Lue keskustelun säännöt.
Mitä sitten, kun ei ole enää suomalaisia maanviljelijöitä?
08.05.2026 |
Viljelijöiden keski-ikä on tällä hetkellä 55v. ja suunta on vanhempaan päin. Kannattavuus on ollut heikkoa vuosikymmenet, elantoa paikkaillaan käymällä muissa töissä, jos suinkin voidaan. Nuoremmille tämä malli ei enää käy eli sukupolvenvaidokset ovat harvassa. Jo nyt viljelijöissä on enemmän eläkeikäisiä kuin missään muussa ammatissa, osin sen vuoksi, että eläke on niin pieni. Se on sidottu hehtaareihin eikä todellisiin tuloihin. Siinä myös yksi syy miksi viljelijän ammatti ei enää kiinnosta.
Turkkilaiset ovat ostamassa isoja nautatiloja pohjoisesta. Heitä kiinnostaa se, että Suomessa on vettä. Liha vietäisiin Turkkiin. Myös eläviä eläimiä viedään jatkuvasti muualle Eurooppaan, Puolaan, koska lihasta maksetaan niin vähän. Pikkuhiljaa tulee käymään niin, että tilat myydään ulkomaille tällä menolla. Kiinalaiset ovat täällä turkisbisneksessä, kulut mahdollisista ympäristötuhoista jäävät kaikkien ulkomaalaisten osalta valtion maksettaviksi, kun kyseinen yritys häipyy Suomesta jälkiä jättämättä. Afrikassahan maita ja kansantaloutta suurelta osin pyörittävät jo kiinalaiset suuryritykset.
Kannattaisiko viljelijöiden toimeentulolle tehdä jotain vai löytyykö luottoa siihen, että Suomeen saadaan aina ulkomailta ulkomailta ruokaa? Ja miksi tästä ei puhu yksikään puolue. Ei edes kepu.
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä menee suomen huoltovarmuus sitten. Valtion tulisi ottaa vastuuta maatiloista.
Ei tulisi, vaan laskea verotusta kautta linjan reippaasti. Kaiken juurisyy on sairaalloinen verottaminen. Verot alas ja työnteko kannattavaksi. Ihmisille ostovoimaa ja valinnanvapautta
Hööpö. Keskusliikkeiden saneluhinnoittelu on syypää maaJussien huonoon saantoon. Jopa Osuusliike kusee maaJussin muroihin. Ei hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin tekoälyltä tuosta työvoimasta. Vihannes- ja puutarhatiloilla käytetään Saksassa itäeurooppalaista tilapäistyövoimaa, jonka työehdoissa on ollut ongelmia tavanomaisilla tiloilla. Mutta saksalaiset luomua tiukemmat sertifiointiehdot kieltävät tällaisen työvoiman käytön. Bioland ja Naturland sisältävät Fair-nimisen sertifioinnin, joka koskee työntekijöiden työehtoja. Tekoäly myös kertoi, että saksalaisessa luomuviljelyssä on paljon pieniä perhetiloja. Tällainen kuva jäi minulle myös tilavierailuista.
Saksalaisen luomuviljelijän serkkuna voin kertoa, että siellä voi ostaa luomusertifioinnin. Luomulle on kysyntää, luomu halutaan mahdollistaa ja kriteerit luomutuotannolle ovat aika alhaiset, käytännössä samat kuin suomalaisessa tavallisessa tuotannossa. Serkku ihmettelee meillä käydessään, miksi emme myy luomua ja joudumme käymään läpi suomalaisen hyvin kalliin luomuviljelyn kriteerit. Ei kannata!
Keksit tuon omasta päästäsi :)
Toivon, että olisi keksinyt, mutta lue saksalaisia maatalousalan tutkimuksia, niin huomaat, että luomu on yhteinen sana, sisältö vaihtelee.
Et ole vakuuttanut minua tässä ketjussa siitä, että tietäisit luomusta :) Jopa minä tiedän enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää huomioida myös se että Saksassa luomutuotteiden määritelmä on erilainen kuin Suomessa. Esim Suomessa tehotuotannoksi laskettava tuote mm lannoitemäärien suhteen kelpaa Saksassa luomutuotteeksi
Täsmälleen samat säännöt on voimassa koko Euroopassa. Säännöt eivät ole suomalaisia ollenkaan. Sertifiointiprisessi hoidetaan hiemanneei tavoin eri maissa mutta samat säännöt ja auditointi Brysselistä.
