Etätöiden totaalinen resetointi pelastaisi talouden, sanoo toimitusjohtaja
... Siis kyseisen toimistotiloja suunnittelevan yrityksen talouden.
https://www.hs.fi/visio/art-2000011961018.html
Olikohan tämä firman maksettu mainos, vai muuten vaan alta lipan suoritus toimittajalta?
Tiedän kyllä, että monta tahoa risoo nyt toimistokiinteistöjen heikko kysyntä, ja heillä on siksi intressejä piiskata käyttöasteita ylemmäs, mutta olisiko silti pieni ripaus objektiivisuutta mahdollisuutta ujuttaa näihin kirjoituksiin, vaikka kuinka tilanne olisi se, että kenen leipää syöt sen lauluja laulat?
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu, että nykyisin mediassa ollaan aivan sokeita sille, että kuka on äänessä ja mistä syystä.
Siis valtaosa ihmisistä on sokeita sille, miksi joku juttu on mediassa ja mihin sävyyn. Eihän nuo nyt itse pyytämällä lehteen pääse. Jokaisella uutisella on tarkoitus ja joka medialla oma linja jota se ajaa. Lisäksi on tietysti medioita suurempien voimien mediakampanjat.
No, voitte arvioida itse, kumpi on työnantajan kannalta tehokkaampaa:
Läsnäpäivä:
Herään 5:45 väsyneenä
6:45 pitää lähteä ajaa, jotta kerkeän töihin
7:30 aloitan työt. Kaverit tulee tipotellen töihin ja jokaisella on tärkeää asiaa ja keskittymisestä ei tule mitään.
9:00 Irmeli vaatii jengiä aamukahville, jossa vierähtää puoli tuntia
11:00 lounas, johon menee tunti, koska työpaikan ruokalassa hirvee ruuhka.
14:00 Taas istutaan kahvilla juoruamassa puoli tuntia
15:15 on kiire kotiin, jotta ehtii hakea lapset päiväkodista.
16:00 vittuuntuneena iltapäivän ruuhkasta päiväkodilla.
Viikossa menee 7,5h autossa istuessa enkö uskalla edes laskea, paljonko menee hukkaan kun tiimi lorvii kahvilla ja pitkillä lounailla.
Etäpäivä:
Herätys 6:45, huomattavasti levänneempänä
Työt aloitan 7:45 kaikessa rauhassa, ei keskeytyksiä, ei häiriöitä.
Klo 9:00 10min kahvitauko, jonka aikana käynnistän robotti-imurin/pyykkikoneen/jumppaan
11:00 lounas, johon menee vartti. Toinen vartti menee ulkoiluttaessa koiraa. Jaksan sen jälkeen taas paremmin töissä.
Iltapäivällä jatkan töitä tiiviisti keskittyen
Klo 14:00 10min nopee tauko, jonka aikana taas jumppaan tai käynnistän kuivausrummun
15:30 lopetan työt, jää reilusti aikaa hakea lapset ja olen virkeämpi. Iltapäivällä jaksan vielä liikkua ja harrastaa.
Ne 7,5h mitä muuten istuisin autossa, voin käyttää harrastamiseen, lepäämiseen tai vaikka nukkua pidempään aamulla, jolloin suoriuduin töistä paremmin. Kämppä pysyy siistimpänä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan etätöillä tietenkin suoria taloudellisia vaikutuksia ja heijastevaikutuksia, jotka ovat positivisia työntekijälle (esimerkiksi säästöt liikennekuluissa, lounaskulut, säästöt vaatekuluissa, jne.) ja negatiivisia muille yrityksille (lounasravintolat, vaatekaupat, polttoaineyhtiöt, autokauppa, jne.).
Vattuako minä välitän lounaspaikoista (joissa en käynyt ennenkään), vaatekaupoista (ostan kerran 10 vuodessa hupparin ja marketista joskus sukat), polttoaineyhtiöistä (kaatukoot jos eivät keksi muita tuloja) tai autokaupoista (ostan autoni mieluummin muualta)
Vierailija kirjoitti:
Hesari on jatkuvasti etätyöläisten kimpussa.
