Yksinäisyyden yleistymisestä uusi ongelma: vainajat jäävät hautaamatta. Edes suku ei halua nähdä vaivaa
Suomessa kuolee vuosittain muutamia satoja ihmisiä, joita kukaan ei halua haudata.
Lain mukaan vastuu hautaamisesta on viime kädessä kuolleen ihmisen kotikunnalla.
Esimerkiksi Turussa kaupunki on haudannut alkuvuoden aikana jo 36 vainajaa, ja useita tapauksia on selvitettävänä.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Tämä on seuraus siitä että kaikki jätetään yhteiskunnan vastuulle. Toki on varmaan niitäkin ihmisiä, joilla ei oikeasti ole yhtään omaisia enää elossa.
ÄLÄ YLEISTÄ!
Mulla on kaksi veljeä, ja toinen jo kuoli. Olin nähnyt viimeksi äidin hautajaisissa, ei puhunut mulle sanaakaan.
Ei soitellut, ei laulanut, ei käynyt kylässä.
Kun sitten lääkäri soitti että on kuollut, otin heti yhteyttä kaupunkinsa sosiaalitoimeen.
En osallistu tuntemattoman ihmisen hautauskuluihin.
Niin se järjestyi sitten. Osa kuluista meni sen omista, jota ei juuri ollut.
Itsellä on varattomat vanhemmat. Tilillä heillä kuun lopussa jotain max 2€. Heillä on myös paljon velkaa. He ovat sairaita ja suht vanhoja. Tällä hetkellä kukaan meistä perillisistä ei ole rikas. No, me ollaan mun miehen ja perheen kanssa saatu kerättyä säästötilille 10 000€. Tuon keräämiseen on mennyt 10 vuotta.. no tässä on ollut äitiyslomaa ja kaikkea. Nyt tänä vuonna pääsen kohta vihdoin aloittamaan koulutusta vastaavassa työssä eli palkka nousee vähän. Haaveissa säästää lapsille. Sisaruksilla on erilaisia tilanteita. Yksi on terveyssyistä pitkäaikaistyötön, yksi syrjäytynyt ja työtön, yhdellä suurperhe + talolaina ja elää tällä hetkellä puolison tuloilla. Jos vanhempi kuolisi nyt, en kertakaikkiaan tiedä, mistä saisimme rahat hautajaisiin. Itsellä ei todellakaan ole varaa laittaa kauan aikaa lapsia varten keräämistömme säästöistä 2000€ hautajaisiin. Mutta ei ole muillakaan sisaruksilla. Toki pitäisimme kahvittelut ihan kotosalla. Mutta maaseudulla arkku maksaa paljon.. jopa useita tuhansia. Kivi, perunkirjoitus, sukuselvitys, kaikki tällaiset. Vanhempien tilillä ei ole mitään. En ymmärrä, miksi on niin vähän tarjolla edullisempia vaihtoehtoja. Olen ajatellut, että jossain vaiheessa rakennamme puolisoni kanssa meille itse halvat arkut. Säästävät sitten tulevat sukupolvet monta tonnia. Samoin toivomme kiven sijalta puista ristiä. Kunpa joku alkaisi myymään tosi halpoja arkkuja, jonka voisi tilata maaseudullekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelle se on ongelma? Ei ainakaan kuolleelle.
Minulle on jo nyt. Tiedän, että kukaan ei hommaa minulle hautajaisia eikä kukaan tuo koskaan kynttilää tai kukkaa haudalleni.
Millä lailla koet, että tämä on sinulle ongelma sitten, kun olet kuollut? Murehdit turhaan asioista, joiden tapahtuessa niillä ei ole sinulle enää mitään väliä.
Eihän sillä olekaan mitään väliä hengettömälle, mutta varmaan harmittaa tietoisuus siitä, että ihmiset on tavallaan epätasa-arvoisessa asemassa kuolemansa jälkeenkin. Jos naapurille tuodaan kukkameri lukuisten omaisien ja ystävien saattelemana ja itse on täysin yksin eikä kukaan ole tietoinen olemassaolostasi eläessä tai kuollessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihan normijuttu. Lapsi joka on esim. lapsuudessaan kaltoinkohdeltu ja sitten hylätty kuin joku eläin, miksi tällainen hautaisi vanhempansa? Kuolkoon itsekin kuin eläin.
Kaunaan ja katkeruuteen saa apua terapiasta!
