Miksi nykyisin mainitaan: ”kumppani” tai ”puoliso”?

On hauskaa härnätä ihmisiä, jotka "tietävät" minun seksuaalisen suuntautumiseni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen parisuhteemme alusta asti puhunut kumppanista, koska se on tuntunut luontevimmalta itselleni. Olemme menossa naimisiin tässä kuussa ja nyt mietin, että viittaanko häneen jatkossa sanalla puoliso vai vaimo. En ole vielä osannut tätä päättää.

Uskoisin, että jokainen valitsee itselleen sopivimman tavan ja siitä tuskin on muille mitään haittaa.

Kutsu häntä sitten vaimoksi vain rohkeasti, koska siitähän siinä on kyse :) 

Ap

Tai sitten puolisoksi, mikäli se on hänelle mieluisempi vaihtoehto sitten lopulta. Miksi pitäisi väen vängällä kutsua vaimoksi jos se ei sovi omaan suuhun?

Vierailija kirjoitti:

Englanninkielessähän se selviää helpommin, esim. jos sanoo: I have a spouse. He said that ….   Mutta suomenkielessä kun käytetään ilmaisuja hän tai se, ei selviä jatkolauseestakaan että kummankohan kaa tuo on.

Kuinka usein muodostat millään kielellä virkeparin "Minulla on puoliso" ja "Hän on sitä mieltä, että..."?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän aivan tarkoituksellisesti, koska en halua lokeroida. Varsinkin kun lähipiirissä on paljon nuoria. En halua tyrkyttää omia vanhanaikaisia asenteita. Eikä kyse ole loukkaamisen tai mokaamisen pelosta, vaan yritän opetella elämään tätä päivää.

Olemme pyrkineet kasvattamaan omat lapset sukupuolettomasti teini-ikäiseksi saakka, niin sille jatkumoa.

No me on kasvatettu tytöt naisiksi ja pojat miehiksi. Niin se vaan menee ja on aina mennyt. Ei ole mitään erityistä syytä olla tälle mielenvikaiselle nuorisolle mieliksi ettei ne taas pahoita mieltään.

Meillä sai tytöt leikkiä autoilla jos halusivat ja lyhyen tukan, kuten shortsejakin käyttää. Pojat taas sai omat nukkensa ja vaikka imettää niitä ja työnnellä rattaissa. Ei ollenkaan ongelmaa. Onneksi paljon oli ympärillä vastaavasti ajattelevaa porukkaa. Vain yksi naapurin kavahti, että pojilla oli barbieleikit kerran menossa. Se ärähti "oikeat pojat ei nukeilla leiki" Hänen puolisonsa oli eri mieltä ja pojat jatkoi leikkimistä.

Mun mielestä tuommoinen sulkeutuneisuus on sairasta.  Antaa lasten hillua ja kokeilla asioita. 

Meillä kaikki lapset hoitavat autoja ja ajavat nukkeja. Kaikki on siis kunnossa eikä syytä huoleen!

Vierailija kirjoitti:

Musta on vaan alkanut kuulostaa typerältä "mun mies". En tiiä miksi, jotenkin lapsellinen viba, niinku olisin joku 19-vuotias. Nykyään sanon aina että "mun puoliso". Eikä ole mitään tekemistä minkään neutraaliuden kanssa. 

No tämä just. Tuntuisi niin typrältä puhua jostain "mun miehestä" aikuisena naisena ja sen takia hän on minullekin puoliso.

Käytän puolisostani sanaa puoliso, kun puhun hänestä ihmisille, jotka eivät tiedä ja tunne puolisoani. Puoliso-sana on tasavertainen ja sukupuolineutraali käsite. Mielestäni vaimo-sana on alistava. Vaimo on suhteessa toiseen, eikä itsensä kuten mies. Vaimosta tulee mieleen joku miehen alaisuudessa oleva kotirouva. Puolisoni ei ole sellainen. Toiseksi en halua joka tilanteessa tulla kaapista, ja siksi puoliso-sana tuntuu helpolta käyttää.

Kirjoitan usein tänne puoliso tai kumppani, jotta minun ja puolisoni eli kumppanini sukupuolta ei voida määrittää.

Minun kaveripiirissäni on uk'koja ja äi'jiä sekä äm'miä, ak'koja ja euk'koja. Tämä hassu kirjoitusasu siksi, että muuten meni sensuuriin. 

Sanon välillä miestä puolisoksi, kun ei olla vuosikymmentenkään jälkeen naimisissa vaikka on lapset ja yhteinen kämppä. Poikaystäväksi se on liian vanha, avomies taas kuulostaa liian viralliselta määritelmältä. 

Puoliso on ihan käypä termi silloin, kun ei syystä tai toisesta halua tarkentaa sukupuolta tai suhteen laatua. 

Koska mies ja vaimo ovat vanhahtavaa kieltä niiltä ajoilta, jolloin ihmisillä oli pakkomielle toitottaa sukupuoltaan joka paikassa. Minusta puoliso tai kumppani on paljon kunnioittavampi, arvostavami nimitys eikä lainkaan sovinismin hapattama.