Piti kaivaa uusi valtakunnanpelle, kun edellinen aivopieruilija jättäytyi saikuttelemaan yli puoleksi vuodeksi veronmaksajien rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Onhan etätöillä tietenkin suoria taloudellisia vaikutuksia ja heijastevaikutuksia, jotka ovat positivisia työntekijälle (esimerkiksi säästöt liikennekuluissa, lounaskulut, säästöt vaatekuluissa, jne.) ja negatiivisia muille yrityksille (lounasravintolat, vaatekaupat, polttoaineyhtiöt, autokauppa, jne.).
No itse ainakin käyn etätyöpäivinä lounaalla lounasravintolassa, mutta lähityöpäivinä syön omia eväitä tai eineksiä. Lähitöissä vaatteet kustantaa työnteettäjä, mutta etäpäivinä pitää käyttää omia. Jos kodin ja työpaikan välinen matkailu jää pois, niinä päivinä voi työpäivän jälkeen käydä vaikka mökillä. Eli summa summarum: Rahankulutus ei olenanisesti muutu, mutta siirtyy toiseen kaupunkiin.
Meluisa avokonttori ja pari huomiohakuista persoonallisuutta lue kyttääjää, jotka pomo palkannut edellisistä työpaikoista. Muutama työpalaveri menossa samaan aikaan. Sitä on todellisuus.
Media suomessa on oikeistolaista
No juu. Kannattaisi ehkä sitten suunnitella niitä parempia toimitiloja. Minä menin eilen toimistolle, ei ollut sijaa majatalossa, kaikki työpisteet käytössä. Kävin sitten vaan kokouksessa ja kahvilla ja lähdin kotiin. Se siitä toimistopäivästä. 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monen ihmisen työt hankaloituisi, jos pitäisi pakosta olla toimistolla. Esim. itse olen konsultti. Asiakkaalla on tiimissämme konsultteja ympäri Suomen ja eri firmoista. Ei ole kohtuullista olettaa, että esim. Raahesta tai Kajaanista käytäisiin Helsingissä asiakkaan toimistolla viikottain, saati päivittäin. Jos voisi ottaa vain konsultteja, jotka pystyvät tulemaan toimistolle, olisi se mahdollisten asiantuntijoiden joukko paljon pienempi. Toisaalta, jos kaikken pitäisi käydä oman työnantajan toimistolla, niin mitä iloa siitä olisi, että istuisi luurit päässä teamsissa ison osan päivää ja loput yrittäisi keskittyä hälyisässä avokonttorissa?
Suuri osa Teamseista johtuu nimenomaan siitä, että porukka on milloin missäkin töissä - tai viemässä autoa huoltoon tai kuskaamassa lapsia tai ostamassa sohvaa keskellä päivää. On opittu notkumaan päivät Teamsissä ja kuvitellaan, että se on normaali. Mikään ei ole helpompaa kuin saada kalenterinsa täyteen niin, ettei ehdi saada mitään aikaiseksi.
Ei vaan se johtuu siitä, että työnantaja haluaa pitää konttoreita ympäri Suomen ja samaan projektiin otetaan henkilöitä mistä milloinkin. Sitten projektitiimi istuu luurit päässä, kun pitää keskustella sen satojen kilometrien päässä olevan työkaverin kanssa. Näin asia oli jo ennen koronaa, kakofonia oli avokonttorissa melkoinen. Niin, tietenkään työnantaja ei tarjonnut riittävästi paikkoja, joissa puhelut olisi voinut käydä muita häiritsemättä.
Joka toisella viikolla etätyötä ovat joko siunaus tai kirous.
Onhan etätöillä tietenkin suoria taloudellisia vaikutuksia ja heijastevaikutuksia, jotka ovat positivisia työntekijälle (esimerkiksi säästöt liikennekuluissa, lounaskulut, säästöt vaatekuluissa, jne.) ja negatiivisia muille yrityksille (lounasravintolat, vaatekaupat, polttoaineyhtiöt, autokauppa, jne.).