Ei ole. Suomessa on luomulle huomattavasti tiukemmat säädökset kuin mitä saksalainen viljelijä kohtaa. Luomussakin on erilaisia ala- ja ylärajoja, Suomessa edellytetään aina tiukinta mahdollista kriteeriä.
No miksi et pidä sitä hyvänä? Minusta se on hyvä, jos noin on. Ei maataloudella ole erityislupaa saastuttaa, sillä ravinnepäästöthän ovat sitä. Ei ole pakollista olla luomuviljelijä, jos koet, että säännöt eivät ole sinua varten etkä koe mielekkääksi koko asiaa. Vaikka olenkin luomun puolella, en kannata mitään sellaista, että koko Suomen pitäisi olla luomutuotannossa, vaan jokainen tietenkin tekee omaisuudellaan mitä tahtoo (lain puitteissa).
Luomun ja tavisviljelyn ravinnepäästörajat ovat ihan samat. Luomu ei liity ravinnepäästöihin lainkaan. Maatalous ylipäätään ei saastuta sen enempää kuin yhdyskuntajätekään saastuttaa vai väitätkö, että jokivedestä löytä amfetamiini ja kannabis tulevat karjatiloilta? Meillä on vain totuttu tekemään laskelmat sen mukaan kuin vesistöjen varrella olisi maataloutta, mutta meillä on jo kymmeniä vuosia ollut pakollisena suojavyöhykkeet vesistöjen ympärillä - tämä on muuten asia, jota Hollannissa ei tunneta lainkaan, vaikka meillä on samat EU-säädökset.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni joku "asiantuntija" juuri puhui lehdessä siitä, että kuinka ruuan hinta olisi tuplattava ja sitten tietty hyvitettävä osa siitä pienituloisille. Tarkemmin ajateltuna, hän taisi puhuakin ruoan arvonlisäveron tuplaamisesta, eipä siitä viljelijä juuri taida hyötyä. No, voitaisiin kolmin- tai nelinkertaistaa ruuan hinta, niin saisi osansa sekä viljelijä että valtio. Kyllä keskituloisilla rahat ruokaan riittää. Vähentää vaan sitä veneilyä hieman.
Energiakriisissä v.2022 ne halvimmat ruoka-aineet kallistuivat kaksinkertaiseksi,jauhot ja hiutaleet.
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä valvojalla on valvottavana keskimäärin 7 tilaa. Miten monta valvojaa tarvitaan lisää, että se riittäisi kuluttajille? Iso osa valvojista saa palkkansa maataloustukieuroista.
Jokainen luomutila kaikkialla Euroopassa valvotaan 1-2 kertaa vuodessa että se noudattaa tuotantoehtoja. Sanktioissa tulee tukien takaisinperintä ja markkinointikielto. Kaikissa maissa on täsmälleen samat vaatimukset ja joka vuosi järjestelmä auditoidaan Brysselin kanssa ruotuun, että se on yhdenmukainen.
Hintaero tavanomaiseen syntyy siitä, että kuluttaja voi luottaa, että tuotteen tuotannossa noudatetaan tuotantoehtoja. Myös ennaltailmoittamatta käydään ottamassa näytteitä. Tutkitaan yrityksen taseet ja varastokirjanpito luonnollisesti myös.
Ja sitten on vielä koko luomuketjussa sama, myllyt, teurastamot, jalostamot, varastot ja kaupat. Kaikissa käy luomutarkastaja valvomassa, että luomu ja tavanomainen e mene sekaisin ja noudatetaan luomuehtoja.
Siitä kuluttaja maksaa ja haluaa maksaa. Tätä nyt joku tässä ketjussa ei tajua. Ehkä hän on viljelijä, joka hokee vanhaa lausumaa siitä, miten "kaikki suomalainen tuote on luomua ja puhdasta". Olen kuullut sen elämäni aikana ainakin 3000 kertaa torimyyjiltä ja vaikka mistä. Luomuvalvonta on kuluttajaa varten. Voi koettaa myydä vaikka mitä vapaan alligaattorin lihaa, mutta se on vain yksi mainoslause muiden joukossa ilman sertifiointia eli valvontaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin tekoälyltä tuosta työvoimasta. Vihannes- ja puutarhatiloilla käytetään Saksassa itäeurooppalaista tilapäistyövoimaa, jonka työehdoissa on ollut ongelmia tavanomaisilla tiloilla. Mutta saksalaiset luomua tiukemmat sertifiointiehdot kieltävät tällaisen työvoiman käytön. Bioland ja Naturland sisältävät Fair-nimisen sertifioinnin, joka koskee työntekijöiden työehtoja. Tekoäly myös kertoi, että saksalaisessa luomuviljelyssä on paljon pieniä perhetiloja. Tällainen kuva jäi minulle myös tilavierailuista.