Vierailija kirjoitti:

Minun kaveripiirissäni on uk'koja ja äi'jiä sekä äm'miä, ak'koja ja euk'koja. Tämä hassu kirjoitusasu siksi, että muuten meni sensuuriin. 

Mainiolla tyylillä kirjoitit, arvostan vaivannäköäsi.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitan usein tänne puoliso tai kumppani, jotta minun ja puolisoni eli kumppanini sukupuolta ei voida määrittää.

Eihän sitä kukaan pysty määrittelemään kun ei edes tiedä keitä olette.

Kumppani tai puoliso on silloin kun ollaan samaa sukupuolta.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitan usein tänne puoliso tai kumppani, jotta minun ja puolisoni eli kumppanini sukupuolta ei voida määrittää.

Kuulostaa oudolta. 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä ei ole kontekstissa yleensä merkitystä. Rahvas käyttää toisia termejä.

Eli jaottelu sukupuoliin on tyhmää ja vanhanaikaista, mutta muiden sosioekonomisten muuttujien perusteella saa jaotella ihmiset rahvaaseen ja parempaan väkeen?

Ei vaan jaan informaatota mahdollisimman vähän. Paremmin minut tunteva tietää myös puolisoni nimen, joten hän kykenee tekemään valistuneen arvauksen hänen sukupuolestaan.

Kysyin siitä, että jaat ihmiset rahvaaseen ja parempaan väkeen sen perusteella, mitä termejä he käyttävät, ja kysyin, onko se sitten ok, jos ei ole ok käyttää sukupuolittuneita termejä. Minua ei nyt kiinnosta se, millaista informaatiota muille jaat tai olet jakamatta, kysyin ihan muuta asiaa.

Kielenkäyttö korreloi ihmisen sivistys- ja koulutustason kanssa. Koulutettu ihminen käyttää huomattavasti todennäköisemmin neutraalia sanastoa. Eikä kyse ole siitä, etteivätkö kaikki samat termit osaisi ja ymmärtäisi. Mutta erilaisissa ympäristössä, missä ihmiset viettävät aikaansa, käytetään erilaista kieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Puoliso on ihan käypä termi silloin, kun ei syystä tai toisesta halua tarkentaa sukupuolta tai suhteen laatua. 

Minkä takia hetero ei haluaisi ilmaista puolisonsa sukupuolta? Outoa.

Vierailija kirjoitti:

No miksi pitäisi viitata sukupuoleen?

Luultavimmin kyseessä ei ole heteropariskunta.

Vierailija kirjoitti:

Käytän puolisostani sanaa puoliso, kun puhun hänestä ihmisille, jotka eivät tiedä ja tunne puolisoani. Puoliso-sana on tasavertainen ja sukupuolineutraali käsite. Mielestäni vaimo-sana on alistava. Vaimo on suhteessa toiseen, eikä itsensä kuten mies. Vaimosta tulee mieleen joku miehen alaisuudessa oleva kotirouva. Puolisoni ei ole sellainen. Toiseksi en halua joka tilanteessa tulla kaapista, ja siksi puoliso-sana tuntuu helpolta käyttää.

Jotenkin tällä tavoin olen itsekin asian ajatellut. Vaimo-sanassa on jotenkin ikävä kaiku juuri tuolla tavalla kun kuvailet ja sen takia ajatus puolisosta oli helpompi nyt kun olemme menossa naimisiin. Sitten luin vaimo-sanan etymologiasta ja se on paljon kuvaavampi ja kauniimpi kuin tuo mielikuva. Vaimo-sanan erilaiset muodot ovat tarkoittaneet paitsi aikuista naista, myös sydäntä, henkeä ja sielua. Sen erilaiset muodot ovat tarkoittaneet esim. äykästä ja henkevää tai henkilöä joka ihastuttaa tai innostaa. Todennäköisin alkuperäinen tarkoitus on ollut henki, sielu. Se kuvaa paljon paremmin sitä mitä kumppanini minulle on, hän on henki ja sielu, ihastuttava ja innostava ja todellakin älykäs. Jotenkin surullista miten noin voimakas sana on naisen aseman huononemisen myötä typistynyt tuollaiseen mielikuvaan mikä siitä sinulle ja minulle on tullut. 

Puolisossa taas pidän siitä neutraaliudesta. Olen kyllä ihan avoimesti hetero, mutta eipä minun suuntautumiseni tai kumppanini sukupuoli kenellekään toiselle kuulu saati sillä pitäisi olla mitään merkitystä muille.

Vierailija kirjoitti:

Koska mies ja vaimo ovat vanhahtavaa kieltä niiltä ajoilta, jolloin ihmisillä oli pakkomielle toitottaa sukupuoltaan joka paikassa. Minusta puoliso tai kumppani on paljon kunnioittavampi, arvostavami nimitys eikä lainkaan sovinismin hapattama.

Kerropa lisää siitä ajasta, jolloin ihmisillä oli tapana toitottaa sukupuoltaan joka paikassa. Minä en ole nimittäin elänyt tuollaista aikaa kuin vasta nyt, jolloin ihmiset esimerkiksi laittavat sähköpostinsa tietoihin englanninkielisiä persoonapronomineja tai kertovat olevansa esim. ei-binääreitä transmaskuliineja.