Mitkä ovat ystävää etsiessä varoitusmerkit, joita ei kannata sivuuttaa?
Mulla on taustallani useampikin huono ystävyyssuhde, jossa olen tullut todella kaltoinkohdelluksi ja usein myös vielä hylätyksi tuon kaiken päälle. Haluaisin välttää tämän vastaisuudessa. Millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota jo tutustumisvaiheessa tai kaverustuessa? Ystävyys toki tulee myöhemmin ajan kanssa, mutta en haluaisi viritellä ystävyyttä ihmisen kanssa, jonka kanssa homma ei tule toimimaan.
Tässä asioita, joita ystävältä kaipaisin: tasapainoisuus, ystävällisyys, vastavuoroisuus ja vakaus. En kaipaa ystävältä tunne-elämän draamaa ja ailahtelua, vaan arvostan tasaisuutta. Jos ihminen kaipaa jatkuvasti jotain menoa, jännitystä ja uusia kontakteja, niin en ole hänelle sopiva tyyppi. Itse arvostan mieluummin rauhaa ja muutamaa pitkäaikaista ystävää. Arvostan luotettavuutta ja sitä, että ystävyys säilyisi eri elämäntilanteissa. Aina ei tarvitse olla näkemässä/pitämässä yhteyttä, mutta jos kaikki muu menee jatkuvasti ohitseni, niin en koe oloani silloin ystävälle tärkeäksi.
Tältä palstalta löytyy myös hyviä oivalluksia, joten ajattelin kysyä täältä neuvoa tähän asiaan. Haluaisin vastaisuudessa löytää itselleni paremmin sopivia ystäviä. :)
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
- uskoo olevansa parempi kuin muut: pitää itseään enkelinä, kertoo samaistuvansa tv-sarjojen hyviksiin, jotka kuolevat alussa, kertoo olevansa "lapsuudenuskossa" eikä pysty ajattelemaan kritinuskon mitään kohtaa mitenkään kriittisesti kun esität jonkun hänen mieltään kenties avartavan kysymyksen, joka liittyy elämän oikeudenmukaisuuteen. Hänelle on tärkeintä olla enkeli. Hän kertoo miten joku on joskus nähnyt hänet enkelinä kuin suurinta tarinaa.
- suhtautuu itseensa marttyyrinä: kertoo elämästään ylpeästi, marttyyrinä; hän on UHRANNUT tämän ja tämän asian esim. avioliittonsa eteen, ja on ylpeä näistä uhrauksistaan. Uhrata-sana toistuu usein. Aivan kuin hän ei olisi toteuttanut iloisesti unelmiaan ja elänyt elämäänsä. Ei. Hän on uhrannut sen.
- mustasukkaisuus, vallanhimo ja sosiaalinen eristäminen: vaatii sinua rooliin, jonka sillä hetkellä itselleen tarvitsee; autat talon pihatöissä hänen pyynnöstään, mutta hän ei esim kutsu syntymäpäiville muiden ihmisten mukana vaan tahtoo alusta asti omistaa sinut, eristää sinut, itselleen. Mustasukkaisuus on ongelma myös hänen parisuhteessaan, ja niinpäin, että hän on mustasukkainen osapuoli. Toisena hetkenä tunnustaa tämän, toisena kieltää voimakkaasti. Eli on ongelma.
- kontrolloimisen halu: ei kunnioita rajojasi kun pyydät häntä vähän himmaamaan kysymyksiään (intiimejä, yksityisiä)vaan jatkaa kontrolloivaa kyselemistään loputtomiin. Vaikka pyydät ja kerrot että haluat rajoja, hän ei niitä kunnioita, vaan kyseleminen jatkuu heti seuraavana päivänä. Hän tahtoo alusta asti tietää sinusta kaiken, millimetrin tarkasti, psykologisista perheasioistakin jotka eivät hänelle kuulu.
