Lue keskustelun säännöt.
Ikäiseni viisikymppiset naiset, jotka eivät pidä huolta kunnostaan.
29.06.2026 |
Olen 53v. Noin 7 vuotta sitten havahduin siihen, että lihaskunto ei pysy enää "itsestään" yllä. Alkoi olla nivelkipua, ylipainoa, hartiat jumissa, selkä kipeä jne. Pelsätyin, että jos alle viisikymppisenä olen huonossa kunnossa, niin miten paha tilanne on 70 vuotiaana ja siitä ereenpäin.
Aloitin salilla käymisen, aluksi PT:n ohjauksessa ja sitten itsenäisesti ohjelmaa noudattaen. Matkan varrella otin ohjelmaani mukaan kehon liikkuvuuden ylläpidon, siihen löysin netistä paljon ohjeita. Olen myös panostanut itseeni rahallisesti käymällä muutaman kerran fysioterapeutilla.
Enää ei ole hartiat jumissa eikä selkä kipeä. Nivelkivuista ei tietoakaan ja olo on jäntevä. Ylipainoa on jonkin verran, mutta se ei oikeastaan haittaa mitenkään.
Nyt olen huomannut itsessäni sen, että turhauttaa sellaiset ikäiseni ihmiset, erityisesti naiset, jotka eivät liiku, eivätkä tee mitään fyysisen hyvinvointinsa eteen. Odottavat vain, että saisivat lääkettä, joka korjaisi ongelmat. Tekosyitä heillä riittää siihen, miksi eivät voi oikeasti ottaa vastuuta itsestään. Valittavat vain kun terveydenhuolto ei auta.
Kommentit (234)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mun voisikin harrastaa jotain liikuntaa. Mulla se rajoittuu uimiseen, vesijumppaan, kävelyyn ja fyysiseen maataloustyöhön. Tämän rajumpaan en pysty. Kaikesta muusta liikunnasta tulee hirveä "krapula", päätä särkee, huono olo, olen kiukkuinen ihan kaikille, jäätävä väsymys. Ei todellakaan tee mieli lähteä esim salille repimään, kun tietää mikä olo on jälkeenpäin.
No varmasti tämä on totta jos kokeilee kerran kaksi ja sitten luovuttaa. Totta kai kroppa aluksi vähän pistää vastaan jos ei ole sykettä nostanut kunnolla vuosikausiin. Pitäisi vaan jaksaa säännöllisesti hikoilla niin kyllä se siitä helpottaa.
Harrastin nuorena paljon kaikenlaista ja kilpailin eräässä lajissa kansallisella tasolla. Jouduin lopettamaan kun en vaan enää jaksanut sitä päänsärkyä ja huonoa oloa. Kisapäivät olivat kaikkein kamalimpia. En voi harrastaa mitään, missä paine päässä nousee tai joutuu hyppimään. En voinut parikymppisenä enkä nyt viiskymppisenä enkä siinä välissäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn salilla, jossa on oikeastaan tosi vähän niitä ulkomuototreenaajia. Ei siellä kukaan katso kieroon, vaikka käytän pieniä painoja joissakin liikkeissä. Kukin treenaa sitä omaa treeniä.
Jos minulla on hauiskääntöön 8kg käsipaino, se on minun treenini eikä se ole huono treeni vaikka vieressä treenaavalla olisi 14kg käsipaino. Ei niitä pidä vertailla keskenään.
Mä olen käynyt vuosia salilla enkä käännä hauista kahdeksan kilon painoilla. En ole sekunttiakaan miettinyt mitä painoja muut käyttävät.
Toivottavasti ap'n turhautumiset alkavat vähitellen helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten ihan paradoksaalista, että just siinä iässä, kun naiselle olisi hyväksi lisätä kalsiumin ja proteiinin saantia, tosi moni ryhtyy kasvissyöjäksi ja korvaa maitotuotteita kauravalmisteilla. Siinä ei ole minkäänlaista järkeä. Nimenomaan yli viisikymppisenä naisena kannattaa syödä hyvä pihvi ja laittaa leivän päälle kovaa juustoa.
