Lue keskustelun säännöt.
Ikäiseni viisikymppiset naiset, jotka eivät pidä huolta kunnostaan.
29.06.2026 |
Olen 53v. Noin 7 vuotta sitten havahduin siihen, että lihaskunto ei pysy enää "itsestään" yllä. Alkoi olla nivelkipua, ylipainoa, hartiat jumissa, selkä kipeä jne. Pelsätyin, että jos alle viisikymppisenä olen huonossa kunnossa, niin miten paha tilanne on 70 vuotiaana ja siitä ereenpäin.
Aloitin salilla käymisen, aluksi PT:n ohjauksessa ja sitten itsenäisesti ohjelmaa noudattaen. Matkan varrella otin ohjelmaani mukaan kehon liikkuvuuden ylläpidon, siihen löysin netistä paljon ohjeita. Olen myös panostanut itseeni rahallisesti käymällä muutaman kerran fysioterapeutilla.
Enää ei ole hartiat jumissa eikä selkä kipeä. Nivelkivuista ei tietoakaan ja olo on jäntevä. Ylipainoa on jonkin verran, mutta se ei oikeastaan haittaa mitenkään.
Nyt olen huomannut itsessäni sen, että turhauttaa sellaiset ikäiseni ihmiset, erityisesti naiset, jotka eivät liiku, eivätkä tee mitään fyysisen hyvinvointinsa eteen. Odottavat vain, että saisivat lääkettä, joka korjaisi ongelmat. Tekosyitä heillä riittää siihen, miksi eivät voi oikeasti ottaa vastuuta itsestään. Valittavat vain kun terveydenhuolto ei auta.
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Tuskin joku alkaa vasta vanhana käymään kuntosalilla tai lenkillä, jos ei ole siellä ikänsä käynyt. Ja joo myönnän, oma äitini on superterve 75-v, alkanut vasta hiljattain polkea kuntopyörällä ja käydä kuntoportaissa. On superterve vaikkei ole koskaan käynyt kuntosalilla eikä juoksulenkillä. Mutta hänellä onkin ollut poikkeuksellisen terveellinen ruokavalio (ei osta kaupasta mitään herkkuja eikä naposteltavia koskaan) ja on painanut puutarhahommia keväästä syksyyn 16 h/ vrk.
mun äiti on aloittanut kuntosaliharjoittelun eläkkeellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehtinyt lukea ketjua ennen vastaamista. Pahoitteluni siitä. Aloitus on mielestäni erittäin aiheellinen. Olen aiemmin työskennellyt pitkään vanhainkodissa ja siitä näkökulmasta tätä mietin.
Lyhyesti kiteytän tämän niin, että tärkeintä on huolehtiä kyvystä käydä itse vessassa. Moni hymähtää nyt, että mikäs temppu tuo on. Se on kuitenkin se rajaviiva, mikä ratkaisee kuinka hoidettavassa kunnossa olet. Jos lihakset on saaneet treeniä, niin vessakäynti sujuu vähän huterassakin olossa. Jos jalat on luuta ja nahkaa (+ehkä läskiä), niin hädin tuskin pääset pöntölle, mutta ainakaan ylös et siitä nouse. Mitäs sitten teet?
Huolehtikaa ihmiset itsestänne.
Millä perusteella? Koska tällä hetkellä priorisoin muut asiat lihaskunnon edelle? Lapset olen ihan itse hankkinut, kuten myös koirat, joten ihan mielläni suon heille aikaani. Omaan elämänkuvaani kuuluu muiden auttaminen ja priorisoin sen tällä hetkellä myös lihaskunnon kehittämisen edelle.
Miksi sinun elämäntyylisi ja valintasi ovat parempia kuin minun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka olette sitä mieltä että turha sitä lihastreeniä on viisikymppisenä aloittaa, kun sen voi aloittaa vasta kadikymppisenä. Osteoporoosia ei enää kasikymppisenä korjata. Sen ehkäisy on syytä aloittaa vuosikymmeniä aikaisemmin.
Joo ja lihastreeni liittyy osteoporoosiin miten? Parempi tasapaino, luut ei katkea, vai mitä meinaat? Saliharjoittelu ei osteoporoosiin auta. Luita vahvistaa kävely, juoksu, liikunta jossa tulee tärähtelyitä. Niin no onhan salilla juoksumattoja ja kengurukenkätunteja ym. Mutta ihan yhtälailla auttaa tavallinen arkiliikunta kuten se kävely.