Nämä piirteet siis ihan ystävyyssuhteen alussa. Ja joo, ei tullut ystävyyttä siitä sitten Yhden kesän yritin.
Miksi ihmeessä yritit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- uskoo olevansa parempi kuin muut: pitää itseään enkelinä, kertoo samaistuvansa tv-sarjojen hyviksiin, jotka kuolevat alussa, kertoo olevansa "lapsuudenuskossa" eikä pysty ajattelemaan kritinuskon mitään kohtaa mitenkään kriittisesti kun esität jonkun hänen mieltään kenties avartavan kysymyksen, joka liittyy elämän oikeudenmukaisuuteen. Hänelle on tärkeintä olla enkeli. Hän kertoo miten joku on joskus nähnyt hänet enkelinä kuin suurinta tarinaa.
- suhtautuu itseensa marttyyrinä: kertoo elämästään ylpeästi, marttyyrinä; hän on UHRANNUT tämän ja tämän asian esim. avioliittonsa eteen, ja on ylpeä näistä uhrauksistaan. Uhrata-sana toistuu usein. Aivan kuin hän ei olisi toteuttanut iloisesti unelmiaan ja elänyt elämäänsä. Ei. Hän on uhrannut sen.
- mustasukkaisuus, vallanhimo ja sosiaalinen eristäminen: vaatii sinua rooliin, jonka sillä hetkellä itselleen tarvitsee; autat talon pihatöissä hänen pyynnöstään, mutta hän ei esim kutsu syntymäpäiville muiden ihmisten mukana vaan tahtoo alusta asti omistaa sinut, eristää sinut, itselleen. Mustasukkaisuus on ongelma myös hänen parisuhteessaan, ja niinpäin, että hän on mustasukkainen osapuoli. Toisena hetkenä tunnustaa tämän, toisena kieltää voimakkaasti. Eli on ongelma.
- kontrolloimisen halu: ei kunnioita rajojasi kun pyydät häntä vähän himmaamaan kysymyksiään (intiimejä, yksityisiä)vaan jatkaa kontrolloivaa kyselemistään loputtomiin. Vaikka pyydät ja kerrot että haluat rajoja, hän ei niitä kunnioita, vaan kyseleminen jatkuu heti seuraavana päivänä. Hän tahtoo alusta asti tietää sinusta kaiken, millimetrin tarkasti, psykologisista perheasioistakin jotka eivät hänelle kuulu.
Nämä piirteet siis ihan ystävyyssuhteen alussa. Ja joo, ei tullut ystävyyttä siitä sitten Yhden kesän yritin.
Miksi ihmeessä yritit?
Pitkänmatkan muutto, oma yksinäisyys, ja naisen aktiivisuus. Aluksi näin kaiken hyvänä, olen kai optimisti. Asui naapurissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vältä vihervasemmistoa, erittäin kieroa porukkaa, jos haluat eroon saattaa alkaa punainen terrori vainin muodossa
Vasemmistolaisia leimaa mielestäni tyytymättömyys omaan elämään ja toisten elämän kateilu. Sitten niitä ihan moraalittomiakin tekoja perustellaan sillä, että kun "sillä on rahaa, niin siltä saa varastaa." Eli siinä mielessä se poliittinen mielipide kuvaa arvomaailmaa. Toisaalta en kyllä jaksaisi jotain persuja tai kokoomuslaisiakaan.
Ei vtu ootko ihan oikea ihminen etkä trolli? Voitko laittaa lähteen tälle "tiedolle", että vasemmistolaiset ovat moraalittomia, kateellisia varkaita? Minä esimerkiksi olen vassari ja kannatan mm. sitä, että minua hyvätuloisena verotettaisiin enemmän, köyhiä autettaisiin jne. Ja luontoa suojeltaisiin, vaikka se nostaisikin minun kulujani. Ihan kuin olisi enempi niin, että ne mulle kaikki-tyypit äänestää oikeistoa. Joo ja en olisi sun kanssa kaveri.
