Rydman studiossa: Suomessa ei pystytä varoittamaan edes drooneista, niin miten sitten Jeesuksen vilahtamisesta peruskoulun tilaisuuksissa?

Olisko joku varoitusjärjestelmä hyvä keksiä sitä varten, jos ministeri Rydman lähestyy yläkouluja kevätjuhlan aikaan? 

Tekstari vai Wilma-viesti? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wille lauloi ihanasti. Suvivirsi itselleni merkitsee toivoa, elämän voittoa, iloa, ja odotusta paremmasta raskaan työn jälkeen. Muistan kouluvuosien kevätjuhlat kun vihdoin koittaa odotettu kesäloma, onnellisuus vapaudesta ja kesän lämmöstä. Mieleen tulee myös Suvivirren historia, esi-isien kärsimykset nälkävuosina kun halla vei edellisen sadon, ja se ilo ja onni kun vihdoin auringon lämpö lupaa hyvää satoa, ruokaa ja elossa pysyviä terveitä lapsia.

Hyvä sinulle, laula toki ilolla ja riemulla aina kun laulattaa. 

Mutta miksi jokaisen lapsen Haminasta Enontekiölle pitää laulaa mukana? 

Ajattelen, että opettaja kertoisi oppilaille Suvivirren historiasta ja ja oppilaille annettaisiin mahdollisuus kokea Suvivirren merkityksellisyys. Koulussa on kai tarkoitus opettaa lapsille ja nuorille erilaisia asioita. Voi olla, että kaikki informaatio ei kaikille kolahda, mutta se on sääli jos ei anneta mahdollisuutta oppia ja kokea erilaisten asioiden merkitystä.

Juu, käsiteltäköön sitten historian tai musiikin tunnilla Suvivirsi, mutta uskonnollisen virren laulattaminen kerran vuodessa on hieman eri asia. 

Mitä pahaa tapahtuu, jos lapsi altistuu suvivirren lyhennetylle versiolle kerran vuodessa?

Ei mitään. Eikä tapahdu mitään pahaa, jos ruokailu aloitetaan rukouksella. Eikä tapahdu sen ebempää pahaa jos koulupäivän aluksi vannotaan uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle ja sille mitä se edustaa jne. 

Mutta vaikka mitään pahaa ei uskonnonharjoituksesta koulussa tapahdu, meillä on silti lakiin kirjattu oikeus uskonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen, mitä koulun täytyy noudattaa. 

Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei kerran vuodessa suvivirren lyhennetylle versiolle altistuminen riko uskonvapautta eikä yhdenvertaisuutta. Länsimaisesta kulttuurista ei jää paljon jäljelle, jos kristinuskon vaikutteet poistetaan. Kaikki tietävät, mitä vassut haluavat tilalle.

Mutta on myös linjattu, että Suvivirren ajaksi on annettava mahdollisuus poistua. 

Mikä estää poistumisen? Suvivirressä on aika tunnistettava melodia ja sanat.

Olisi kyllä mukavampaa, että ne jotka poistuvat, poistuvat jo ennen virren alkua. Ei tarvitsisi kuunnella tuolien kolinaa musiikin päälle. 

Mikä estää ilmoittamasta etukäteen? Mikä siinä niin raivostuttaa, että niin tehtäisiin?

Ei varmaan mikään estä. Mutta minä taas periaatteessa olen sitä vastaan, että kaikkia vastarannankiiskiä varten täytyy erikseen tehdä minuuttiaikataulu ohjelmasta. Kaikilla on ne omat periaatteet. Jos tuollainen maalliseksi muuttunut perinne tuntuisi lapseni mielestä kummalliselta, tarjoutuisi oiva tilaisuus käydä läpi suvivirren historiaa ja liittää se siihen kontekstiin, minkä puitteissa sitä vielä tänäkin päivänä maallistuneessa Suomessa lauletaan koulujen päättyessä. Toki voi vaihtoehtoisesti lähtemään kieltämään koko homma. Samalla voi sitten luopua kaikesta muustakin historiasta ja perinteestä. 

Tai järjestetään se mahdollisuus poistua ennen virren veisuuta. Näin ei tarvitse virttä kieltää ja lakiakin noudatetaan. 

Kyllähän se mahdollisuus on olemassa, vai lukitaanko juhlasalin ovet tilaisuuden ajaksi? Voi vaikka ottaa paikan oven vierestä ja vähin äänin poistua, kun kuulee että biisi on lähtemässä käyntiin. En ymmärrä tätä ruljanssia asian ympärillä. Mutta näinhän ne asiat ilmeisesti hoidetaan nykypäivänä. Tehdään ensin kauhea numero ja sitten puidaan sitä uutisotsikoissa viikkoja ja lopuksi ministeritkin ryhtyvät laulamaan suorassa lähetyksessä. 