Mä tein just toisinpäin. Vaihdoin vegen runsaseläinrasvaiseen vähähiilariseen. En ole koskaan voinut näin hyvin kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten ihan paradoksaalista, että just siinä iässä, kun naiselle olisi hyväksi lisätä kalsiumin ja proteiinin saantia, tosi moni ryhtyy kasvissyöjäksi ja korvaa maitotuotteita kauravalmisteilla. Siinä ei ole minkäänlaista järkeä. Nimenomaan yli viisikymppisenä naisena kannattaa syödä hyvä pihvi ja laittaa leivän päälle kovaa juustoa.
Mä tein just toisinpäin. Vaihdoin vegen runsaseläinrasvaiseen vähähiilariseen. En ole koskaan voinut näin hyvin kuin nyt.
Kyllä mä tota runsasta eläinrasvaa kartan, se on ihan hyvin dokumentoitu juttu, ettei se ole hyväksi. Mutta vähärasvainen liha on hyvää ja siitä saa proteiinin lisäksi rautaa, muita hivenaineita ja vitamiineja. Erityisen hyvin riistalihasta. Nautaa saa toisaalta helpommin ja sitä tulee maitotuotteiden sivussa, niin on sikäli myös ekologista.
Tuotanto-olosuhteisiin kiinnitän huomiota ja siksi possu ei oikein maistu, se kastraatio tekee pahaa jo ajatuksena. Broiskussa on myös ongelmia. Vapaana pihatossa elänyt nauta ei tunnu sillä lailla pahalta, eikä etenkään naapurin kukkapenkkiä syönyt peura.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ok. Ja mistä haluat keskustella? Näistä turhautumisen tunteista?
Ikävää, että turhaudut muiden ihmisten asioista. Voimia jatkoon.
T: Vanha katkera läski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oi kyllä törmännyt viisikymppisiin naisiin jotka odottaisivat jotain lääkettä joka korjaisi kaikki ongelmat. Päinvastoin, niitä lääkkeitä ja leikkauksia vältellään viimeiseen asti ja vähän kauemminkin.
Mun työkavereissa on näitä, jotka ramppaavat työterveydessä hakemassa saikkua, fysioterapiaa ja lääkkeitä eivätkä näe, että ongelmien juurisyy on liikkumattomuus, huono ryhti ja ylipaino. Ja niissäkin tapauksissa, joissa taustalla on joku oikea sairaus, niin nuo edellä mainitut ominaisuudet eivät ainakaan helpota oireita.
T. Eri
Ne edellämainitut voi olla niitä oireita. Esim. kilpirauhasen vajaatoiminta nostaa painoa, kerryttää turvotusta ja laskee energiatasoja joskus niin, ettei meinaa hereillä pysyä. Tietenkin näiden vuoksi mennään lääkäriin ja aloitetaan lääkitys, että voi edes olla mahdollisuutta liikuntaan jne.
Ain hyvä muistaa, ettet tiedä tuttaviesi tilanteista ja ongelmista juuri mitään. Älä siis arvostele ylhäältä alas.
Usein oireiden juurisyy on ylipaino ja huono kunto.
Parasta mitä vanhempi voi lapselleen tehdä on kannustaa aktiiviseen liikuntaan lapsesta asti (kuntosalillakin voi alkaa käymään jo kymmenvuotiaana). Lapsena opittua taitoa on helpompi ylläpitää aikuisenakin.
Minä kävin kuntosalilla 11-vuotiaasta alkaen ja näin paljon kaikenlaista. En ole käynyt salilla enää pariinkymmeneen vuoteen.
