Mitä sitten, kun ei ole enää suomalaisia maanviljelijöitä?

Vierailija kirjoitti:

Kansainväliset maatalousjätit ostavat Suomen maatilat kunhan vaan hoksaavat että täältä saa hyvää halvalla ja tukiaiset päälle.

Ei kiinnosta, Suomessa on Euroopan säädellyin ja valvotuin maatalous. Maa on halpaa eurooppalaisessa mittakaavassa, mutta kun Ranskassa vain tehdään jotain, vaikka ruokintakatos laitumelle, niin Suomessa pitää olla rakennusluvat, naapureiden kuulemiset, luonnonarvoselvitykset jne.

Vierailija kirjoitti:

Ai mitäkö sitten kun ei ole suomalaisia viljelijöitä? No, sitten ei tarvii lukea viljelijöiden ulinaa siitä miten vtun köyhiä he muka ovay kun on VAAN 5 TRAKTORIA.

Jaatko sinä töissä työvälineesi työkaverin kanssa siten, että vuorottelette ja odottelette, kun toinen tekee töitä? Jos et, niin miksi maataloudessa tulisi tehdä noin?

Vierailija kirjoitti:

Halvempi ruoka, kaikki tulee ulkomailta eikä ole siten mitään tilaa rähinöidä venäjän kanssa. 

Heikkous ja puolustuskyvytön maa on rauhan tae. Voidaan samalla lakkuttaa armeija turhana. 

Poliisikin ja oikeuslaitos vaikuttaa samalla aika turhilta, annetaan vahvojen ottaa mitä haluavat. 

 

Jos putte vaatii jotain niin vastataan aina kyllä tai vaatimaan että ottaa sen verran vastuuta että vie koko maan kerralla. 

Putte ei ota täältä korttakaan. Sillä on riittävästi lääniä ennestään.

Kysyin tekoälyltä tuosta työvoimasta. Vihannes- ja puutarhatiloilla käytetään Saksassa itäeurooppalaista tilapäistyövoimaa, jonka työehdoissa on ollut ongelmia tavanomaisilla tiloilla. Mutta saksalaiset luomua tiukemmat sertifiointiehdot kieltävät tällaisen työvoiman käytön. Bioland ja Naturland sisältävät Fair-nimisen sertifioinnin, joka koskee työntekijöiden työehtoja. Tekoäly myös kertoi, että saksalaisessa luomuviljelyssä on paljon pieniä perhetiloja. Tällainen kuva jäi minulle myös tilavierailuista.

Vierailija kirjoitti:

Vielä lisään tuosta suljetusta ravinnekierrosta. Olen käynyt saksalaisella luomutilalla tai oikeastaan kahdellakin ja siellä oli tuo voimassa. Se siis tarkoittaa, että tilan kaikki ravinteet pysyvät tilan sisällä ja kiertävät, ulkopuolisia tuotantopanoksia ei osteta. Käytännössä tilan omat eläimet tuottavat lannoitteen ja pellot tuottavat sitten ruuan eläimille. Eläinmäärä ei voi olla suurempi kuin peltomäärä eikä ravinteita mene hukkaan eikä tule valumia. Tämä on tosi tärkeä juttu alun perin luomussa mitä siitä olen lukenut jo tosi kauan sitten. Vaikka en takaa, että olen kaiken lukemani ymmärtänyt oikein. 

Käytännössä tuo on mahdotonta ellei sitten niin, että eläimet eivät koskaan pääse laitumelle ja tilalla on hillittömät asvaltille rakennetut kompostorit, joilla varmistetaan, että ravinteita ei pääse missään prosessin kohdassa naapurin puolelle. Sadesäällä koko tilan pinta-ala suojataan, jossa sadevesi ei valuta pelloilta mitään ojiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin muuten voi aina tietty myös lakkautaa lihan ja eläinten maastaviennin. Liian korkeat hinnat kotimaassa syynä. Joutuvat myymään maan sisällä viis hinnoista tai lakkauttaa toiminnat. Jolloin tuotantovälineet kansallistetaan. 