Kalsiumia purkista on naiselle melko pakollinen, pelkkä liikuntakaan ei luita pidä kunnossa.
Rankka vastustreeni, esimerkiksi salilla, vahvistaa luita enemmän kuin juoksu.
Molempien ongelma on yksipuolisuus. Luiden pitäminen vahvana vaatii monipuolisuutta. Salitreeni ei ole mikään oikotie onneen.
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella? Koska tällä hetkellä priorisoin muut asiat lihaskunnon edelle? Lapset olen ihan itse hankkinut, kuten myös koirat, joten ihan mielläni suon heille aikaani. Omaan elämänkuvaani kuuluu muiden auttaminen ja priorisoin sen tällä hetkellä myös lihaskunnon kehittämisen edelle.
Miksi sinun elämäntyylisi ja valintasi ovat parempia kuin minun?
Sen ajan jonka olet nyt roikkunut Vauvalla, olisit voinut tehdä kyykkyjä ja punnerruksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmoittautuu yksi löysä viisikymppinen, joka ei käy salilla. Olen töissä positiossa, jossa työpäivät venyvät, minulla on 3 aktiivisesti harrastavaa teiniä (joista yhdellä on valtavan hankala teini-ikä) ja ulkoilua vaativat koirat. Vapaa-ajalla teen jonkin verran vapaaehtoistyötä nuorten hyväksi, sekä olen pitänyt lähisuvun vanhuksista nyt noin 5 vuotta aktiivisemmin (lue: lähes päivittäin) huolta, 2 heistä on sinä aikana saattohoidettu. Sen ajan mitä jää omalle liikkumiselle käytän liikuntaan, joka antaa minulle omasta mielestäni eniten, vaikka se ei nyt fyysisesti olekaan ehkä optimaalisin. En muista milloin olisin telkkaria viimeksi katsonut, mutta varmasti joku aktiivisempi ja jaksavampi saisi tähän vielä salitreenit, tekoälyn PT-ohjelmat ja muutamat maratoonit mahtumaan. Minä en vaan itse jaksa, joten toistaiseksi lyllerrän menemään eteenpäin näin vaikka ulkomuotoni nyt sitten jotain kanssaihmistä vähän ihmetyttäisi ja ahdistaisi.
Kaikella ystävällisyydellä, pidä itsestäsi huoli, kukaan muu ei pidä. Etkä sitten voi pitää huolta kenestäkään muustakaan jos et ensin huolehdi itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmoittautuu yksi löysä viisikymppinen, joka ei käy salilla. Olen töissä positiossa, jossa työpäivät venyvät, minulla on 3 aktiivisesti harrastavaa teiniä (joista yhdellä on valtavan hankala teini-ikä) ja ulkoilua vaativat koirat. Vapaa-ajalla teen jonkin verran vapaaehtoistyötä nuorten hyväksi, sekä olen pitänyt lähisuvun vanhuksista nyt noin 5 vuotta aktiivisemmin (lue: lähes päivittäin) huolta, 2 heistä on sinä aikana saattohoidettu. Sen ajan mitä jää omalle liikkumiselle käytän liikuntaan, joka antaa minulle omasta mielestäni eniten, vaikka se ei nyt fyysisesti olekaan ehkä optimaalisin. En muista milloin olisin telkkaria viimeksi katsonut, mutta varmasti joku aktiivisempi ja jaksavampi saisi tähän vielä salitreenit, tekoälyn PT-ohjelmat ja muutamat maratoonit mahtumaan. Minä en vaan itse jaksa, joten toistaiseksi lyllerrän menemään eteenpäin näin vaikka ulkomuotoni nyt sitten jotain kanssaihmistä vähän ihmetyttäisi ja ahdistaisi.
Mitä hyötyä on siitä, että huolehdit kaikista muista, jopa kodin ulkopuolisista, mutta et itsestäsi? Lihaskuntoharjoittelu ei varsinkaan alkuun tarvi kuin 20min 3-4 kertaa viikossa. Senkin voi tehdä kymmenen minuutin osissa.