Tuota mahdollisuutta ei Ojalan lapselle suotu, vaan hän istui jossain rivin keskellä. Niitä paikkoja kun ei saa itse valita. 

Ja, kuten olen jo muutaman kerran huomauttanut, oppilas ei voi vain omin luvin lähteä ulos kesken koulupäivän, mitä kevätjuhla on. 

Miten niin ei suotu? Oliko hänet köytetty tuoliin kiinni? Isä varmasti on ollut tietoinen, että laulu kajahtaa jossain vaiheessa, kun on jo 10 vuotta asian puolesta taistellut. Olisi voinut ottaa asian puheeksi lapsensa kanssa tai ohjeistaa opettajia. Mutta hän nyt valitsi tällaisen vaihtoehdon.

Jos juhla on koulun yhteisen opetussuunnitelman mukainen ei poistumiseen riitä se ettei tykkää ohjelmasta. Siitä seuraa oppilaan luvaton poissaolo.

Ensinnäkään sillä luvattomalla poissaololla ei ole mitään merkitystä, kun on lukuvuoden viimeinen päivä muutenkin. Toisekseen, sen luvan saa helposti, kun vanhempi keskustelee opettajan kanssa. Minulla ei ollut koskaan mitään kommunikointiongelmia lasteni opettajien kanssa. Kuten ei ollut minunkaan vanhemmillani minun opettajieni kanssa.

Sehän on ihan siitä kiinni onko poissaolon perustelu hyväksyttävä. Opettaja tekee päätösensä siinä taustalla virkavastuulla ei jonkun hömppääippän mielihalusta.

Vierailija kirjoitti:

Olisko joku varoitusjärjestelmä hyvä keksiä sitä varten, jos ministeri Rydman lähestyy yläkouluja kevätjuhlan aikaan? 

Tekstari vai Wilma-viesti? 

Ei, vaan Ojala-varoitin. Kova sireeni, jonka kuulee koko kylä, että nyt se Ojala tulee.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se Jeesus täytyy sitten pitää poissa kouluista. Halukkaat voivat käydä veisaamassa virsiä joka sunnuntai kirkossa. Tosin ette te sinne mene, kun on niin kovin ikävää ja penkit on kovat ja pitäisi herätä aikaisin. 

Eikä siellä voi ottaa krapularyyppyäkään :(

purkaa ja siirtää uskonnollisia traumojaan lapsiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wille lauloi ihanasti. Suvivirsi itselleni merkitsee toivoa, elämän voittoa, iloa, ja odotusta paremmasta raskaan työn jälkeen. Muistan kouluvuosien kevätjuhlat kun vihdoin koittaa odotettu kesäloma, onnellisuus vapaudesta ja kesän lämmöstä. Mieleen tulee myös Suvivirren historia, esi-isien kärsimykset nälkävuosina kun halla vei edellisen sadon, ja se ilo ja onni kun vihdoin auringon lämpö lupaa hyvää satoa, ruokaa ja elossa pysyviä terveitä lapsia.

Hyvä sinulle, laula toki ilolla ja riemulla aina kun laulattaa. 

Mutta miksi jokaisen lapsen Haminasta Enontekiölle pitää laulaa mukana? 

Ajattelen, että opettaja kertoisi oppilaille Suvivirren historiasta ja ja oppilaille annettaisiin mahdollisuus kokea Suvivirren merkityksellisyys. Koulussa on kai tarkoitus opettaa lapsille ja nuorille erilaisia asioita. Voi olla, että kaikki informaatio ei kaikille kolahda, mutta se on sääli jos ei anneta mahdollisuutta oppia ja kokea erilaisten asioiden merkitystä.

Juu, käsiteltäköön sitten historian tai musiikin tunnilla Suvivirsi, mutta uskonnollisen virren laulattaminen kerran vuodessa on hieman eri asia. 

Mitä pahaa tapahtuu, jos lapsi altistuu suvivirren lyhennetylle versiolle kerran vuodessa?

Ei mitään. Eikä tapahdu mitään pahaa, jos ruokailu aloitetaan rukouksella. Eikä tapahdu sen ebempää pahaa jos koulupäivän aluksi vannotaan uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle ja sille mitä se edustaa jne. 

Mutta vaikka mitään pahaa ei uskonnonharjoituksesta koulussa tapahdu, meillä on silti lakiin kirjattu oikeus uskonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen, mitä koulun täytyy noudattaa. 

Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei kerran vuodessa suvivirren lyhennetylle versiolle altistuminen riko uskonvapautta eikä yhdenvertaisuutta. Länsimaisesta kulttuurista ei jää paljon jäljelle, jos kristinuskon vaikutteet poistetaan. Kaikki tietävät, mitä vassut haluavat tilalle.

Mutta on myös linjattu, että Suvivirren ajaksi on annettava mahdollisuus poistua. 

Mikä estää poistumisen? Suvivirressä on aika tunnistettava melodia ja sanat.

