Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suolaa, lisää suolaa huutavat tv-kokit
Suolasuositus on 5 g päivä ja itselläni ja monilla muillakin tämä täyttyy jo niistä elintarvikkeista mitä syödään itse valmistamamne ruuan lisäksi ja siksi minä tetveyssyistä olenkin yrittänyt opetella tekemään ruokani ilman lisättyä suolaa ja olenkin jo onnistunut siinä niin, että olen saanut mm. verenpaineeni laskemaan normaaleihin lukemiin. Huippukokki Aihinen vannoo suolan käytön nimeen ja Masterchef Suomi kokitkin huutavat lähes joka jaksoasa lisää suolaa. Haluaisin nähdä jonkun sellaisen ammattikokkiohjelman missä näytetään miten maittavaa ruokaa laitetaan ilman lisättyä suolaa ja mennään muutekin terveys edellä mikä tietysti edellyttäisi, että Suomesta löytyy huippukokki/huippukokkeja, jotka saavat aikaiseksi huippuhyvää ruokaa ilman kermaa, voita ja myös ilman sitä lisättyä suolaa.
Kommentit (569)
Kun olin sairaalassa, kysyi hoitaja että miksi sinulla on natriumarvo näin alhaalla. Kerroin, että olen vähentänyt suolan käyttöä ja hän sanoi että älä vähennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopiva suolan määrä ja sen terästämä maku on hyvin subjektiivinen asia.
Lapsena totuin tönkkösuolattuohin kaloihin. Jos oli vähemmän, maistui pahalta. Kahvion pantiin suolaa. Kaikki liharuuat todella suolaisia. Maailmalle lähdettyäni aloin vähentämään suolan määrää. Kun kävin kotona, en enää pystynytkään syömään niin suolaisia ruokia, niissä ei tuntunut muuta makua kuin kirvelevä suola.
Hyvänä esimerkkinä kananmuna, päälle öaitoin lapsena teilusti suolaa. Omillani ollessa suola loppui, enkä muistanut ostaa sitä vähään aikaan. Aamupalalla kananmuna melkein yökkäytti kun suola puuttui. Mutta viikon päästä aloinkin aistimaan kananmunan omat maut jopa paremmin kuin suolan kanssa. Siitä lähtien olen syönyt kananmunan suolatta. Nykyään syön suolaa vain hiukan yli suositusten. Enon luona käydessä en pysty syömään heillä mitään ruokia, kaikki kun on harmaana suolasta. Lapsena olisin syönyt hyvällä halulla. Vanhmpani ovat vähentäneet suolan samaan kuin minä. Osin lääkäreiden kehotuksesta kun verenpaineet alko vanhemmuuten kohota. Nyt ovat normilukemissa ilman lääkkeitä. Enot ovat pitäytyneet vanhassa systeemissä vaikka verenpaineet on tapissa. Pillereitä popsivat.
Eli nämä, jotka sanovat, että vähäsuolainen ruoka ei maistu miltään, ovat vain totuttaneet itsensä siihen. Viikko vähemmällä suolalla ja kaikki maistuu taas yhtä hyvälle ellei jopa paremmalle. Pikku hiljaa kun vähentelee suositusten mukaiseksi, niin avautuu täysin uusi makujen maailma.
Tämä teksti kuvaa hyvin suomalaisten asennetta eri asioihin eli on vain kaksi vaihtoehtoa, joko täydet överit tai ei lainkaan. Sitä kultaista keskitietä ei olekaan. Lähes mikä tahansa asia on hengenvaarallista liikaa tai liian vähän saatuna. Suomessa jostain syystä viranomaisetkin ajattelevat niin, että jos ihminen saa tipankin suolaa tai eläirasvaa ovat suonet heti tukossa ja veranpaineet tapissa. Se ei ole totta, mutta siksi suomalaiset totutetaan laitoksissa syömään täysin mautonta, etäisesti ruokaa muistuttavaa sotkua. Sellaista on suurin osa sairaaloiden, päiväkotien ja kouluren ruuista. Kuvaavaa on se, että Suomessa puhutaan "ravintorasvoista" ja "kasvislisäkkeestä" ikään kuin kyseessä olisi jokin kontrolloitu teollinen prosessi. Mitäköhän nuo sanat olisivat esimerkiksi ranskaksi tai espanjaksi? Tuskin niissä kielissä edes on tuollaisia sanoja. Suomessa ajatellaan liikaa sitä, että ruoka = polttoainetta, vaikka ruoka on myös makua, kulttuuria, tapoja yms.