Voiko suomi pelastaa kaikki somalit?
Aloittajalle sanoisin, että ala arvostaa itseäsi enemmän ja jo lähtökohtaisesti lakkaa yrittämättä ystävyyttä heidän kanssaan, jotka eivät ole vastavuoroisia ja ystävällisiä. Nuo eivät ole mitään mahdottomia pyyntöjä, vaan ihan normaaleja asioita. Jos toinen ei halua olla sinulle vastavuoroinen ja ystävällinen, älä hukkaa aikaasi häneen.
Nörttiporukoissa nuoruuteni viettäneenä sanon, että se, jos joku korostaa olevansa "rationaalinen", "kriittinen" tai "kyseenalaistaja". Oikeasti kukaan ei provosoidu niin helposti ja täysin turhasta kuin itseään rationaalisena yli-ihmisenä pitävä nörtti. Muuten voisi mennä huonosta viihteestä mutta nämä ovat suuttuessaan pahimmillaan todella ilkeitä ja menevät häpeilemättä henkilökohtaisuuksiin. Joskus on tuntunut, etteivät he siinä tilassa taida edes tajuta, mitä suustaan päästävät ja millaisena muut heidät näkevät.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle sanoisin, että ala arvostaa itseäsi enemmän ja jo lähtökohtaisesti lakkaa yrittämättä ystävyyttä heidän kanssaan, jotka eivät ole vastavuoroisia ja ystävällisiä. Nuo eivät ole mitään mahdottomia pyyntöjä, vaan ihan normaaleja asioita. Jos toinen ei halua olla sinulle vastavuoroinen ja ystävällinen, älä hukkaa aikaasi häneen.
Tämä. Periaatteessa yksinkertainen mutta tunnetasolla yllättävän vaikea läksy sisäistää. Ikinä ei kannata yrittää hakea hyväksyntää ja vastavuoroisuutta ihmisiltä, joilta et sitä koskaan tule saamaan. Kun tämän oppii, helpottaa se ihmissuhteiden solmimista huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni puoliso on paras ystävä.
Tällaiset kannattaa kiertää kaukaa
Samaa mieltä. Puolisonsa kanssa bestikset ovat huonoa ystävä- tai kaveriainesta.
Tällaisten kanssa on jatkuvasti kolmas pyörä kun puoliso menee ohi puolisona (tietysti), mutta myös parhaana kaverina. Tunne on sama jos yrittää olla kaverina sellaisen henkilön kanssa, jolla on jo paita ja peppu-ystävyyssuhde. Sitä on aina se, joka on vähän ulkokehällä ja jonka kanssa tehdään asioita sitten kun pääparaskaveri on jossain muualla.
On yksi asia etsiä ystävää, ja hieman toinen etsiä sitä parasta bestistä kaikkiin elämän tilanteisiin. Bestiksen etsijö kohdistaa uuteen tuttavuuteen valtavat odotukset. Helposti tulee pahaa jälkeä.
Epätoivoinen bestiksen etsijä myös haksahtaa herkästi luonnehäiriöisiin ym. hyväksikäyttäjiin. He bongaavat nopeasti hyväksynnänkaipuisen yksinäisen ja osaavat vedellä juuri oikeista naruista. Irti pääseminen tästä kuviosta voikin olla sitten vähän vaikeampaa. On normaalia kaivata ystäviä ja olla innokas tutustumaan ihmisiin mutta samalla kannattaa tiedostaa, että kaikki ihmiset eivät ole ystävyyden arvoisia. Jos joku vaikuttaa jo alussa liian sielunkumppanilta, liian samanhenkiseltä, liian innokkaalta ja liian hurmaantuneelta sinuun, niin silloin kyseessä on mitä todennäköisimmin pelkkä vedätys, jolla saada sinut kiikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on valitettavasti kokemusta siitä, että mukava ystävä on ajan kuluessa alkanut käyttäytyä ikävästi. Puheisiin on hiipinyt vähättelyä, nälvimistä yms. Miten tällaiset tapaukset voisi bongata jo varhain?