Kysytkö tosissasi, että mitä hyötyä siitä on että huolehdin muista ja vielä kodin ulkopuolisista henkilöistä? kohtuullisen omanapainen katsontakanta. Siitä on valtavasti hyötyä heille ketä autan, sekä se työ minun elämääni paljon enemmän merkitystä kuin salilla käynti tuo. Tuo iänikuinen mantra siitä, että sehän vaatii vaan sen 10min pari kertaa viikossa soveltuu ehkä täysin liikkumattomille, 10-20 minsassa et vaihda vaatteita, tee treeniä ja käy suihkussa. Minullehan tämä tilanteeni ei ole ongelma vaan aloittajan kaltaisille ihmettelijöille.
Mielenkiintoista, että kirjoitukseeni vastattiin heti siten että uhriutuisin tai valittaisin, vaikka niin en tehnyt. Itsestään huolta pitämiseen liittyy paljon muutakin kuin salilla käynti.
Jos sua ei ole olemassa, et voin pitää huolta muista. Lentokoneessakin pannaan ensin happimaski omille kasvoille ja vasta sen jälkeen autetaan muita. Ja kuntosalilla ei tarvitse käydä, lihaskunnosta voi huolehtia kotonakin.
Aikamoisia itsestäänselvyyksiä. Nythän ei ollut kyse siitä, että olisin jotenkin niin huonossa hapessa tai kuoleman kynnyksellä, ettenkö voisi priorisoida muiden auttamista lihaskunnon kohottamisen sijaan. Ja näin 50veenä toki tiedän, että lihaskunnosta voi huolehtia myös kotonakin. Kuten tiedän myös sen, että minun nykyisen lihaskuntoni huomioiden 10-20min aikaikkuna ei sen merkittävään parantamiseen riitä. Tämä ei ole minulle ongelma, joten en tarvitse ratkaisua.
Itse käytit termiä -lyllerrän menemään eteenpäin-. Ei kuulosta hyvältä. Katso 55-vuotiasta Jennifer Lopezia tanssimassa lavalla. Ei lyllerrä vaan liikkuu kuin parikymppinen.
Jep, jep.... 10 min kotitreenillä jokainen meistä voi kaivaa sisältään Jennifer Lopezin. Aika hilpeä kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka olette sitä mieltä että turha sitä lihastreeniä on viisikymppisenä aloittaa, kun sen voi aloittaa vasta kadikymppisenä. Osteoporoosia ei enää kasikymppisenä korjata. Sen ehkäisy on syytä aloittaa vuosikymmeniä aikaisemmin.
Joo ja lihastreeni liittyy osteoporoosiin miten? Parempi tasapaino, luut ei katkea, vai mitä meinaat? Saliharjoittelu ei osteoporoosiin auta. Luita vahvistaa kävely, juoksu, liikunta jossa tulee tärähtelyitä. Niin no onhan salilla juoksumattoja ja kengurukenkätunteja ym. Mutta ihan yhtälailla auttaa tavallinen arkiliikunta kuten se kävely.
Kalsiumia purkista on naiselle melko pakollinen, pelkkä liikuntakaan ei luita pidä kunnossa.
Rankka vastustreeni, esimerkiksi salilla, vahvistaa luita enemmän kuin juoksu.
Molempien ongelma on yksipuolisuus. Luiden pitäminen vahvana vaatii monipuolisuutta. Salitreeni ei ole mikään oikotie onneen.
Meille on annettu helpot, selkeät ohjeet.
Lihaskuntoa, tasapainoa ja liikkuvuutta vähintään 2 kertaa viikossa. Reipasta kestävyysliikuntaa vähintään 2 t 30 min viikossa tai rasittavaa liikuntaa vähintään 1 t 15 min viikossa (tai niiden yhdistelmää). Lisäksi kevyt liikuskelu päivittäin ja paikallaanolon tauottaminen. Luiden kannalta tehokkain yhdistelmä on lihaskuntoharjoittelu ja painoa kantava liikunta. 40 ikävuoden jälkeen moni asiantuntija kuitenkin korostaa erityisesti lihaskuntoharjoittelun merkitystä lihasmassan ja luuston säilyttämiseksi.
"Mitä hyötyä on siitä, että huolehdit kaikista muista, jopa kodin ulkopuolisista, mutta et itsestäsi? Lihaskuntoharjoittelu ei varsinkaan alkuun tarvi kuin 20min 3-4 kertaa viikossa. Senkin voi tehdä kymmenen minuutin osissa. "
Vastaan vain tuohon ylläolevaan, koska olen eri kuin se kenelle vastattiin. Ja olen tämän ylläolevan kommentoijan kanssa täysin samaa mieltä.
