen liike, joka pyrkii syventämään aikuisten kristittyjen uskonelämää pienryhmissä, joissa myös todistetaan uskosta samaan tapaan kuin vapaiden suuntien kokouksissa. Liike on paavien hyväksymä, mutta on kohdannut myös arvostelua sulkeutuneisuutensa takia (mm. omat ehtoolliset), eikä mitenkään voi sanoa, että kirkko olisi yleisesti menossa siihen suuntaan. Liikkeestä eronneet kertovat sisäisen kurin ja painostuksen muistuttaneen lahkolaisuutta.
Luterilaisuudessa on esiintynyt korkeakirkollistumista, mm. liturgiaa pyritty rikastamaan ja saarnakeskeisyydestä luopumaan ehtoollisen hyvksi. Saarnat ovat lyhentyneet ja ehtoollinen alkaa olla sääntö eikä poikkeus tavallisessa sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa.
Vapaissa suunnissa ilmenee sekä maallistumista että kirkollistumista. Helluntailaisten lapset käyvät kasteella saadakseen lahjarahat. Pastoreita on alettu kouluttaa paremmin ja muodollisemmin. Tapakristillisyys elää voimakkaana vapaisen suuntien luvatussa maassa Yhdysvalloissa. On vähän pakko käydä jossakin seurakunnassa käydäkseen kunnon kansalaisesta.
Ortodoksinen kirkko ei tietenkään muuta mitään, mutta rentoa siellä ei ole, kun kaikkien patriarkaattien välillä ei ole edes ehtoollisyhteyttä.
Myös ortodoksinen kirkko muuttuu ajan saatossa. Yksi esimerkki muutoksesta on, että Aleksandrian patriarkaatissa on alettu hiljattain vihkiä naisia diakonissoiksi satojen vuosien tauon jälkeen. Myös Suomen ortodoksisessa puhutaan paljon siitä, pitäisikö naisten vihkiminen diakonissoksi aloittaa täälläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saul lähti pois synagogilla mutta se kesti vuosia kunnes hän viimein tunnusti että lukee kaiken muun ROSKAKSI Jeesuksen tuntemisen rinnalla . Niin tähän uskoon pääsy kesti hänellä pitkään vertaa muihin . Jeesuksen usko pelastaa. Tämän hän vihdoin ymmärsi . ( Apostolien elämän kaari on pitkä vuosia ja eri alueilla heidän henkinen kasvu näkyy kirjeissä ) . Sinulla pitää olla oma kasvu aikuiseksi uskossa . Et voi elää et pelastua muiden jo kuolleiden uskolla vaan oma usko kasva siinä ja yhdessä muiden kanssa iloitse evankeliumin VAPAUDESTA . OLE VAPAAAAAA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;
Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta.
Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.
Älä aloita lestadiolaisten nimittelyä, koska koko ketjun tarkoitus on ollut antaa lestadiolaisten kertoa rauhassa uskostaan
-ei ap
No ovatko he vastanneet tähän aloituksessakin mainittuun väitteeseen, millä perusteella olisivat muka anoita, oikeita uskovia?
Henk koht tiedän, ettei näin ole, mutta minäkin haluaisin kuulla millä perustein näin naiiviin käsitykseen ovat päätyneet.
Muuten, ortodoksia on kirjaimellisesti oikea usko (kreikkaa osaavat tietävät!), ja heillä taas on pyhimysten kumartaminen (Panagian ohella) ottanut Jeesuksen paikan. Kuva-idolatriaa näillä oikeauskoisilla.
Täällä on yli 40 sivua aiheesta keskusteltu 😅
Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e"Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys."
No mutta eihän se käsitys ole kuin teidän lestadiolaisten! (Jos) kaikki muut kristilliset yhteisöt ajattelevat samalla tavoin, se heidän oma yhteisönsä on ainoa oikea. Etkö tosiaan näe tätä ristiriitaa? Useimmat muut vain eivät ole niin pöyhkeitä, että eivät hyväksyisi muita. (Onhan näitäkin, kyllä...)
Et todellakaan ole vastannut, miksi se lestadiolaisten tapa uskoa olisi ainoa oikea. (Jos nyt edes olisi oikea).
Moni ajattelee, että esim. kolminaisuusopin hyväksyminen on oikean uskon ja samalla pelastumisen edellytys. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kertonut täällä, mihin sellainen vaatimus perustuu, koska ainakaan Raamatusta sitä ei löydy. Ottaako joku vihdoin haasteen vastaan?
Tällainen Raamatun kohta löytyy:
"Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne." Johannes 8:24
"I said therefore unto you, that ye shall die in your sins: for if ye believe not that I am he, ye shall die in your sins." John 8:24"Minä olen" (I AM) on yksi Jumalan nimistä, ja tuossa Jeesus sanoo, että jos ei usko, että hän on Jumala (I AM), niin silloin kuolee synteihinsä (joutuu kadotukseen). Jotta voi pelastua, täytyy uskoa Poikaan Jumalana. Se on siis ainakin pelastuskysymys.
Jos kieltää kolminaisuuden eli sen, että Poika on Jumala (yksi Jumalan kolmesta persoonasta), silloin ei Jeesuksen mukaan pelastu.
Kyllä. Ja jos puolestaan sorvaa Pyhää Henkeä eli ei pidä Häntä a) persoonana b) Jumalana (yhtenä Jumalan 3 persoonasta) niin on ongelmissa myös.
Koska Pyhä Henki on se, joka uudestisynnyttää ja pelastaa ihmisen pimeydestä Jumalan lapseksi. Pyhä Henki synnyttää uskon, ja ilman Häntä ei voi uudestisyntyä eli pelastua. Ja kun joku on uudestisyntynyt, antaa Jumala hänelle sellaisen pelastusvarmuuden.
Jehovat sortuvat tuohon Pyhän Hengen mitätöimiseen, ja eipä siellä paljon elävää uskoa ole, en tiedä onko heistä kukaan uudestisyntynyt. (Toki jokaisessa seurakunnassa voi olla kourallinen aitoja uskovia, vaikka virallinen oppi olisi mätä. Koska Jumalaa aidosti rukoilevia on)
Mulle tuli kerran eräs jehovan todistajamies puhumaan "uskostaan." Esitteli sääntöjä, kieltoja, jotta Taivaaseen pääsisi. Joo Jumala haluaa että säännöissä pysyttäisiin, mutta ei Jumalan lapseus ole vain sitä, vaan usko ja pelastus on lahja. Se on elävä suhde Persoonan kanssa.
Kysyin häneltä "mistä tiedät että pääsetkö Taivaaseen?" Hän vastasi ahdistuneella ilmeellä "en mä tiedäkään".