Erittäin hyvin kirjoitettu. Vähän luulen, että melkein turpaan tulisi, jos jossain ruokakulttuuriaan arvostavassa maassa menisi kysymään montako kourallista kasviksia on tullut tänään syötyä. Kuulostaa todella kasviksien makua vähättelevältä ilmaukselta. Suomalaiselle ruoka on säädeltyä polttoainetta, jota ilottomasti puputetaan kunnes on lupa herkutella eli vetää jotain härskiltä rasvalta maistuvia sipsejä tai pelkkää lisäainetta olevia glukoosi-fruktoosisiirappikarkkeja. Miksi noita edes kutsutaan herkuiksi? Mättämisen tarpeen ne voi tyydyttää, maku ei siihen juuri liity.
Jospa opeteltaisiin laittamaan kunnon ruokaa, jälkiruokiakin, ilman ravintoainekyttäystä. Tällaisen kuurin jälkeen voikin laskea niitä ravintoaineita ja miettiä vieläkö Coop-sipsit ahmituttaa. Luulen, että aika moni voisi yllättyä siitä, että se ruoka on keskimäärin aika terveellistä.
Suomessa ruokien mauttomuus on todellinen ongelma. Ei ole mikään ihme, että tulee kaikenmaailman mielitekoja ja karkkihyllyt kutsuvat kun on ensin syöty mautonta tai pahaa ruokaa.
Sitä samaa ei tule Ranskassa tai Italiassa kun on syöty maukasta ruokaa. Siinä tulee herkkujen tarve tyydytettyä jo pääruokaa syödessä kun saa kokea miellyttäviä makukokemuksia. Mautonta ruokaa syödessä ne jäävät puuttumaan.
Juuri näin. Minulla on kokemusta monesta eri kulttuurista ja vain harvassa on suomenkaltainen meininki eli ruoka on teollista ja säädeltyä polttoainetta, mausta ja koostumuksesta viis. Pitää oikeasti kysyä sitä, miksi Suomessa on ruokakaupoissa kilometrin mittaiset karkkiosastot ja irtokarkkilaarit lähellä kassoja? Ei sellaisia ole Etelä-Euroopassa. Väitän syyksi juuri sen, että siellä ruoka ei ole vain teollista polttoaietta, vaan myös makuja, kulttuuria, tapoja yms. Tärkeintä ei ole vaan tankata tarkkaa määrää kaloreita, vitamiineja ja hivenaineita kurkusta alas niin nopeasti kuin mahdollista. Täällä joku kirjoittikin termistä "palanpainike", joka hyvin kuvaa suomalaisten suhtautumista asiaan eli jokaisen palasen jälkeen pitää olla jotain nestettä (mieluiten vettä, joka ei vahingossakaan maistu miltään), jotta ruuan saa menemään alas, kun se on muutoin hankalaa.
Suolassa on natriumia jota keho tarvitsee, suht vähän mutta tarvitsee. Natrium ja kalium (kasviksissa) toimivat solun sisällä yhdessä, ne muodostavat ikään kuin pumpun jossa kehon ravintoaineita otetaan sisään ja kuona-aineita poistetaan. Eli jos tätä natriumia sitten saadaan liikaa niin tämä pikku pumppu solun sisällä tai siinä solukalvolla menee epäkuntoon. Merisuolassa ei ole muuten jodia joka on niin ikään välttämätön mineraali ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
joo, teen ruokani alusta alkaen itse, ja se ei todellakaan maistu yhtään miltään jos ei siinä ole suolaa!
Pokkeus kerran kuudessa viikossa siskonmakkarakeitto johon laitan kasvisliemen, siihen en lisää suolaa.
Ainiin paitsi kiisseliin en heh laita suolaa!
Liemikuutio itsessään sisältää suolaa. Mä käytän kasvisliemikuutioita paljonkin keitoissa ja pataruuissa, ei niihin silloin tarvitse lisä enää erikseen suolaa.