Itse sain vaivoin aloitettua kuntosalilla käymisen 45-vuotiaana. Se oli kamalaa pakkopullaa ja mietin, että tätäkö pitää loppuelämä veivata. Kunnes tajusin, että siellä salilla ei tarvitse joka kerta puurtaa tuntia tai enemmän. Puolen tunnin treeni riittää mainiosti. Tai se, että kävelylenkillä käy ulkokuntosalilla. Pääasia että tekeminen on säännöllistä. Itse pidän tärkeänä myös nauttimista. Se ruokkii liikunnan jatkamista. Jopa sieltä salilta löytyi ne jutut, mitä minä tykkään tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmoittautuu yksi löysä viisikymppinen, joka ei käy salilla. Olen töissä positiossa, jossa työpäivät venyvät, minulla on 3 aktiivisesti harrastavaa teiniä (joista yhdellä on valtavan hankala teini-ikä) ja ulkoilua vaativat koirat. Vapaa-ajalla teen jonkin verran vapaaehtoistyötä nuorten hyväksi, sekä olen pitänyt lähisuvun vanhuksista nyt noin 5 vuotta aktiivisemmin (lue: lähes päivittäin) huolta, 2 heistä on sinä aikana saattohoidettu. Sen ajan mitä jää omalle liikkumiselle käytän liikuntaan, joka antaa minulle omasta mielestäni eniten, vaikka se ei nyt fyysisesti olekaan ehkä optimaalisin. En muista milloin olisin telkkaria viimeksi katsonut, mutta varmasti joku aktiivisempi ja jaksavampi saisi tähän vielä salitreenit, tekoälyn PT-ohjelmat ja muutamat maratoonit mahtumaan. Minä en vaan itse jaksa, joten toistaiseksi lyllerrän menemään eteenpäin näin vaikka ulkomuotoni nyt sitten jotain kanssaihmistä vähän ihmetyttäisi ja ahdistaisi.
Mitä hyötyä on siitä, että huolehdit kaikista muista, jopa kodin ulkopuolisista, mutta et itsestäsi? Lihaskuntoharjoittelu ei varsinkaan alkuun tarvi kuin 20min 3-4 kertaa viikossa. Senkin voi tehdä kymmenen minuutin osissa.
Kysytkö tosissasi, että mitä hyötyä siitä on että huolehdin muista ja vielä kodin ulkopuolisista henkilöistä? kohtuullisen omanapainen katsontakanta. Siitä on valtavasti hyötyä heille ketä autan, sekä se työ minun elämääni paljon enemmän merkitystä kuin salilla käynti tuo. Tuo iänikuinen mantra siitä, että sehän vaatii vaan sen 10min pari kertaa viikossa soveltuu ehkä täysin liikkumattomille, 10-20 minsassa et vaihda vaatteita, tee treeniä ja käy suihkussa. Minullehan tämä tilanteeni ei ole ongelma vaan aloittajan kaltaisille ihmettelijöille.
Mielenkiintoista, että kirjoitukseeni vastattiin heti siten että uhriutuisin tai valittaisin, vaikka niin en tehnyt. Itsestään huolta pitämiseen liittyy paljon muutakin kuin salilla käynti.
Jos sua ei ole olemassa, et voin pitää huolta muista. Lentokoneessakin pannaan ensin happimaski omille kasvoille ja vasta sen jälkeen autetaan muita. Ja kuntosalilla ei tarvitse käydä, lihaskunnosta voi huolehtia kotonakin.
Aikamoisia itsestäänselvyyksiä. Nythän ei ollut kyse siitä, että olisin jotenkin niin huonossa hapessa tai kuoleman kynnyksellä, ettenkö voisi priorisoida muiden auttamista lihaskunnon kohottamisen sijaan. Ja näin 50veenä toki tiedän, että lihaskunnosta voi huolehtia myös kotonakin. Kuten tiedän myös sen, että minun nykyisen lihaskuntoni huomioiden 10-20min aikaikkuna ei sen merkittävään parantamiseen riitä. Tämä ei ole minulle ongelma, joten en tarvitse ratkaisua.
Itse käytit termiä -lyllerrän menemään eteenpäin-. Ei kuulosta hyvältä. Katso 55-vuotiasta Jennifer Lopezia tanssimassa lavalla. Ei lyllerrä vaan liikkuu kuin parikymppinen.
