Lue keskustelun säännöt.
Miksi nykyisin mainitaan: ”kumppani” tai ”puoliso”?
06.06.2026 |
Silloin kun asiaan viitataan. Miksi sitä sukupuolimääritettä varotaan tuomasta esiin?
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku puhuu kumppanista tai partnerista, niin oletan että asiaan liittyy jotain kummallista.
Sama! Heti nousee tuntosarvet ylös …
ApAi oikein tuntosarvet ylös? Kannattaisiko hankkia ihan oma elämä eikä tuntosarvistella niin paljon muiden asioita :-D
Tuntosarvet nousee herkästi ylös monissakin eri tilanteissa, vaikka on kuinka oma elämä. Kuuluu elämään, höpsö.
Ap
No kerroppa nyt esimerkki jossa sinun tuntosarvesi nousree pystyy kun joku puhuu puolisosta.
Lähes kaikissa tilanteissa, joissa puoliso- tai kumppani- sanoja käytetään, ja joissa en vielä tiedä, kumpaa sukupuolta se kumppani siinä tapauksessa on.
Ap
Entä jos ei viittaa ollenkaan parisuhteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä ei ole kontekstissa yleensä merkitystä. Rahvas käyttää toisia termejä.
Eli jaottelu sukupuoliin on tyhmää ja vanhanaikaista, mutta muiden sosioekonomisten muuttujien perusteella saa jaotella ihmiset rahvaaseen ja parempaan väkeen?
Ei vaan jaan informaatota mahdollisimman vähän. Paremmin minut tunteva tietää myös puolisoni nimen, joten hän kykenee tekemään valistuneen arvauksen hänen sukupuolestaan.
Kysyin siitä, että jaat ihmiset rahvaaseen ja parempaan väkeen sen perusteella, mitä termejä he käyttävät, ja kysyin, onko se sitten ok, jos ei ole ok käyttää sukupuolittuneita termejä. Minua ei nyt kiinnosta se, millaista informaatiota muille jaat tai olet jakamatta, kysyin ihan muuta asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku puhuu kumppanista tai partnerista, niin oletan että asiaan liittyy jotain kummallista.
Sama! Heti nousee tuntosarvet ylös …
ApAi oikein tuntosarvet ylös? Kannattaisiko hankkia ihan oma elämä eikä tuntosarvistella niin paljon muiden asioita :-D
Tuntosarvet nousee herkästi ylös monissakin eri tilanteissa, vaikka on kuinka oma elämä. Kuuluu elämään, höpsö.
Ap
No kerroppa nyt esimerkki jossa sinun tuntosarvesi nousree pystyy kun joku puhuu puolisosta.
Lähes kaikissa tilanteissa, joissa puoliso- tai kumppani- sanoja käytetään, ja joissa en vielä tiedä, kumpaa sukupuolta se kumppani siinä tapauksessa on.
Ap
Entä jos ei viittaa ollenkaan parisuhteeseen?
No eikös silloin sanota vaikkapa että: ” oltiin kavereiden kanssa eilen konsertissa” tms?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi pitäisi viitata sukupuoleen?
Miks ei voisi viitata sukupuoleen? Sukupuoli on aika tärkeä tieto ihmisestä, vaikka nykyään yritetään toisesta suupielestä teeskennellä, ettei se ole, mutta kuitenkin toisesta suupielestä puhutaan ihan eri asiaa. Ihminen sukupuolittaa toiset ihmiset välittömästi. Sukupuoli on myös asia, jota ei unohda, toisin kuin vaikkapa jonkin ihmisen nimen voi unohtaa.
No mutta miksi se on muka oleellinen tieto sille keskustelukumppanille? Vai pitääkö tässäkin sanoa keskustelumiehelle/keskustelunaiselle? Mitä se kuulija hyötyy siitä, että tietää kanssakeskustelijansa puolison sukupuolen? Mitä oleellista lisäarvoa se tuo keskusteluun, joka uupuu ja muuttuu ongelmaksi, jos kuulija ei nyt ehdottomasti saa tietää, että onko Pirjolla kotona odottamassa Pentti vai Pirkko?
Minua itseäni ei ainakaan kiinnosta saada tietää näin keski-ikäisenä kurppana, että onko siellä kotona Pentti vai Pirkko, vai yhtään ketään, kun keskustelen jonkun kanssa tai tutustun häneen. Jos Pirjo ottaa asian puheeksi itse, että Pentti odottaa tai Pirkko odottaa, niin hyvä. En kuitenkaan ala silmät suurina ihmettelemään, että miksei se Pirjo nyt kerro mulle onko sen kumppani Pentti vai Pirkko???? :O :O
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi pitäisi viitata sukupuoleen?
Miks ei voisi viitata sukupuoleen? Sukupuoli on aika tärkeä tieto ihmisestä, vaikka nykyään yritetään toisesta suupielestä teeskennellä, ettei se ole, mutta kuitenkin toisesta suupielestä puhutaan ihan eri asiaa. Ihminen sukupuolittaa toiset ihmiset välittömästi. Sukupuoli on myös asia, jota ei unohda, toisin kuin vaikkapa jonkin ihmisen nimen voi unohtaa.