Joo, ihan niin kuin kommentti sanoi. Miksi jankutat samaa omana keksintönäsi?
Suolassa on natriumia jota keho tarvitsee, suht vähän mutta tarvitsee. Natrium ja kalium (kasviksissa) toimivat solun sisällä yhdessä, ne muodostavat ikään kuin pumpun jossa kehon ravintoaineita otetaan sisään ja kuona-aineita poistetaan. Eli jos tätä natriumia sitten saadaan liikaa niin tämä pikku pumppu solun sisällä tai siinä solukalvolla menee epäkuntoon. Merisuolassa ei ole muuten jodia joka on niin ikään välttämätön mineraali ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Merisuola ei ole vaarallista. Pöytäsuola ilman mineraaleja on
Olet merisuolahurahtanut..😁
Niitä kivennäisiä on n.2 5 % suolasta. Ihan yksi ja hailee. Laskepa paljonko on 2 % 5 gramman suola-annoksesta päivässä
Vierailija kirjoitti:
Kun olin sairaalassa, kysyi hoitaja että miksi sinulla on natriumarvo näin alhaalla. Kerroin, että olen vähentänyt suolan käyttöä ja hän sanoi että älä vähennä.
Kaikilla ei natrium imeydy tarvittavasti. Tuttuni joutui käymään tiputuksessa natriumin takia, vaikka söi suolaista ruokaa. Elimistön häiriö
Normi-ihmisillä riittää 5m g päivässä. Aika paljon tulee ihan leivästä ja juustosta, leikkeleistä, marinaadeista, einesruuasta
Suolan syönti on tottumisasia, viikossa tottuu vähäsuolaiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Letuissa pitää olla reilusti suolaa, muuten ei maistu suolalle.
Hyi !
Paistaessa kun voita käyttää, tulee riittävästä suolaa niihin
Vierailija kirjoitti:
Kape Aihinen
"Tv-kokki on tätä nykyä 53-vuotias. Hän tunnustaa nykyään syövänsä kolesteroli- ja verenohennuslääkkeitä"
Niinpä, suolaa syönyt aina liikaa, verenpaine nousee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kape Aihinen
"Tv-kokki on tätä nykyä 53-vuotias. Hän tunnustaa nykyään syövänsä kolesteroli- ja verenohennuslääkkeitä"
Just. Lisää suolaa
ja voita
Ni se voi ei verenpainetta nosta, eikä sitää kukaan senttikaupalla laita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kape Aihinen
"Tv-kokki on tätä nykyä 53-vuotias. Hän tunnustaa nykyään syövänsä kolesteroli- ja verenohennuslääkkeitä"
Just. Lisää suolaa
ja voita
Syökää te vaan ihan rauhassa niitä suolattomia ja vähärasvaisia puun kaarnoja. Elämässä on muutakin kuin suolan ja rasvan kyttäys. Kyllä on ankeeta sellainen elämä, jossa ruokaa pitää syödä polttoaineeksi ja lasketaan kaloreita. Voi tehdä ihania annoksia tuoreista raaka-aineista, jotka maustetaan viimeisen päälle, m ös voita ja suolaa käyttäen, eikä niiden tarvitse olla valtavia. Siinä keho ja mieli saa ravintoa.
Niin. Meillä on muutakin elämää kuin suola ja viina.
Ruokakin maistuu ihan erilaiselle kun se ei ole suolalla peitetty. Lisäksi on mukava touhuta terveellä elimistöllä. Yli 60 vuotta ikää ja terveys ilman lisättyä suolaa on kuin kolmekymppisellä. Terveystarkastus ja verikokeet ovat tosiaankin vain tarkastuksia
En ole neljäänkymmeneen vuoteen käyttänyt suolaa, ruoka maistuu sille mille pitää, eikä tarvitse syödä yhtään mitään lääkkeitä, eikä vitamiininappeja. Aion jatkaa samalla linjalla ja nauttia elämästäni
Olen 69, aina syönyt voita, mutta suolaa vähän. Ei lääkitystä, viime viikolla veriarvot otettiin, loistavat oli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähärasvainen “kevyt” ruoka voi johtaa siihen, että tulee syötyä myöhemmin enemmän, koska kylläisyys jää heikommaksi. Täyteläisempi ruoka, jossa on oikeaa rasvaa kuten kermaa, voita tai täysrasvaisia maitotuotteita, voi joillakin ihmisillä vähentää napostelua ja jatkuvaa nälkää. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun vaihtoehtona on “light”-ruoka, jossa rasva on korvattu sokerilla, tärkkelyksellä tai ultraprosoinnilla. Tästä on tutkimuksiakin.
