'Nuorisovalmentaja meni harjoitteluun yläkouluun ja järkyttyi: kilpailu liikuntatunneilla oli kielletty'
"Hänen mielestään kilpaileminen on juuri se, mikä innostaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria liikuntaan. Lopulta kielto jäi toteutumatta ja Aarnikko järjesti oppilaille kilpailuja.
– Eikö liikuntatunnin tehtävä ole liikuttaa lasta ja opettaa, mitä liikunta on, Aarnikko kysyy"
Voi voi.
Nyt katsotaan asiaa kyllä niin subjektiivisesti ja ammattitaidottomasti.
Tottakai kilpailu on liikunta-alan ihmiselle mielekästä.
Tottakai kilpailu on niille luokan liikunnallisille lapsille mielekästä.
Mutta liikuntatunti koulussa ei ole harrastustoimintaa, ei seuratoimintaa, ei vapaaehtoistoimintaa.
Vaan pakollinen, opetussuunnitelmaan kuuluva aine, johon joutuvat osallistumaan kaikki oppilaat. Myös ne joita liikunta ei kiinnosta. Myös ne, jotka eivät ole siinä hyviä. Myös ne, joita se ei kiinnosta.
Kilpailulla tapetaan se hentoinenkin into, mikä saattaa liikuntaa harrastamattomalla lapsella olla. Kilpailulla nöyryytetään sitä luokan aina viimeiseksi jäävää pullukkaa. Kilpailulla lisätään kiusatun lapsen kiusaamista. Kilpailulla nostatetaan "suosittujen" lasten sädekehää.
Kilpailu ei välttämättä kuulu mitenkään liikuntaan.
Koululiikunnalla pyritään antamaan eväät liikunnalliseen elämään. Opettamaan liikunnan terveyshyödyt.
Jos joku saa kimmokkeen kilpailuun, se on sitten yksilön asia. Ei koululiikunnan tarkoitus.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lajeja jää jäljelle jos kaikki kilpahenkisyys kielletään? Joukkuepelit pannassa ja kaikki missä voi mitata suoritusta on pannassa (yleisyrheilu yms.). Jäljelle jää joku kävely, aerobik-piiri ja paritanssi.
Hiihto, luistelu, jääkiekko, pesäpallo... ym
Lähestulkoon kaikkea voi liikuntatunneilla tehdä, ilman että mitataan/verrataan tuloksia
Koripallossa voidaan opetella koriinheittotekniikkaa. Opetella oikeaa lämmittelyä, pelailla tunnilla ilman tulosten seurantaa, harjoitella tunnin lopulla oikeanlaista venyttelyä
Ja lisäksi esim.
Jooga
Ratsastus
Pilates
Salitreeni
Ilmajooga
Spinning
Melonta
Kiipeily
..onhan näitä lajeja, joita voi harrastaa ihan vaan tekniikkaansa kehittääkseen ja itseään kehittääkseen. Musta tuntuu, että varsinkin mobilla miehillä toi kilpaurheilu on jotenkin niiiin tärkeää, että unohdetaan, että liikkua voi ihan vaan myös siksi, että saa omaa lihaksistoa, koordinaatiota ja korvienväliä kohdilleen. Joku pilateskin. Keskityt ihan vaan omiin vatsalihaksiin, se sa ja sama mitä vierusmaton tyyppi tekee. Tai ridaus. Kaikki opettelee. Ratsastetaan ihan vaan kentällä ympyrässä. Kenenkään ei tarvitse olla ensimmäinen tai nopein.
Paljon olet valmis maksamaan lisää veroja siitä, että saadaan edes puolet noista ehdottamistasi liikuntatunneille? Ei ole halpaa lystiä tuollaiset.
Miksi pitäisi?
Koska raha ei tule seinästä. Vai luuletko, että joku hevostalli ottaa hyvää hyvyyttään parisataa oppilasta vuodessa ilmaiseksi ratsastamaan? Jostain nekin on maksettava. Jos ei veroista niin leikataan koulun toiminnasta. Lopetetaan vaikka ilmainen kouluruoka.
Kuka tässä nyt on väittänyt, että ratsastusta pitäisi olla nimenomaan koulussa? Tässä puhuttiin siitä, mitä lajeja voi harrastaa kilpailematta, ainoastaan itseään kehittäen.
Koska keskustelun aihe on koululiikunta
Katso vähän ylempiä lainauksia, niin pysyt kärryillä.
Katso keskustelun otsikkoa niin pysyt itse kontekstissa. Miksi koululiikuntakeskustelussa puhuttaisiin harratuksista?
Miten tuo oma jankkauksesi liittyy koululiikuntaan? Opetettiinko teillä koulussa jankkausta liikuntatunnilla?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikissa muissa kouluaineissa kilpailu on suotavaa?
Niin kuin missä? Ei muissakaan aineissa ole tarkoitus kilpailla - muuta kuin korkeintaan itsensä kanssa. Oppiminen on se tarkoitus, ei kilpailu. Kisat ovat sitten asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Kilpailu voi auttaa myös motivoitumaan. "Yritän parastani ja kehityn".
Tai lannistaa, masentaa ja tappaa vähäinenkin tekemisen/oppimisen ilo. olla aina se huonoin ja nauretuin/pilkatuin.
Järkyttyi? Minä järkytyin lapsena siitä että liikuntatunnit olivat kilpailua ja moni jäi jälkeen. Ahdistui. Se oli joku ** paras kuntokilpailu joka kerralla. Kuin armeija. Ja hirveät sääolosuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainetaitureilla joilla ei ole suoritettuna opettajan pedagogisia opintoja aineopintojensa lisäksi, lähes aina on puutteellinen ammattitaito. Ei mitään käryä pedagogiikasta tai didaktiikasta. Näin se sitten mm näkyy.
Kyllä ne entisajan liikunnanopet oli käyneet ihan samat koulut kuin muutki opet. Alakoulussahan se oma open oli myös se liikkaope
Meillä liikuntaa opetti alakoulussa ihan perus luokanopettaja. Yläkoulussa tuli aineopettaja myös liikuntaan. Liikkaopet eivät ole opiskelleet samoja aineita kuin vaikkapa matematiikan aineopettaja. Liikuntatieteellinen tiedekunta on Jyväskylän yliopistossa.
Meillä oli yläkoulussa liikunnanopettajana kilpaurheilu-uransa alkoholilla pilannut äijä, joka vaati jokaiselta täyden kympin suoritusta - mielellään jopa vähän enemmänkin. Koskaan tuo ei tehnyt yhtäkään suoritusta malliksi, mutta oli naamassa kiinni huutamassa jos joku ei hänen vaatimaansa kyennyt. Ulkoliikuntatunnit tuo makasi aurinkotuolissa kentän reunalla siemaillen jääteetä.
M 53
Valmentajalla menee liikunta ja urheilu sekaisin. Urheilu on kilpailua, liikunta on liikkumista.