Ei noin nuoret saa käydä kuntosalilla. Kehonpainotreeniä voi tehdä. Vasta siinä yläkouluiän loppupuolella on valmis rautaa kolistelemaan.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oi kyllä törmännyt viisikymppisiin naisiin jotka odottaisivat jotain lääkettä joka korjaisi kaikki ongelmat. Päinvastoin, niitä lääkkeitä ja leikkauksia vältellään viimeiseen asti ja vähän kauemminkin.
Mun työkavereissa on näitä, jotka ramppaavat työterveydessä hakemassa saikkua, fysioterapiaa ja lääkkeitä eivätkä näe, että ongelmien juurisyy on liikkumattomuus, huono ryhti ja ylipaino. Ja niissäkin tapauksissa, joissa taustalla on joku oikea sairaus, niin nuo edellä mainitut ominaisuudet eivät ainakaan helpota oireita.
T. Eri
Ne edellämainitut voi olla niitä oireita. Esim. kilpirauhasen vajaatoiminta nostaa painoa, kerryttää turvotusta ja laskee energiatasoja joskus niin, ettei meinaa hereillä pysyä. Tietenkin näiden vuoksi mennään lääkäriin ja aloitetaan lääkitys, että voi edes olla mahdollisuutta liikuntaan jne.
Ain hyvä muistaa, ettet tiedä tuttaviesi tilanteista ja ongelmista juuri mitään. Älä siis arvostele ylhäältä alas.
Usein oireiden juurisyy on ylipaino ja huono kunto.
Parasta mitä vanhempi voi lapselleen tehdä on kannustaa aktiiviseen liikuntaan lapsesta asti (kuntosalillakin voi alkaa käymään jo kymmenvuotiaana). Lapsena opittua taitoa on helpompi ylläpitää aikuisenakin.
Minä kävin kuntosalilla 11-vuotiaasta alkaen ja näin paljon kaikenlaista. En ole käynyt salilla enää pariinkymmeneen vuoteen.
Ei noin nuoret saa käydä kuntosalilla. Kehonpainotreeniä voi tehdä. Vasta siinä yläkouluiän loppupuolella on valmis rautaa kolistelemaan.
-eri
Nykyään ollaan eri mieltä. Salille voi mennä heti, kun kykenee siellä toimimaan oikein (kuuntelee ohjeet, keskittyy treeniin jne). Ei treenaamaan maksimipainoilla, vaan järkevästi. Eihän siinä ole mitään järkeä, että punnerrus on ok liike (jota esim tytöt ei yleensä jaksa lainkaan), mutta penkkipunnerrus pienillä käsipainoilla olisi jotenkin täysin väärin, vaikka kyseessä on sama liike. Toki monella salilla on ikärajat, mutta on myös ikärajattomia saleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt mitenkään ärsyynny siitä, että moni ikäiseni kärsii fyysisistä vaivoista puhtaasti ylipainon, liikkumattomuuden ja huonon lihaskunnon vuoksi. Monella ikäiselläni vaivaa polvet ja selkä, ja eiköhän nämä johdu ihan siitä ylipainon kuormittavuudesta. Tunnistan tuon saman "ihmepillerin" odotuksen lääkäriltä, joka hoitaa vaivat pois. Joskus sitä valitusta sadannen kerran kuunnellessa tekisi mieli sanoa, että oletko oikeasti miettinyt painon pudotusta? Itsehän olen polvivaivainen normaalipainoinen. En ole koskaan ollut ylipainoinen ja polvessa on jonkinlainen rakenteellinen vika, koska se vaivasi jo teininä. En ole käynyt asian takia lääkärissä. Olen täysin toimintakykyinen vielä, mutta tiedostan, että tilanne todennäköisesti joskus vielä vaatii muutakin kuin normaalipainossa pysymistä ja kehonhuoltoa ja lihaskuntoa. Ylipainoisena todennäköisesti olisin jo työkyvytön ainakin tällä alalla, missä jalkoihin kohdistuu rasitusta. Olen työperäisten käsivaivojen takia käynyt fyssarilla ja ohjeeksi saanut lihaskunnon ylläpitoa ja venyttelyä, samalla reseptillä toimin polvia tukevien lihasten kanssa.