Monet ihmiset ajattelevat suolaa irrallisena asiana, vaikka sen vaikutus riippuu paljon koko ruokavalion ja elämäntavan kokonaisuudesta. Sama määrä suolaa voi vaikuttaa eri ihmisillä hyvin eri tavoin. Jos ihminen esimerkiksi liikkuu paljon, hikoilee runsaasti ja syö muuten ravinteikasta ruokaa, keho käsittelee natriumia eri tavalla kuin ihmisellä, joka syö paljon ultraprosoitua ruokaa, liikkuu vähän ja kärsii jo valmiiksi korkeasta verenpaineesta.
Suolan vaikutus ei myöskään riipu vain siitä, paljonko sitä on yhdessä ruoassa, vaan siitä, miten se jakautuu koko päivän ruokamäärään. Esimerkiksi suuri kattilallinen kotitekoista keittoa voi sisältää useita grammoja suolaa, mutta annosta kohden määrä ei välttämättä ole korkea, koska mukana on paljon nestettä, kasviksia ja muuta ruokaa. Ihmiset usein säikähtävät yksittäistä suolamäärää ymmärtämättä suhteuttaa sitä koko annoskokoon tai päivän kokonaisruokavalioon.
Olen kokkiopiskelija ja olen jo opinnoissa kiinnittänyt huomion siihen, miten paljon jotkut opettajat mättävät suolaa ruokiin. Itse käytän kotona suolaa hyvin kevyellä kädellä enkä esim. koskaan lisää suolaa pastan tai riisin keitinveteen, koska kastikkeessa on kuitenkin suolaa. Saa nähdä, aivopestäänkö minutkin runsaasti suolaa käytäväksi ennen kuin valmistun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kokkiopiskelija ja olen jo opinnoissa kiinnittänyt huomion siihen, miten paljon jotkut opettajat mättävät suolaa ruokiin. Itse käytän kotona suolaa hyvin kevyellä kädellä enkä esim. koskaan lisää suolaa pastan tai riisin keitinveteen, koska kastikkeessa on kuitenkin suolaa. Saa nähdä, aivopestäänkö minutkin runsaasti suolaa käytäväksi ennen kuin valmistun.
Hyvä kokki osaa suhteuttaa suolan kontekstiin. Suola ei ole itse tarkoitus, vaan yksi työkalu muiden joukossa. Sen määrä pitäisi suhteuttaa koko annokseen, raaka-aineisiin, rakenteeseen ja siihen, mitä ruoan ympärillä tarjoillaan. Kevyempi lisuke, suolainen kastike, hapokkuus, rasvaisuus ja umami vaikuttavat kaikki siihen, kuinka paljon suolaa oikeasti tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merisuola ei ole vaarallista. Pöytäsuola ilman mineraaleja on
Olet merisuolahurahtanut..😁
Niitä kivennäisiä on n.2 5 % suolasta. Ihan yksi ja hailee. Laskepa paljonko on 2 % 5 gramman suola-annoksesta päivässä
korjaus, siis kivennäisiä n.2 % suolasta
Vierailija kirjoitti:
Vähärasvainen “kevyt” ruoka voi johtaa siihen, että tulee syötyä myöhemmin enemmän, koska kylläisyys jää heikommaksi. Täyteläisempi ruoka, jossa on oikeaa rasvaa kuten kermaa, voita tai täysrasvaisia maitotuotteita, voi joillakin ihmisillä vähentää napostelua ja jatkuvaa nälkää. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun vaihtoehtona on “light”-ruoka, jossa rasva on korvattu sokerilla, tärkkelyksellä tai ultraprosoinnilla. Tästä on tutkimuksiakin.