Saksalaisen luomuviljelijän serkkuna voin kertoa, että siellä voi ostaa luomusertifioinnin. Luomulle on kysyntää, luomu halutaan mahdollistaa ja kriteerit luomutuotannolle ovat aika alhaiset, käytännössä samat kuin suomalaisessa tavallisessa tuotannossa. Serkku ihmettelee meillä käydessään, miksi emme myy luomua ja joudumme käymään läpi suomalaisen hyvin kalliin luomuviljelyn kriteerit. Ei kannata!
Keksit tuon omasta päästäsi :)
Toivon, että olisi keksinyt, mutta lue saksalaisia maatalousalan tutkimuksia, niin huomaat, että luomu on yhteinen sana, sisältö vaihtelee.
Et ole vakuuttanut minua tässä ketjussa siitä, että tietäisit luomusta :) Jopa minä tiedän enemmän.
No sitten voit kertoa meille kaikille, mitä lääkitystä ja millä varoajalla saksalainen luomuviljelijä saa antaa emolehmälle poikimahalvaukseen. Jos kerra tiedät minua enemmän luomusta ja vieläpä saksalaisesta versiosta.
Ai niin, ovatko luomukauran tuotantoehdot kaikissa Saksan osavaltiossa samat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä valvojalla on valvottavana keskimäärin 7 tilaa. Miten monta valvojaa tarvitaan lisää, että se riittäisi kuluttajille? Iso osa valvojista saa palkkansa maataloustukieuroista.
Jokainen luomutila kaikkialla Euroopassa valvotaan 1-2 kertaa vuodessa että se noudattaa tuotantoehtoja. Sanktioissa tulee tukien takaisinperintä ja markkinointikielto. Kaikissa maissa on täsmälleen samat vaatimukset ja joka vuosi järjestelmä auditoidaan Brysselin kanssa ruotuun, että se on yhdenmukainen.
Hintaero tavanomaiseen syntyy siitä, että kuluttaja voi luottaa, että tuotteen tuotannossa noudatetaan tuotantoehtoja. Myös ennaltailmoittamatta käydään ottamassa näytteitä. Tutkitaan yrityksen taseet ja varastokirjanpito luonnollisesti myös.
Ja sitten on vielä koko luomuketjussa sama, myllyt, teurastamot, jalostamot, varastot ja kaupat. Kaikissa käy luomutarkastaja valvomassa, että luomu ja tavanomainen e mene sekaisin ja noudatetaan luomuehtoja.
Siitä kuluttaja maksaa ja haluaa maksaa. Tätä nyt joku tässä ketjussa ei tajua. Ehkä hän on viljelijä, joka hokee vanhaa lausumaa siitä, miten "kaikki suomalainen tuote on luomua ja puhdasta". Olen kuullut sen elämäni aikana ainakin 3000 kertaa torimyyjiltä ja vaikka mistä. Luomuvalvonta on kuluttajaa varten. Voi koettaa myydä vaikka mitä vapaan alligaattorin lihaa, mutta se on vain yksi mainoslause muiden joukossa ilman sertifiointia eli valvontaa.
Ja muista meitä vielä siitä, että sen sertifioinnin saa rahalla, tuottaja maksaa omasta pussista sekä valvonnan että sertifioinnin. Siksi iso osa viljelijöistä ei halua tuottaa luomua; se on liian kallista. Käytännössä tilalla toimitaan täsmälleen samoin kuin luomutilalla, ei vain makseta valvonnasta.
Myös metsäänsä voi ostaa luomumarjasertifikaatin, maksaa muistaakseni 180 e ja riittää, että vakuuttaa, ettei metsää ole lannoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin ostaa ruokaa suoraan tiloilta ja maksaa saman minkä kaupassakin, jos se olisi helpompaa. Mutta kun asun ilman autoa kaupungissa, niin en tiedä miten pääsisin sinne tilalle ostamaan ruokaa.