En ole sama jolle vastasit, mutta tilanne on samankaltainen. Lapsuuteni oli täynnä erilaista kaltoinkohtelua ja niin kauan kuin muistan vanhempani oli ilkeä ja vastuuntunnoton. En halua olla missään tekemisissä, en kertakaikkiaan missään. Jos sieltä on tulossa perintöä, en ota sitäkään vastaan.
En ole kaunainen enkä katkera, haluan vain oman hyvinvointini vuoksi elää vanhemmastani absoluuttisen irrallista elämää. En siis aio myöskään laittaa tikkua ristiin kun hänestä aika joskus jättää.
Vastuu kunnalla. Ei siis jää hautaamatta.
Ehkä tulisikin muutoksia nopeammin jos oikeasti ruumiita olis pitkin katuja
Minustakin tulee aikoinaan tällainen tapaus. Ei ole ketään läheistä ihmistä, eikä suvunkaan kanssa missään tekemisissä, joten kunta saa mut hautaan hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö voisi olla vaikka sähköistä järjestelmää, mihin voisi ennalta itse määrittää valmiiksi nämä toimenpiteet kuoleman varalta? Säästyisi aikaa ja säilytystilaakin kun tieto kulkisi suoraa.
No voi hoitatahtoon kirjata myös hautajaisjärjestelyt
Hoitotahto koskee vain eläviä. Kuolemanjälkeisistä toimista voi tehdä hautaustestamentin.
Sinne lisätietoihin voi hyvin kirjata miten haluaa että kuoleman jälkeen toimitaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on seuraus siitä että kaikki jätetään yhteiskunnan vastuulle. Toki on varmaan niitäkin ihmisiä, joilla ei oikeasti ole yhtään omaisia enää elossa.
ÄLÄ YLEISTÄ!
Mulla on kaksi veljeä, ja toinen jo kuoli. Olin nähnyt viimeksi äidin hautajaisissa, ei puhunut mulle sanaakaan.
Ei soitellut, ei laulanut, ei käynyt kylässä.
Kun sitten lääkäri soitti että on kuollut, otin heti yhteyttä kaupunkinsa sosiaalitoimeen.
En osallistu tuntemattoman ihmisen hautauskuluihin.
Niin se järjestyi sitten. Osa kuluista meni sen omista, jota ei juuri ollut.
Tää on kyllä atomismin huippu maailman mittakaavassa. Ehkä kehitysmaiden sukuyhteisöelämässä on sittenkin ymmärretty se kaikkein tärkein ja olennainen. Jos täällä Kylmässä pohjolassa jo oma äiti, isä, sisko, veli tai oma lapsi koetaan tuntemattomaksi ihmiseksi, jonka asiat ei kiinnosta.
Kannatan järjestelmää jossa henkilö kun vielä on jonkin verran järjissään voisi täyttää lomakkeen jossa ilmoitetaan että sukua ei ole eikä rahaakaan, joten sosiaalitoimi saa hoitaa hautaan ilman suurempia byrokratioita.
Sitten jos sitä omaisuutta on niin sittenhän perijät hoitaa asian ja testamentissakin voi säätää millaiset pippalot sitä haluaa järjestää jos rahaa pesässä on.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on varattomat vanhemmat. Tilillä heillä kuun lopussa jotain max 2€. Heillä on myös paljon velkaa. He ovat sairaita ja suht vanhoja. Tällä hetkellä kukaan meistä perillisistä ei ole rikas. No, me ollaan mun miehen ja perheen kanssa saatu kerättyä säästötilille 10 000€. Tuon keräämiseen on mennyt 10 vuotta.. no tässä on ollut äitiyslomaa ja kaikkea. Nyt tänä vuonna pääsen kohta vihdoin aloittamaan koulutusta vastaavassa työssä eli palkka nousee vähän. Haaveissa säästää lapsille. Sisaruksilla on erilaisia tilanteita. Yksi on terveyssyistä pitkäaikaistyötön, yksi syrjäytynyt ja työtön, yhdellä suurperhe + talolaina ja elää tällä hetkellä puolison tuloilla. Jos vanhempi kuolisi nyt, en kertakaikkiaan tiedä, mistä saisimme rahat hautajaisiin. Itsellä ei todellakaan ole varaa laittaa kauan aikaa lapsia varten keräämistömme säästöistä 2000€ hautajaisiin. Mutta ei ole muillakaan sisaruksilla. Toki pitäisimme kahvittelut ihan kotosalla. Mutta maaseudulla arkku maksaa paljon.. jopa useita tuhansia. Kivi, perunkirjoitus, sukuselvitys, kaikki tällaiset. Vanhempien tilillä ei ole mitään. En ymmärrä, miksi on niin vähän tarjolla edullisempia vaihtoehtoja. Olen ajatellut, että jossain vaiheessa rakennamme puolisoni kanssa meille itse halvat arkut. Säästävät sitten tulevat sukupolvet monta tonnia. Samoin toivomme kiven sijalta puista ristiä. Kunpa joku alkaisi myymään tosi halpoja arkkuja, jonka voisi tilata maaseudullekin.