Niin, koska Pyhä Henki ei ollut häntä uudestisynnyttänyt Jumalan lapseuteen. Eli pelastusvarmuus puuttui. (Toki oikea uskovakin voi menettää pelastuksen jos elää synnissä, mut se on eri asia).
Me uskovat emme ole orjia, vaan Jumalan lapsia. Saamme olla Isän kanssa.
-Yhteiskristillinen
Varmuus omasta pelastumisesta ei ole mikään merkki uskosta. Raamatusta ei löydy oppia omasta pelastusvarmuudesta. Sen sijaan sieltä löytyy selkeä kuvaus siitä, kuinka edes Paavali ei pitänyt omaa pelastumistaan varmana:
8 Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana-että voittaisin omakseni Kristuksen
9 ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;
10 tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta,
11 jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista.
12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.
13 Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin,
14 minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.Tässä on oikeestaan 2 eri asiaa.
Kun ihminen tulee uskoon, Jumala vakuuttaa että olet pelastunut, Taivaaseen menossa, Jumalan lapsi. Pelastusvarmuus.
Sille löytyy UT:n jakeita.
Mutta sen jälkeen valvomaton uskova voi mennä myös harhateille, joko maailmaan takaisin tai vääriin oppeihin. Kukaan ei voi paukutella henkseleitään että onko v.2028 elävässä uskossa, vaan pitää olla varuillaan (ei siis ahdistuneesti, mutta valppaana).
"Joka luulee seisovansa, katsokoon ettei lankea."
Jos olet vuorikiipeilijä ja luotat liikaa taitoihisi, et välttämättä huomaa astuvasi harhaan ja tiput rotkoon. Tai kokenut autokuski ajelee liian huolettomasti. Varoa pitää.
Mutta silloin kun Jeesus on tärkein, on pelastus varma. Sellainen uskova vaan siirtyy kuollessaan Jeesuksen täyttämästä ajallisesta elämästä iankaikkiseen Jeesuksen täyttämään elämään. Sellaiselle uskovalle ihmeet on ihan peruskauraa ja käy Jeesuksen kanssa dialogia.
Pitää vaan kuolla omalle itselleen ja antaa Jeesuksen johtaa.
Hyvin monelle uskovalle valitettavasti Jeesus ei ole tärkein. Itse elin ainakin 15 vuotta tässä välissä sellaista pulskan ja itsetyytyväisen uskovan klubilelämää, ja arkijutut vei 99,9 % ajasta ja huomiosta (toki onhan perhe ja työt ja ihmissuhteet hoidettava huolellisesti, ei sen puoleen). Jumala on uudistanut.
-Yhteiskristillinen
Anteeksi yksityiskohtaan takertuminen, mutta tuossa "siirtyy kuollessaan Jeesuksen täyttämästä ajallisesta elämästä iankaikkiseen Jeesuksen täyttämään elämään" on pieni ajatusvirhe, sillä kukaan ei siirry iankaikkiseen elämään eli nouse Taivaaseen ennen viimeistä tuomiota
Ei ole näin. Iankaikkinen elämä alkaa jo maanpäällä .
Iankaikkinen elämä alkaa kun Jumala on tehnyt henkesi eläväksi/olet siirtynyt pimeydestä valkeuteen/ taivaan kansalaiseksi/uskovaksi tultuasi.
Milloin olet viimeksi käynyt hautajaisissa ja kuunnellut, mitä pappi sanoo? "Vapahtajamme Jeesus Kristus on sinut viimeisenä päivänä herättävä". Miten sinä tuon tulkitset?
Silloin herätään tuomiolle ja saadaan ylösnousemusruumis. Tämä tapahtuu kaikille, ei vain uskoville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jos mä nyt tässä arvioisin lonkalta miten kristikunnan käy.
Karismaattisuus ja rentous on maailmalla vahva trendi. Se voi olla hyvä tai huono asia. Jäykkä kirkollisuus on vähenemässä, laulut muuttumassa ylistysmusaksi. Papit ovat kohta tavallisissa kledjuissa ja vain sokerinpala kaulassa.
-Lestadiolaiset alkavat jossain vaiheess myöntämään että muuallakin on pelastusta
-katoliset alkavat lisätä karismaattisuutta ja ylistysmusaa, niin kuin ovat tehneetkin.
....Lestadiolaiset eivät tarvitse kuin sen karismaattisuuden ja muiden uskovien hyväksymisen sen muutoin hyvän oppinsa lisäksi, jotta olisivat "täyden evankeliumin" pulju. Ja jäykkää kirkollisuutta vähemmäksi, niin avot.
...Katolisuuden ja karismaattisuuden yhdistäminen epäilyttää mua enemmän. Katolisuuden juuri on mädempi ja se pitäisi kitkeä jollain round-upilla. Marian rukoilu ja pyhimykset pois, auringonpalvontasymboliikka ja epäjumalankuvat sanonko mihin, henkilökohtainen uskoontulo tilalle, papit saavat mennä naimisiin jne. Latinaa ei tarvitse missään vaan kaikki ihmisten omalla kielellä.
Sit vasta aletaan puhua terveestä opista ja pohjasta, jonka päälle voi laskea karismaattisuutta.
Mutta moni on arvioinut, että viimeisinä aikoina tulee joku monen kirkon yhteinenn superuskonto joka kumartaa niin liberaaleille kuin konservatiiveille, mutta jota Peto alkaa johtaa. Tiedä sitä.
-Yhteiskristillinen
Ei karismaattisuus ja rentous ole vahvoja trendejä.
Karismaattisuus usein on kaikkea muuta kuin rentoa. Esiintyy painostusta saada niitä karismaattisia kokemuksia, pitkään katsotaan sitä joka ei nosta käsiään ylistykseen, ym.
Eri kirkkokunnat myös menevät eri suuntiin. Katolisessa kirkossa on ollut ns. neokatekumeeninen liike, joka pyrkii syventämään aikuisten kristittyjen uskonelämää pienryhmissä, joissa myös todistetaan uskosta samaan tapaan kuin vapaiden suuntien kokouksissa. Liike on paavien hyväksymä, mutta on kohdannut myös arvostelua sulkeutuneisuutensa takia (mm. omat ehtoolliset), eikä mitenkään voi sanoa, että kirkko olisi yleisesti menossa siihen suuntaan. Liikkeestä eronneet kertovat sisäisen kurin ja painostuksen muistuttaneen lahkolaisuutta.