Kuka voisi tehdä tuollaisen määräyksen? Eduskunta ei voi lakkauttaa lihan ja eläinten maastavientiä vedoten liian korkeaan hintaan, koska elämme vapaassa markkinataloudessa. Tuotantovälineiden kansallistaminen taas johtaisi samaan kuin Neuvostoliitossa eli ruokapulaan. 

Kai valtiolliset tukiaiset voisi ainakin lakkauttaa tossa tilanteessa? Maatalous ja vapaa markkinatalous eivät kuulu samaan lauseeseen Suomessa. Jos elettäisiin vapaassa markkinataloudessa, kotimaista ruokaa tuskin edes olisi kun maajussit joutuisivat kilpailemaan ulkomaalaisten tuottajien hinnoilla. Ilman tukiaisia lihan ja maidon hinta olisi melkoisen kova.

Miksi tuet pitäisi lakkauttaa? Kaikki EU-maat jakavat maataloustukie eikä niitä ole millään tavalla sidottu myyntimääriin, ainoastaan tuotantopanoksiin. Tukia ei voi leikata, jos viljelijä täyttää tukiehdot.

Tällä hetkellä suomalainen kuluttaja kilpailee ulkomaisten kuluttajien kanssa naudanlihasta ja kananmunista, niistä on pulaa. Toivotaan, että joku taho ryhtyy tuomaan Suomeen salmonellamunia, niin kuluttaja saa kokemuksen edullisesta eurooppalaisesta ruuasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää huomioida myös se että Saksassa luomutuotteiden määritelmä on erilainen kuin Suomessa. Esim Suomessa tehotuotannoksi laskettava tuote mm lannoitemäärien suhteen  kelpaa Saksassa luomutuotteeksi

Täsmälleen samat säännöt on voimassa koko Euroopassa. Säännöt eivät ole suomalaisia ollenkaan. Sertifiointiprisessi hoidetaan hiemanneei tavoin eri maissa mutta samat säännöt ja auditointi Brysselistä.

Ei ole. Suomessa on luomulle huomattavasti tiukemmat säädökset kuin mitä saksalainen viljelijä kohtaa. Luomussakin on erilaisia ala- ja ylärajoja, Suomessa edellytetään aina tiukinta mahdollista kriteeriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä lisään tuosta suljetusta ravinnekierrosta. Olen käynyt saksalaisella luomutilalla tai oikeastaan kahdellakin ja siellä oli tuo voimassa. Se siis tarkoittaa, että tilan kaikki ravinteet pysyvät tilan sisällä ja kiertävät, ulkopuolisia tuotantopanoksia ei osteta. Käytännössä tilan omat eläimet tuottavat lannoitteen ja pellot tuottavat sitten ruuan eläimille. Eläinmäärä ei voi olla suurempi kuin peltomäärä eikä ravinteita mene hukkaan eikä tule valumia. Tämä on tosi tärkeä juttu alun perin luomussa mitä siitä olen lukenut jo tosi kauan sitten. Vaikka en takaa, että olen kaiken lukemani ymmärtänyt oikein. 

Käytännössä tuo on mahdotonta ellei sitten niin, että eläimet eivät koskaan pääse laitumelle ja tilalla on hillittömät asvaltille rakennetut kompostorit, joilla varmistetaan, että ravinteita ei pääse missään prosessin kohdassa naapurin puolelle. Sadesäällä koko tilan pinta-ala suojataan, jossa sadevesi ei valuta pelloilta mitään ojiin.

Kyllä noita käsittääkseni pitää Suomessakin laskea? Myös tavanomaisten tilojen? Olen lukenut jotain tällaista lehdestä vai olenko ymmärtänyt väärin, että ravinnetaseita pitää laskea paljonko tulee sisään ja paljonko menee ulos. Näistä kaikki viljelijät pitävät kirjaa ja tekevät myös maa-analyysit. On pakollista, ei vapaaehtoista. Mutta luomussa on ollut tuo aina.