Olisi kyllä mukavampaa, että ne jotka poistuvat, poistuvat jo ennen virren alkua. Ei tarvitsisi kuunnella tuolien kolinaa musiikin päälle. 

Mikä estää ilmoittamasta etukäteen? Mikä siinä niin raivostuttaa, että niin tehtäisiin?

Ei varmaan mikään estä. Mutta minä taas periaatteessa olen sitä vastaan, että kaikkia vastarannankiiskiä varten täytyy erikseen tehdä minuuttiaikataulu ohjelmasta. Kaikilla on ne omat periaatteet. Jos tuollainen maalliseksi muuttunut perinne tuntuisi lapseni mielestä kummalliselta, tarjoutuisi oiva tilaisuus käydä läpi suvivirren historiaa ja liittää se siihen kontekstiin, minkä puitteissa sitä vielä tänäkin päivänä maallistuneessa Suomessa lauletaan koulujen päättyessä. Toki voi vaihtoehtoisesti lähtemään kieltämään koko homma. Samalla voi sitten luopua kaikesta muustakin historiasta ja perinteestä. 

Tai järjestetään se mahdollisuus poistua ennen virren veisuuta. Näin ei tarvitse virttä kieltää ja lakiakin noudatetaan. 

Kyllähän se mahdollisuus on olemassa, vai lukitaanko juhlasalin ovet tilaisuuden ajaksi? Voi vaikka ottaa paikan oven vierestä ja vähin äänin poistua, kun kuulee että biisi on lähtemässä käyntiin. En ymmärrä tätä ruljanssia asian ympärillä. Mutta näinhän ne asiat ilmeisesti hoidetaan nykypäivänä. Tehdään ensin kauhea numero ja sitten puidaan sitä uutisotsikoissa viikkoja ja lopuksi ministeritkin ryhtyvät laulamaan suorassa lähetyksessä. 

Tuota mahdollisuutta ei Ojalan lapselle suotu, vaan hän istui jossain rivin keskellä. Niitä paikkoja kun ei saa itse valita. 

Ja, kuten olen jo muutaman kerran huomauttanut, oppilas ei voi vain omin luvin lähteä ulos kesken koulupäivän, mitä kevätjuhla on. 

Miten niin ei suotu? Oliko hänet köytetty tuoliin kiinni? Isä varmasti on ollut tietoinen, että laulu kajahtaa jossain vaiheessa, kun on jo 10 vuotta asian puolesta taistellut. Olisi voinut ottaa asian puheeksi lapsensa kanssa tai ohjeistaa opettajia. Mutta hän nyt valitsi tällaisen vaihtoehdon.

Jos juhla on koulun yhteisen opetussuunnitelman mukainen ei poistumiseen riitä se ettei tykkää ohjelmasta. Siitä seuraa oppilaan luvaton poissaolo.

Ensinnäkään sillä luvattomalla poissaololla ei ole mitään merkitystä, kun on lukuvuoden viimeinen päivä muutenkin. Toisekseen, sen luvan saa helposti, kun vanhempi keskustelee opettajan kanssa. Minulla ei ollut koskaan mitään kommunikointiongelmia lasteni opettajien kanssa. Kuten ei ollut minunkaan vanhemmillani minun opettajieni kanssa.

Sehän on ihan siitä kiinni onko poissaolon perustelu hyväksyttävä. Opettaja tekee päätösensä siinä taustalla virkavastuulla ei jonkun hömppääippän mielihalusta.

Uskonnollinen vakaumus on aina riittänyt syyksi. Paljon heppoisemmatkin syyt. Jos ei muu, niin vatsakipu on ihan kiva selitys. Jos ei osaa neuvotella, on vika itsessä, ja silloin on vain sopeuduttava, eikä haastettava koko maailmaa vastuuseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lauri Ojala loukkaa MINUN yhdenvertaisuuttani.

Hän loukkaa vakaumustani.

Hän loukkaa tunteitani, rakkaimpia muistojani.

Hän loukkaa kulttuuriperintöäni.

Kerro lisää, miten. Mikä se vakaumuksesi on? Minkä rakkaimman muistosi hän vetää lokaan? Miten yhdenvertaisuutesi kärsii?

Minun lapsuuskotini oli uskonnoton.

Minusta oli ihanaa laulaa koulussa Suvivirsi ja Enkeli taivaan lausui näin. Tuli ihana fiilis.

Näin tunsin uskonnottoman kodin lapsena.

Ei tuo nyt vielä mitään yhdenvertaisuuden tai rakkaimpien muistojen tai vakaumuksen loukkaamista perustele.

Minun lapsuuskotini oli tapakristillinen, isäni lienee ollut oikeasti ateisti ja myöhemmin erosikin kirkosta. Nuo virret ihan ok ja kuuluivat joulu- ja kevätjuhlaan. Näin tunsin tapakristillisen kodin lapsena. Jos joku muu on tuntenut toisin ja niistä ahdistunut, miten se minua loukkaisi?