Luterilaisuudessa on esiintynyt korkeakirkollistumista, mm. liturgiaa pyritty rikastamaan ja saarnakeskeisyydestä luopumaan ehtoollisen hyvksi. Saarnat ovat lyhentyneet ja ehtoollinen alkaa olla sääntö eikä poikkeus tavallisessa sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa.
Vapaissa suunnissa ilmenee sekä maallistumista että kirkollistumista. Helluntailaisten lapset käyvät kasteella saadakseen lahjarahat. Pastoreita on alettu kouluttaa paremmin ja muodollisemmin. Tapakristillisyys elää voimakkaana vapaisen suuntien luvatussa maassa Yhdysvalloissa. On vähän pakko käydä jossakin seurakunnassa käydäkseen kunnon kansalaisesta.
Ortodoksinen kirkko ei tietenkään muuta mitään, mutta rentoa siellä ei ole, kun kaikkien patriarkaattien välillä ei ole edes ehtoollisyhteyttä.
Myös ortodoksinen kirkko muuttuu ajan saatossa. Yksi esimerkki muutoksesta on, että Aleksandrian patriarkaatissa on alettu hiljattain vihkiä naisia diakonissoiksi satojen vuosien tauon jälkeen. Myös Suomen ortodoksisessa puhutaan paljon siitä, pitäisikö naisten vihkiminen diakonissoksi aloittaa täälläkin.
Satojen vuosien tauon jälkeen, niinpä. Mitään uutta ei tuossa ole, onpahan vain vähän pidetty taukoa välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No Raamatussa lukee että ota kaste ja anna sen pestä syntisi pois. Jos tämä on väärää oppia niin sitten ei ole sen ihmisen vika, jos siihen uskoo.
Ap. t. 22:16 on poikkeuksellinen ilmaus, jossa kaste ja syntien pois peseminen esiintyvät yhdessä. Muissa Uuden testamentin kohdissa syntien anteeksiantamuksen perusteeksi ja välineeksi korostuvat Kristuksen sovitustyö, evankeliumi ja usko.
Kastetta pitävät kuitenkin kaikki kristilliset kirkot välttämättömänä.
Joskus varhaiskeskiajalla, kun kristinusko oli vasta leviämässä Euroopan pakanakansojen keskuudessa, saattoivat jotkut odottaa kasteen kanssa kuolinvuoteelleen asti, koska olivat käsityksessä, ettei kasteen jälkeen tehtyjä syntejä enää saisi anteeksi. Tietysti vähän epäkäytännöllistä, jos sitten kuolivatkin äkillisesti vaikka tapaturmassa. Vähänmyöhemmin toiset olivat harhakäsityksessä, että nyt kastettuina ja uskovina he ovat synnittömiä, tekivät mitä tahansa, mista sitten seurasi kaikenlaista hillitöntä käytöstä.
Kaikki kridtilliset kirkot eivät pidä kastetta mitenkään välttämättömänä. Pelastusarmeija ei edes suostu kastamaan ketään, vaikka joku jota ei ole koskaan kastettu tahtoisi kovasti kasteen. Heille on silti ihan ok, jos heidän toiminnassaan mukana oleva ihminen hankkii itselleen kasteen jostain muualta - tai vaikka useammankin kasteen. He haluavat pysytellä kaikkien kastekiistojen ulkopuolella, joten he ovat valinneet sellaisen linjan, etteivät he kasta ketään mutta antavat jokaisen tehdä vapaasti omat ratkaisunsa.
Jos ei pidä kastetta välttämättömänä, astuu kristikunnan ulkopuolelle.
Okei, esim. katolinen kirkko ajattelee, että jos kastamaton ihminen, joka ymmärtää kasteen tarpeellisuuden, syystä tai toisesta ei vain pääse kastettavaksi (sanokaamme että lojuu vankilassa, eikä siellä ole ketään kristittyä kastamaan eikä edes päästetä), niin voi riittää sekin, että kovasti haluaisi sen kasteen. Samoin jos ei ole koskaan mitään kristillistä opetusta saanut, ei voida olettaa että äkkäisi käydä kastettavana. Mutta noin yleensä se on kyllä välttämätön.
Tähän liittyen onkin mielenkiintoista, että siinä missä vapaissa suunnissa uskoontulleet kastetaan usein hyvin pian ja joskus jopa heti, katolisessa kirkossa kastamattomien aikuisten kirkkoon liittämistä ja kastetta edeltää tyypillisesti vähintään vuoden kestävä katekumeeniaika. Vaikka kastetta pidetään välttämättömänä, katekumeenien kastamisella ei ole mikään kiire, elleivät he ole niin suuressa vaarassa kuolla, että heidät kastetaan hätäkasteella.
Tuossa on varmaan oleellista se mihin kastetta pidetään välttämättömänä. Eihän ristin ryöväriäkään kastettu eikä se ollut mikään ongelma hänen iankaikkista kohtaloa ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synninpäästö perustuu Kristuksen sanaan
Synnit annetaan anteeksi Kristuksen käskyn ja lupauksen perusteella, ei ihmisen voimalla.
( esim. Joh. 20:23 ’Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.’)
Jokainen uskovainen voi antaa toiselle synninpäästön
Kristitty on pappi toiselle kristitylle.”
— Lutherin yleinen pappeus: kaikki kastetut voivat toimia Jumalan sanan julistajina toisille.
Synninpäästö tuo uskolle varmuuden
Jos uskot synninpäästön sanan, niin kuin se olisi Jumalan oma ääni, sinulle tapahtuu sen mukaan.
Esimerkki Lutherin tekstistä:“Kun veli lohduttaa veljeä ja sanoo: ‘Sinun syntisi on annettu anteeksi Jeesuksen Kristuksen tähden’, se on todellinen evankeliumi ja Pyhän Hengen työ.”
"Synninpäästö tuo uskolle varmuuden". Hui mikä lause,kun oikein alkaa ajattelemaan.. Olette muuten siis epävarmoja uskossanne,ja vain synninpäästö tuo siihen varmuuden..
Jos haluaa olla satavarma+,että pääsee taivaaseen,liittyköön vl-liikkeeseen :)
Ei Raamatun mukaan synninpäästö osoita, että uskovainen olisi epävarma uskostaan. Päinvastoin, Jumala on säätänyt evankeliumin ja syntien anteeksiantamuksen juuri siksi, että usko eläisi hänen lupauksestaan eikä omasta varmuuden tunteestamme. Usko tarvitsee jatkuvasti samaa evankeliumia, jonka kautta se on syntynyt (Room. 10:17; Joh. 20:22–23). Kristityn varmuus perustuu Kristukseen ja hänen lupaukseensa, ei siihen, kuinka varmaksi hän itsensä tuntee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No Raamatussa lukee että ota kaste ja anna sen pestä syntisi pois. Jos tämä on väärää oppia niin sitten ei ole sen ihmisen vika, jos siihen uskoo.