Luomussa eläimet ulkoilevat läpi vuoden, se on pakollista. Tavanomaisessa tuotannossa pihatossa elävä nauta ei näe koskaan päivänvaloa välttämättä, paitsi matkalla teurasautoon, jos nyt vähän sorrun aktivistipropagandan kielenkäyttöön :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaia maatiloja yhtiöitetään nyt kovaa vauhtia. Silloin niitä on helpompi myydä. Maailmassa suuret globaalit maatalousmegalomaanit etsivät lisää ostettavaa. Suomenkin on aika kansainvälistyä ja luopua omasta omistamisesta. Samaa suomalaista ravintoa se on vaikka tilan omistaja istuisi lasitornissa Sanghaissa tai Dallasissa.

Periaatteessa jos sääntöjä noudatetaan niin omistaja voisi olla vaikka itse Saatana, mutta valvonta pitää löytyä. Valvonta työoloille työntekijöiden palkoille ja kaikelle, koska kyseessä on ruuan tuotanto. 

 

Meillä hoidetaan vanhuksetkin päin helvettiä, niin millaista se on ravinnon tuotannossa? Jos kultuurissa jossa ei kunnioiteta enää vanhuksia ja hoideta heitä huolella, vaan säästetään työvoimasta ja jätetään vanhukset kitumaan, niin millaista on ravinnon tuotanto esim lihantuotannossa, siipikarjatuotannossa ja vihannes/viljatloilla?

 

Ihan loogisesti tulee mieleen nämä asiat kun yhdistää vanhustenhoidon rapautumisen, niin miten eläimet jakselee? Ihan vain tulee loogisesti mieleen näitä asioita.

Kun töissä on kiirettä ja vedetään mutkia suoraksi säästöjen vuoksi, niin onko jotain sellaista mikä ei kestä päivänvaloa??? 

Ei tarvi olla mikään välkky ajatellakseen näitä asioita yleisesti. Mitään syytöksiä en latele, mutta noin yleisesti en usko että asiat on hyvin nyt missään. Mitä kaikkea uskaltaa syödä? Köyhän on helppo päättää. Ne syö sitä mihin on varaa.

Luulen että ilmaston lämmettyä kesäisin kasvinsuojeluaineiden käyttö on lisääntynyt entisestään. Luonnonmukaiset torjuntaeliöt ei kykene toimimaan liian korkeassa lämpötilassa ja ravinto on entistä myrkyllisempää. 

Mitä kaikkea ne lykkää sinne pellolle? Aika paljon kaikenlaisia kemikaleja taitaa nykyän mennä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Takavuosinahan eräätkin intellektuellit pitivät järjettömänä koko suomalaista maataloutta, kun aina saa halpaa ruokaa ulkomailta. Olisi mielenkiintoista kysyä mielipidettä nyt. Ehkä tolvanallekin on alkanut selvitä miten maailma toimii.

 

Jos viljelijän ammatti ei enää houkuta, on siihen varmasti isoimpia syitä se, että taloudellinen tulos työhön nähden on surkea. Lihan tuottajahinta on Euroopan heikoimpia, samoin viljan. Ja olen lukenut Maaseudun Tulevaisuudesta myös siitä, miten ulkomaalaisia yrityksiä on tullut Suomeen tekemään maatalousbisnestä. Tuotteet lähtevät Suomen ulkopuolelle.

Helsinkiläisille on tullut yllätyksenä, että laivaliikenne Itämerellä voidaan kokonaan estää, joten heidän oletuksensa ikuisesti satamaan saapuvista elintarvikelastilaivoista ei olekaan totta. 

Maataloustuotteiden vienti tulee kasvamaan lähivuosina, mutta tuottajayritykset eivät ole enää suomalaisia. Jo nyt valvontaeläinlääkärit ovat ihmeissään turkkilaisten tms. tavoista kasvattaa karjaa, siinä ei paljon Suomen lainsäädäntöä ole selvitetty tai edes luettu.