Lauri Ojalan sanomiset eivät loukkaa minua millään tavoin. Eihän hän itse edes julkisuuteen niitä tuputtautunut sanomaan.

Tyhmyyksissään kyllä tekee persujen vaalityötä oikein olan takaa, vaikka ko. puoluetta ei varmaan kannatakaan. 

Hän loukkaa minun yhdenvertaisuuttani.

Minullakin on yhdenvertaisuus Ojalan rinnalla.

Toivoisin häneltä myös käytötapoja sekä tilannetajua.

Mitä käytöstapoja Ojalalta puuttui, en huomannut? Vai onko kyse vain siitä, että ilmaisee mielipidettä, joka on eri kuin sinun?

Käytöstapoihin kuuluu tilannetaju ja hienotunteisuus.

Joillakin se on synnynnäistä. Toisilla kasvatuksen tulosta.

Toivottavasti ymmärrät.

Ojalahan on nimenomaan vaatinut oppilaille mahdollisuutta hienotunteisesti poistua paikalta, kun koulun juhlan ohjelmaan sisältyy uskonnollisia elementtejä. 

Suvivirren osalta on linjattu, ettei se ole uskonnollinen elementti vaan Suomen kulttuuriperintöä.

Suomalaisille sopiva lausahdus. Anteeksi että oon olemassa ja sori että oon syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wille lauloi ihanasti. Suvivirsi itselleni merkitsee toivoa, elämän voittoa, iloa, ja odotusta paremmasta raskaan työn jälkeen. Muistan kouluvuosien kevätjuhlat kun vihdoin koittaa odotettu kesäloma, onnellisuus vapaudesta ja kesän lämmöstä. Mieleen tulee myös Suvivirren historia, esi-isien kärsimykset nälkävuosina kun halla vei edellisen sadon, ja se ilo ja onni kun vihdoin auringon lämpö lupaa hyvää satoa, ruokaa ja elossa pysyviä terveitä lapsia.

Hyvä sinulle, laula toki ilolla ja riemulla aina kun laulattaa. 

Mutta miksi jokaisen lapsen Haminasta Enontekiölle pitää laulaa mukana? 

Ajattelen, että opettaja kertoisi oppilaille Suvivirren historiasta ja ja oppilaille annettaisiin mahdollisuus kokea Suvivirren merkityksellisyys. Koulussa on kai tarkoitus opettaa lapsille ja nuorille erilaisia asioita. Voi olla, että kaikki informaatio ei kaikille kolahda, mutta se on sääli jos ei anneta mahdollisuutta oppia ja kokea erilaisten asioiden merkitystä.

Juu, käsiteltäköön sitten historian tai musiikin tunnilla Suvivirsi, mutta uskonnollisen virren laulattaminen kerran vuodessa on hieman eri asia. 

Mitä pahaa tapahtuu, jos lapsi altistuu suvivirren lyhennetylle versiolle kerran vuodessa?

Ei mitään. Eikä tapahdu mitään pahaa, jos ruokailu aloitetaan rukouksella. Eikä tapahdu sen ebempää pahaa jos koulupäivän aluksi vannotaan uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle ja sille mitä se edustaa jne. 

Mutta vaikka mitään pahaa ei uskonnonharjoituksesta koulussa tapahdu, meillä on silti lakiin kirjattu oikeus uskonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen, mitä koulun täytyy noudattaa. 

Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei kerran vuodessa suvivirren lyhennetylle versiolle altistuminen riko uskonvapautta eikä yhdenvertaisuutta. Länsimaisesta kulttuurista ei jää paljon jäljelle, jos kristinuskon vaikutteet poistetaan. Kaikki tietävät, mitä vassut haluavat tilalle.

Mutta on myös linjattu, että Suvivirren ajaksi on annettava mahdollisuus poistua. 

Mikä estää poistumisen? Suvivirressä on aika tunnistettava melodia ja sanat.

Olisi kyllä mukavampaa, että ne jotka poistuvat, poistuvat jo ennen virren alkua. Ei tarvitsisi kuunnella tuolien kolinaa musiikin päälle. 

Mikä estää ilmoittamasta etukäteen? Mikä siinä niin raivostuttaa, että niin tehtäisiin?

Ei varmaan mikään estä. Mutta minä taas periaatteessa olen sitä vastaan, että kaikkia vastarannankiiskiä varten täytyy erikseen tehdä minuuttiaikataulu ohjelmasta. Kaikilla on ne omat periaatteet. Jos tuollainen maalliseksi muuttunut perinne tuntuisi lapseni mielestä kummalliselta, tarjoutuisi oiva tilaisuus käydä läpi suvivirren historiaa ja liittää se siihen kontekstiin, minkä puitteissa sitä vielä tänäkin päivänä maallistuneessa Suomessa lauletaan koulujen päättyessä. Toki voi vaihtoehtoisesti lähtemään kieltämään koko homma. Samalla voi sitten luopua kaikesta muustakin historiasta ja perinteestä. 

