Lue keskustelun säännöt.
Matkustelitteko te muut 30-60-vuotiaat lapsuudessa ulkomaille?
Kiinnostaa kuulla, kun itse nelikymppisenä olen sellaisesta perheestä, jossa käytiin 80-00-luvuilla ulkomaan matkalla aina kaksi tai kolme kertaa vuodessa, pidennettyjä viikonloppuja tai viikon parin etelänmatkoja. Ei kuitenkaan ollut varakkaita vanhempia, toinen vanhempi perus paperinpyörittelijä ja toinen työtön, mutta aurinkolomiin säästivät aina rahat kasaan.
18-vuotiaaksi mennessä olin käynyt jo 20 maassa. Nykyäänhän on paljon matkustelevia nuoria perheitä, mutta entä teillä muilla keski-ikäisillä? Kyselen, kun omassa tuttavapiirissä ei juuri kukaan muu matkustellut silloin lapsuudessa, ja enemmistö nyt tuntemistani ikätovereista on päässyt vasta aikuisena näkemään maailmaa ja viemään omia lapsiaan ulkomaanlomille.
Kommentit (291)
Minulla samanlainen lapsuus, olen matkustanut todella paljon. Jenkeissä käytiin ekan kerran 1981 ja sen jälkeen neljästi ennen kuin olin 18. Kävimme Havaijilla, Floridassa, Californiassa ja isommalla kiertomatkalla pohjoisessa. Euroopassa reissattiin joka kesä ja talvella käytiin aina jossain riittävän lämpimässä. Vanhemmat oli auringon- ja seikkailunnälkäisiä eikä meidän perhe ikinä käynyt seuramatkoilla.
Imin tuon elämäntavan äidinmaidossa ja olen jatkanut samaa rataa. Ensi vuonna täytän 50, edelleen vähintään 4 matkaa vuodessa. Lapset ovat nyt 10-15- vuotiaita ja ovat tietysti omaksuneet saman elämäntavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei käyty meidän köyhässä perheessä,kuin sukumökillä kesäisin.
m77. Vanhemmat olivat pientilallisia joille lomaa oli että saivat edes pariksi viikoksi lomittajan hoitamaan lehmiä. Kesät lapsena olin itsekin oikeastaan vain leikkaamassa nurmikkoa, ajamassa traktoria peltotöistä tai kuokkimassa kasvimaata tai juurikasmaata.
Vaikka silloin kateellisena katselikin matkatoimiston mainoslehtistä ja joidenkin "parempien perheiden" lasten kokemuksia jälkeenpäin huomasi että omassa lapsuudessa ei kuitenkaan mitään puutttunut huonoinakaan aikoina lamavuosina.
Ensimmäinen matka taisi olla 90-luvun puolivälissä lukion luokan Ruotsin risteilyllä. Aikuisena töiden muassa on joitain matkoja ollut. Jostain syystä matkakuumetta ei kooskaan tullut silloinkaan kun oli rahaakin lähteä.
Vanhemmat eivät matkustelleet, maatalosta on vähän vaikea lähteä ja muutenkin olivat mieluiten kotona. Kumpikin taisi käydä erikseen vain yhden etelänmatkan jonkun sukulaisen kanssa . Yhdessä ei pitkiä reissuja käyty.
Jollei pohjoista Norjaa ja Haaparantaa lasketa ulkomaiksi :) Norjassa käytiin joka kesä muutaman päivän autoreissu, joskus kaksikin ja rajan takana ostoksilla tietysti käväistiin monesti viikossa
me ei matkusteltu koskaan 70 luvulla ulkomaille.kotimaassakin sukulaisissa max 150km päässä,eikä edes joka vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkuvasti, Tornio - Haaparanta.
70-luvulla matkusteltiin ympäri Suomea. 80-luvun alussa Ruotsi, Norja ja Kanariansaaret.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 45v lapsena käytiin kerran vuodessa aurinkolomalla ulkomailla ja kesäisin matkustettiin suomessa. Vanhemmilla oli ihan normaalit tulot, mutta fiksuja rahan kanssa.
Omien lasten kanssa on tehty 2-3 ulkomaanmatkaa vuodessa. Ja ennen lapsia tietysti myös.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Yrittäjäperheessä ei ollut ikinä lomaa. Ei sitten omienkaan kanssa kun mies teki työn puolesta reissuja ja mulla oli pitkään pätkötyökierre. Piti olla aina valmis jos jotain hommaa saa. Nuorempi reissaa nyt vanhempi ei välitä.
Minäkin olen yrittäjäperheestä ja kyllä minun vanhempani pitivät lomaa. Eivät tosin kuukautta putkeen, mutta helposti ainakin sen viikon, jonka olimme ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vasemmistoon kuuluvat sukulaiset eivät kyllästyneet Leningradin matkoihin. Me ei siellä käyty, eikä kyllä missään muuallakaan ulkomailla. Isä kyllä autoili mielellään ja sain tutustua kotimaan lukuisiin kulttuurikohteisiin. Oma perhe, paras perhe. Aikuisena olen matkustellut, ja asunutkin ulkomailla.