En tiedä varhaisuudesta, mutta kiinnittäisin seuraaviin asioihin huomiota:
- miten toinen reagoi, jos kerrot itseäsi kohdanneesta positiivisesta asiasta, työn saralla tai vaikka rakkauselämässä?
- miten hän reagoi, jos kerrot, että jokin tietty ajankohta ei sinulle sovi, koska tapaat kumppania tai toista ystävää, tai sinulla on treffit (mikä näistä nyt itseäsi koskeekin)?
- mikä on reaktio, jos kehut toista ystävääsi jostakin asiasta?
-minä todellakin haluan kuulla, jos ystävällä menee jossain asiassa hyvin. kehun häntä ja iloitsen hänen kanssaan. jos on jotain todella isoa, niin onnittelen vielä kortilla/lahjalla.
-minulle on täysin ok, jos ystävälle ei sovi tapaaminen muun menon vuoksi. mutta haluan kuulla sen ihan suoraan tyyliin "en pääse perjantaina leffaan, olen menossa leenan kanssa teatteriin". siitä en tykkää, jos minulle valehdellaan syystä, miksi tapaaminen ei käy. tulee olo, mistä muusta minulle oltaisiin epärehellisiä. muuta elämää on kaikilla ja siitä pitääkin olla rehellinen. mukava ystävä kyllä ehdottaa toista ajankohtaa leffalle, vaikkei alunperin ehdotettu aika kävisi.
-jos joku kehuu minulle toista ystäväänsä, niin iloitsen ystävän kanssa. kehun itsekin, että onpa ihanaa käytöstä ystävältäsi x. mutta en myöskään ymmärrä, miksi minulle pitäisi hehkuttaa jotain ihmistä todella pitkään, jos ystävällä ei olisi tapana sanoa minullekin jotain positiivista. itselläni ei ole tapana puhua ystävälle juuri muista ystävistäni nimiä enempää.
Ihmiset, jotka sanovat, ettei heiltä saa vaatia ystävällisyyttä, huomaavaisuutta ja vastavuoroisuutta. Nuo ovat täysin normaaleja asioita niin parisuhteessa kuin ystävyyssuhteessa. Se, joka väittää, että on ok olla ystävälle epäystävällinen, välinpitämätön/loukkaava ja yksipuolinen, niin hän ei ole sinun arvoisesi. Kukaan ei kohtele ystävää huonosti, jos oikeasti välittää hänestä.
Jos sinulle tulee kokemus, että toinen ei arvosta sinua. Tämä kokemus on todennäköisesti ihan oikea.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka sanovat, ettei heiltä saa vaatia ystävällisyyttä, huomaavaisuutta ja vastavuoroisuutta. Nuo ovat täysin normaaleja asioita niin parisuhteessa kuin ystävyyssuhteessa. Se, joka väittää, että on ok olla ystävälle epäystävällinen, välinpitämätön/loukkaava ja yksipuolinen, niin hän ei ole sinun arvoisesi. Kukaan ei kohtele ystävää huonosti, jos oikeasti välittää hänestä.
Jos ihminen menee töksäyttämään jotain tällaista suoraan, niin silloin hänellä joko on pahoja puutteita sosiaalisissa taidoissa/oman käytöksen hahmottamisessa tai sitten hän ei ole normaaliälyinen. Mahdollisesti voi olla molempiakin.