Tai järjestetään se mahdollisuus poistua ennen virren veisuuta. Näin ei tarvitse virttä kieltää ja lakiakin noudatetaan. 

Kyllähän se mahdollisuus on olemassa, vai lukitaanko juhlasalin ovet tilaisuuden ajaksi? Voi vaikka ottaa paikan oven vierestä ja vähin äänin poistua, kun kuulee että biisi on lähtemässä käyntiin. En ymmärrä tätä ruljanssia asian ympärillä. Mutta näinhän ne asiat ilmeisesti hoidetaan nykypäivänä. Tehdään ensin kauhea numero ja sitten puidaan sitä uutisotsikoissa viikkoja ja lopuksi ministeritkin ryhtyvät laulamaan suorassa lähetyksessä. 

Tuota mahdollisuutta ei Ojalan lapselle suotu, vaan hän istui jossain rivin keskellä. Niitä paikkoja kun ei saa itse valita. 

Ja, kuten olen jo muutaman kerran huomauttanut, oppilas ei voi vain omin luvin lähteä ulos kesken koulupäivän, mitä kevätjuhla on. 

Miten niin ei suotu? Oliko hänet köytetty tuoliin kiinni? Isä varmasti on ollut tietoinen, että laulu kajahtaa jossain vaiheessa, kun on jo 10 vuotta asian puolesta taistellut. Olisi voinut ottaa asian puheeksi lapsensa kanssa tai ohjeistaa opettajia. Mutta hän nyt valitsi tällaisen vaihtoehdon.

Jos asiasta on kymmenen vuotta koulun kanssa tapeltu, niin miksei koulu ole tehnyt mitään? 

Vierailija kirjoitti:

purkaa ja siirtää uskonnollisia traumojaan lapsiinsa?

Siltä vaikuttaa.

Ojalan kannattaisi herätä

nyt.

Ei ole hyvä, että vanhemmat siirtävät omia traumojaan lapsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wille lauloi ihanasti. Suvivirsi itselleni merkitsee toivoa, elämän voittoa, iloa, ja odotusta paremmasta raskaan työn jälkeen. Muistan kouluvuosien kevätjuhlat kun vihdoin koittaa odotettu kesäloma, onnellisuus vapaudesta ja kesän lämmöstä. Mieleen tulee myös Suvivirren historia, esi-isien kärsimykset nälkävuosina kun halla vei edellisen sadon, ja se ilo ja onni kun vihdoin auringon lämpö lupaa hyvää satoa, ruokaa ja elossa pysyviä terveitä lapsia.

Hyvä sinulle, laula toki ilolla ja riemulla aina kun laulattaa. 

Mutta miksi jokaisen lapsen Haminasta Enontekiölle pitää laulaa mukana? 

Ajattelen, että opettaja kertoisi oppilaille Suvivirren historiasta ja ja oppilaille annettaisiin mahdollisuus kokea Suvivirren merkityksellisyys. Koulussa on kai tarkoitus opettaa lapsille ja nuorille erilaisia asioita. Voi olla, että kaikki informaatio ei kaikille kolahda, mutta se on sääli jos ei anneta mahdollisuutta oppia ja kokea erilaisten asioiden merkitystä.

Juu, käsiteltäköön sitten historian tai musiikin tunnilla Suvivirsi, mutta uskonnollisen virren laulattaminen kerran vuodessa on hieman eri asia. 

Mitä pahaa tapahtuu, jos lapsi altistuu suvivirren lyhennetylle versiolle kerran vuodessa?

Ei mitään. Eikä tapahdu mitään pahaa, jos ruokailu aloitetaan rukouksella. Eikä tapahdu sen ebempää pahaa jos koulupäivän aluksi vannotaan uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle ja sille mitä se edustaa jne. 

Mutta vaikka mitään pahaa ei uskonnonharjoituksesta koulussa tapahdu, meillä on silti lakiin kirjattu oikeus uskonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen, mitä koulun täytyy noudattaa. 

Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei kerran vuodessa suvivirren lyhennetylle versiolle altistuminen riko uskonvapautta eikä yhdenvertaisuutta. Länsimaisesta kulttuurista ei jää paljon jäljelle, jos kristinuskon vaikutteet poistetaan. Kaikki tietävät, mitä vassut haluavat tilalle.

Mutta on myös linjattu, että Suvivirren ajaksi on annettava mahdollisuus poistua. 

Mikä estää poistumisen? Suvivirressä on aika tunnistettava melodia ja sanat.

Olisi kyllä mukavampaa, että ne jotka poistuvat, poistuvat jo ennen virren alkua. Ei tarvitsisi kuunnella tuolien kolinaa musiikin päälle. 