Kävimme koko perheen voimalla yleensä kerran vuodessa 1-2 viikon aurinkolomalla Etelä-Euroopassa syksyllä. Koulusta anottiin lomaa sitä varten. Tämä oli 80-90-luvuilla.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudessa ei koskaan ulkomaille eikä mitään pitkiä kotimaan matkojakaan. Maajussiperhe eikä lomittajia ollut.
Aikuisena sitten olen kyllä matkustellut niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Nytkin ollaan kesän vietossa Itä-Suomessa, Pirkanmaalla asumme.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessa ei koskaan ulkomaille eikä mitään pitkiä kotimaan matkojakaan. Maajussiperhe eikä lomittajia ollut.
Aikuisena sitten olen kyllä matkustellut niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Nytkin ollaan kesän vietossa Itä-Suomessa, Pirkanmaalla asumme.
Niin ja olen N49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessa ei koskaan ulkomaille eikä mitään pitkiä kotimaan matkojakaan. Maajussiperhe eikä lomittajia ollut.
Aikuisena sitten olen kyllä matkustellut niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Nytkin ollaan kesän vietossa Itä-Suomessa, Pirkanmaalla asumme.
Niin ja olen N49
Jatkan vielä että koulusta järkättiin koko luokan viikon reissu Ruotsin hiihtokohteisiin ysiluokalla ja se oli aivan mahtavaa. Kävimme kouluporukan kanssa myös eri risteilyreissulla Tukholmassa. Muilla luokkaretkillä käytiin Helsingissä ja Turussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessa ei koskaan ulkomaille eikä mitään pitkiä kotimaan matkojakaan. Maajussiperhe eikä lomittajia ollut.
Aikuisena sitten olen kyllä matkustellut niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Nytkin ollaan kesän vietossa Itä-Suomessa, Pirkanmaalla asumme.
Niin ja olen N49
Jatkan vielä että koulusta järkättiin koko luokan viikon reissu Ruotsin hiihtokohteisiin ysiluokalla ja se oli aivan mahtavaa. Kävimme kouluporukan kanssa myös eri risteilyreissulla Tukholmassa. Muilla luokkaretkillä käytiin Helsingissä ja Turussa.
Minäkin kävin 90-luvun alussa luokkaretkellä ahvenanmaalla. Muutama yö siellä, hieno reissu sen ikäiselle koulukaverien kanssa.
Nykyään ei enää onnistu kun vanhempien ei ole pakko maksaa kuluja, mutta kaikkien on päästävä mukaan.
Taas pienin jakojäännös pilaa muidenkin asiat
Autoiltiin Suomessa, pohjoismaissa ja keski-euroopassa. Teininä loppui perhematkailut, kun tuli muut menot ja kuviot. Lentokoneessa ekan kerran 18-vuotiaana, samalla ekaa kertaa ulkomaille kaverin kanssa kaksin (ei kännyköitä). Siitä lähtien useita ulkomaanmatkoja, parhaimmillaan 3 kertaa vuodessa ennen perhe-elämää. Risteilyjä myös vähintään kerran vuodessa. Toivon, että terveys pysyy niin jaksaa matkustaa tulevaisuudessakin. Matkailu vaatii kuntoa! Ilmastonmuutoksen huomaa: tuulet voimistuneet. Lentokoneessa yhä useammin heittoisaa lentosäätä. Ennen mentiin tasaisesti, vai kultaako aika muistot. Inter-rail kiehtoo nyt keski-iässä jostain syystä: oispa vaan aikaa. -45
Ei koskaan ollut ulkomaanmatkoja lapsuuden perheessämme paitsi alle kouluikäisinä päästiin pari kertaa hiililaivan mukana Puolaan. (Isä oli siellä töissä). Vasta nuorena aikuisena kävin itse interraililla. Euroopassa.
Nelikymppinen itse.
Kerran käytiin kanarialla. Pari-kolme kertaa harrastusmatkoilla Ruotsissa/Norjassa. Hyvin keskiluokkainen, ehkä hieman enemmän alempaa keskiluokkaa, "kaksi lasta ja kultainennoutaja" perhe.
Kerran tehtiin automatka Pohjois-Norjaan, muutoin telttaretkeiltiin lähiseuduilla. Elettiin lama-aikaa, vanhemmat maksoi toisen ihmisen velkaa, jonka olivat hyväuskoisina taannut. Ei ollut varaa matkustella.
Kerran vuodessa. Vanhempani tykkäsivät matkustaa. Tiedän perheitä, joiden olisi ollut mahdollista matkustaa, mutta jostain syystä ajelivat vain Suomessa