Juuri näin, toki jokainen vähemmän naiivi henkilö on tuon tehnyt iät ja ajat. Ei tarvitse edes paljon lukea historiaa, kun sen ymmärtää. Ja olen lukenut turkkilaisista myös MT:stä. Kuten kirjoitin, se on loistava lehti. Uskomatonta, miten vähän esim. Hesarissa kirjoitetaan mistään maatalouteen liittyvästä, koska agribisnes on maailman isoin mahti. Se kaataa diktatuureja ja demokratioita, on aina kaatanut. Ruoka on kaiken perusta ja maanviljely. Ilman sitä ei ole nykyaikaista yhteiskuntaa.

Itämeren sulku estää myös viennin, haloo. Joten viljat ja lihat jää silloin tänne eikä vientiin.

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä tuosta työvoimasta. Vihannes- ja puutarhatiloilla käytetään Saksassa itäeurooppalaista tilapäistyövoimaa, jonka työehdoissa on ollut ongelmia tavanomaisilla tiloilla. Mutta saksalaiset luomua tiukemmat sertifiointiehdot kieltävät tällaisen työvoiman käytön. Bioland ja Naturland sisältävät Fair-nimisen sertifioinnin, joka koskee työntekijöiden työehtoja. Tekoäly myös kertoi, että saksalaisessa luomuviljelyssä on paljon pieniä perhetiloja. Tällainen kuva jäi minulle myös tilavierailuista.

Saksalaisen luomuviljelijän serkkuna voin kertoa, että siellä voi ostaa luomusertifioinnin. Luomulle on kysyntää, luomu halutaan mahdollistaa ja kriteerit luomutuotannolle ovat aika alhaiset, käytännössä samat kuin suomalaisessa tavallisessa tuotannossa. Serkku ihmettelee meillä käydessään, miksi emme myy luomua ja joudumme käymään läpi suomalaisen hyvin kalliin luomuviljelyn kriteerit. Ei kannata!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansainväliset maatalousjätit ostavat Suomen maatilat kunhan vaan hoksaavat että täältä saa hyvää halvalla ja tukiaiset päälle.

Ei kiinnosta, Suomessa on Euroopan säädellyin ja valvotuin maatalous. Maa on halpaa eurooppalaisessa mittakaavassa, mutta kun Ranskassa vain tehdään jotain, vaikka ruokintakatos laitumelle, niin Suomessa pitää olla rakennusluvat, naapureiden kuulemiset, luonnonarvoselvitykset jne.

Voisi säädellä ja valvoa tarkemminkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Takavuosinahan eräätkin intellektuellit pitivät järjettömänä koko suomalaista maataloutta, kun aina saa halpaa ruokaa ulkomailta. Olisi mielenkiintoista kysyä mielipidettä nyt. Ehkä tolvanallekin on alkanut selvitä miten maailma toimii.

 

Jos viljelijän ammatti ei enää houkuta, on siihen varmasti isoimpia syitä se, että taloudellinen tulos työhön nähden on surkea. Lihan tuottajahinta on Euroopan heikoimpia, samoin viljan. Ja olen lukenut Maaseudun Tulevaisuudesta myös siitä, miten ulkomaalaisia yrityksiä on tullut Suomeen tekemään maatalousbisnestä. Tuotteet lähtevät Suomen ulkopuolelle.

Helsinkiläisille on tullut yllätyksenä, että laivaliikenne Itämerellä voidaan kokonaan estää, joten heidän oletuksensa ikuisesti satamaan saapuvista elintarvikelastilaivoista ei olekaan totta. 

Maataloustuotteiden vienti tulee kasvamaan lähivuosina, mutta tuottajayritykset eivät ole enää suomalaisia. Jo nyt valvontaeläinlääkärit ovat ihmeissään turkkilaisten tms. tavoista kasvattaa karjaa, siinä ei paljon Suomen lainsäädäntöä ole selvitetty tai edes luettu.