Olen ymmärtänyt että yksi syy maanviljelijöiden ahdinkoon on isojen kauppaketjujen tarjoamat huonot sopimukset. Ehkä maatilojen pitäisi perustaa jotain osuuskuntia joilla olisi omia kauppoja kaupungeissa, ja siellä voisi käydä ostoksilla satokausiperiaatteella, niin maanviljelijöiden ei tarvitsisi tyytyä megamarkettien ryöstösopimuksiin, ainakaan pelkästään. Tai sitten voisi tilata kotiin kerran viikossa jonkun satokausilaatikon.
Mutta en tietysti ymmärrä näistä asioista oikeasti mitään. Kai se on vaikeaa toteuttaa niin että se kannattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää huomioida myös se että Saksassa luomutuotteiden määritelmä on erilainen kuin Suomessa. Esim Suomessa tehotuotannoksi laskettava tuote mm lannoitemäärien suhteen kelpaa Saksassa luomutuotteeksi
Täsmälleen samat säännöt on voimassa koko Euroopassa. Säännöt eivät ole suomalaisia ollenkaan. Sertifiointiprisessi hoidetaan hiemanneei tavoin eri maissa mutta samat säännöt ja auditointi Brysselistä.
Ei ole. Suomessa on luomulle huomattavasti tiukemmat säädökset kuin mitä saksalainen viljelijä kohtaa. Luomussakin on erilaisia ala- ja ylärajoja, Suomessa edellytetään aina tiukinta mahdollista kriteeriä.
No miksi et pidä sitä hyvänä? Minusta se on hyvä, jos noin on. Ei maataloudella ole erityislupaa saastuttaa, sillä ravinnepäästöthän ovat sitä. Ei ole pakollista olla luomuviljelijä, jos koet, että säännöt eivät ole sinua varten etkä koe mielekkääksi koko asiaa. Vaikka olenkin luomun puolella, en kannata mitään sellaista, että koko Suomen pitäisi olla luomutuotannossa, vaan jokainen tietenkin tekee omaisuudellaan mitä tahtoo (lain puitteissa).
Luomun ja tavisviljelyn ravinnepäästörajat ovat ihan samat. Luomu ei liity ravinnepäästöihin lainkaan. Maatalous ylipäätään ei saastuta sen enempää kuin yhdyskuntajätekään saastuttaa vai väitätkö, että jokivedestä löytä amfetamiini ja kannabis tulevat karjatiloilta? Meillä on vain totuttu tekemään laskelmat sen mukaan kuin vesistöjen varrella olisi maataloutta, mutta meillä on jo kymmeniä vuosia ollut pakollisena suojavyöhykkeet vesistöjen ympärillä - tämä on muuten asia, jota Hollannissa ei tunneta lainkaan, vaikka meillä on samat EU-säädökset.
Miksi annat koko ajan väärää tietoa. Hollannissa on ihan samat suojavyöhykemääräykset. Asia on kuule tosi helppo nykyään tarkistaa tekoälyllä, joten näistä jää heti kiinni.
Hollannissa on myös EU-lainsäädäntöä tiukemmat suojavyöhykesäädökset pohjavesialueilla, herkissä luontokohteissa ja nitraattidirektiivin ongelma-alueilla, kertoi tekoöly Copilot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisin ostaa ruokaa suoraan tiloilta ja maksaa saman minkä kaupassakin, jos se olisi helpompaa. Mutta kun asun ilman autoa kaupungissa, niin en tiedä miten pääsisin sinne tilalle ostamaan ruokaa.
Olen ymmärtänyt että yksi syy maanviljelijöiden ahdinkoon on isojen kauppaketjujen tarjoamat huonot sopimukset. Ehkä maatilojen pitäisi perustaa jotain osuuskuntia joilla olisi omia kauppoja kaupungeissa, ja siellä voisi käydä ostoksilla satokausiperiaatteella, niin maanviljelijöiden ei tarvitsisi tyytyä megamarkettien ryöstösopimuksiin, ainakaan pelkästään. Tai sitten voisi tilata kotiin kerran viikossa jonkun satokausilaatikon.
Mutta en tietysti ymmärrä näistä asioista oikeasti mitään. Kai se on vaikeaa toteuttaa niin että se kannattaa.
Reko-ruokapiiri on tuohon hyvä olemassaoleva keino.
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä valvojalla on valvottavana keskimäärin 7 tilaa. Miten monta valvojaa tarvitaan lisää, että se riittäisi kuluttajille? Iso osa valvojista saa palkkansa maataloustukieuroista.
Niitähän tarvittaisi ihan helvetisti. Tuokin kertoo että ruoka voi olla mitä tahansa. Meillä on vanhustenhoito ihan retuperällä. Mitn eläimiä kohdellaan?