Vähän fiksummat hyväksikäyttäjätyypit, jotka hakevat ystävästä omien tarpeiden täyttäjää, eivät koskaan ilmaise alussa noin ronskisti sitä, mitä mieltä oikeasti ovat. Toki hienovaraisemmatkin manipulointikeinot on helppo oppia tunnistamaan, jos riittävän monta hyväksikäyttäjää on ehtinyt osua kohdalle. Manipuloijat ja riistäjät ovat loppujen lopuksi varsin ennalta-arvattavia ja syvimmiltään kaikki toistensa kopioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka sanovat, ettei heiltä saa vaatia ystävällisyyttä, huomaavaisuutta ja vastavuoroisuutta. Nuo ovat täysin normaaleja asioita niin parisuhteessa kuin ystävyyssuhteessa. Se, joka väittää, että on ok olla ystävälle epäystävällinen, välinpitämätön/loukkaava ja yksipuolinen, niin hän ei ole sinun arvoisesi. Kukaan ei kohtele ystävää huonosti, jos oikeasti välittää hänestä.
Jos ihminen menee töksäyttämään jotain tällaista suoraan, niin silloin hänellä joko on pahoja puutteita sosiaalisissa taidoissa/oman käytöksen hahmottamisessa tai sitten hän ei ole normaaliälyinen. Mahdollisesti voi olla molempiakin.
Vähän fiksummat hyväksikäyttäjätyypit, jotka hakevat ystävästä omien tarpeiden täyttäjää, eivät koskaan ilmaise alussa noin ronskisti sitä, mitä mieltä oikeasti ovat. Toki hienovaraisemmatkin manipulointikeinot on helppo oppia tunnistamaan, jos riittävän monta hyväksikäyttäjää on ehtinyt osua kohdalle. Manipuloijat ja riistäjät ovat loppujen lopuksi varsin ennalta-arvattavia ja syvimmiltään kaikki toistensa kopioita.
Haluatko kertoa, mistä piirteistä heidät tunnistaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka sanovat, ettei heiltä saa vaatia ystävällisyyttä, huomaavaisuutta ja vastavuoroisuutta. Nuo ovat täysin normaaleja asioita niin parisuhteessa kuin ystävyyssuhteessa. Se, joka väittää, että on ok olla ystävälle epäystävällinen, välinpitämätön/loukkaava ja yksipuolinen, niin hän ei ole sinun arvoisesi. Kukaan ei kohtele ystävää huonosti, jos oikeasti välittää hänestä.
Jos ihminen menee töksäyttämään jotain tällaista suoraan, niin silloin hänellä joko on pahoja puutteita sosiaalisissa taidoissa/oman käytöksen hahmottamisessa tai sitten hän ei ole normaaliälyinen. Mahdollisesti voi olla molempiakin.
Vähän fiksummat hyväksikäyttäjätyypit, jotka hakevat ystävästä omien tarpeiden täyttäjää, eivät koskaan ilmaise alussa noin ronskisti sitä, mitä mieltä oikeasti ovat. Toki hienovaraisemmatkin manipulointikeinot on helppo oppia tunnistamaan, jos riittävän monta hyväksikäyttäjää on ehtinyt osua kohdalle. Manipuloijat ja riistäjät ovat loppujen lopuksi varsin ennalta-arvattavia ja syvimmiltään kaikki toistensa kopioita.
Haluatko kertoa, mistä piirteistä heidät tunnistaa?
Yksi on ainakin johonkin positiiviseen piirteeseesi vetoaminen ja ikään kuin sen varjolla jonkin palveluksen tms. oikeuttaminen. Siis tähän malliin: "Voi että, onneks sä oot niin hyvä kuuntelija, siis mun on pakko päästä puhumaan tästä tyypistä sulle heti kun nähdään!" tai "Sinä kun olet tuollainen reipas ja aikaansaapa, niin sinähän varmasti voit viedä tämän minunkin pakettini postiin ja jos käyt samalla vilkaisemassa, että muistin varmasti lukita pyöräni."
Toinen on ihan perinteinen marttyyriksi heittäytyminen. "No siis anteeks, mä halusin vain sun parastas! Mä ajattelin, että sulla on varmaan tosi kurja olo ja mä halusin piristää sua! Mä en ihan oikeesti oo mikään paha ihminen, musta tuntuu kauheelta, että sä nyt vihaat mua!"