Juuri näin, toki jokainen vähemmän naiivi henkilö on tuon tehnyt iät ja ajat. Ei tarvitse edes paljon lukea historiaa, kun sen ymmärtää. Ja olen lukenut turkkilaisista myös MT:stä. Kuten kirjoitin, se on loistava lehti. Uskomatonta, miten vähän esim. Hesarissa kirjoitetaan mistään maatalouteen liittyvästä, koska agribisnes on maailman isoin mahti. Se kaataa diktatuureja ja demokratioita, on aina kaatanut. Ruoka on kaiken perusta ja maanviljely. Ilman sitä ei ole nykyaikaista yhteiskuntaa.

Itämeren sulku estää myös viennin, haloo. Joten viljat ja lihat jää silloin tänne eikä vientiin.

Miksi ne jäisi tänne? Kun ruuasta on pulaa, se viedään rajan yli Ruotsiin ja saadaan rahaa. Ei ruokaa kannata Helsinkiin viedä, eihän siellä edes syödä lihaa ja jos katsot kartalta, missä meillä viljellään, niin monelta tilalta on lyhyempi matka ulkomaille kuin pääkaupunkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää huomioida myös se että Saksassa luomutuotteiden määritelmä on erilainen kuin Suomessa. Esim Suomessa tehotuotannoksi laskettava tuote mm lannoitemäärien suhteen  kelpaa Saksassa luomutuotteeksi

Täsmälleen samat säännöt on voimassa koko Euroopassa. Säännöt eivät ole suomalaisia ollenkaan. Sertifiointiprisessi hoidetaan hiemanneei tavoin eri maissa mutta samat säännöt ja auditointi Brysselistä.

Ei ole. Suomessa on luomulle huomattavasti tiukemmat säädökset kuin mitä saksalainen viljelijä kohtaa. Luomussakin on erilaisia ala- ja ylärajoja, Suomessa edellytetään aina tiukinta mahdollista kriteeriä.

No miksi et pidä sitä hyvänä? Minusta se on hyvä, jos noin on. Ei maataloudella ole erityislupaa saastuttaa, sillä ravinnepäästöthän ovat sitä. Ei ole pakollista olla luomuviljelijä, jos koet, että säännöt eivät ole sinua varten etkä koe mielekkääksi koko asiaa. Vaikka olenkin luomun puolella, en kannata mitään sellaista, että koko Suomen pitäisi olla luomutuotannossa, vaan jokainen tietenkin tekee omaisuudellaan mitä tahtoo (lain puitteissa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä tuosta työvoimasta. Vihannes- ja puutarhatiloilla käytetään Saksassa itäeurooppalaista tilapäistyövoimaa, jonka työehdoissa on ollut ongelmia tavanomaisilla tiloilla. Mutta saksalaiset luomua tiukemmat sertifiointiehdot kieltävät tällaisen työvoiman käytön. Bioland ja Naturland sisältävät Fair-nimisen sertifioinnin, joka koskee työntekijöiden työehtoja. Tekoäly myös kertoi, että saksalaisessa luomuviljelyssä on paljon pieniä perhetiloja. Tällainen kuva jäi minulle myös tilavierailuista.

Saksalaisen luomuviljelijän serkkuna voin kertoa, että siellä voi ostaa luomusertifioinnin. Luomulle on kysyntää, luomu halutaan mahdollistaa ja kriteerit luomutuotannolle ovat aika alhaiset, käytännössä samat kuin suomalaisessa tavallisessa tuotannossa. Serkku ihmettelee meillä käydessään, miksi emme myy luomua ja joudumme käymään läpi suomalaisen hyvin kalliin luomuviljelyn kriteerit. Ei kannata!