Ap. t. 22:16 on poikkeuksellinen ilmaus, jossa kaste ja syntien pois peseminen esiintyvät yhdessä. Muissa Uuden testamentin kohdissa syntien anteeksiantamuksen perusteeksi ja välineeksi korostuvat Kristuksen sovitustyö, evankeliumi ja usko.
Kastetta pitävät kuitenkin kaikki kristilliset kirkot välttämättömänä.
Joskus varhaiskeskiajalla, kun kristinusko oli vasta leviämässä Euroopan pakanakansojen keskuudessa, saattoivat jotkut odottaa kasteen kanssa kuolinvuoteelleen asti, koska olivat käsityksessä, ettei kasteen jälkeen tehtyjä syntejä enää saisi anteeksi. Tietysti vähän epäkäytännöllistä, jos sitten kuolivatkin äkillisesti vaikka tapaturmassa. Vähänmyöhemmin toiset olivat harhakäsityksessä, että nyt kastettuina ja uskovina he ovat synnittömiä, tekivät mitä tahansa, mista sitten seurasi kaikenlaista hillitöntä käytöstä.
Kaikki kridtilliset kirkot eivät pidä kastetta mitenkään välttämättömänä. Pelastusarmeija ei edes suostu kastamaan ketään, vaikka joku jota ei ole koskaan kastettu tahtoisi kovasti kasteen. Heille on silti ihan ok, jos heidän toiminnassaan mukana oleva ihminen hankkii itselleen kasteen jostain muualta - tai vaikka useammankin kasteen. He haluavat pysytellä kaikkien kastekiistojen ulkopuolella, joten he ovat valinneet sellaisen linjan, etteivät he kasta ketään mutta antavat jokaisen tehdä vapaasti omat ratkaisunsa.
Jos ei pidä kastetta välttämättömänä, astuu kristikunnan ulkopuolelle.
Okei, esim. katolinen kirkko ajattelee, että jos kastamaton ihminen, joka ymmärtää kasteen tarpeellisuuden, syystä tai toisesta ei vain pääse kastettavaksi (sanokaamme että lojuu vankilassa, eikä siellä ole ketään kristittyä kastamaan eikä edes päästetä), niin voi riittää sekin, että kovasti haluaisi sen kasteen. Samoin jos ei ole koskaan mitään kristillistä opetusta saanut, ei voida olettaa että äkkäisi käydä kastettavana. Mutta noin yleensä se on kyllä välttämätön.
Tähän liittyen onkin mielenkiintoista, että siinä missä vapaissa suunnissa uskoontulleet kastetaan usein hyvin pian ja joskus jopa heti, katolisessa kirkossa kastamattomien aikuisten kirkkoon liittämistä ja kastetta edeltää tyypillisesti vähintään vuoden kestävä katekumeeniaika. Vaikka kastetta pidetään välttämättömänä, katekumeenien kastamisella ei ole mikään kiire, elleivät he ole niin suuressa vaarassa kuolla, että heidät kastetaan hätäkasteella.
Tuossa on varmaan oleellista se mihin kastetta pidetään välttämättömänä. Eihän ristin ryöväriäkään kastettu eikä se ollut mikään ongelma hänen iankaikkista kohtaloa ajatellen.
Helluntailainen eksyttää jos mahdollista valitutkin. Aamen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heti kun mennään ryöväri juttuun ollaan helluntaieksytyksessä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuohon lapsi ja ehkäisyasiaan voisi yrittää löytää oikeaa tasapainoa miettimällä asiaa itsekkyyden ja epäitsekkyyden näkökulmasta. Itsekkyys on varmaan sellainen asia, että sitä pidetään paheksuttavana uskonnosta ja kulttuurista riippumatta.
Kumpaan tahansa ääripäähän tuossa lapsiasiassa menee niin itsekkyys siinä on vaarana. Joko siten, että ei itsekkäistä syistä haluta ainoatakaan lasta ja jätetään tavallaan oma velvollisuus sukupolvien ketjussa ja yhteiskunnassakin täyttämättä. Tai toisessa ääripäässä ehkäisemättömyys muuttuu niin tärkeäksi oman pelastumisen kannalta, että omien jo olemassa olevien lasten tarpeet jäävät täyttämättä. Itsekkyyttä minusta sekin (tai sitten pelkoa, jos paine ehkäisemättömyyteen tulee ulkoapäin).
Ja samalla, kun tuossa asiassa olisi hyvä kannustaa ihmisiä epäitsekkyyteen pitäisi silti jättää asia jokaisen omaksi päätökseksi, koska kukaan muu ei voi esimerkiksi toisen voimavaroja tai terveydentilaa tarkasti tietää. Ja samalla pitäisi rohkaista osaa ihmisistä olemaan terveellä tavalla itsekäs, koska se on joillekin se haastava asia oppia.
Siis sinun mielestäsi ihminen ei saa olla haluamatta lapsia? Vaikka ylikansoitus on maailman suurimpia ongelmia? Vaikka tietäisi olevansa kelvoton vanhempi? Outo ajatus. Eikä yhden ihmisen harteille voi laittaa mitään yhteiskunnan tarvetta tai sukupolvien ketjua.
OT, mutta ei ylikansoitus niin iso ongelma ole. Väestöräjähdys on peruttu. Koko ihmiskunta lisääntyy nykyään suunnilleen vauhtia kaksi muksua per nainen, mikä juuri riittää väestön ylläpitoon. Maailman väestö kasvaa vain siksi, että eliniät pitenevät. Monin paikoin ongelma onkin vanheneva väestö ja kuka siitä huolehtisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jos mä nyt tässä arvioisin lonkalta miten kristikunnan käy.
Karismaattisuus ja rentous on maailmalla vahva trendi. Se voi olla hyvä tai huono asia. Jäykkä kirkollisuus on vähenemässä, laulut muuttumassa ylistysmusaksi. Papit ovat kohta tavallisissa kledjuissa ja vain sokerinpala kaulassa.
-Lestadiolaiset alkavat jossain vaiheess myöntämään että muuallakin on pelastusta
-katoliset alkavat lisätä karismaattisuutta ja ylistysmusaa, niin kuin ovat tehneetkin.
....Lestadiolaiset eivät tarvitse kuin sen karismaattisuuden ja muiden uskovien hyväksymisen sen muutoin hyvän oppinsa lisäksi, jotta olisivat "täyden evankeliumin" pulju. Ja jäykkää kirkollisuutta vähemmäksi, niin avot.