Jep, jep.... 10 min kotitreenillä jokainen meistä voi kaivaa sisältään Jennifer Lopezin. Aika hilpeä kommentti.
Jennifer Lopez on kertonut ja hänen valmentajansa ovat vahvistaneet, että hän harjoittelee yleensä 4–5 kertaa viikossa. Tyypilliseen viikkoon kuuluu: 3 lihaskuntoharjoitusta (koko keho tai eri lihasryhmät). Tanssiharjoituksia, jotka toimivat samalla tehokkaana aerobisen liikunnan muotona. Liikkuvuus- ja venyttelyharjoittelua, kuten joogaa tai pilatesia. Harjoitukset kestävät yleensä 60–90 minuuttia. Lopez on myös sanonut viime vuosina nostavansa aiempaa raskaampia painoja, koska lihasmassan säilyttäminen on tärkeää ikääntyessä.
Ja edellinen kommentoija ei puhunut Lopezin ulkonäöstä vaan liikkuvuudesta vs. lyllertäminen.
Vierailija kirjoitti:
Monilla on varmasti tietoa, mitä pitäisi tehdä, mutta ei ole energiaa muutokseen. Esim. raskas fyysinen työ, joten vapaa-aika menee pääosin palautumiseen.
Tee mielikuvaharjoittelu siitä, kun makaat vanhana kotona/laitoksessa. Tämä on se, mikä minut saa liikkeelle. En halua jalattomaksi köllöttelemään rapakuntoisena jopa 10 vuotta. Tätä näki laitoksessa. Päät toimi mutta voimat aivan poissa. Ja tästä on aikaa. Silloin laitoksiin vielä pääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmoittautuu yksi löysä viisikymppinen, joka ei käy salilla. Olen töissä positiossa, jossa työpäivät venyvät, minulla on 3 aktiivisesti harrastavaa teiniä (joista yhdellä on valtavan hankala teini-ikä) ja ulkoilua vaativat koirat. Vapaa-ajalla teen jonkin verran vapaaehtoistyötä nuorten hyväksi, sekä olen pitänyt lähisuvun vanhuksista nyt noin 5 vuotta aktiivisemmin (lue: lähes päivittäin) huolta, 2 heistä on sinä aikana saattohoidettu. Sen ajan mitä jää omalle liikkumiselle käytän liikuntaan, joka antaa minulle omasta mielestäni eniten, vaikka se ei nyt fyysisesti olekaan ehkä optimaalisin. En muista milloin olisin telkkaria viimeksi katsonut, mutta varmasti joku aktiivisempi ja jaksavampi saisi tähän vielä salitreenit, tekoälyn PT-ohjelmat ja muutamat maratoonit mahtumaan. Minä en vaan itse jaksa, joten toistaiseksi lyllerrän menemään eteenpäin näin vaikka ulkomuotoni nyt sitten jotain kanssaihmistä vähän ihmetyttäisi ja ahdistaisi.
Kaikella ystävällisyydellä, pidä itsestäsi huoli, kukaan muu ei pidä. Etkä sitten voi pitää huolta kenestäkään muustakaan jos et ensin huolehdi itsestäsi.
Kiitos, mutta tätä itsestäänselvyyttä täällä on nyt jauhettu riittämiin. Lihaskunnon kehittäminen ei yhä edelleenkään ole ainoa tapa pitää itsestään huolta. Toisekseen on ihan ok laittaa väliaikaisesti myös muut ihmiset etusijalle. Arvomaailmoja on monenlaisia ilman , että toinen on toista parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmoittautuu yksi löysä viisikymppinen, joka ei käy salilla. Olen töissä positiossa, jossa työpäivät venyvät, minulla on 3 aktiivisesti harrastavaa teiniä (joista yhdellä on valtavan hankala teini-ikä) ja ulkoilua vaativat koirat. Vapaa-ajalla teen jonkin verran vapaaehtoistyötä nuorten hyväksi, sekä olen pitänyt lähisuvun vanhuksista nyt noin 5 vuotta aktiivisemmin (lue: lähes päivittäin) huolta, 2 heistä on sinä aikana saattohoidettu. Sen ajan mitä jää omalle liikkumiselle käytän liikuntaan, joka antaa minulle omasta mielestäni eniten, vaikka se ei nyt fyysisesti olekaan ehkä optimaalisin. En muista milloin olisin telkkaria viimeksi katsonut, mutta varmasti joku aktiivisempi ja jaksavampi saisi tähän vielä salitreenit, tekoälyn PT-ohjelmat ja muutamat maratoonit mahtumaan. Minä en vaan itse jaksa, joten toistaiseksi lyllerrän menemään eteenpäin näin vaikka ulkomuotoni nyt sitten jotain kanssaihmistä vähän ihmetyttäisi ja ahdistaisi.