Keksit tuon omasta päästäsi :) 

Yhdellä valvojalla on valvottavana keskimäärin 7 tilaa. Miten monta valvojaa tarvitaan lisää, että se riittäisi kuluttajille? Iso osa valvojista saa palkkansa maataloustukieuroista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää huomioida myös se että Saksassa luomutuotteiden määritelmä on erilainen kuin Suomessa. Esim Suomessa tehotuotannoksi laskettava tuote mm lannoitemäärien suhteen  kelpaa Saksassa luomutuotteeksi

Täsmälleen samat säännöt on voimassa koko Euroopassa. Säännöt eivät ole suomalaisia ollenkaan. Sertifiointiprisessi hoidetaan hiemanneei tavoin eri maissa mutta samat säännöt ja auditointi Brysselistä.

Ei ole. Suomessa on luomulle huomattavasti tiukemmat säädökset kuin mitä saksalainen viljelijä kohtaa. Luomussakin on erilaisia ala- ja ylärajoja, Suomessa edellytetään aina tiukinta mahdollista kriteeriä.

No miksi et pidä sitä hyvänä? Minusta se on hyvä, jos noin on. Ei maataloudella ole erityislupaa saastuttaa, sillä ravinnepäästöthän ovat sitä. Ei ole pakollista olla luomuviljelijä, jos koet, että säännöt eivät ole sinua varten etkä koe mielekkääksi koko asiaa. Vaikka olenkin luomun puolella, en kannata mitään sellaista, että koko Suomen pitäisi olla luomutuotannossa, vaan jokainen tietenkin tekee omaisuudellaan mitä tahtoo (lain puitteissa).

Molempien tuotteita pitäisi tarkastaa joka erästä tarkkaan. Liian vapaasti kulkee  tavara ja ihmiset syö niitä tuotteita. Muussa tapauksessa pitäisi pistää varoitusmerkki että omalla vastuulla syöt tätä shittii, jos satoa ei ole keritty tarkastamaan tarkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä tuosta työvoimasta. Vihannes- ja puutarhatiloilla käytetään Saksassa itäeurooppalaista tilapäistyövoimaa, jonka työehdoissa on ollut ongelmia tavanomaisilla tiloilla. Mutta saksalaiset luomua tiukemmat sertifiointiehdot kieltävät tällaisen työvoiman käytön. Bioland ja Naturland sisältävät Fair-nimisen sertifioinnin, joka koskee työntekijöiden työehtoja. Tekoäly myös kertoi, että saksalaisessa luomuviljelyssä on paljon pieniä perhetiloja. Tällainen kuva jäi minulle myös tilavierailuista.

Saksalaisen luomuviljelijän serkkuna voin kertoa, että siellä voi ostaa luomusertifioinnin. Luomulle on kysyntää, luomu halutaan mahdollistaa ja kriteerit luomutuotannolle ovat aika alhaiset, käytännössä samat kuin suomalaisessa tavallisessa tuotannossa. Serkku ihmettelee meillä käydessään, miksi emme myy luomua ja joudumme käymään läpi suomalaisen hyvin kalliin luomuviljelyn kriteerit. Ei kannata!

Keksit tuon omasta päästäsi :) 

Toivon, että olisi keksinyt, mutta lue saksalaisia maatalousalan tutkimuksia, niin huomaat, että luomu on yhteinen sana, sisältö vaihtelee.

Ei kaikki maatalous ole kannattamatonta,isot investoivat tilat tekevät tulosta.Mahdoton yhtälö että tappiollinen bisnes vain jatkuisi vuosikymmenestä toiseen.

Minun mielestäni joku "asiantuntija" juuri puhui lehdessä siitä, että kuinka ruuan hinta olisi tuplattava ja sitten tietty hyvitettävä osa siitä pienituloisille. Tarkemmin ajateltuna, hän taisi puhuakin ruoan arvonlisäveron tuplaamisesta, eipä siitä viljelijä juuri taida hyötyä. No, voitaisiin kolmin- tai nelinkertaistaa ruuan hinta, niin saisi osansa sekä viljelijä että valtio. Kyllä keskituloisilla rahat ruokaan riittää. Vähentää vaan sitä veneilyä hieman.