Aviopuolisona lahjana saadussa talossa
Me muutettiin aviopuolisoni kanssa hämen lapsuudenkotiin, jonka hänemän vanhempansa lahjoittivat hänelle.
Talo ei mikään kovin arvokas ole, mutta ajateltiin, että rempataan tätä yhdessä ja tehdään tästä loppuelämän koti. Lahjakirjassa on kuitenkin sellainen präntti, että aviopuolisolla ei ole oikeutta omaisuuteen, eli siis minulla.
Mä olen meistä se paremmin tienaava ja mulla on myös hieman muuta varallisuutta. Mutta tuo että mulla ei olisi tähän torppaan mitään oikeutta eron hetkellä, pistää miettimään, millä pieteetillä vaikkapa omia rahojani tähän talon remppaan laitan, jos mies vaikka päättääkin haluta erota jossain vaiheessa.
Onko mulla mitään oikeutta saada mitään takaisin päin? Ei varmaan. Eli jäisin puille paljaille, vaikka olisin maksanut rempoista ja asumiskuluista enemmän kuin puolisoni?
Tämä on kuitenkin meille molemmille se rakas ja tärkeä ja toivottu koti, mihin molemmat haluaa panostaa ja meillä on hyvä ja rakastava parisuhde, mutta eihän siitä huomisesta koskaan voi tietää mitä elämässä tapahtuu.
Kommentit (119)
Mies myy talon ja ostatte uuden.
Minusta joko mies remontoi omilla rahoillaan, sinä ostat sijoitusasunnon ja pistät rahasi sen ylläpitoon. Vaihtoehtoisest mies myy puolet tuosta lapsuudenkodistaan sinulle. Silloinhan mies voi käyttää rahoja kustantamaan oman osuutensa remontti- ja asumiskuluista, niin ei tarvitse sinun maksaa kuin puolet.
Mutta joo, itse en ainakaan suostuisi maksamaan mitään remontteja asuntoon, josta en omista nurkkaakaan. Toisaalta, jos appivanhempasi eivät halua lahjoittaa sinulle puolikasta taloa, ei heillä toki ole velvollisuutta näin tehdä. Puolisollasi on kuitenkin oikeus tehdä omalla talollaan mitä huvittaa - myös myydä osuus siitä sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Mies remontoi omilla rahoillaan. Sinä sijoitat muuhun omat varasi. Voit maksaa lämmitystä, sähkö ym oma osuuden, mutta remonttikulut ja työt eivät sinulle kuulu.
Tätä en oikein ymmärrä, pienempituloinen maksaa kaikki rempat ja toinen ei maksa edes vuokraa mutta kuitenkin kuluttaa asuntoa vaikka 20.v eikä tee mitään sen eteen.
Me asuttiin enne vuokralla ja maksettiin vuokraa puoliksi 400€ molemmat +muut kulut.
Muutettiin miehen asuntoon ja sovittiin että jatkossa maksan 250€ + muut kulut. Nämä rahat on mennyt suoraan asunnon remontteihin eikö riitäkkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuo ei ole välttämättä miehen tahto eron tullessa. Luotatko mieheen?
Kyllähän jokainen puolisoonsa luottaa, mutta eron hetkellä ei ole enää puolisoa. Silloin alkaa taistelu ja miehellä on virallinen lahjakirja ehtoineen.
Kyllä se on aina nainen joka haluaa erota. Tämä tulee miehelle yllätyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Mies myy talon ja ostatte uuden.
Lahjanantaja voi rajoittaa varsin kattavasti mitä saa tehdä, käytännössä tehdään sukutilojen suojaamiseksi, että kartano tulee pysymään suvussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies myy talon ja ostatte uuden.
Lahjanantaja voi rajoittaa varsin kattavasti mitä saa tehdä, käytännössä tehdään sukutilojen suojaamiseksi, että kartano tulee pysymään suvussa.
Ei sitä nyt ihan älyttömästi voi rajoittaa. Myyti on mahdollinen jos omistaja haluaisi talon tai tilan myydä.
Jonkun verran maatilalla rajoittaa toki ihan sukupolvenvaihdos säädökset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies myy talon ja ostatte uuden.
Lahjanantaja voi rajoittaa varsin kattavasti mitä saa tehdä, käytännössä tehdään sukutilojen suojaamiseksi, että kartano tulee pysymään suvussa.
Ei sitä nyt ihan älyttömästi voi rajoittaa. Myyti on mahdollinen jos omistaja haluaisi talon tai tilan myydä.
Jonkun verran maatilalla rajoittaa toki ihan sukupolvenvaihdos säädökset.
