Lue keskustelun säännöt.
Sosiaaliturvan leikkaukset ovat tuoneet valtiolle enemmän menoja, kuin säästöjä
05.07.2026 |
Tämä on fakta, jonka mm Soste on todennut. Arvio on tehty Euroopan komission velkakestävyysanalyysimallilla, jota on jatkokehitelty sosiaaliturvaleikkausten kerroin- ja hystereesivaikutusten huomioimiseksi. Laskelma on osa SOSTE:n hyvinvointitalouskatsausta, jossa seurataan 43 avainindikaattorin avulla hyvinvoinnin kehittymistä Suomessa vuodesta 2014 lähtien. https://www.soste.fi/uutiset/soste-laski-nykyhallituksen-sosiaaliturval…
Kun huomioidaan se, että taantumaan ajoittuvat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät kysyntää merkittävästi ja pitkäaikaisesti, leikkaukset itse asiassa vähentävät verotuloja ja kasvattavat suhdannesidonnaisia menoja yhteensä noin 12,2 miljardia euroa. Tällöin sosiaaliturvaleikkauksilla tavoitelluista säästöistä toteutuisi vain vajaa kymmenen prosenttia.
Sosiaaliturvaleikkauksista ei siis koidu Suomen julkiselle taloudelle juurikaan säästöjä vuosina 2024–2031.
”Koska Orpon hallitus on ajoittanut sosiaaliturvaleikkaukset taantumaan, ne eivät juurikaan vahvista julkista taloutta tällä tai tulevalla vaalikaudella. Laskelman tulos tukee tutkimuskirjallisuuden yleiskuvaa siitä, että taantumaan ajoitetut sosiaaliturvaleikkaukset ovat tehoton säästötoimi”, toteaa laskelman tehnyt SOSTEn entinen pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Kommentit (354)
Tekoäly kertoo tanskan kaupanalan palkoista näin: Tanskassa kaupan kassalla tai hyllyttäjänä (ufaglært butiksmedarbejder / butiksmedhjælper) ansaitsee ammattiliiton työehtosopimuksen mukaan vähintään noin 142–147 Tanskan kruunua (DKK) tunnissa, mikä vastaa noin 19–20 euroa tunnissa HK, 2026.
Kokoaikaisessa työssä (37 tuntia viikossa) tämä tarkoittaa noin 22 800 – 23 500 kruunun (n. 3 050 – 3 150 euron) kuukausittaista peruspalkkaa HK, 2026.
Palkkaus riippuu tarkemmin seuraavista tekijöistä:
Palkkarakenne ammattiliiton (HK Handel) mukaan
Tanskan kaupan alan työntekijöitä edustavan HK Handel -ammattiliiton työehtosopimuksen mukaan vähimmäispalkat jakautuvat seuraavasti:
Kouluttamaton työntekijä (Ufaglært): Perusminimipalkka on 142,17 DKK/tunti (n. 19,05 €) HK, 2026. Tähän kategoriaan kuuluvat usein aloittelevat kassat ja hyllyttäjät ilman alan tutkintoa HK, 2026.
Myymäläapulainen (Butiksmedhjælper): Kokemuksen myötä palkka nousee vähintään 146,85 DKK/tuntiin (n. 19,70 €) HK, 2026.
Koulutettu myyjä (Faglært): Jos taustalla on kaupan alan ammattitutkinto, vähimmäispalkka on 151,52 DKK/tunti (n. 20,30 €) HK, 2026.
Nuoret työntekijät (alle 18-vuotiaat): Alaikäisten opiskelijoiden ja osa-aikaisten vähimmäispalkka on huomattavasti matalampi, noin 81–83 DKK/tunti (n. 11 €) HK, 2026.
Todelliset keskiansiot ja lisät
Työehtosopimuksen määrittämät summat ovat vain minimitasoja, joiden alle työnantaja ei saa mennä HK, 2026. Todellisuudessa monet suuret ruokakaupat ja ketjut maksavat hieman tätä parempaa palkkaa houkutellakseen työntekijöitä Ansogningshjaelpen, 2026.
