Lue keskustelun säännöt.
Mitkä ovat ystävää etsiessä varoitusmerkit, joita ei kannata sivuuttaa?
Mulla on taustallani useampikin huono ystävyyssuhde, jossa olen tullut todella kaltoinkohdelluksi ja usein myös vielä hylätyksi tuon kaiken päälle. Haluaisin välttää tämän vastaisuudessa. Millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota jo tutustumisvaiheessa tai kaverustuessa? Ystävyys toki tulee myöhemmin ajan kanssa, mutta en haluaisi viritellä ystävyyttä ihmisen kanssa, jonka kanssa homma ei tule toimimaan.
Tässä asioita, joita ystävältä kaipaisin: tasapainoisuus, ystävällisyys, vastavuoroisuus ja vakaus. En kaipaa ystävältä tunne-elämän draamaa ja ailahtelua, vaan arvostan tasaisuutta. Jos ihminen kaipaa jatkuvasti jotain menoa, jännitystä ja uusia kontakteja, niin en ole hänelle sopiva tyyppi. Itse arvostan mieluummin rauhaa ja muutamaa pitkäaikaista ystävää. Arvostan luotettavuutta ja sitä, että ystävyys säilyisi eri elämäntilanteissa. Aina ei tarvitse olla näkemässä/pitämässä yhteyttä, mutta jos kaikki muu menee jatkuvasti ohitseni, niin en koe oloani silloin ystävälle tärkeäksi.
Tältä palstalta löytyy myös hyviä oivalluksia, joten ajattelin kysyä täältä neuvoa tähän asiaan. Haluaisin vastaisuudessa löytää itselleni paremmin sopivia ystäviä. :)
Kommentit (432)
Vähän outo kysymys jotenkin että sä tietyllä tapaa valikoit ihmisiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtaudun suurella varauksella ihmisiin, joilla ei oikeasti ole jo entuudestaan ystäviä, ellei syy ystävien puutteelle ole ilmeinen kuten muutto kauas. Olisin varautunut silloinkin, jos uusi tuttavuus on aina valmiina tapaamaan. Tämä kertoo siitä, ettei omaa elämää hirveästi ole. Minulla iso hälytysmerkki on sekin, ettei tyyppi osaa puhua oikeastaan mistään. Kysymyksiin vastataan aina ”en mä tiedä” tai jos ei muutenkaan ole mitään mielipidettä mistään.
Tsemppiä ystävien valintaan! Kaikki ei niitä saa tai edes hae!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ikäviä kokemuksia sellaisista ihmisistä joilla on paljon kavereita ja tuttavia. Usein he eivät sitten ole arvostaneet ystävyyttäni. Vaikka luulisi päinvastoin että sellaiset ihmiset ovat mukavia kun heillä kavereita riittää, mutta kokemusteni mukaan asia ei oikeasti näin ole.
Ehkä kysymys on ensisijaisesti siitä, ettet ole riittävän mielenkiintoinen. Toisilla on varaa valita seuransa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ovat läheisimmät nuoruudenystävät jääneet fb-kavereiksi ja osaa tavannutkin, osa jopa ala-asteelta. Olen jo myöh. keski-iässä. Mutta uusissa ystävissä kiinnitän (jatkossa) huomiota;
- taloudelliseen epätasapainoon
- unelmien toteuttamisen epätasapainoon (lapset, omaisuus jne.),
sillä tässä iässä sitä elämää kelataan jo, pohditaan, mitä on tullut tehtyä ja saavutettua. Äkisti ystävystyin erään neidon kanssa, joka tahtoi myös asumaan vanhaan sukutaloonsa, ja alkoi kadehtia maatilamme paikkaa, taloa, omaisuuttani, ja jopa äksyillä hallissa olevan (toistaiseksi vielä isäni omaisuuden) ostamisesta/ itselleen varaamisesta. Aivan kummeksuin tilannetta. Samoin lapset/ lapsettomuus tai vapaus = sinkkuus/ kamala avioliitto jonkun juopon kanssa voivat aiheuttaa kateutta.
Kateudessa piilee itselleni se tärkein hälytysmerkki. Ystävä on niin vahva oman elämänsä kanssa, ettei kadehdi minua. Hän on rakentanut elämänsä juuri sellaiseksi kuin on halunnutkin, eikä kadehdi esim sitä että olen lapseton sinkku, jos tahtoisi itsekin olla.