Sitten toiseksi ei oikein jaksa uskoa että asiat on kunnossa. Meillä on vanhuksetkin heitteillä, niin miten on ravinnon laita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä valvojalla on valvottavana keskimäärin 7 tilaa. Miten monta valvojaa tarvitaan lisää, että se riittäisi kuluttajille? Iso osa valvojista saa palkkansa maataloustukieuroista.
Jokainen luomutila kaikkialla Euroopassa valvotaan 1-2 kertaa vuodessa että se noudattaa tuotantoehtoja. Sanktioissa tulee tukien takaisinperintä ja markkinointikielto. Kaikissa maissa on täsmälleen samat vaatimukset ja joka vuosi järjestelmä auditoidaan Brysselin kanssa ruotuun, että se on yhdenmukainen.
Hintaero tavanomaiseen syntyy siitä, että kuluttaja voi luottaa, että tuotteen tuotannossa noudatetaan tuotantoehtoja. Myös ennaltailmoittamatta käydään ottamassa näytteitä. Tutkitaan yrityksen taseet ja varastokirjanpito luonnollisesti myös.
Ja sitten on vielä koko luomuketjussa sama, myllyt, teurastamot, jalostamot, varastot ja kaupat. Kaikissa käy luomutarkastaja valvomassa, että luomu ja tavanomainen e mene sekaisin ja noudatetaan luomuehtoja.
Siitä kuluttaja maksaa ja haluaa maksaa. Tätä nyt joku tässä ketjussa ei tajua. Ehkä hän on viljelijä, joka hokee vanhaa lausumaa siitä, miten "kaikki suomalainen tuote on luomua ja puhdasta". Olen kuullut sen elämäni aikana ainakin 3000 kertaa torimyyjiltä ja vaikka mistä. Luomuvalvonta on kuluttajaa varten. Voi koettaa myydä vaikka mitä vapaan alligaattorin lihaa, mutta se on vain yksi mainoslause muiden joukossa ilman sertifiointia eli valvontaa.
Ja muista meitä vielä siitä, että sen sertifioinnin saa rahalla, tuottaja maksaa omasta pussista sekä valvonnan että sertifioinnin. Siksi iso osa viljelijöistä ei halua tuottaa luomua; se on liian kallista. Käytännössä tilalla toimitaan täsmälleen samoin kuin luomutilalla, ei vain makseta valvonnasta.
Myös metsäänsä voi ostaa luomumarjasertifikaatin, maksaa muistaakseni 180 e ja riittää, että vakuuttaa, ettei metsää ole lannoitettu.
Kenenkään ei ole pakko liittyä luomuun ja kuluttaja ostaa mitä itse haluaa. Jos väität tuotteen olevan luomua, mutta sitä ei ole sertifioitu, syyllistyt petokseen. Näin se menee meidän kapitalismissamme. Ei ole pakko pitää luomua fiksuna tuotantotapana, mutta kuluttajat tekevät omat valintansa sen perustella että tuote on sertifioitu. Ja siitä tuottaja maksaa, että häntä valvotaan, joten siitä mussuttaja voi siirtyä pois valvonnasta. Mutta sinä nyt et luomutuottaja olekaan, kun et siitä näytä tietävän senkään vertaa kuin minä :) Kaikella kunnioituksella. En minä pidä suomalaisia viljelijöitä roistoina ja saastuttajina tavanomaisiakaan. Ja kuten jo kirjoitin, hekin joutuvat nykyisin laskemaan ravinnetaseensa, mikä on ihan oikein ja EU:n ansiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin tekoälyltä tuosta työvoimasta. Vihannes- ja puutarhatiloilla käytetään Saksassa itäeurooppalaista tilapäistyövoimaa, jonka työehdoissa on ollut ongelmia tavanomaisilla tiloilla. Mutta saksalaiset luomua tiukemmat sertifiointiehdot kieltävät tällaisen työvoiman käytön. Bioland ja Naturland sisältävät Fair-nimisen sertifioinnin, joka koskee työntekijöiden työehtoja. Tekoäly myös kertoi, että saksalaisessa luomuviljelyssä on paljon pieniä perhetiloja. Tällainen kuva jäi minulle myös tilavierailuista.