...Katolisuuden ja karismaattisuuden yhdistäminen epäilyttää mua enemmän. Katolisuuden juuri on mädempi ja se pitäisi kitkeä jollain round-upilla. Marian rukoilu ja pyhimykset pois, auringonpalvontasymboliikka ja epäjumalankuvat sanonko mihin, henkilökohtainen uskoontulo tilalle, papit saavat mennä naimisiin jne. Latinaa ei tarvitse missään vaan kaikki ihmisten omalla kielellä.
Sit vasta aletaan puhua terveestä opista ja pohjasta, jonka päälle voi laskea karismaattisuutta.
Mutta moni on arvioinut, että viimeisinä aikoina tulee joku monen kirkon yhteinenn superuskonto joka kumartaa niin liberaaleille kuin konservatiiveille, mutta jota Peto alkaa johtaa. Tiedä sitä.
-Yhteiskristillinen
Ei karismaattisuus ja rentous ole vahvoja trendejä.
Karismaattisuus usein on kaikkea muuta kuin rentoa. Esiintyy painostusta saada niitä karismaattisia kokemuksia, pitkään katsotaan sitä joka ei nosta käsiään ylistykseen, ym.
Eri kirkkokunnat myös menevät eri suuntiin. Katolisessa kirkossa on ollut ns. neokatekumeeninen liike, joka pyrkii syventämään aikuisten kristittyjen uskonelämää pienryhmissä, joissa myös todistetaan uskosta samaan tapaan kuin vapaiden suuntien kokouksissa. Liike on paavien hyväksymä, mutta on kohdannut myös arvostelua sulkeutuneisuutensa takia (mm. omat ehtoolliset), eikä mitenkään voi sanoa, että kirkko olisi yleisesti menossa siihen suuntaan. Liikkeestä eronneet kertovat sisäisen kurin ja painostuksen muistuttaneen lahkolaisuutta.
Luterilaisuudessa on esiintynyt korkeakirkollistumista, mm. liturgiaa pyritty rikastamaan ja saarnakeskeisyydestä luopumaan ehtoollisen hyvksi. Saarnat ovat lyhentyneet ja ehtoollinen alkaa olla sääntö eikä poikkeus tavallisessa sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa.
Vapaissa suunnissa ilmenee sekä maallistumista että kirkollistumista. Helluntailaisten lapset käyvät kasteella saadakseen lahjarahat. Pastoreita on alettu kouluttaa paremmin ja muodollisemmin. Tapakristillisyys elää voimakkaana vapaisen suuntien luvatussa maassa Yhdysvalloissa. On vähän pakko käydä jossakin seurakunnassa käydäkseen kunnon kansalaisesta.
Ortodoksinen kirkko ei tietenkään muuta mitään, mutta rentoa siellä ei ole, kun kaikkien patriarkaattien välillä ei ole edes ehtoollisyhteyttä.
Myös ortodoksinen kirkko muuttuu ajan saatossa. Yksi esimerkki muutoksesta on, että Aleksandrian patriarkaatissa on alettu hiljattain vihkiä naisia diakonissoiksi satojen vuosien tauon jälkeen. Myös Suomen ortodoksisessa puhutaan paljon siitä, pitäisikö naisten vihkiminen diakonissoksi aloittaa täälläkin.
Satojen vuosien tauon jälkeen, niinpä. Mitään uutta ei tuossa ole, onpahan vain vähän pidetty taukoa välillä.
PIRAATTILAITOS MATKII KOPIOI MUILTA JA MUIDEN RAHOJA TILOJA . KABBALAA !
ULKOKULTAINEN OMAVANHURSKAUS HAISEE KUUKAUTISRÄTILTÄ . - BIBLE
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuohon lapsi ja ehkäisyasiaan voisi yrittää löytää oikeaa tasapainoa miettimällä asiaa itsekkyyden ja epäitsekkyyden näkökulmasta. Itsekkyys on varmaan sellainen asia, että sitä pidetään paheksuttavana uskonnosta ja kulttuurista riippumatta.
Kumpaan tahansa ääripäähän tuossa lapsiasiassa menee niin itsekkyys siinä on vaarana. Joko siten, että ei itsekkäistä syistä haluta ainoatakaan lasta ja jätetään tavallaan oma velvollisuus sukupolvien ketjussa ja yhteiskunnassakin täyttämättä. Tai toisessa ääripäässä ehkäisemättömyys muuttuu niin tärkeäksi oman pelastumisen kannalta, että omien jo olemassa olevien lasten tarpeet jäävät täyttämättä. Itsekkyyttä minusta sekin (tai sitten pelkoa, jos paine ehkäisemättömyyteen tulee ulkoapäin).
Ja samalla, kun tuossa asiassa olisi hyvä kannustaa ihmisiä epäitsekkyyteen pitäisi silti jättää asia jokaisen omaksi päätökseksi, koska kukaan muu ei voi esimerkiksi toisen voimavaroja tai terveydentilaa tarkasti tietää. Ja samalla pitäisi rohkaista osaa ihmisistä olemaan terveellä tavalla itsekäs, koska se on joillekin se haastava asia oppia.
Siis sinun mielestäsi ihminen ei saa olla haluamatta lapsia? Vaikka ylikansoitus on maailman suurimpia ongelmia? Vaikka tietäisi olevansa kelvoton vanhempi? Outo ajatus. Eikä yhden ihmisen harteille voi laittaa mitään yhteiskunnan tarvetta tai sukupolvien ketjua.
OT, mutta ei ylikansoitus niin iso ongelma ole. Väestöräjähdys on peruttu. Koko ihmiskunta lisääntyy nykyään suunnilleen vauhtia kaksi muksua per nainen, mikä juuri riittää väestön ylläpitoon. Maailman väestö kasvaa vain siksi, että eliniät pitenevät. Monin paikoin ongelma onkin vanheneva väestö ja kuka siitä huolehtisi.
Käytä kondomia . Kondomi ei ole abortti se on kondomi ja kumia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;
Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta.
Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.
Älä aloita lestadiolaisten nimittelyä, koska koko ketjun tarkoitus on ollut antaa lestadiolaisten kertoa rauhassa uskostaan
-ei ap
No ovatko he vastanneet tähän aloituksessakin mainittuun väitteeseen, millä perusteella olisivat muka anoita, oikeita uskovia?
Henk koht tiedän, ettei näin ole, mutta minäkin haluaisin kuulla millä perustein näin naiiviin käsitykseen ovat päätyneet.