Mikä estää ilmoittamasta etukäteen? Mikä siinä niin raivostuttaa, että niin tehtäisiin?

Ei varmaan mikään estä. Mutta minä taas periaatteessa olen sitä vastaan, että kaikkia vastarannankiiskiä varten täytyy erikseen tehdä minuuttiaikataulu ohjelmasta. Kaikilla on ne omat periaatteet. Jos tuollainen maalliseksi muuttunut perinne tuntuisi lapseni mielestä kummalliselta, tarjoutuisi oiva tilaisuus käydä läpi suvivirren historiaa ja liittää se siihen kontekstiin, minkä puitteissa sitä vielä tänäkin päivänä maallistuneessa Suomessa lauletaan koulujen päättyessä. Toki voi vaihtoehtoisesti lähtemään kieltämään koko homma. Samalla voi sitten luopua kaikesta muustakin historiasta ja perinteestä. 

Tai järjestetään se mahdollisuus poistua ennen virren veisuuta. Näin ei tarvitse virttä kieltää ja lakiakin noudatetaan. 

Kyllähän se mahdollisuus on olemassa, vai lukitaanko juhlasalin ovet tilaisuuden ajaksi? Voi vaikka ottaa paikan oven vierestä ja vähin äänin poistua, kun kuulee että biisi on lähtemässä käyntiin. En ymmärrä tätä ruljanssia asian ympärillä. Mutta näinhän ne asiat ilmeisesti hoidetaan nykypäivänä. Tehdään ensin kauhea numero ja sitten puidaan sitä uutisotsikoissa viikkoja ja lopuksi ministeritkin ryhtyvät laulamaan suorassa lähetyksessä. 

Tuota mahdollisuutta ei Ojalan lapselle suotu, vaan hän istui jossain rivin keskellä. Niitä paikkoja kun ei saa itse valita. 

Ja, kuten olen jo muutaman kerran huomauttanut, oppilas ei voi vain omin luvin lähteä ulos kesken koulupäivän, mitä kevätjuhla on. 

Miten niin ei suotu? Oliko hänet köytetty tuoliin kiinni? Isä varmasti on ollut tietoinen, että laulu kajahtaa jossain vaiheessa, kun on jo 10 vuotta asian puolesta taistellut. Olisi voinut ottaa asian puheeksi lapsensa kanssa tai ohjeistaa opettajia. Mutta hän nyt valitsi tällaisen vaihtoehdon.

Jos juhla on koulun yhteisen opetussuunnitelman mukainen ei poistumiseen riitä se ettei tykkää ohjelmasta. Siitä seuraa oppilaan luvaton poissaolo.

Ensinnäkään sillä luvattomalla poissaololla ei ole mitään merkitystä, kun on lukuvuoden viimeinen päivä muutenkin. Toisekseen, sen luvan saa helposti, kun vanhempi keskustelee opettajan kanssa. Minulla ei ollut koskaan mitään kommunikointiongelmia lasteni opettajien kanssa. Kuten ei ollut minunkaan vanhemmillani minun opettajieni kanssa.

Sehän on ihan siitä kiinni onko poissaolon perustelu hyväksyttävä. Opettaja tekee päätösensä siinä taustalla virkavastuulla ei jonkun hömppääippän mielihalusta.

Jaa, että opettajan pillin mukaan hypitään, että koulu ehkä noudattaa lakia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti kaikki kuuntelitte haastattelun.

Wille Rydman selvitti Ojalalle seikkaperäisesti mikä on perustuslakivaliokunnan linjaus.

Ja sanoi, että on syytä olla huolissaan, jos virkamies tulkitsee perustuslakia miten sattuu.

Kuka virkamies nyt tässä on tulkinnnut perustuslakia miten sattuu?

Ei kukaan virkamies ole ollut kieltämässä Suvivirren laulamista koulun kevätjuhlassa.

Perustuslakivaliokunnan linjaus on asian kannalta epäolennainen, koska kysymys ei ole ollut siitä, saako Suvivirttä koulun juhlassa laulaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta eli viranomainen määräsi Espoon kaupungille uhkasakon vastoin perustuslakia Ojalan tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wille lauloi ihanasti. Suvivirsi itselleni merkitsee toivoa, elämän voittoa, iloa, ja odotusta paremmasta raskaan työn jälkeen. Muistan kouluvuosien kevätjuhlat kun vihdoin koittaa odotettu kesäloma, onnellisuus vapaudesta ja kesän lämmöstä. Mieleen tulee myös Suvivirren historia, esi-isien kärsimykset nälkävuosina kun halla vei edellisen sadon, ja se ilo ja onni kun vihdoin auringon lämpö lupaa hyvää satoa, ruokaa ja elossa pysyviä terveitä lapsia.

Hyvä sinulle, laula toki ilolla ja riemulla aina kun laulattaa. 

Mutta miksi jokaisen lapsen Haminasta Enontekiölle pitää laulaa mukana? 