Voi rajoittaa varsin kattavasti ehtolausekkeilla, ensisijainen, toissijainen etc., sillä onhan niitä monenlaisia tilanteita, jossa halutaan turvata sen lahjansaajan elämää mutta ei voida luottaa täysin, kuten lahjanantaja katsoo parhaaksi.
Lahjakirjaan voidaan ottaa ehto, jonka mukaan lahjansaaja ei saa myydä, pantata tai luovuttaa kiinteistöä eteenpäin tiettyyn määräaikaan tai esimerkiksi lahjanantajan elinikään asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies myy talon ja ostatte uuden.
Lahjanantaja voi rajoittaa varsin kattavasti mitä saa tehdä, käytännössä tehdään sukutilojen suojaamiseksi, että kartano tulee pysymään suvussa.
Ei sitä nyt ihan älyttömästi voi rajoittaa. Myyti on mahdollinen jos omistaja haluaisi talon tai tilan myydä.
Jonkun verran maatilalla rajoittaa toki ihan sukupolvenvaihdos säädökset.
Voi rajoittaa varsin kattavasti ehtolausekkeilla, ensisijainen, toissijainen etc., sillä onhan niitä monenlaisia tilanteita, jossa halutaan turvata sen lahjansaajan elämää mutta ei voida luottaa täysin, kuten lahjanantaja katsoo parhaaksi.
Lahjakirjaan voidaan ottaa ehto, jonka mukaan lahjansaaja ei saa myydä, pantata tai luovuttaa kiinteistöä eteenpäin tiettyyn määräaikaan tai esimerkiksi lahjanantajan elinikään asti.
Lahjan saaja voi tehdä omaisuudelle ihan mitä tahtoo. Jos avio-oikeus on rajattu pois niin omaisuus joka on lahjan saajan omistuksessa erotilanteessa tai kuollessa siirtyy siten kun on sovittu mutta kyllä lahjan saaja voi lahjansa myydä tai lahjoittaa eteenpäin.
Onko se sitten ihan sitä mitä lahjoittaja on halunnut? Tuskin. Eikä hyvin todennäköisesti edes sillä lahjan saajalla ole haluja luopua omaisuudesta joka on tarkoitus pysyä suvussa.
Jos taloa/tilaa ei voisi myydä miten toimittaisiin esim. konkurssitilanteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies remontoi omilla rahoillaan. Sinä sijoitat muuhun omat varasi. Voit maksaa lämmitystä, sähkö ym oma osuuden, mutta remonttikulut ja työt eivät sinulle kuulu.
Tätä en oikein ymmärrä, pienempituloinen maksaa kaikki rempat ja toinen ei maksa edes vuokraa mutta kuitenkin kuluttaa asuntoa vaikka 20.v eikä tee mitään sen eteen.
Vuokraa jos toinen haluaa periä, niin sitten tietysti tehtäisiin asianmukaisesti vuokrasopimukset, joka tuo mukanaan vuokranantajan ja vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet. Ja sopimuksella ilmoitettu vain minun käyttööni rajattu alue asunnosta. Jos maksan asumisesta "markkinahintaa", niin silloin edellytän nimeäni sopimukseen, joka todistaa oikeuteni asua siinä vuokraamassani paikassa.
Ja toki kilpailutan asumiseni, eli seuraan vuokramarkkinoita, ja muutan jos löydän paremman asunnon paremmalla hinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Mies myy talon ja ostatte uuden.
Ihan käsittämättömän typerä neuvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies myy talon ja ostatte uuden.
Lahjanantaja voi rajoittaa varsin kattavasti mitä saa tehdä, käytännössä tehdään sukutilojen suojaamiseksi, että kartano tulee pysymään suvussa.
Ei sitä nyt ihan älyttömästi voi rajoittaa. Myyti on mahdollinen jos omistaja haluaisi talon tai tilan myydä.
Jonkun verran maatilalla rajoittaa toki ihan sukupolvenvaihdos säädökset.
Voi rajoittaa varsin kattavasti ehtolausekkeilla, ensisijainen, toissijainen etc., sillä onhan niitä monenlaisia tilanteita, jossa halutaan turvata sen lahjansaajan elämää mutta ei voida luottaa täysin, kuten lahjanantaja katsoo parhaaksi.
Lahjakirjaan voidaan ottaa ehto, jonka mukaan lahjansaaja ei saa myydä, pantata tai luovuttaa kiinteistöä eteenpäin tiettyyn määräaikaan tai esimerkiksi lahjanantajan elinikään asti.
Lahjan saaja voi tehdä omaisuudelle ihan mitä tahtoo. Jos avio-oikeus on rajattu pois niin omaisuus joka on lahjan saajan omistuksessa erotilanteessa tai kuollessa siirtyy siten kun on sovittu mutta kyllä lahjan saaja voi lahjansa myydä tai lahjoittaa eteenpäin.