Monet ihmiset ajattelevat suolaa irrallisena asiana, vaikka sen vaikutus riippuu paljon koko ruokavalion ja elämäntavan kokonaisuudesta. Sama määrä suolaa voi vaikuttaa eri ihmisillä hyvin eri tavoin. Jos ihminen esimerkiksi liikkuu paljon, hikoilee runsaasti ja syö muuten ravinteikasta ruokaa, keho käsittelee natriumia eri tavalla kuin ihmisellä, joka syö paljon ultraprosoitua ruokaa, liikkuu vähän ja kärsii jo valmiiksi korkeasta verenpaineesta.
Suolan vaikutus ei myöskään riipu vain siitä, paljonko sitä on yhdessä ruoassa, vaan siitä, miten se jakautuu koko päivän ruokamäärään. Esimerkiksi suuri kattilallinen kotitekoista keittoa voi sisältää useita grammoja suolaa, mutta annosta kohden määrä ei välttämättä ole korkea, koska mukana on paljon nestettä, kasviksia ja muuta ruokaa. Ihmiset usein säikähtävät yksittäistä suolamäärää ymmärtämättä suhteuttaa sitä koko annoskokoon tai päivän kokonaisruokavalioon.
250 g grillimakkaraa täyttää päivän suolantarpeen aikuisella
Vierailija kirjoitti:
Vähärasvainen “kevyt” ruoka voi johtaa siihen, että tulee syötyä myöhemmin enemmän, koska kylläisyys jää heikommaksi. Täyteläisempi ruoka, jossa on oikeaa rasvaa kuten kermaa, voita tai täysrasvaisia maitotuotteita, voi joillakin ihmisillä vähentää napostelua ja jatkuvaa nälkää. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun vaihtoehtona on “light”-ruoka, jossa rasva on korvattu sokerilla, tärkkelyksellä tai ultraprosoinnilla. Tästä on tutkimuksiakin.
Monet ihmiset ajattelevat suolaa irrallisena asiana, vaikka sen vaikutus riippuu paljon koko ruokavalion ja elämäntavan kokonaisuudesta. Sama määrä suolaa voi vaikuttaa eri ihmisillä hyvin eri tavoin. Jos ihminen esimerkiksi liikkuu paljon, hikoilee runsaasti ja syö muuten ravinteikasta ruokaa, keho käsittelee natriumia eri tavalla kuin ihmisellä, joka syö paljon ultraprosoitua ruokaa, liikkuu vähän ja kärsii jo valmiiksi korkeasta verenpaineesta.
Suolan vaikutus ei myöskään riipu vain siitä, paljonko sitä on yhdessä ruoassa, vaan siitä, miten se jakautuu koko päivän ruokamäärään. Esimerkiksi suuri kattilallinen kotitekoista keittoa voi sisältää useita grammoja suolaa, mutta annosta kohden määrä ei välttämättä ole korkea, koska mukana on paljon nestettä, kasviksia ja muuta ruokaa. Ihmiset usein säikähtävät yksittäistä suolamäärää ymmärtämättä suhteuttaa sitä koko annoskokoon tai päivän kokonaisruokavalioon.
Proteiini pitää kylläisenä ja sisältää puolet vähemmän energiaa kuin rasva
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähärasvainen “kevyt” ruoka voi johtaa siihen, että tulee syötyä myöhemmin enemmän, koska kylläisyys jää heikommaksi. Täyteläisempi ruoka, jossa on oikeaa rasvaa kuten kermaa, voita tai täysrasvaisia maitotuotteita, voi joillakin ihmisillä vähentää napostelua ja jatkuvaa nälkää. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun vaihtoehtona on “light”-ruoka, jossa rasva on korvattu sokerilla, tärkkelyksellä tai ultraprosoinnilla. Tästä on tutkimuksiakin.
Monet ihmiset ajattelevat suolaa irrallisena asiana, vaikka sen vaikutus riippuu paljon koko ruokavalion ja elämäntavan kokonaisuudesta. Sama määrä suolaa voi vaikuttaa eri ihmisillä hyvin eri tavoin. Jos ihminen esimerkiksi liikkuu paljon, hikoilee runsaasti ja syö muuten ravinteikasta ruokaa, keho käsittelee natriumia eri tavalla kuin ihmisellä, joka syö paljon ultraprosoitua ruokaa, liikkuu vähän ja kärsii jo valmiiksi korkeasta verenpaineesta.