Saksalaisen luomuviljelijän serkkuna voin kertoa, että siellä voi ostaa luomusertifioinnin. Luomulle on kysyntää, luomu halutaan mahdollistaa ja kriteerit luomutuotannolle ovat aika alhaiset, käytännössä samat kuin suomalaisessa tavallisessa tuotannossa. Serkku ihmettelee meillä käydessään, miksi emme myy luomua ja joudumme käymään läpi suomalaisen hyvin kalliin luomuviljelyn kriteerit. Ei kannata!
Keksit tuon omasta päästäsi :)
Toivon, että olisi keksinyt, mutta lue saksalaisia maatalousalan tutkimuksia, niin huomaat, että luomu on yhteinen sana, sisältö vaihtelee.
Et ole vakuuttanut minua tässä ketjussa siitä, että tietäisit luomusta :) Jopa minä tiedän enemmän.
No sitten voit kertoa meille kaikille, mitä lääkitystä ja millä varoajalla saksalainen luomuviljelijä saa antaa emolehmälle poikimahalvaukseen. Jos kerra tiedät minua enemmän luomusta ja vieläpä saksalaisesta versiosta.
Ai niin, ovatko luomukauran tuotantoehdot kaikissa Saksan osavaltiossa samat?
Miksi ryhtyisin enempiä kanssasi keskustelemaan, kun tunnut uskovan, että luomusäännöt vaihtelevat eri maissa. En itse asiassa usko, että olet edes viljelijä. Onhan tuo nyt kuitenkin ihan yleistä tietoa. Salaliittoteoreetikkoja netissä riittää, voit jatkaa omien ajatustesi levittämistä ihan vapaasti ja vastuu on kuulijalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisin ostaa ruokaa suoraan tiloilta ja maksaa saman minkä kaupassakin, jos se olisi helpompaa. Mutta kun asun ilman autoa kaupungissa, niin en tiedä miten pääsisin sinne tilalle ostamaan ruokaa.
Olen ymmärtänyt että yksi syy maanviljelijöiden ahdinkoon on isojen kauppaketjujen tarjoamat huonot sopimukset. Ehkä maatilojen pitäisi perustaa jotain osuuskuntia joilla olisi omia kauppoja kaupungeissa, ja siellä voisi käydä ostoksilla satokausiperiaatteella, niin maanviljelijöiden ei tarvitsisi tyytyä megamarkettien ryöstösopimuksiin, ainakaan pelkästään. Tai sitten voisi tilata kotiin kerran viikossa jonkun satokausilaatikon.
Mutta en tietysti ymmärrä näistä asioista oikeasti mitään. Kai se on vaikeaa toteuttaa niin että se kannattaa.
Siis tuohan ostetaan suoraan tuottajalta olisi aivan loistava systeemi. Siis muuhunkin kuin ruokaan. Esimerkiksi telkkarin voisi ostaa suoraan maahantuojalta, ei tarvisi maksaa Giganteille sun muille välistävetäjille. Maahantuoja voisi hoitaa kuljetuksen yhdessä PostNordin kanssa. Sama juttu vaikkapa kodintarvikkeiden kanssa, suoraan maahantuojalta, PostNord tuo kotiovelle. Ja toki ruuallle oma systeeminsä, jossa ruuat ostettaisiin suoraan tuottajalta ja keskon kauppiaat jäisivät nuolemaan näppejään. Kuljetuksen voisi hoitaa joku Wolt tai Bolt tai mikä vaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai mitäkö sitten kun ei ole suomalaisia viljelijöitä? No, sitten ei tarvii lukea viljelijöiden ulinaa siitä miten vtun köyhiä he muka ovay kun on VAAN 5 TRAKTORIA.
Jaatko sinä töissä työvälineesi työkaverin kanssa siten, että vuorottelette ja odottelette, kun toinen tekee töitä? Jos et, niin miksi maataloudessa tulisi tehdä noin?
Valitettavasti köyhimmissä paikoissa näin täytyy tehdä. Tuntuu että pitäisi olla omat työkalutkin mukana, mutta palkalla ei edes kustanna autoa tai kustannuksia Yksi esimerkki oli missä piti levittää torjunta-aineita tilojen siivouksen päätteeksi, niin kasunaamariin ei ollut filttereitä tarpeeksi, niin oletettiin että toinen työkaveri olisi levittänyt homeaineita ihan vain pelkillä pölysuojilla... En tarkastellut lyhyen työsuhteen takia näitä torjunta-aineitakaan, mutta tuntui että niiden käytöikäkin oli menyt aika päivää sitten umpeen. Irtisanoin itseni ja annoin tälle "vakkarille", joka ei ymmärtänyt mistään mitään kielivaikeuksien takia suojani ja lähdin pois. Yksi vaara on että nuoret harjoittelijat (jotka ei tiedä mitänä ja muualta tuleet myös) tekee töitä hengenvaarallisissa kaasuissa. Olisi pitänyt tehdä ilmoitus liitolle. Nyt kun työhakijoita on aktivoitu, niin ilmiantajienkin määrä varmasti lisääntyy ja saadaan työoloja paremmiksi. Suurin ongelma on puuttelliset työvälineet ja niiden laatu.