Muuten, ortodoksia on kirjaimellisesti oikea usko (kreikkaa osaavat tietävät!), ja heillä taas on pyhimysten kumartaminen (Panagian ohella) ottanut Jeesuksen paikan. Kuva-idolatriaa näillä oikeauskoisilla.
Täällä on yli 40 sivua aiheesta keskusteltu 😅
Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e"Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys."
No mutta eihän se käsitys ole kuin teidän lestadiolaisten! (Jos) kaikki muut kristilliset yhteisöt ajattelevat samalla tavoin, se heidän oma yhteisönsä on ainoa oikea. Etkö tosiaan näe tätä ristiriitaa? Useimmat muut vain eivät ole niin pöyhkeitä, että eivät hyväksyisi muita. (Onhan näitäkin, kyllä...)
Et todellakaan ole vastannut, miksi se lestadiolaisten tapa uskoa olisi ainoa oikea. (Jos nyt edes olisi oikea).
Moni ajattelee, että esim. kolminaisuusopin hyväksyminen on oikean uskon ja samalla pelastumisen edellytys. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kertonut täällä, mihin sellainen vaatimus perustuu, koska ainakaan Raamatusta sitä ei löydy. Ottaako joku vihdoin haasteen vastaan?
Tällainen Raamatun kohta löytyy:
"Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne." Johannes 8:24
"I said therefore unto you, that ye shall die in your sins: for if ye believe not that I am he, ye shall die in your sins." John 8:24"Minä olen" (I AM) on yksi Jumalan nimistä, ja tuossa Jeesus sanoo, että jos ei usko, että hän on Jumala (I AM), niin silloin kuolee synteihinsä (joutuu kadotukseen). Jotta voi pelastua, täytyy uskoa Poikaan Jumalana. Se on siis ainakin pelastuskysymys.
Jos kieltää kolminaisuuden eli sen, että Poika on Jumala (yksi Jumalan kolmesta persoonasta), silloin ei Jeesuksen mukaan pelastu.
Kyllä. Ja jos puolestaan sorvaa Pyhää Henkeä eli ei pidä Häntä a) persoonana b) Jumalana (yhtenä Jumalan 3 persoonasta) niin on ongelmissa myös.
Koska Pyhä Henki on se, joka uudestisynnyttää ja pelastaa ihmisen pimeydestä Jumalan lapseksi. Pyhä Henki synnyttää uskon, ja ilman Häntä ei voi uudestisyntyä eli pelastua. Ja kun joku on uudestisyntynyt, antaa Jumala hänelle sellaisen pelastusvarmuuden.
Jehovat sortuvat tuohon Pyhän Hengen mitätöimiseen, ja eipä siellä paljon elävää uskoa ole, en tiedä onko heistä kukaan uudestisyntynyt. (Toki jokaisessa seurakunnassa voi olla kourallinen aitoja uskovia, vaikka virallinen oppi olisi mätä. Koska Jumalaa aidosti rukoilevia on)
Mulle tuli kerran eräs jehovan todistajamies puhumaan "uskostaan." Esitteli sääntöjä, kieltoja, jotta Taivaaseen pääsisi. Joo Jumala haluaa että säännöissä pysyttäisiin, mutta ei Jumalan lapseus ole vain sitä, vaan usko ja pelastus on lahja. Se on elävä suhde Persoonan kanssa.
Kysyin häneltä "mistä tiedät että pääsetkö Taivaaseen?" Hän vastasi ahdistuneella ilmeellä "en mä tiedäkään".
Niin, koska Pyhä Henki ei ollut häntä uudestisynnyttänyt Jumalan lapseuteen. Eli pelastusvarmuus puuttui. (Toki oikea uskovakin voi menettää pelastuksen jos elää synnissä, mut se on eri asia).
Me uskovat emme ole orjia, vaan Jumalan lapsia. Saamme olla Isän kanssa.
-Yhteiskristillinen
Varmuus omasta pelastumisesta ei ole mikään merkki uskosta. Raamatusta ei löydy oppia omasta pelastusvarmuudesta. Sen sijaan sieltä löytyy selkeä kuvaus siitä, kuinka edes Paavali ei pitänyt omaa pelastumistaan varmana:
8 Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana-että voittaisin omakseni Kristuksen
9 ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;
10 tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta,
11 jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista.
12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.
13 Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin,
14 minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.Tässä on oikeestaan 2 eri asiaa.
Kun ihminen tulee uskoon, Jumala vakuuttaa että olet pelastunut, Taivaaseen menossa, Jumalan lapsi. Pelastusvarmuus.
Sille löytyy UT:n jakeita.
Mutta sen jälkeen valvomaton uskova voi mennä myös harhateille, joko maailmaan takaisin tai vääriin oppeihin. Kukaan ei voi paukutella henkseleitään että onko v.2028 elävässä uskossa, vaan pitää olla varuillaan (ei siis ahdistuneesti, mutta valppaana).
"Joka luulee seisovansa, katsokoon ettei lankea."
Jos olet vuorikiipeilijä ja luotat liikaa taitoihisi, et välttämättä huomaa astuvasi harhaan ja tiput rotkoon. Tai kokenut autokuski ajelee liian huolettomasti. Varoa pitää.
Mutta silloin kun Jeesus on tärkein, on pelastus varma. Sellainen uskova vaan siirtyy kuollessaan Jeesuksen täyttämästä ajallisesta elämästä iankaikkiseen Jeesuksen täyttämään elämään. Sellaiselle uskovalle ihmeet on ihan peruskauraa ja käy Jeesuksen kanssa dialogia.
Pitää vaan kuolla omalle itselleen ja antaa Jeesuksen johtaa.
Hyvin monelle uskovalle valitettavasti Jeesus ei ole tärkein. Itse elin ainakin 15 vuotta tässä välissä sellaista pulskan ja itsetyytyväisen uskovan klubilelämää, ja arkijutut vei 99,9 % ajasta ja huomiosta (toki onhan perhe ja työt ja ihmissuhteet hoidettava huolellisesti, ei sen puoleen). Jumala on uudistanut.
-Yhteiskristillinen
Anteeksi yksityiskohtaan takertuminen, mutta tuossa "siirtyy kuollessaan Jeesuksen täyttämästä ajallisesta elämästä iankaikkiseen Jeesuksen täyttämään elämään" on pieni ajatusvirhe, sillä kukaan ei siirry iankaikkiseen elämään eli nouse Taivaaseen ennen viimeistä tuomiota
Ei ole näin. Iankaikkinen elämä alkaa jo maanpäällä .
Iankaikkinen elämä alkaa kun Jumala on tehnyt henkesi eläväksi/olet siirtynyt pimeydestä valkeuteen/ taivaan kansalaiseksi/uskovaksi tultuasi.