Oletat väärin. Ensin kipeytyy selkä tai polvet tai molemmat, sitten vähenee liikunta. Kolmannessa vaiheessa sitten kertyy sitä painoa.
Polviongelmat ovat usein perua nuoruuden kilpaurheilusta tai vaikka lasketteluvammoista. Ne vaan alkavat vaivata enemmän vasta 40v jälkeen.
Selkäongelmia tulee esimerkiksi nuoruuden voimisteluharrastuksista. Myös ihan kulumat voivat käydä kipeiksi, ja kolmantena istumatyö, kun työuraa on takana jo yli 20v.
Taitaa kyllä olla ylipaino yleisin syy noihin polvivaivoihin. Eikä paikat kipeydy jos on lihakset kunnossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noinhan sitä luultiin ennen kuin tutkittiin asiaa. Nykyään tiedetään, että nuoruuden polvivammat enteilevät nivelrikkoa keski-iässä. Sen sijaan, että syyllistettäisiin ihmisiä siitä näkyvästä lopputuloksesta, kun heillä on jo polvi kipeä ja liikkuminen vaikeaa ja ylipainoa, on alettu tutkia, miten ne nuoruuden vammat pitää hoitaa tai estää, jotta tuota lopputilannetta ei synny.
Tietysti jos on jo keski-ikäinen ja polvi on jo rikki, laihduttaminen on sitten parhaita keinoja korjata tilannetta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että polven ongelma olisi aiheutettu itse tai että polven rikkoutuminen johtuisi alun perin painosta. Ei päänsärkykään yleensä johdu buranan puutteesta, vaikka burana auttaa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oi kyllä törmännyt viisikymppisiin naisiin jotka odottaisivat jotain lääkettä joka korjaisi kaikki ongelmat. Päinvastoin, niitä lääkkeitä ja leikkauksia vältellään viimeiseen asti ja vähän kauemminkin.
Mun työkavereissa on näitä, jotka ramppaavat työterveydessä hakemassa saikkua, fysioterapiaa ja lääkkeitä eivätkä näe, että ongelmien juurisyy on liikkumattomuus, huono ryhti ja ylipaino. Ja niissäkin tapauksissa, joissa taustalla on joku oikea sairaus, niin nuo edellä mainitut ominaisuudet eivät ainakaan helpota oireita.
T. Eri
Ne edellämainitut voi olla niitä oireita. Esim. kilpirauhasen vajaatoiminta nostaa painoa, kerryttää turvotusta ja laskee energiatasoja joskus niin, ettei meinaa hereillä pysyä. Tietenkin näiden vuoksi mennään lääkäriin ja aloitetaan lääkitys, että voi edes olla mahdollisuutta liikuntaan jne.
Ain hyvä muistaa, ettet tiedä tuttaviesi tilanteista ja ongelmista juuri mitään. Älä siis arvostele ylhäältä alas.
Usein oireiden juurisyy on ylipaino ja huono kunto.
Parasta mitä vanhempi voi lapselleen tehdä on kannustaa aktiiviseen liikuntaan lapsesta asti (kuntosalillakin voi alkaa käymään jo kymmenvuotiaana). Lapsena opittua taitoa on helpompi ylläpitää aikuisenakin.
Minä kävin kuntosalilla 11-vuotiaasta alkaen ja näin paljon kaikenlaista. En ole käynyt salilla enää pariinkymmeneen vuoteen.
Ei noin nuoret saa käydä kuntosalilla. Kehonpainotreeniä voi tehdä. Vasta siinä yläkouluiän loppupuolella on valmis rautaa kolistelemaan.