Se on 50+ iässä niin, että ne ihmiset, jotka ovat työllään saavuttaneet unelmansa, kohtaavat ihmiset, jotka ovat rakennelleet saman ajan pilvilinnoja, hommasta ei tule yhtään mitään.Hyvin sanoitettu! Lisäisin myös listaani sen, että ahkerat ja unelmiaan tavoittelevat ihmiset ovat erilaisia kuin päiväuneksijat. Nämä haaveilijat eivät pääse tavoitteisiinsa asti, kun eivät viitsi nähdä vaivaa. Sitten kadehditaan, kun toisella on jotain kovalla työllä saatua. Kukaan ei kuitenkaan kadehdi sitä, miten toinen on joutunut ahkeroimaan nuo asiat saadakseen. Pysyisin siis kateuteen taipuvaisista kaukana.
Kiitos :) Kateus ja negatiivisuus kulkevat käsi kädessä, luova ilo ja hulluus toisessa :D Pysytään kateuteen taipuvaisista kaukana siksikin, että kadehtija käyttää elämänsä toisten ihmisten kadehtimiseen sen sijaan, että suunnittelisi, työstäisi & eläisi täysillä omaa elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos huomaat, että kertoo puolisolleen kavereidensakin asiat. Ei voi luottaa!
Sellaiset "tuliset" tyypit, jotka suutahtelevat vähän väliä. Ovat ihan äärettömän uuvuttavia vuoristorataihmisiä, joiden kanssa saa aina olla varpaillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos heidän seurassaan tulee olo, että joudut kävelemään munankuorilla.
Hullunkiilto silmissä on aika hyvä hälytysmerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liika uteliaisuus heti alkuun. Negatiivinen puhe ja toisten arvosteleminen. Höpöttjä joka on aina äänessä, kertoo omat ja tuttavien asiat.
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin varmaan kerää alapeukkuja:
Jos kaipaat vakaata, tunne-elämältään ailahtelematonta ystävää, niin vältä parisuhdekriiseilijöitä. En tiedä yhtään tasapainoista, vakaata ystävää, joka olisi parisuhde-elämältään ailahtelevainen. Tarkoitan tällä sitä, että ovat huonoissa parisuhteissa, tapailevat jatkuvasti uusia ihmisiä ja ovat sitoutumiskammoisia jne. Eivät nämä ystävinä ole sen kummoisempia.
Kriiseilijöitä väittäisin myös, mutta myös niitä tasapainoisessa suhteessa eläviä hyvin perhekeskeisiä ihmisiä..Heillä ei ole aikaa eikä kiinnostusta ystävyyteen.
Tasapainoiset, itsenäiset ihmiset on hyvää ystävämateriaalia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista ihmistä kannattaa varoa, joka ikään kuin estää muita ystäväehdokkaita lähestymästä sinua. Se voi tapahtua niin huomaamatta ja henkilö toimia vaistonvaraisesti ikäänkuin väliin asettuen, ettei sitä edes tajua.
Itse tajusin vasta vuosikymmeniä myöhemmin sen olleen tarkoituksellista, koska aikoinaan joku mainitsi miten tämä uusi ystävä on aina paikalla niin ettei minuun voinut tutustua. Itse olin tuolloin vielä toipumassa vakavasta masennuksesta, joten en huomannut sitä.
Olen alkanut viime vuosina jakamaan ihmiset yksinkertaisesti niihin, jotka haluavat minulle hyvää ja niihin, jotka haluavat pahaa. Teot puhuvat puolestaan. Loput on neutraaleja eli välinpitämättömiä.
Lisäksi tein nuorena virheen, että olin kaveri moniongelmaisen naisen kanssa, kun ajattelin että hänellä oli kuitenkin lääkitys mielenterveysongelmiinsa. Paha virhe. Se ei muutu yhtään paremmaksi. Lopulta hän halusi myydä minulle huumeita rahoittaakseen oman huumeidenkäyttönsä ja painosti huumeiden käyttämiseen. Onneksi pääsin hänestä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauan annatte ihmiselle aikaa kun huomaatte nämä piirteet? Sit yhtäkkiä sanotte vaan , sori en enää halua olla kaveri xD
Vierailija kirjoitti:
Ihan selkeä sääntö on tää. Jos uusi tuttavuus on aina saamapuolella, eikä koskaan esim. kutsu tarjotakseen jotain, vaikka sinä tarjoat, niin se on nou nou. Lokki lokki - varoitus.