Milloin olet viimeksi käynyt hautajaisissa ja kuunnellut, mitä pappi sanoo? "Vapahtajamme Jeesus Kristus on sinut viimeisenä päivänä herättävä". Miten sinä tuon tulkitset?
Silloin herätään tuomiolle ja saadaan ylösnousemusruumis. Tämä tapahtuu kaikille, ei vain uskoville.
Kyllä vikapäivä on sun kuolinpäivä niin. Tässä näkyvässä maailmassa .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni vl puheissa ei juuri muistutella tai käsitellä sitä, että Jeesus piti parhaimpana vaihtoehtona naimattomuutta? Jos käsitykseni on oikea, miksi liikkeessä ei puhuta naimattomuudesta enempää? Naimattomuushan on Raamatullista jos mikä.
Ylipäänsä vähän ihmettelen, miksi keskustelu pyörii niin paljon avioliittokäsityksen ympärillä, kun voisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että naimattomuus on erittäin hyvä ja suositeltava tie kristitylle, eikä mikään "risti kannettavaksi".
Samaa voisi kysyä ihan EV.lut.kirkolta tai ylipäätään miltä tahansa kristilliseltä kirkkokunnalta. Miksei naimattomuuteen kannusteta enemmän?
Katolisessa kirkossa naimattomuus hyvänä vaihtoehtona ainakin on vahvasti esillä ihan jo siksi, että pappien on oltava naimattomia. Sen takiahan on monin paikoin vaikea saada tarpeeksi miehiä ryhtymään papiksi. Sääntökuntaelämä naimattomana on suosittua myös ja sopii myös naisille.
Turussa on birgittalaisluostarikin. Jos sääntökuntaelämä kiinnostaa mutta luostariin meneminen ei, myös luterilainen voi liittyä birgittalaissääntökunnan maallikko-oblaattia vastaavaksi rinnakkaisjäseneksi: https://www.birgittalaissisaret.fi/oblaatit.html
Apostolit perusti seurakuntia eri maihin jo aikojen alussa ja Ilmestyskirjan alkuseurakunnat oli vasta uusia kääntyneistä koostuvia uuden oppimista uuden liiton. Ne vasta oli aloittanut . Nykyään ei käännytä kuin muista uskonnoista toki mutta kristityt syntyy suoraan seurakuntaan eikä mistään muusta käänny.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet hyvä keskustelija ja sinulla on kiinnostavia ajatuksia. Tiedän, että olet aiemmin "kokeillut" käydä vl-tilaisuuksissa ja et kokenut niitä omaksesi (kerroit jossain viestissä), mutta annahan vl-uskolle vielä mahdollisuus! Tule joskus seuroihin!
Kiitos kutsusta, mutta ette te mua sinne halua. Jos mä tulisin sinne, mä marssisin niiden johtavien patujen luo ja sanoisin että nyt lakkaatte uskovien erottelun, muutatte oppianne ja vapautatte Vauva av:lla olevat kivat mammatkin hyväksymään muiden seurakuntien tosiuskovat ja aletaan olla oikeesti yhtä :D
Mä tykkään että vain miehet saarnaa ja opettaa. Mutta jos joku mies puhuu tuubaa, niin olen kokouksen jälkeen kahden kesken käynyt miespuhujalle valittamassa, että rakas veli, nyt opetit harhaoppia. :D Uskon että "jos kivet huutaisivat, niin tärkeintä että se saarnaaja kuulee edes joskus joltakulta että suoltaa silkkaa tuubaa, vaikka sit naiselta. Ja nainen on Jumalalle arvokkaampi kuin kivi <3
-Yhteiskristillinen
Miksi sinun on niin vaikea hyväksyä, että lestadiolaisilla on uskolle ja uskovaisuudelle eri kriteerit kuin sinulla?
Koska mä voisin vaikka kuolla tämän varmuuteni kanssa: Jumala jyllää ei-lestadiolaisissakin seurakunnissa hyvin voimakkaasti. Rentut kokee täyskäännöksen, addiktiot loppuu seinään, ihmisiä paranee. Jumala avaa Sanaansa kovalla vauhdilla "ja viimeisinä aikoina ymmärrys lisääntyy."
Ei niin, että meidän kaikkien pitäisi maailmalta kipittää lestadiolaisuuteen, vaan lestojen pitäis laskea karsina ulospäin.
Me muut ollaan jo täällä, ei meitä tarvitse mihinkään käskeä menemään. Meidän eri seurakunnan uskovien Sana ja oppi on tarpeeksi pelastavia, lisättynä Pyhä Hengen voimalla. Taistellaan syntiä vastaan.
Ei me lestadiolaisuudesta tarvita mitään. Sori lestadiolaiset. En sano tätä ylpeillen, mutta te tarvitsette paljonkin, maailman yhteiskristilliseltä porukalta.
-Yhteiskristillinen
Ehkä Jumala teillä jyllää. Mutta voi muualla ilmetä hiljiasemmilla tavoilla. Ei aina tarvita jylläämistä.
1. kuningasten kirjan 19 luvussa Herra ei ollut rajussa ja mahtavassa vuoret rikki repivässä myrskyssä. Ei ollut maanjäristyksessä, eikä ollut tulenlieskassakaan. Mutta olipa hiljaisessa tuulen huminassa.
Ja se Jeesus vauva myös kasvoi aikuiseksi mutta häntä muistetaan hänen koko ihmiseksi syntymän ajalta siksi on joulu . Ja se nukke vauva koska kukaan ei voi olla Jeesus ja nukke esittää Jeesuksen syntymän ei oikea vauva joka ei voi olla Jeesus . Tätä on moni ihmetellyt niin siksi .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vl - usko on niin vapauttavaa. Siinä ei haeta tunnekokemuksia. Jos usko perustuisi tunteisiin, olisimme hukassa. Usko ei ole tunnetta, se on uskoa.
Saa uskoa, vaikka miltä tuntuu ja näytti miltä näytti.
Ei hellarivapiksellakaan usko perustu tunteisiin.
Siellä on tarkka oppi ja porukka arvioi sitä.
Mutta silloin kun Jumala koskettaa, tuntuu se ihmisessä yliluonnollisella tavalla kiireestä kantapäähän. Sellaisia Taivas-hetkiä.
Jumalan rakkaus myös tuntuu luissa ja ytimissä välillä.
Ne kokemukset on yllättäviä Jumalan lahjoja, piristysruiskeita, vaikka 99 % elämästä menisi tuntematta mitään, vain luottamalla Sanaan.