Kolmas on pahan puhuminen muista siitä lähtökohdasta, että he ajattelisivat sinusta pahaa ja että tämä kertoja itse olisi olevinaan sinun puolellasi. "Mä kuulin tässä yhtenä päivänä, että Jonna ja Mirka puhu susta vähän silleen, no, että ne pitää sua ehkä vähän outona. Mutta mua se ei haittaa, siis se, että vaikka olisitkin vähän outo. Kyllä me voidaan mun puolesta olla kavereita."
Minulle on osunut kohdalle ystävä, joka ei nähnyt omassa käytöksessään mitään vikaa. Hän oli ystävyydessään hyvin yksipuolinen. Erään kerran hän sanoi minulle todella rumasti ja kerroin loukkaantuneeni. Hän ei ymmärtänyt ollenkaan asiaa. Pitkän ajan jälkeen totesi "olen pahoillani, että pahoitit mielesi". Eihän tuo mikään anteeksipyyntö ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka sanovat, ettei heiltä saa vaatia ystävällisyyttä, huomaavaisuutta ja vastavuoroisuutta. Nuo ovat täysin normaaleja asioita niin parisuhteessa kuin ystävyyssuhteessa. Se, joka väittää, että on ok olla ystävälle epäystävällinen, välinpitämätön/loukkaava ja yksipuolinen, niin hän ei ole sinun arvoisesi. Kukaan ei kohtele ystävää huonosti, jos oikeasti välittää hänestä.
Jos ihminen menee töksäyttämään jotain tällaista suoraan, niin silloin hänellä joko on pahoja puutteita sosiaalisissa taidoissa/oman käytöksen hahmottamisessa tai sitten hän ei ole normaaliälyinen. Mahdollisesti voi olla molempiakin.
Vähän fiksummat hyväksikäyttäjätyypit, jotka hakevat ystävästä omien tarpeiden täyttäjää, eivät koskaan ilmaise alussa noin ronskisti sitä, mitä mieltä oikeasti ovat. Toki hienovaraisemmatkin manipulointikeinot on helppo oppia tunnistamaan, jos riittävän monta hyväksikäyttäjää on ehtinyt osua kohdalle. Manipuloijat ja riistäjät ovat loppujen lopuksi varsin ennalta-arvattavia ja syvimmiltään kaikki toistensa kopioita.
Haluatko kertoa, mistä piirteistä heidät tunnistaa?
Yksi on ainakin johonkin positiiviseen piirteeseesi vetoaminen ja ikään kuin sen varjolla jonkin palveluksen tms. oikeuttaminen. Siis tähän malliin: "Voi että, onneks sä oot niin hyvä kuuntelija, siis mun on pakko päästä puhumaan tästä tyypistä sulle heti kun nähdään!" tai "Sinä kun olet tuollainen reipas ja aikaansaapa, niin sinähän varmasti voit viedä tämän minunkin pakettini postiin ja jos käyt samalla vilkaisemassa, että muistin varmasti lukita pyöräni."
Toinen on ihan perinteinen marttyyriksi heittäytyminen. "No siis anteeks, mä halusin vain sun parastas! Mä ajattelin, että sulla on varmaan tosi kurja olo ja mä halusin piristää sua! Mä en ihan oikeesti oo mikään paha ihminen, musta tuntuu kauheelta, että sä nyt vihaat mua!"
Kolmas on pahan puhuminen muista siitä lähtökohdasta, että he ajattelisivat sinusta pahaa ja että tämä kertoja itse olisi olevinaan sinun puolellasi. "Mä kuulin tässä yhtenä päivänä, että Jonna ja Mirka puhu susta vähän silleen, no, että ne pitää sua ehkä vähän outona. Mutta mua se ei haittaa, siis se, että vaikka olisitkin vähän outo. Kyllä me voidaan mun puolesta olla kavereita."