En kyllä ymmärrä yhtään miksi työturvallisuudessa säästetään? Onko se tietämättömyyttä, tyhmyyttä vai saituutta vai ihan välinpitämättömyyttä muista ihmisistä?
Mikähän se syy oikeasti voisi olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin ostaa ruokaa suoraan tiloilta ja maksaa saman minkä kaupassakin, jos se olisi helpompaa. Mutta kun asun ilman autoa kaupungissa, niin en tiedä miten pääsisin sinne tilalle ostamaan ruokaa.
Olen ymmärtänyt että yksi syy maanviljelijöiden ahdinkoon on isojen kauppaketjujen tarjoamat huonot sopimukset. Ehkä maatilojen pitäisi perustaa jotain osuuskuntia joilla olisi omia kauppoja kaupungeissa, ja siellä voisi käydä ostoksilla satokausiperiaatteella, niin maanviljelijöiden ei tarvitsisi tyytyä megamarkettien ryöstösopimuksiin, ainakaan pelkästään. Tai sitten voisi tilata kotiin kerran viikossa jonkun satokausilaatikon.
Mutta en tietysti ymmärrä näistä asioista oikeasti mitään. Kai se on vaikeaa toteuttaa niin että se kannattaa.
Siis tuohan ostetaan suoraan tuottajalta olisi aivan loistava systeemi. Siis muuhunkin kuin ruokaan. Esimerkiksi telkkarin voisi ostaa suoraan maahantuojalta, ei tarvisi maksaa Giganteille sun muille välistävetäjille. Maahantuoja voisi hoitaa kuljetuksen yhdessä PostNordin kanssa. Sama juttu vaikkapa kodintarvikkeiden kanssa, suoraan maahantuojalta, PostNord tuo kotiovelle. Ja toki ruuallle oma systeeminsä, jossa ruuat ostettaisiin suoraan tuottajalta ja keskon kauppiaat jäisivät nuolemaan näppejään. Kuljetuksen voisi hoitaa joku Wolt tai Bolt tai mikä vaan...
Eli ajattelit viedä tulot joltain ihmiseltä välistä ja oletat sitten kuitenkin että ihmiset elättää itse itsensä ilman tukia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin tekoälyltä tuosta työvoimasta. Vihannes- ja puutarhatiloilla käytetään Saksassa itäeurooppalaista tilapäistyövoimaa, jonka työehdoissa on ollut ongelmia tavanomaisilla tiloilla. Mutta saksalaiset luomua tiukemmat sertifiointiehdot kieltävät tällaisen työvoiman käytön. Bioland ja Naturland sisältävät Fair-nimisen sertifioinnin, joka koskee työntekijöiden työehtoja. Tekoäly myös kertoi, että saksalaisessa luomuviljelyssä on paljon pieniä perhetiloja. Tällainen kuva jäi minulle myös tilavierailuista.
Saksalaisen luomuviljelijän serkkuna voin kertoa, että siellä voi ostaa luomusertifioinnin. Luomulle on kysyntää, luomu halutaan mahdollistaa ja kriteerit luomutuotannolle ovat aika alhaiset, käytännössä samat kuin suomalaisessa tavallisessa tuotannossa. Serkku ihmettelee meillä käydessään, miksi emme myy luomua ja joudumme käymään läpi suomalaisen hyvin kalliin luomuviljelyn kriteerit. Ei kannata!
Keksit tuon omasta päästäsi :)
Toivon, että olisi keksinyt, mutta lue saksalaisia maatalousalan tutkimuksia, niin huomaat, että luomu on yhteinen sana, sisältö vaihtelee.
Et ole vakuuttanut minua tässä ketjussa siitä, että tietäisit luomusta :) Jopa minä tiedän enemmän.
No sitten voit kertoa meille kaikille, mitä lääkitystä ja millä varoajalla saksalainen luomuviljelijä saa antaa emolehmälle poikimahalvaukseen. Jos kerra tiedät minua enemmän luomusta ja vieläpä saksalaisesta versiosta.