Minä lasken lokkeiluksi senkin, että toisen "tarjoamiset" on ihan eri kastia. Tyyliin, että Emmi on tarjonnut Venlalle kotonaan runsaan brunssin ja kun Emmi menee Venlan luokse käymään, niin Venla tarjoaa kaapista keksejä kahvin kanssa. Ei tarkoita, että tarvitsisi brunssia olla, mutta onhan siinä ero, katatko pöydän koreaksi vai tarjoatko halpiskeksejä kaapin perukoilta.
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset "tuliset" tyypit, jotka suutahtelevat vähän väliä. Ovat ihan äärettömän uuvuttavia vuoristorataihmisiä, joiden kanssa saa aina olla varpaillaan.
Tämä itsellänikin. Olen viime aikoina ottanut etäisyyden ihmiseen joka paljastui negatiiviseksi tiuskijaksi. Hän inhottavasti vähättelee toisen kokemaa. Kun esimerkiksi sanoin olevani väsynyt aikaisen ammuherätyksen takia, niin hän oli tietenkin herännyt aikaisemmin. Jos harmittelin kipeää jalkaani, niin häntä tietenkin särki useammasta kohdasta enemmän. Ja hänen tapansa laittaa asioissa paremmaksi tuli vielä sellaisella halveksivalla äänensävyllä ja ilmeellä.
Siinä vaiheessa kun aloin jännittää tämän ihmisen näkemistä, koska jouduin olemaan koko ajan varpaillani hänen ailahtelevaisuutensa takia, niin totesin, että tuo ihmissuhde ei ole minulle hyväksi. Jatkuva tiuskiminen ja halveksiva ilmeily alkoi olla kuluttavaa ja aiheutti minulle ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudun suurella varauksella ihmisiin, joilla ei oikeasti ole jo entuudestaan ystäviä, ellei syy ystävien puutteelle ole ilmeinen kuten muutto kauas. Olisin varautunut silloinkin, jos uusi tuttavuus on aina valmiina tapaamaan. Tämä kertoo siitä, ettei omaa elämää hirveästi ole. Minulla iso hälytysmerkki on sekin, ettei tyyppi osaa puhua oikeastaan mistään. Kysymyksiin vastataan aina ”en mä tiedä” tai jos ei muutenkaan ole mitään mielipidettä mistään.
Minulla ei ole juuri muuta elämää kuin perhe ja työ. Olisinko sinusta epäilyttävä, kun ystäviä on vain 2 kpl ja he asuvat niin kaukana, ettemme arjessa näe?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin varmaan kerää alapeukkuja:
Jos kaipaat vakaata, tunne-elämältään ailahtelematonta ystävää, niin vältä parisuhdekriiseilijöitä. En tiedä yhtään tasapainoista, vakaata ystävää, joka olisi parisuhde-elämältään ailahtelevainen. Tarkoitan tällä sitä, että ovat huonoissa parisuhteissa, tapailevat jatkuvasti uusia ihmisiä ja ovat sitoutumiskammoisia jne. Eivät nämä ystävinä ole sen kummoisempia.
Kriiseilijöitä väittäisin myös, mutta myös niitä tasapainoisessa suhteessa eläviä hyvin perhekeskeisiä ihmisiä..Heillä ei ole aikaa eikä kiinnostusta ystävyyteen.
Tasapainoiset, itsenäiset ihmiset on hyvää ystävämateriaalia
Olen hyvin perhekeskeinen, vietän paljon aikaa ydinperheemme kanssa. Kyllä minulla silti on aikaa ja kiinnostusta ystävyyteen. Ei se koko elämä pyöri perheen ympärillä, vaikka perhe onkin minulle rakas.
Vierailija kirjoitti:
Kuvailemasi perusteella yrittäisin etsiä ystäviä jonkin rauhallisen tekemisen parista. Aika erilaiset ihmiset käyvät jossain lukupiirissä ja boulderoimassa.
Aika helposti pystyn kuvittelemaan saman ihmisen boulderoimaan ja lukupiiriin.
Jos et halua toisen kanssa jatkaa yhteydenpitoa jumpparyhmän päätteeksi, niin sano se kauniisti suoraan. Hyvin voi sanoa, että kiitos ehdotuksesta, mutta en kaipaa elämääni uusia ystäviä. Kiireistä puhuminen haiskahtaa tekosyyltä. Eivätkä kaikki ymmärrä, jos yrität niin sanomalla kieltäytyä. Ehdottavat vaan sitten kahviaikaa 2 kk päähän.