Ei Raamatussa porukka ollut naama pitkänä: "ylistys Jumalalle" tai pitkästyneenä haukotellen "täytyin Pyhällä Hengellä."
"Hohhoijaa, tylsää, tuo Jeesus Nasaretilainen antoi synnit anteeks mulla."
Ne iloitsi, itki, hyppelehti.
Sana ja Henki YHDESSÄ.
-Yhteiskristillinen
Kun ihminen saa syntinsä anteeksi, parannuksen armon, hänellä voi olla kokemuksia joita sanomme armontuntemisiksi.
Taivaallisiksi tuntemisiksi.
Mutta uskomme ei perustu niihin. Onneksi ei.
Alkaa elämä jota kutsumme uskosta elämiseksi.
Se ei perustu tunteisiin, vaan kristityn kilvoitukseen.
Ota ristisi ja seuraa minua, sanoo Jeesus.
Jospa et vääristelisi sanomisiani...olen korostanut jatkuvasti tässä ketjussa, että usko ei perustu tunteisiin.
Pitkän uskonelämän aikana tulee erämaavaelluksia ja kausia jolloin Jumala tuntuu kaukaiselta, mutta pitää vaan uskoa.
Mutta sä kuvailit sellaisen perus-armon kokemuksen. Juu, se on hyvin tärkeä.
Mutta kerrotko mulle, mitä tapahtui ekana helluntaina?
Miksi sitä ei tapahdu VL:ssä? Jopa joissain luterilaisen muissa liikkeissä ollaan avoimempia tälle.
Ette te ole kokonaisen evankeliumin seurakunta. Teiltä puuttuu osasia, joita on muissa liikkeissä.
Tää mun lause pitää ymmärtää oikein: on erittäin tärkeää saada synnit anteeksi, senhän takia Jeesus kärsi ja kuoli. Mutta älkää junnatko vain siinä.
Helluntaina tapahtui jotain, joka myös on kristinuskoa. Joka myös sitoo meitä kristittyjä. Eikä siinä tunteita etsitty, mutta Jumala antoi, nohhh, aikalaillakin tunnetta. Turbomoottorin.
T:Yhteiskristillinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet hyvä keskustelija ja sinulla on kiinnostavia ajatuksia. Tiedän, että olet aiemmin "kokeillut" käydä vl-tilaisuuksissa ja et kokenut niitä omaksesi (kerroit jossain viestissä), mutta annahan vl-uskolle vielä mahdollisuus! Tule joskus seuroihin!
Kiitos kutsusta, mutta ette te mua sinne halua. Jos mä tulisin sinne, mä marssisin niiden johtavien patujen luo ja sanoisin että nyt lakkaatte uskovien erottelun, muutatte oppianne ja vapautatte Vauva av:lla olevat kivat mammatkin hyväksymään muiden seurakuntien tosiuskovat ja aletaan olla oikeesti yhtä :D
Mä tykkään että vain miehet saarnaa ja opettaa. Mutta jos joku mies puhuu tuubaa, niin olen kokouksen jälkeen kahden kesken käynyt miespuhujalle valittamassa, että rakas veli, nyt opetit harhaoppia. :D Uskon että "jos kivet huutaisivat, niin tärkeintä että se saarnaaja kuulee edes joskus joltakulta että suoltaa silkkaa tuubaa, vaikka sit naiselta. Ja nainen on Jumalalle arvokkaampi kuin kivi <3
-Yhteiskristillinen
Miksi sinun on niin vaikea hyväksyä, että lestadiolaisilla on uskolle ja uskovaisuudelle eri kriteerit kuin sinulla?
Koska mä voisin vaikka kuolla tämän varmuuteni kanssa: Jumala jyllää ei-lestadiolaisissakin seurakunnissa hyvin voimakkaasti. Rentut kokee täyskäännöksen, addiktiot loppuu seinään, ihmisiä paranee. Jumala avaa Sanaansa kovalla vauhdilla "ja viimeisinä aikoina ymmärrys lisääntyy."
Ei niin, että meidän kaikkien pitäisi maailmalta kipittää lestadiolaisuuteen, vaan lestojen pitäis laskea karsina ulospäin.
Me muut ollaan jo täällä, ei meitä tarvitse mihinkään käskeä menemään. Meidän eri seurakunnan uskovien Sana ja oppi on tarpeeksi pelastavia, lisättynä Pyhä Hengen voimalla. Taistellaan syntiä vastaan.
Ei me lestadiolaisuudesta tarvita mitään. Sori lestadiolaiset. En sano tätä ylpeillen, mutta te tarvitsette paljonkin, maailman yhteiskristilliseltä porukalta.
-Yhteiskristillinen
Ehkä Jumala teillä jyllää. Mutta voi muualla ilmetä hiljiasemmilla tavoilla. Ei aina tarvita jylläämistä.
1. kuningasten kirjan 19 luvussa Herra ei ollut rajussa ja mahtavassa vuoret rikki repivässä myrskyssä. Ei ollut maanjäristyksessä, eikä ollut tulenlieskassakaan. Mutta olipa hiljaisessa tuulen huminassa.
No niin VEDÄT NYT TÄHÄN VANHAN LIITON SYNAGOGAN KUNINGASTEN KIRJAA SITTEN . KUOLLEET NEKIN KUNINKAAT ON. Noin nyt tekin ymmärrätte miksi PAAVALI entinen Saul lähti pois synagogalta . COMBRENDO . Kuningasten kirjan aikakautena ei Jeesus ollut vielä syntynyt IHMISEKSI maan päälle siitä TUULEN HUMINASTA.
Paulus oli Saul entinen fariseus joten hänellä keski pitkään irrottautua vanhasta . Seurakunnassa piti olla järjestys johtajat ja opettajat . Naiset saa opettaa seurakunnan ulkopuolella tietysti ja kodissaan kuin kouluissa . Mutta evankeliumia julistaa naiset myös tietysti , mutta tietty hienarkia on johtoportaassa. Kai ne enimmäkseen miehiä oli jotka kastoi perheet ja muuta . Sotien takia miehiä oli vähän kun pappeja oli tapettu niin naiset teki heidän tehtäviä toki naiset ja hormonit on vaikea yhtälö työpaikoilla. Naiset on joutunut miesten töihin muutenkin kuten ruumiita laittamaan ja poliisiksi murh aajia pidättämään . Ne oli ennen miesten töitä kuin taas miehiä on tullut naisten aloille meikkaa ja kauneus jutut. Opetusmielessä pitää pysyä oikeassa evankeliumissa eikä taikauskossa. Omia mielipiteitä ja juoruja voi harrastaa omassa asunnossa.