Tuohon ensimmäiseen olen törmännyt. Muka kehuttiin, mutta oikeasti pyydettiin aivan älyttömiä palveluksia. Eikä missään näkynyt, että toinen olisi arvostanut noita piirteitä, joista minua muka kehui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka sanovat, ettei heiltä saa vaatia ystävällisyyttä, huomaavaisuutta ja vastavuoroisuutta. Nuo ovat täysin normaaleja asioita niin parisuhteessa kuin ystävyyssuhteessa. Se, joka väittää, että on ok olla ystävälle epäystävällinen, välinpitämätön/loukkaava ja yksipuolinen, niin hän ei ole sinun arvoisesi. Kukaan ei kohtele ystävää huonosti, jos oikeasti välittää hänestä.
Jos ihminen menee töksäyttämään jotain tällaista suoraan, niin silloin hänellä joko on pahoja puutteita sosiaalisissa taidoissa/oman käytöksen hahmottamisessa tai sitten hän ei ole normaaliälyinen. Mahdollisesti voi olla molempiakin.
Vähän fiksummat hyväksikäyttäjätyypit, jotka hakevat ystävästä omien tarpeiden täyttäjää, eivät koskaan ilmaise alussa noin ronskisti sitä, mitä mieltä oikeasti ovat. Toki hienovaraisemmatkin manipulointikeinot on helppo oppia tunnistamaan, jos riittävän monta hyväksikäyttäjää on ehtinyt osua kohdalle. Manipuloijat ja riistäjät ovat loppujen lopuksi varsin ennalta-arvattavia ja syvimmiltään kaikki toistensa kopioita.
Haluatko kertoa, mistä piirteistä heidät tunnistaa?
Yksi on ainakin johonkin positiiviseen piirteeseesi vetoaminen ja ikään kuin sen varjolla jonkin palveluksen tms. oikeuttaminen. Siis tähän malliin: "Voi että, onneks sä oot niin hyvä kuuntelija, siis mun on pakko päästä puhumaan tästä tyypistä sulle heti kun nähdään!" tai "Sinä kun olet tuollainen reipas ja aikaansaapa, niin sinähän varmasti voit viedä tämän minunkin pakettini postiin ja jos käyt samalla vilkaisemassa, että muistin varmasti lukita pyöräni."
Toinen on ihan perinteinen marttyyriksi heittäytyminen. "No siis anteeks, mä halusin vain sun parastas! Mä ajattelin, että sulla on varmaan tosi kurja olo ja mä halusin piristää sua! Mä en ihan oikeesti oo mikään paha ihminen, musta tuntuu kauheelta, että sä nyt vihaat mua!"
Kolmas on pahan puhuminen muista siitä lähtökohdasta, että he ajattelisivat sinusta pahaa ja että tämä kertoja itse olisi olevinaan sinun puolellasi. "Mä kuulin tässä yhtenä päivänä, että Jonna ja Mirka puhu susta vähän silleen, no, että ne pitää sua ehkä vähän outona. Mutta mua se ei haittaa, siis se, että vaikka olisitkin vähän outo. Kyllä me voidaan mun puolesta olla kavereita."
Tuohon ensimmäiseen olen törmännyt. Muka kehuttiin, mutta oikeasti pyydettiin aivan älyttömiä palveluksia. Eikä missään näkynyt, että toinen olisi arvostanut noita piirteitä, joista minua muka kehui.
Plus eivät itse ole valmiita auttamaan/tukemaan sinua vastavuoroisesti. Kun tästä erään kerran sanoin tällaiselle "ystävälle", hän suorastaan loukkaantui. "Et sä voi vaatia multa, että mä kuuntelisin sun suurta kriisiäsi, vaikka sä ootkin ollut mun tukena vastaavassa tilanteessa." Oli kyllä melkoinen isku päin näköä.