No mutta miksi se on muka oleellinen tieto sille keskustelukumppanille? Vai pitääkö tässäkin sanoa keskustelumiehelle/keskustelunaiselle? Mitä se kuulija hyötyy siitä, että tietää kanssakeskustelijansa puolison sukupuolen? Mitä oleellista lisäarvoa se tuo keskusteluun, joka uupuu ja muuttuu ongelmaksi, jos kuulija ei nyt ehdottomasti saa tietää, että onko Pirjolla kotona odottamassa Pentti vai Pirkko?
Minua itseäni ei ainakaan kiinnosta saada tietää näin keski-ikäisenä kurppana, että onko siellä kotona Pentti vai Pirkko, vai yhtään ketään, kun keskustelen jonkun kanssa tai tutustun häneen. Jos Pirjo ottaa asian puheeksi itse, että Pentti odottaa tai Pirkko odottaa, niin hyvä. En kuitenkaan ala silmät suurina ihmettelemään, että miksei se Pirjo nyt kerro mulle onko sen kumppani Pentti vai Pirkko???? :O :O
Minä kysyin viestissäni, miksi sukupuoleen ei voisi viitata. Siis pyysin selitystä sille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanasta puoliso syntyy woke-varoitus. Sellaisista ihmisistä on parempi pysyä erossa.
Vierailija kirjoitti:
Parasta noissa termeissä on änkyräkonservatiivien raivo. Kyllä naurattaa kuinka jotkut oikeasti vetävät herneen nenään.
Mistä sinä änkyräkonservatiivit tähän revit? Vai oletko kenties sellainen itse? 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pidä termistä: "mies/mun mies". Miehelle on helpompi puhua minusta vaimona, mutta jos itse haluan tuoda ilmi naimisissaoloni, pitäisi sanoa: "aviomies", mikä ei sekään tunnu luontevalta. Avoliitossa elettiin pari vuotta, jolloin ehkä sanoin puolisoani avomieheksi, ja siitä parin vuoden ajan ehkä kihlatuksi. Puoliso hän on kuitenkin ollut kauan. Lähipiirissä olemme huomanneet, että vanhempi sukupolvi puhuu juurikin "miehistään", ja me nuoremmat "puolisoista".
Ai oikein te nuoremmat 🤭
Vierailija kirjoitti:
Halutaan säästää persuja mielipahalta. Nyt on jo kannatus pudonnut, eikä menoveden hintakaan osoita laskemisen merkkejä, ulkomaalaisiakin on tullut suomeen enemmän kuin koskaan ja jos nyt vielä alettaisiin käyttää vanhakantaisia nimityksiä niin nehän alkasivat huutaa kuin nälkäänkuolevat mullikat juopon isäntäparin tilalla
Persuhullu aloittelee jo pohjia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No miksi pitäisi viitata sukupuoleen?
Siksi että mies ja vaimo ovat konkreettisia termejä, eivät abstraktista käsitehöttöä, jolla asioita halutaan hämärtää, kunnes kieli ei enää ilmaise, mistä puhutaan. Maailmassa vain kolmisen prosenttia on sukupuolisesti poikkeavia ihmisiä, korkeintaan kymmenisen prosenttia. Peruskäsitteitä ei ole suytä muuttaa heidän takiaan kaikilta, vaan me voimme osoittaa hyväksyvämme erilaiset poikkeavuudet omalla käytöksellämme muutenkin. Eläköön edelleen siis tavallinen hyvä konkretian kieli.
Olen parisuhteemme alusta asti puhunut kumppanista, koska se on tuntunut luontevimmalta itselleni. Olemme menossa naimisiin tässä kuussa ja nyt mietin, että viittaanko häneen jatkossa sanalla puoliso vai vaimo. En ole vielä osannut tätä päättää.
Uskoisin, että jokainen valitsee itselleen sopivimman tavan ja siitä tuskin on muille mitään haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen parisuhteemme alusta asti puhunut kumppanista, koska se on tuntunut luontevimmalta itselleni. Olemme menossa naimisiin tässä kuussa ja nyt mietin, että viittaanko häneen jatkossa sanalla puoliso vai vaimo. En ole vielä osannut tätä päättää.
Uskoisin, että jokainen valitsee itselleen sopivimman tavan ja siitä tuskin on muille mitään haittaa.
Kutsu häntä sitten vaimoksi vain rohkeasti, koska siitähän siinä on kyse :)
Ap
En pidä termistä: "mies/mun mies". Miehelle on helpompi puhua minusta vaimona, mutta jos itse haluan tuoda ilmi naimisissaoloni, pitäisi sanoa: "aviomies", mikä ei sekään tunnu luontevalta. Avoliitossa elettiin pari vuotta, jolloin ehkä sanoin puolisoani avomieheksi, ja siitä parin vuoden ajan ehkä kihlatuksi. Puoliso hän on kuitenkin ollut kauan. Lähipiirissä olemme huomanneet, että vanhempi sukupolvi puhuu juurikin "miehistään", ja me nuoremmat "puolisoista".