Ai niin, ovatko luomukauran tuotantoehdot kaikissa Saksan osavaltiossa samat?
Miksi ryhtyisin enempiä kanssasi keskustelemaan, kun tunnut uskovan, että luomusäännöt vaihtelevat eri maissa. En itse asiassa usko, että olet edes viljelijä. Onhan tuo nyt kuitenkin ihan yleistä tietoa. Salaliittoteoreetikkoja netissä riittää, voit jatkaa omien ajatustesi levittämistä ihan vapaasti ja vastuu on kuulijalla.
En pelkästään usko, vaan tiedän, että luomusäännöt vaihtelevat eri maissa. Osassa - kuten Suomessa - ollaan huomattavasti tiukempia kuin muualla. Pelottavaa ajatella, että sinulle luomuksi kelpaa romanialainen luomu, koska "onhan sen pakko olla samaa, siitähän on kaikissa maissa samat säännöt".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää huomioida myös se että Saksassa luomutuotteiden määritelmä on erilainen kuin Suomessa. Esim Suomessa tehotuotannoksi laskettava tuote mm lannoitemäärien suhteen kelpaa Saksassa luomutuotteeksi
Täsmälleen samat säännöt on voimassa koko Euroopassa. Säännöt eivät ole suomalaisia ollenkaan. Sertifiointiprisessi hoidetaan hiemanneei tavoin eri maissa mutta samat säännöt ja auditointi Brysselistä.
Ei ole. Suomessa on luomulle huomattavasti tiukemmat säädökset kuin mitä saksalainen viljelijä kohtaa. Luomussakin on erilaisia ala- ja ylärajoja, Suomessa edellytetään aina tiukinta mahdollista kriteeriä.
No miksi et pidä sitä hyvänä? Minusta se on hyvä, jos noin on. Ei maataloudella ole erityislupaa saastuttaa, sillä ravinnepäästöthän ovat sitä. Ei ole pakollista olla luomuviljelijä, jos koet, että säännöt eivät ole sinua varten etkä koe mielekkääksi koko asiaa. Vaikka olenkin luomun puolella, en kannata mitään sellaista, että koko Suomen pitäisi olla luomutuotannossa, vaan jokainen tietenkin tekee omaisuudellaan mitä tahtoo (lain puitteissa).
Luomun ja tavisviljelyn ravinnepäästörajat ovat ihan samat. Luomu ei liity ravinnepäästöihin lainkaan. Maatalous ylipäätään ei saastuta sen enempää kuin yhdyskuntajätekään saastuttaa vai väitätkö, että jokivedestä löytä amfetamiini ja kannabis tulevat karjatiloilta? Meillä on vain totuttu tekemään laskelmat sen mukaan kuin vesistöjen varrella olisi maataloutta, mutta meillä on jo kymmeniä vuosia ollut pakollisena suojavyöhykkeet vesistöjen ympärillä - tämä on muuten asia, jota Hollannissa ei tunneta lainkaan, vaikka meillä on samat EU-säädökset.
Miksi annat koko ajan väärää tietoa. Hollannissa on ihan samat suojavyöhykemääräykset. Asia on kuule tosi helppo nykyään tarkistaa tekoälyllä, joten näistä jää heti kiinni.
Hollannissa on myös EU-lainsäädäntöä tiukemmat suojavyöhykesäädökset pohjavesialueilla, herkissä luontokohteissa ja nitraattidirektiivin ongelma-alueilla, kertoi tekoöly Copilot.
Copilot on tekoäly, joka etsii tietynlaisia merkkijonoja ja antaa sinulle vastauksen miettimättä lainkaan, onko se totta vai ei. Eihän siitä ole pitkää aikaa, kun tekoäly kertoi Sauvon kunnan olevan osa Paimiota, joten älä usko geneeriseen tekoälyyn, etsi tieto itse ja huomaat, että tekoäly oli löytänyt virheellisen dokumentin.
Ihan näin alkuunsa: mitä copilot kertoo vesistöjen suojavyöhykkeiden metrimääristä ja mitkä löydät hollantilaisista asiakirjoista (vinkki: voit pyytää tekoälyä etsimään tietoa ko. asiakirjoista ja kääntämään sen sinulle suomeksi).
Et näköjään tiedä, että luomusta otetaan jatkuvasti näytteitä tiloilta. Ennaltailmoittamatta ja myös myllyt omavalvovat luomua.