Kyse ei edelleenkään ollut rahasta, sossu kyllä maksaa varattoman hautauksen. Kyse on siitä ettei sukulaiset halua nähdä mitään vaivaa, eivät siis hoida järjestelyjä.
Vierailija kirjoitti:
Minustakin tulee aikoinaan tällainen tapaus. Ei ole ketään läheistä ihmistä, eikä suvunkaan kanssa missään tekemisissä, joten kunta saa mut hautaan hoitaa.
Tee hautaustestamentti. Varmaan tuhkaus ja sirottelu luontoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä ei ole varaa?
Tämä! Hautajaiset ovat kalliita.
EI OLE PAKKO järjestää hautajaisia! Siis kahvituksia sun muita hilupilttuita!
Jokainen voi mielessään nyt miettiä että kuka sen oman hautauksen hoitaisi, joko just nyt tai esimerkiksi 30 vuoden päästä. Jos ei esimerkiksi omia lapsia ole.
Mun serkun hautauksen hoiti lopulta vuosien takainen ex-puoliso. Ketään muuta ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä ei ole varaa?
Tämä! Hautajaiset ovat kalliita.
Todella valtavan kalliita... propagandalla vain yritetään peitellä tätä asiaa... suomlaisten ostovoima ja talous on tuhottu 2020-2026 ja hautajaiset tyhjentävät monien pienen omaisuuden, mitään ei jää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihan normijuttu. Lapsi joka on esim. lapsuudessaan kaltoinkohdeltu ja sitten hylätty kuin joku eläin, miksi tällainen hautaisi vanhempansa? Kuolkoon itsekin kuin eläin.
Kaunaan ja katkeruuteen saa apua terapiasta!
En ole sama jolle vastasit, mutta tilanne on samankaltainen. Lapsuuteni oli täynnä erilaista kaltoinkohtelua ja niin kauan kuin muistan vanhempani oli ilkeä ja vastuuntunnoton. En halua olla missään tekemisissä, en kertakaikkiaan missään. Jos sieltä on tulossa perintöä, en ota sitäkään vastaan.
En ole kaunainen enkä katkera, haluan vain oman hyvinvointini vuoksi elää vanhemmastani absoluuttisen irrallista elämää. En siis aio myöskään laittaa tikkua ristiin kun hänestä aika joskus jättää.
Hänestä vai heistä aika jättää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä ei ole varaa?
Tämä! Hautajaiset ovat kalliita.
Todella valtavan kalliita... propagandalla vain yritetään peitellä tätä asiaa... suomlaisten ostovoima ja talous on tuhottu 2020-2026 ja hautajaiset tyhjentävät monien pienen omaisuuden, mitään ei jää...
Suurin ongelma on kirkosta eroaminen, seurakunnat on köyhtyneet, hintoja ollut pakko nostaa.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi mielessään nyt miettiä että kuka sen oman hautauksen hoitaisi, joko just nyt tai esimerkiksi 30 vuoden päästä. Jos ei esimerkiksi omia lapsia ole.
Mun serkun hautauksen hoiti lopulta vuosien takainen ex-puoliso. Ketään muuta ei ollut.
Nää on näitä uusia nykyajan ongelmia. Samassa tilanteessa, lapseton, ei sukulaisia hengissä (jotain pikkuserkkuja ympäri Suomea kyllä olemassa, joita en ole koskaan tavannut eli ollaan ventovieraita), kaverit vain hyvänpäivän tuttuja, jotain miesystäviä on vuosien takaa, mutta ei pidetä yhteyttä.
Millä lailla koet, että tämä on sinulle ongelma sitten, kun olet kuollut? Murehdit turhaan asioista, joiden tapahtuessa niillä ei ole sinulle enää mitään väliä.