Ajattelen, että opettaja kertoisi oppilaille Suvivirren historiasta ja ja oppilaille annettaisiin mahdollisuus kokea Suvivirren merkityksellisyys. Koulussa on kai tarkoitus opettaa lapsille ja nuorille erilaisia asioita. Voi olla, että kaikki informaatio ei kaikille kolahda, mutta se on sääli jos ei anneta mahdollisuutta oppia ja kokea erilaisten asioiden merkitystä.

Juu, käsiteltäköön sitten historian tai musiikin tunnilla Suvivirsi, mutta uskonnollisen virren laulattaminen kerran vuodessa on hieman eri asia. 

Mitä pahaa tapahtuu, jos lapsi altistuu suvivirren lyhennetylle versiolle kerran vuodessa?

Ei mitään. Eikä tapahdu mitään pahaa, jos ruokailu aloitetaan rukouksella. Eikä tapahdu sen ebempää pahaa jos koulupäivän aluksi vannotaan uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle ja sille mitä se edustaa jne. 

Mutta vaikka mitään pahaa ei uskonnonharjoituksesta koulussa tapahdu, meillä on silti lakiin kirjattu oikeus uskonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen, mitä koulun täytyy noudattaa. 

Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei kerran vuodessa suvivirren lyhennetylle versiolle altistuminen riko uskonvapautta eikä yhdenvertaisuutta. Länsimaisesta kulttuurista ei jää paljon jäljelle, jos kristinuskon vaikutteet poistetaan. Kaikki tietävät, mitä vassut haluavat tilalle.

Mutta on myös linjattu, että Suvivirren ajaksi on annettava mahdollisuus poistua. 

Mikä estää poistumisen? Suvivirressä on aika tunnistettava melodia ja sanat.

Olisi kyllä mukavampaa, että ne jotka poistuvat, poistuvat jo ennen virren alkua. Ei tarvitsisi kuunnella tuolien kolinaa musiikin päälle. 

Mikä estää ilmoittamasta etukäteen? Mikä siinä niin raivostuttaa, että niin tehtäisiin?

Ei varmaan mikään estä. Mutta minä taas periaatteessa olen sitä vastaan, että kaikkia vastarannankiiskiä varten täytyy erikseen tehdä minuuttiaikataulu ohjelmasta. Kaikilla on ne omat periaatteet. Jos tuollainen maalliseksi muuttunut perinne tuntuisi lapseni mielestä kummalliselta, tarjoutuisi oiva tilaisuus käydä läpi suvivirren historiaa ja liittää se siihen kontekstiin, minkä puitteissa sitä vielä tänäkin päivänä maallistuneessa Suomessa lauletaan koulujen päättyessä. Toki voi vaihtoehtoisesti lähtemään kieltämään koko homma. Samalla voi sitten luopua kaikesta muustakin historiasta ja perinteestä. 

Tai järjestetään se mahdollisuus poistua ennen virren veisuuta. Näin ei tarvitse virttä kieltää ja lakiakin noudatetaan. 

Kyllähän se mahdollisuus on olemassa, vai lukitaanko juhlasalin ovet tilaisuuden ajaksi? Voi vaikka ottaa paikan oven vierestä ja vähin äänin poistua, kun kuulee että biisi on lähtemässä käyntiin. En ymmärrä tätä ruljanssia asian ympärillä. Mutta näinhän ne asiat ilmeisesti hoidetaan nykypäivänä. Tehdään ensin kauhea numero ja sitten puidaan sitä uutisotsikoissa viikkoja ja lopuksi ministeritkin ryhtyvät laulamaan suorassa lähetyksessä. 

Tuota mahdollisuutta ei Ojalan lapselle suotu, vaan hän istui jossain rivin keskellä. Niitä paikkoja kun ei saa itse valita. 

Ja, kuten olen jo muutaman kerran huomauttanut, oppilas ei voi vain omin luvin lähteä ulos kesken koulupäivän, mitä kevätjuhla on. 

Miten niin ei suotu? Oliko hänet köytetty tuoliin kiinni? Isä varmasti on ollut tietoinen, että laulu kajahtaa jossain vaiheessa, kun on jo 10 vuotta asian puolesta taistellut. Olisi voinut ottaa asian puheeksi lapsensa kanssa tai ohjeistaa opettajia. Mutta hän nyt valitsi tällaisen vaihtoehdon.

 

Jos asiasta on kymmenen vuotta koulun kanssa tapeltu, niin miksei koulu ole tehnyt mitään? 