Keskiansiot: SalaryExpert-sivuston tilastojen mukaan kaupan kassan keskimääräinen tuntipalkka Tanskassa lisät mukaan lukien on noin 138–141 DKK (vastaa laajempaa otantaa, jossa mukana myös nuorisotyöntekijät). Kokopäiväisen aikuisen todellinen kuukausipalkka asettuu usein 24 000 – 26 000 kruunun (n. 3 200 – 3 500 €) välille kokemuksesta riippuen Glassdoor, 2026, Loen.dk, 2026.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaanhoitajan keskimääräinen kokonaiskuukausipalkka Tanskassa on noin 38 000 – 45 000 Tanskan kruunua (DKK), mikä vastaa noin 5 100 – 6 000 euroa kuukaudessa. Tanskassa linja-autonkuljettajan eli bussikuskin (buschauffør) keskimääräinen kokonaiskuukausipalkka on noin 29 000 – 36 000 Tanskan kruunua (DKK), mikä vastaa noin 3 900 – 4 800 euroa kuukaudessa [JUUL, 2023], [Studentum, 2026]. Kööpenhaminan kaltaisissa suurkaupungeissa ja kokeneilla kuljettajilla bruttoansiot voivat nousta yli 38 000 kruunun (yli 5 100 euron) [SalaryExpert, 2026]. Tanskassa peruskoulun opettajan (folkeskolelærer) keskimääräinen kokonaiskuukausipalkka on noin 37 500 – 44 000 Tanskan kruunua (DKK), mikä vastaa noin 5 000 – 5 900 euroa kuukaudessa [Ansøgningshjælpen, 2026], [CEPOS, 2024]. Lukion opettajat (gymnasielærer) ansaitsevat tätäkin enemmän, keskimääräisen bruttovuosipalkan ollessa noin 463 000 kruunua (n. 5 150 €/kk) [SalaryExpert, 2026].
Pohjoismaissa Tanskan, Norjan ja Islannin palkat ovat nettona samaa tasoa kuin Suomessa. Ruotsissa enemmän kuin Suomessa, mutta vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa on kuitenkin selvästi halvimmat hinnat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten esim Tanskassa voi olla yksityisiä yrityksiä enemmän, vaikka verotus on kireämpää kuin suomessa? Eikös tämän pitänyt olla oikeistolaisesti ajatellen yksinkertaisesti mahdoton yhtälö??
Tanska on oleellisesti vauraampi maa kuin Suomi. Keskipalkat ovat yli 20 000 euroa korkeammat per vuosi kuin täällä ja kotitalouksien keskimääräinen varallisuus on 400 000€. Tanskalaisiin nähden olemme täysiä ryysyläisiä, mutta vasemmisto haluaisi verottaa meitä yhtä raivokkaasti kuin tanskalaisia verotetaan.
Jos verotuksen kireys tappaisi yritteliäisyyden niin kuin oikeistopoliitikot koko ajan hokevat, eikö Tanskankin siinä tapauksessa pitäisi jo olla konkurssissa?
Tanskassa ei ole vastikkeetonta pitkäaikaista sosiaaliturvaa. Pistää yrittämään
Eihän Suomessakaan ole mitään "vastikkeetonta" sosiaaliturvaa. Se tarkoittaisi, ettei tuen eteen tarvitsisi tehdä mitään. Jos Suomessa laiminlyöt te-keskuksen asettamia aktivointitoimia, räpsähtää karenssit (tuen leikkuri) ennen kuin ehdit tajutakaan. Suomen sos-turva ei siis todellakaan ole "vastikkeeton".
Ei tarvitsisi korottaa maksuja kaikista pienituloisimmilta, jos ei heittelisi miljoonia euroja veroalennuksia velaksi kaikkein hyväosaisimmille, joilla ei rahasta ole ennestäänkään minkäänlaista pulaa.
Koittakaa nyt oikeisto päättää, haluatteko te sen velkaantumisen aidosti kuriin vai ette? Suomessa on jo verrokkimaihin nähden varsin kevyt pääomaveroaste. Tanskassa ylimmät veroprosentit omistuksesta ovat jopa 42%, kun Suomessa ne ovat 35%. Miten ihmeessä Tanskan talous ei ole jo konkurssissa kireämmistä veroista huolimatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oiskin jännää kun annettais veroalet niille pienituloisille ja työttömiltä verot tuista pois kokonaan!
Vierailija kirjoitti:
Se oiskin jännää kun annettais veroalet niille pienituloisille ja työttömiltä verot tuista pois kokonaan!
Eikös oikeisto kiljunut antaneensa eniten veroalea juuri niille pienituloisimmille? Tämähän ei toki pidä edes paikkaansa.
Nytkö ette haluakaan helpottaa pienituloisimpien verorasitusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oiskin jännää kun annettais veroalet niille pienituloisille ja työttömiltä verot tuista pois kokonaan!
Sinuako kiinnostaa enemmän miljoonärin toimeentulo valtion velkarahalla, kuin kaikista köyhimmän ja vähätuloisimman auttaminen? Perusturva on suomessa erittäin alhaisella tasolla verrokkimaihimme nähden.