Ei ystäviä etsitä, he tulevat elämääsi jos ovat tullakseen virheineen kaikkineen.
Ongelma on vain osittain ystävissä. Osittain siinä, että meitä viehättävät ne asiat mitkä viehättävät. Eli samantyyppiset kuviot ja ominaisuudet viehättävät meitä ihmisestä toiseen.
Jos koet, että menneisyydessä on ollut paljon epäterveitä ihmissuhteita, niin kannattaa ottaa selvää läheisriippuvuudesta. Siihen paneutumalla oppii näkemään omassa elämässään kuvioita, joita ei aiemmin nähnyt. Niitä voi kyllä muuttaa ajan kanssa, mutta ensin ne on tiedostettava.
Sen myötä elämä muuttuu kivemmaksi ja terverajaisemmaksi.
Onnea matkaan.
Tasa-arvoinen ja toisen ihmisarvon kunnioitus on ystävyydessä tärkeintä.Älä anna kenenkään kävellä ylitsesi! Itsellä oli 'ystävä' joka halusi aina päättää missä ravintolassa ja milloin syödään ja jopa kontrolloida keskusteluita;ei suvainnut toisenlaisia mielipiteitä ja itse oli omasta mielestään aina kiistatta oikeassa.Toksinen suhde aiheuttaa henkistä pahoinvointia ja vähitellen kuristaa ystävyyden kuoliaaksi.Abraham Linkoln tokaissut:parempi olla yksin kuin huonossa seurassa
- uskoo olevansa parempi kuin muut: pitää itseään enkelinä, kertoo samaistuvansa tv-sarjojen hyviksiin, jotka kuolevat alussa, kertoo olevansa "lapsuudenuskossa" eikä pysty ajattelemaan kritinuskon mitään kohtaa mitenkään kriittisesti kun esität jonkun hänen mieltään kenties avartavan kysymyksen, joka liittyy elämän oikeudenmukaisuuteen. Hänelle on tärkeintä olla enkeli. Hän kertoo miten joku on joskus nähnyt hänet enkelinä kuin suurinta tarinaa.
- suhtautuu itseensa marttyyrinä: kertoo elämästään ylpeästi, marttyyrinä; hän on UHRANNUT tämän ja tämän asian esim. avioliittonsa eteen, ja on ylpeä näistä uhrauksistaan. Uhrata-sana toistuu usein. Aivan kuin hän ei olisi toteuttanut iloisesti unelmiaan ja elänyt elämäänsä. Ei. Hän on uhrannut sen.
- mustasukkaisuus, vallanhimo ja sosiaalinen eristäminen: vaatii sinua rooliin, jonka sillä hetkellä itselleen tarvitsee; autat talon pihatöissä hänen pyynnöstään, mutta hän ei esim kutsu syntymäpäiville muiden ihmisten mukana vaan tahtoo alusta asti omistaa sinut, eristää sinut, itselleen. Mustasukkaisuus on ongelma myös hänen parisuhteessaan, ja niinpäin, että hän on mustasukkainen osapuoli. Toisena hetkenä tunnustaa tämän, toisena kieltää voimakkaasti. Eli on ongelma.
- kontrolloimisen halu: ei kunnioita rajojasi kun pyydät häntä vähän himmaamaan kysymyksiään (intiimejä, yksityisiä)vaan jatkaa kontrolloivaa kyselemistään loputtomiin. Vaikka pyydät ja kerrot että haluat rajoja, hän ei niitä kunnioita, vaan kyseleminen jatkuu heti seuraavana päivänä. Hän tahtoo alusta asti tietää sinusta kaiken, millimetrin tarkasti, psykologisista perheasioistakin jotka eivät hänelle kuulu.
Nämä piirteet siis ihan ystävyyssuhteen alussa. Ja joo, ei tullut ystävyyttä siitä sitten Yhden kesän yritin.