Mitä hyötyä on siitä, että huolehdit kaikista muista, jopa kodin ulkopuolisista, mutta et itsestäsi? Lihaskuntoharjoittelu ei varsinkaan alkuun tarvi kuin 20min 3-4 kertaa viikossa. Senkin voi tehdä kymmenen minuutin osissa.
Kysytkö tosissasi, että mitä hyötyä siitä on että huolehdin muista ja vielä kodin ulkopuolisista henkilöistä? kohtuullisen omanapainen katsontakanta. Siitä on valtavasti hyötyä heille ketä autan, sekä se työ minun elämääni paljon enemmän merkitystä kuin salilla käynti tuo. Tuo iänikuinen mantra siitä, että sehän vaatii vaan sen 10min pari kertaa viikossa soveltuu ehkä täysin liikkumattomille, 10-20 minsassa et vaihda vaatteita, tee treeniä ja käy suihkussa. Minullehan tämä tilanteeni ei ole ongelma vaan aloittajan kaltaisille ihmettelijöille.
Mielenkiintoista, että kirjoitukseeni vastattiin heti siten että uhriutuisin tai valittaisin, vaikka niin en tehnyt. Itsestään huolta pitämiseen liittyy paljon muutakin kuin salilla käynti.
Jos sua ei ole olemassa, et voin pitää huolta muista. Lentokoneessakin pannaan ensin happimaski omille kasvoille ja vasta sen jälkeen autetaan muita. Ja kuntosalilla ei tarvitse käydä, lihaskunnosta voi huolehtia kotonakin.
Aikamoisia itsestäänselvyyksiä. Nythän ei ollut kyse siitä, että olisin jotenkin niin huonossa hapessa tai kuoleman kynnyksellä, ettenkö voisi priorisoida muiden auttamista lihaskunnon kohottamisen sijaan. Ja näin 50veenä toki tiedän, että lihaskunnosta voi huolehtia myös kotonakin. Kuten tiedän myös sen, että minun nykyisen lihaskuntoni huomioiden 10-20min aikaikkuna ei sen merkittävään parantamiseen riitä. Tämä ei ole minulle ongelma, joten en tarvitse ratkaisua.
Itse käytit termiä -lyllerrän menemään eteenpäin-. Ei kuulosta hyvältä. Katso 55-vuotiasta Jennifer Lopezia tanssimassa lavalla. Ei lyllerrä vaan liikkuu kuin parikymppinen.
Jep, jep.... 10 min kotitreenillä jokainen meistä voi kaivaa sisältään Jennifer Lopezin. Aika hilpeä kommentti.
Jennifer Lopez on kertonut ja hänen valmentajansa ovat vahvistaneet, että hän harjoittelee yleensä 4–5 kertaa viikossa. Tyypilliseen viikkoon kuuluu: 3 lihaskuntoharjoitusta (koko keho tai eri lihasryhmät). Tanssiharjoituksia, jotka toimivat samalla tehokkaana aerobisen liikunnan muotona. Liikkuvuus- ja venyttelyharjoittelua, kuten joogaa tai pilatesia. Harjoitukset kestävät yleensä 60–90 minuuttia. Lopez on myös sanonut viime vuosina nostavansa aiempaa raskaampia painoja, koska lihasmassan säilyttäminen on tärkeää ikääntyessä.
Ja edellinen kommentoija ei puhunut Lopezin ulkonäöstä vaan liikkuvuudesta vs. lyllertäminen.
Ei hyvänen aika.... Kyllä, liikkuvuutta, lihaskuntoa, hapenottoa ja luoja ties mitä voi parantaa käyttämällä siihen aikaa. Entä sitten? Ajatteletko, että tämä tulee nyt minulle jotenkin uutena tietona vai miksi kerrot tätä minulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi myös kun se kunto tosiaan on huono ja on ruma ja lihava niin se kynnys mennä jonnekin kuntosalille on ihan jo pelkästään noiden syiden takia äärimmäisen korkea. Jonnekin naisille tarkoitetulle ei trendisalille, jossa muutkin asiakkaat ovat ei mallin mitoissa olevia keski-ikäisiä naisia, paras kuvaus lienee tässä yhteydessä av-mamma voisi ehkä uskaltaakin. Siellä tuskin kukaan yrittää lähestyä, ahdistella, häiritä tai vastaavaa.