Suomessa pienistä palkoista ei makseta veroja käytännössä juuri mitään. Yksinyrittäjien veroprosentti on vielä 20000 euron työtulolla nolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on työkkärit täynnä korkeakoulutettua väkeä, joiden tehtävänä on valvoa, että työttömät varmasti tekee vaadittavan määrän turhia työhakemuksia. Olisko parempi, jos heidän tehtävänään olisi yrittää löytää yrityksille sopivia työntekijöitä. Nykyään tuon työnhakupakon myötä firmat ei edes uskalla laittaa hakemuksia julkisiksi, koska niihin tulvii hakemuksia ihmisiltä, jotka hakevat kyseistä paikkaa vain kun on pakko. Kauheaa resurssien tuhlausta tällainen systeemi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oiskin jännää kun annettais veroalet niille pienituloisille ja työttömiltä verot tuista pois kokonaan!
Sinuako kiinnostaa enemmän miljoonärin toimeentulo valtion velkarahalla, kuin kaikista köyhimmän ja vähätuloisimman auttaminen? Perusturva on suomessa erittäin alhaisella tasolla verrokkimaihimme nähden.
Mähän justiinsa ehdotin nimenomaan alentaa pienituloisten verotusta ja verotuksen poistamista tuista mm yleistuesta. Rikkaiden veroaleissa ei olekaan mitään järkeä, eikä yritysten veroaleissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perikuntien asuntoja ei saa myytyä. Asunnot jäävät riippakiveksi omaisille.
"Sosiaaliturvan leikkaukset ovat tuoneet valtiolle enemmän menoja, kuin säästöjä"
Johtopäätös. Sosiaaliturvaa pitää lisätä, niin valtion menot vähenevät. :-) Jos valtio maksaa enemmän sosiaaliturvaetuja, niin valtion menot vähenevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pohjoismaissa Tanskan, Norjan ja Islannin palkat ovat nettona samaa tasoa kuin Suomessa. Ruotsissa enemmän kuin Suomessa, mutta vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa on kuitenkin selvästi halvimmat hinnat.
Siis Suomen, Tanskan, Norjan ja Islannin nettopalkat ovat samalla tasolla. Mutta Ruotsissa nettopalkat ovat suuremmat kuin Suomessa, mutta pienemmät kuin Tanskassa, Norjassa ja Islannissa. :-)
"Yleistukea pienentävät tulot
- omat palkkatulosi
- vanhempiesi tulot, jos asut heidän kanssaan
- muut kuin palkkatulosi, esimerkiksi tuet ja pääomatulot
Otamme tulot huomioon bruttona (Bruttotulo on tulojen määrä, josta ei ole vähennetty veroja eikä muita pakollisia maksuja)."
www.kela.fi/tyottomyys-yleistuki#paaomatulot-ja-muut-kuin-palkkatulot
Vierailija kirjoitti:
Perikuntien asuntoja ei saa myytyä. Asunnot jäävät riippakiveksi omaisille.
Perintövero olisi hyvä poista.
Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea.
Ja vuokra-asunnossa ruokakunnan bruttotulot ja varallisuus vaikuttavat asumistukeen.
Vierailija kirjoitti:
"Sosiaaliturvan leikkaukset ovat tuoneet valtiolle enemmän menoja, kuin säästöjä"
Johtopäätös. Sosiaaliturvaa pitää lisätä, niin valtion menot vähenevät. :-) Jos valtio maksaa enemmän sosiaaliturvaetuja, niin valtion menot vähenevät.
Näin se on. Sosiaaliturva ennaltaehkäisee suurempia menoja. Kyllä se on tutkittu niin pohjia myöten, ettei se fakta muuksi muutu. Se on myös maksumiesten, eli duunarien ja yrittäjien etu. Tietysti kunnollinen työ olisi parasta sosiaaliturvaa, mutta siihen ei ole kykyjä tällä hetkellä ainakaan.
Vihdoinkin tämä on todistettu aukottomasti! Siitäs saitte oikeistolaiset. Tämän tutkimuksen perusteella jokaisen valtion on otettava loputtomasti velkaa ja jaettava raha ilmaiseksi ihmisille. Siitä sitä kestävää talouskasvua tulee. Logiikka on täysin aukoton! Ei kannata leikata ikinä mistään, vaan kaikki on ilmaista kaikille. Nyt kyllä saivat taloustieteilijät nenilleen.
Tanskassa järjestetään työpaikka viimekädessä julkisiin kohteisiin. 1600 euroa on pienin sosiaaliturva ja sitä vastaan tehdään meikäläisittäin kaikkia pupukurssijuttuja. Tietenkin Tanskassa on parempiakin töitä oikealla palkalla tarjolla, joten pupukurssi ei sielläkään mikään lottovoitto ole. Ilmaiseksi Tanskassa ei tarvitse lähteä työkokeiluun esimerkiksi hyllyttämään, vaan hyllyttämisestä maksetaan palkkaa. En tiedä mitä se on, mutta enemmän kuin tuo 1600€ kuitenkin.