Jos yksi pakkomielteinen potilas taistelee 10 vuotta ja koko koulujärjestelmä on toiminut ihan hyvin kymmeniä vuosia ympäri Suomea, niin miksi koulun pitäisi tehdä mitään? Ojalan tässä kuuluu tehdä, eli lopettaa se päätön sössöttämisensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wille lauloi ihanasti. Suvivirsi itselleni merkitsee toivoa, elämän voittoa, iloa, ja odotusta paremmasta raskaan työn jälkeen. Muistan kouluvuosien kevätjuhlat kun vihdoin koittaa odotettu kesäloma, onnellisuus vapaudesta ja kesän lämmöstä. Mieleen tulee myös Suvivirren historia, esi-isien kärsimykset nälkävuosina kun halla vei edellisen sadon, ja se ilo ja onni kun vihdoin auringon lämpö lupaa hyvää satoa, ruokaa ja elossa pysyviä terveitä lapsia.

Hyvä sinulle, laula toki ilolla ja riemulla aina kun laulattaa. 

Mutta miksi jokaisen lapsen Haminasta Enontekiölle pitää laulaa mukana? 

Ajattelen, että opettaja kertoisi oppilaille Suvivirren historiasta ja ja oppilaille annettaisiin mahdollisuus kokea Suvivirren merkityksellisyys. Koulussa on kai tarkoitus opettaa lapsille ja nuorille erilaisia asioita. Voi olla, että kaikki informaatio ei kaikille kolahda, mutta se on sääli jos ei anneta mahdollisuutta oppia ja kokea erilaisten asioiden merkitystä.

Juu, käsiteltäköön sitten historian tai musiikin tunnilla Suvivirsi, mutta uskonnollisen virren laulattaminen kerran vuodessa on hieman eri asia. 

Mitä pahaa tapahtuu, jos lapsi altistuu suvivirren lyhennetylle versiolle kerran vuodessa?

Ei mitään. Eikä tapahdu mitään pahaa, jos ruokailu aloitetaan rukouksella. Eikä tapahdu sen ebempää pahaa jos koulupäivän aluksi vannotaan uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle ja sille mitä se edustaa jne. 

Mutta vaikka mitään pahaa ei uskonnonharjoituksesta koulussa tapahdu, meillä on silti lakiin kirjattu oikeus uskonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen, mitä koulun täytyy noudattaa. 

Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei kerran vuodessa suvivirren lyhennetylle versiolle altistuminen riko uskonvapautta eikä yhdenvertaisuutta. Länsimaisesta kulttuurista ei jää paljon jäljelle, jos kristinuskon vaikutteet poistetaan. Kaikki tietävät, mitä vassut haluavat tilalle.

Mutta on myös linjattu, että Suvivirren ajaksi on annettava mahdollisuus poistua. 

Mikä estää poistumisen? Suvivirressä on aika tunnistettava melodia ja sanat.

Siitä sitten se oppilas lähtee taas keskeltä riviä hyppimään, pysähtyy selittämään opettajalle, joka käskee takaisin istumaan, ohittaa opettajan käskyt, menee käytävälle, valvomatta (tämä on kiellettyä, sen takia luokasta ei saa enää poistaa käytävälle), odottamaan, että virsi päättyy ja palaa takaisin paikalleen, eikä tästä tule mitään huomautusta tai sanktioita? 

Voi että, kun joillain on elämä vaikeaa. Voi että.

käykö tää ojala töissäkin jossain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella hyvää heittäytymistä ja vielä täysin oikean asian puolesta. Hyvä Rydman!

Maailma on sekaisin. Rydmania ei olisi monessa muussa maassa huolittu ministerisalkun kantajaksi, ei edes istuvaksi kansanedustajaksi, kaikkien menneiden syytösten vuoksi. Ja täällä puetaan sankarin viittaa, kun kiusaa miestä tv- haastattelussa.

Syytöksiähän voi heitellä kuka tahansa mistä tahansa mutta onko tuomiota?  Ei ole.  Syytön.  

Ministeri jatkoi, että yhteiskunnan tulee puolustaa omaa kulttuuriperintöään ja välttää kappaleiden sensurointia.

– Lapsen haluaisin pitää tästä pois, Ojala sanoi.

– Olet kuitenkin käyttänyt häntä välineenä tässä taistelun prosessissa, Rydman vastasi.

– Lapseni on itse tehnyt kantelun tästä. Toinen lapseni ei tehnyt. He ovat itse tämän ratkaisun tehneet. Pidän aika mauttomana, että lapset vedetään tähän sen pidemmälle, Ojala jatkoi.

Saako Ojalan lain mukaan koulussa laulaa Saatanasta. Sehän on myös kristillistä perimää.

– Lapsi suhtautui tähän varsin neutraalisti. Ei tämä ole hänelle elämää suurempi kysymys. Olen pyrkinyt pitämään häntä erossa koulun uskonnollisuuteen liittyvästä keskustelusta. Eivät nämä ole lasten asioita, Ojala vastaa kysymykseen lapsen mietteistä.

Droonit on todellisia. 

Jeesus on keksitty.

Uskonnot on kuvitelmia.

Virret on siis todellisuudessa vain laulua, koska mitään todellista ei uskontojen takana ole 🤷🏻‍