Hmmm... Trendisalit on erikseen ja sitten on ihan tavallisia saleja. Minäkin käyn sellaisessa. Siellä on kaikennäköisiä naisia. Ehkä joku ahdistuu siitä, jos suurin osa on hoikkia ja hyväkuntoisia, mutta minusta se taas on kannustavaa. "Tuollaiseksi voi tulla kun jatkaa", ajattelen. Jos kaikki olisi pulskia, niin miettisin että tekeekö tämä homma mitään.
Samalla, juu, tiedän että ruokavaliolla, unella, stressillä ja sairauksillakin on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo säilyi toimintakuntoisena 85 v asti kun asui vanhassa maalaistalossa, vesi tuli kaivosta ja halot hakattiin itse jne
No juuri tämä. Kun se arkiliikuntakin on paljon. Ehkä sitä on vaikea hahmottaa, jos tekee itse vaikka istumatyötä ja taloyhtiö hoitaa kaiken. Oma äitini on just 80-vuotias, kantaa multasäkit, kääntää perunamaat, talvella lumityöt ja halkojen kantamiset. Hoikka ja jäntevä (olisko 52 - 53 kiloinen). Ei mitään kipuja tai kolotuksia. On oikeasti liikkeellä, hyödyllisellä tavalla. Kun häntä katson niin en mitenkään ymmärrä miten täällä jokukin edellä sanoi, että saliharjoittelu on vähän pakollinen "kaikille".
Rehellisesti, kuinka monta kertaa vuodessa niitä multasäkkejä pitää kantaa tai tehdä lumitöitä?
Jopa päivittäin. Riippuu pihasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella? Koska tällä hetkellä priorisoin muut asiat lihaskunnon edelle? Lapset olen ihan itse hankkinut, kuten myös koirat, joten ihan mielläni suon heille aikaani. Omaan elämänkuvaani kuuluu muiden auttaminen ja priorisoin sen tällä hetkellä myös lihaskunnon kehittämisen edelle.
Miksi sinun elämäntyylisi ja valintasi ovat parempia kuin minun?
Sen ajan jonka olet nyt roikkunut Vauvalla, olisit voinut tehdä kyykkyjä ja punnerruksia.
Jep, koska se 10 min LIHASKUNTOtreeni on se autuaaksi tekevä ja erottelee paremmat ihmiset meistä huonommista. ps. Sairaalan odotusaulan lattia ei kutsu punnertamaan.
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten ihan paradoksaalista, että just siinä iässä, kun naiselle olisi hyväksi lisätä kalsiumin ja proteiinin saantia, tosi moni ryhtyy kasvissyöjäksi ja korvaa maitotuotteita kauravalmisteilla. Siinä ei ole minkäänlaista järkeä. Nimenomaan yli viisikymppisenä naisena kannattaa syödä hyvä pihvi ja laittaa leivän päälle kovaa juustoa.
Apua! Carnivoret taisivat löytää tämänkin ketjun!
Kovaa rasvaa pitää välttää vaihdevuosissa, punaista lihaa max. 50 g viikossa ja tärkein: kauramaidosta saa kalsiumia ja jodia samoin kuin lehnänmaidosta, kunhan valitsee tuotteen, johon on lisätty kalsiumia ja jodia.
Proteiinia saa tofusta, härkiksestä, vegeproteiinista, kikherneistä ja muista palkokasveista. Vegaaniruokavalio voi auttaa paljon nivelvaivoihin ja muihin vaihdevuosioireisiin.
Kolottaa ja särkee usein salitreeneistä huolimatta. Vaappuva kävelytyyli on aika monella, ehkä sekin tulossa vielä tulevaisuudessa.
N55
Olen 50v. Liikun. Kahvakuulailen, pyöräilen, venyttelen, tanssin, mutta salilla käynti ei ole minun juttu. Ylipainoa ei ole.
Rankka vastustreeni, esimerkiksi salilla, vahvistaa luita enemmän kuin juoksu.