Onko se sitten ihan sitä mitä lahjoittaja on halunnut? Tuskin. Eikä hyvin todennäköisesti edes sillä lahjan saajalla ole haluja luopua omaisuudesta joka on tarkoitus pysyä suvussa.
Jos taloa/tilaa ei voisi myydä miten toimittaisiin esim. konkurssitilanteessa?
Tietysti toimitaan sen lahjakirjan ehdoilla myös konkurssissa, eihän sellaista omaisuutta voi käyttää edes vakuutena jos on kielletty panttaamasta. Siis on sallittua lahjoittaa vain tietynlainen oikeus joko ehdollisesti rajoitettuna tai tietyntyyppisenä kuten käyttöoikeus tai hallintaoikeus. Näitä ei yleensä täällä vauvafoorumilla jauheta syystä ettei liity tavantallaajan arkeen, hyvä jos avio-oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies myy talon ja ostatte uuden.
Lahjanantaja voi rajoittaa varsin kattavasti mitä saa tehdä, käytännössä tehdään sukutilojen suojaamiseksi, että kartano tulee pysymään suvussa.
Ei sitä nyt ihan älyttömästi voi rajoittaa. Myyti on mahdollinen jos omistaja haluaisi talon tai tilan myydä.
Jonkun verran maatilalla rajoittaa toki ihan sukupolvenvaihdos säädökset.
Voi rajoittaa varsin kattavasti ehtolausekkeilla, ensisijainen, toissijainen etc., sillä onhan niitä monenlaisia tilanteita, jossa halutaan turvata sen lahjansaajan elämää mutta ei voida luottaa täysin, kuten lahjanantaja katsoo parhaaksi.
Lahjakirjaan voidaan ottaa ehto, jonka mukaan lahjansaaja ei saa myydä, pantata tai luovuttaa kiinteistöä eteenpäin tiettyyn määräaikaan tai esimerkiksi lahjanantajan elinikään asti.
Lahjan saaja voi tehdä omaisuudelle ihan mitä tahtoo. Jos avio-oikeus on rajattu pois niin omaisuus joka on lahjan saajan omistuksessa erotilanteessa tai kuollessa siirtyy siten kun on sovittu mutta kyllä lahjan saaja voi lahjansa myydä tai lahjoittaa eteenpäin.
Onko se sitten ihan sitä mitä lahjoittaja on halunnut? Tuskin. Eikä hyvin todennäköisesti edes sillä lahjan saajalla ole haluja luopua omaisuudesta joka on tarkoitus pysyä suvussa.
Jos taloa/tilaa ei voisi myydä miten toimittaisiin esim. konkurssitilanteessa?
Tietysti toimitaan sen lahjakirjan ehdoilla myös konkurssissa, eihän sellaista omaisuutta voi käyttää edes vakuutena jos on kielletty panttaamasta. Siis on sallittua lahjoittaa vain tietynlainen oikeus joko ehdollisesti rajoitettuna tai tietyntyyppisenä kuten käyttöoikeus tai hallintaoikeus. Näitä ei yleensä täällä vauvafoorumilla jauheta syystä ettei liity tavantallaajan arkeen, hyvä jos avio-oikeus.
Ei konkurssitilanteissa mitään vakuuksia kysellä. Koko omaisuudella vastaa veloista ja kyllä omaisuudeksi lasketaan myös lahjana saatu kiinteistö. Velkoja ei synny esim. maatiloilla pelkästä lainasta joka vakuutena voisi tilan pellot olla. Jos tila on saatu lahjana niin tuskin lainoja edes kiinteistöistä on. Ja vaikka olisikin kyllä pankki jokatapauksessa vaatii että kiinteistö on vakuutena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies myy talon ja ostatte uuden.
Lahjanantaja voi rajoittaa varsin kattavasti mitä saa tehdä, käytännössä tehdään sukutilojen suojaamiseksi, että kartano tulee pysymään suvussa.
Ei sitä nyt ihan älyttömästi voi rajoittaa. Myyti on mahdollinen jos omistaja haluaisi talon tai tilan myydä.
Jonkun verran maatilalla rajoittaa toki ihan sukupolvenvaihdos säädökset.
Voi rajoittaa varsin kattavasti ehtolausekkeilla, ensisijainen, toissijainen etc., sillä onhan niitä monenlaisia tilanteita, jossa halutaan turvata sen lahjansaajan elämää mutta ei voida luottaa täysin, kuten lahjanantaja katsoo parhaaksi.
Lahjakirjaan voidaan ottaa ehto, jonka mukaan lahjansaaja ei saa myydä, pantata tai luovuttaa kiinteistöä eteenpäin tiettyyn määräaikaan tai esimerkiksi lahjanantajan elinikään asti.