-eri
Nykyään ollaan eri mieltä. Salille voi mennä heti, kun kykenee siellä toimimaan oikein (kuuntelee ohjeet, keskittyy treeniin jne). Ei treenaamaan maksimipainoilla, vaan järkevästi. Eihän siinä ole mitään järkeä, että punnerrus on ok liike (jota esim tytöt ei yleensä jaksa lainkaan), mutta penkkipunnerrus pienillä käsipainoilla olisi jotenkin täysin väärin, vaikka kyseessä on sama liike. Toki monella salilla on ikärajat, mutta on myös ikärajattomia saleja.
Se ei muuten ole yhtään sama liike. Punnerruksessa on tosi iso osuus sillä lankutuksella, mikä siihen sisältyy. Jos taas nostaa käsipainoja penkistä, ei tarvitse juuri lainkaan vatsalihaksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt mitenkään ärsyynny siitä, että moni ikäiseni kärsii fyysisistä vaivoista puhtaasti ylipainon, liikkumattomuuden ja huonon lihaskunnon vuoksi. Monella ikäiselläni vaivaa polvet ja selkä, ja eiköhän nämä johdu ihan siitä ylipainon kuormittavuudesta. Tunnistan tuon saman "ihmepillerin" odotuksen lääkäriltä, joka hoitaa vaivat pois. Joskus sitä valitusta sadannen kerran kuunnellessa tekisi mieli sanoa, että oletko oikeasti miettinyt painon pudotusta? Itsehän olen polvivaivainen normaalipainoinen. En ole koskaan ollut ylipainoinen ja polvessa on jonkinlainen rakenteellinen vika, koska se vaivasi jo teininä. En ole käynyt asian takia lääkärissä. Olen täysin toimintakykyinen vielä, mutta tiedostan, että tilanne todennäköisesti joskus vielä vaatii muutakin kuin normaalipainossa pysymistä ja kehonhuoltoa ja lihaskuntoa. Ylipainoisena todennäköisesti olisin jo työkyvytön ainakin tällä alalla, missä jalkoihin kohdistuu rasitusta. Olen työperäisten käsivaivojen takia käynyt fyssarilla ja ohjeeksi saanut lihaskunnon ylläpitoa ja venyttelyä, samalla reseptillä toimin polvia tukevien lihasten kanssa.
Oletat väärin. Ensin kipeytyy selkä tai polvet tai molemmat, sitten vähenee liikunta. Kolmannessa vaiheessa sitten kertyy sitä painoa.
Polviongelmat ovat usein perua nuoruuden kilpaurheilusta tai vaikka lasketteluvammoista. Ne vaan alkavat vaivata enemmän vasta 40v jälkeen.
Selkäongelmia tulee esimerkiksi nuoruuden voimisteluharrastuksista. Myös ihan kulumat voivat käydä kipeiksi, ja kolmantena istumatyö, kun työuraa on takana jo yli 20v.Taitaa kyllä olla ylipaino yleisin syy noihin polvivaivoihin. Eikä paikat kipeydy jos on lihakset kunnossa
Aika monella urheilijalla paikt kipeytyy, vaikka on miten lihakset kunnossa. Eli ei nyt vakuuta tuo väite.
Olet vähän kuin kuntohullu serkkuni, joka ahdistuu siitä kun en tottele hänen kuntoiluohjeitaan. Hän oikein kehuu, että voisi ruveta mun personal traineriksi. Ja kysyy aina viesteissään oletkos kuntoillut. Olin jo aiemmin estänyt hänet, ja nyt muistin yhtäkkiä miksi. Miksi huolinkaan taas hänet, oi miksi. Aloittajan kaltaiset kontrollifriikit ovat ikäviä ihmisiä. Enpä todellakaan haluaisi olla sukulainen tai edes kaveri.
juu,eli sama ryypätä ja röökata ja mässäillä, ja löhötä ku vanhuus tulee kuitenkin...
Eix je !