Suolan vaikutus ei myöskään riipu vain siitä, paljonko sitä on yhdessä ruoassa, vaan siitä, miten se jakautuu koko päivän ruokamäärään. Esimerkiksi suuri kattilallinen kotitekoista keittoa voi sisältää useita grammoja suolaa, mutta annosta kohden määrä ei välttämättä ole korkea, koska mukana on paljon nestettä, kasviksia ja muuta ruokaa. Ihmiset usein säikähtävät yksittäistä suolamäärää ymmärtämättä suhteuttaa sitä koko annoskokoon tai päivän kokonaisruokavalioon.250 g grillimakkaraa täyttää päivän suolantarpeen aikuisella
Pitää paikkansa, mutta hienosti irrotit tuon kontekstista. Grillimakkara ei kuulu terveelliseen ruokavalioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähärasvainen “kevyt” ruoka voi johtaa siihen, että tulee syötyä myöhemmin enemmän, koska kylläisyys jää heikommaksi. Täyteläisempi ruoka, jossa on oikeaa rasvaa kuten kermaa, voita tai täysrasvaisia maitotuotteita, voi joillakin ihmisillä vähentää napostelua ja jatkuvaa nälkää. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun vaihtoehtona on “light”-ruoka, jossa rasva on korvattu sokerilla, tärkkelyksellä tai ultraprosoinnilla. Tästä on tutkimuksiakin.
Monet ihmiset ajattelevat suolaa irrallisena asiana, vaikka sen vaikutus riippuu paljon koko ruokavalion ja elämäntavan kokonaisuudesta. Sama määrä suolaa voi vaikuttaa eri ihmisillä hyvin eri tavoin. Jos ihminen esimerkiksi liikkuu paljon, hikoilee runsaasti ja syö muuten ravinteikasta ruokaa, keho käsittelee natriumia eri tavalla kuin ihmisellä, joka syö paljon ultraprosoitua ruokaa, liikkuu vähän ja kärsii jo valmiiksi korkeasta verenpaineesta.
Suolan vaikutus ei myöskään riipu vain siitä, paljonko sitä on yhdessä ruoassa, vaan siitä, miten se jakautuu koko päivän ruokamäärään. Esimerkiksi suuri kattilallinen kotitekoista keittoa voi sisältää useita grammoja suolaa, mutta annosta kohden määrä ei välttämättä ole korkea, koska mukana on paljon nestettä, kasviksia ja muuta ruokaa. Ihmiset usein säikähtävät yksittäistä suolamäärää ymmärtämättä suhteuttaa sitä koko annoskokoon tai päivän kokonaisruokavalioon.Proteiini pitää kylläisenä ja sisältää puolet vähemmän energiaa kuin rasva
Kukaan ei normaalisti syö voita lusikalla aterianaan. Käytännössä ruoka on aina kokonaisuus, jossa proteiini, rasva, hiilihydraatit, kuitu, nestepitoisuus ja annoskoko vaikuttavat yhdessä kylläisyyteen ja energiansaantiin. Pelkkä tieto siitä, että rasvassa on enemmän energiaa grammaa kohden, ei yksin kerro paljonko ihminen lopulta syö tai kuinka kylläisenä hän pysyy.
Proteiini kyllä yleensä pitää hyvin kylläisenä, ja siinä on noin 4 kcal grammaa kohden, kun taas rasvassa on noin 9 kcal grammaa kohden. Eli grammamääräisesti rasva sisältää yli kaksinkertaisen energian proteiiniin verrattuna.
Mutta käytännössä kylläisyys ei synny vain siitä, kuinka vähän kaloreita jokin sisältää. Rasva hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja tekee ruoasta täyteläisempää, mikä voi myös lisätä kylläisyyttä. Siksi esimerkiksi pelkkä vähärasvainen proteiini ilman kuitua tai rasvaa ei välttämättä pidä pitkään kylläisenä, vaikka teoriassa proteiinia on paljon.
Alue: Aihe vapaa
Täällä on näitä jankkaajia. Joskus kirjoitin käyttäväni sokeria mausteena jossain (teelusikallisen), ja siihenkin tuli heti kommentteja, että sokeri ei ole mauste. Vaikka tällä ei ollut mitään tekemistä sen tekstin ytimen kanssa.