Lahjan saaja voi tehdä omaisuudelle ihan mitä tahtoo. Jos avio-oikeus on rajattu pois niin omaisuus joka on lahjan saajan omistuksessa erotilanteessa tai kuollessa siirtyy siten kun on sovittu mutta kyllä lahjan saaja voi lahjansa myydä tai lahjoittaa eteenpäin.
Onko se sitten ihan sitä mitä lahjoittaja on halunnut? Tuskin. Eikä hyvin todennäköisesti edes sillä lahjan saajalla ole haluja luopua omaisuudesta joka on tarkoitus pysyä suvussa.
Jos taloa/tilaa ei voisi myydä miten toimittaisiin esim. konkurssitilanteessa?
Tietysti toimitaan sen lahjakirjan ehdoilla myös konkurssissa, eihän sellaista omaisuutta voi käyttää edes vakuutena jos on kielletty panttaamasta. Siis on sallittua lahjoittaa vain tietynlainen oikeus joko ehdollisesti rajoitettuna tai tietyntyyppisenä kuten käyttöoikeus tai hallintaoikeus. Näitä ei yleensä täällä vauvafoorumilla jauheta syystä ettei liity tavantallaajan arkeen, hyvä jos avio-oikeus.
Ei konkurssitilanteissa mitään vakuuksia kysellä. Koko omaisuudella vastaa veloista ja kyllä omaisuudeksi lasketaan myös lahjana saatu kiinteistö. Velkoja ei synny esim. maatiloilla pelkästä lainasta joka vakuutena voisi tilan pellot olla. Jos tila on saatu lahjana niin tuskin lainoja edes kiinteistöistä on. Ja vaikka olisikin kyllä pankki jokatapauksessa vaatii että kiinteistö on vakuutena.
Jos ei ole täyttä omistusoikeutta niin vaikea sitä on realisoida konkurssissa, lahjaksi saadulla kiinteistöllä asuminen ei vielä osoita että omistaisi täysin, voi olla ehdollinen. Mutta eivät kuulu puitavaksi täällä, vaikka kuinka kismittäisi ettei pysty avioehdolla kumoamaan.
Ja tästä viisastuneena ap, tee seuraavalla kerralla miehestä parempi provo.
Maksaako mies lahjaveron vai saako ennakkoperintönä? Voisiko mies myydä sinulle puolikkaan ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai mies voi antaa sulle mitä haluaa.
Ei voi, jos lahjakirjassa on ehto.
Kyllä voi. Voitte keskinäisellä sopimuksella ohittaa tuon, että sinulla ei oikeutta kotiin olisi aivan samoin kuin testamentissa voi määrätä puolisolle itse saatua perintöä jonka alkuperäinen jättäjä on sulkenut puolison pois.
Kannattaa teettää tällaiset paperit ammattilaisella, ja säilyttää pankissa.
No ehdottomasti kysyt juristilta miten menetellä. Jos on tosiaan niin, ettei miehesi lahjana saadusta talosta voi esim. myydä 50% sinulle, niin tietenkään et sijoita remontteihin yms. samaa summaa kuin miehesi. Ostat sijoitusasunnon, tai muuten sijoitat omaisuuttasi, tai laitat säästötilille tms. Pahinta on se, että elätte siinä vaaleanpunaisessa kuplassanne siihen asti kunnes se poksahtaa ja sinä jäät tyhjän päälle ilman turvaverkkoa (=säästöjä, sijoituksia tms) jotka turvaava tulevaisuutesi. Mikään ei ole niin epävarmaa kuin "onnellinen avioliitto". Asuin 10 vuotta miehen omistamassa ok-talossa, jonka oli perintörahoilla ostanut (Perinnössä tuo sama lauseke suin sinulla eli perintörahoilla ostettuun omaisuuteen ei ole puolisoilla oikeutta) En asiaa silloin lähtenyt selvittelemään sen enempää, koska meillä oli myös avioehto eli talo kuului miehelle. En ollut onneksi maksanut mitään remontteja tms, mutta juoksevia kuluja tietysti maksoin. Eron tullessa ostin vuosien aikana säästämilläni rahoilla oman asunnon.
Remontoi niin, että pistät kustannukset velaksi miehellesi jos hänellä vähemmän varaa rempata. Toki voit omiasi laittaa jos et ole kovin kiintynyt rahaan ja lopputulos merkitsee sinulle. Mielestäni jos mies maksaa rempan kokonaan on hänellä myös täysi päätänä valta remontista joka ei välttämättä miellytä sinua.
Oli minunkin saamassa perintömökki osuudessa ehto, että puoliso suljetaan pois perinnön saamisesta. Mutta nyt olen joutunut käyttämään mökistä saadut perintörahat perheen ruokiin ja vuokraan.