Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitkä ovat ystävää etsiessä varoitusmerkit, joita ei kannata sivuuttaa?
Mulla on taustallani useampikin huono ystävyyssuhde, jossa olen tullut todella kaltoinkohdelluksi ja usein myös vielä hylätyksi tuon kaiken päälle. Haluaisin välttää tämän vastaisuudessa. Millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota jo tutustumisvaiheessa tai kaverustuessa? Ystävyys toki tulee myöhemmin ajan kanssa, mutta en haluaisi viritellä ystävyyttä ihmisen kanssa, jonka kanssa homma ei tule toimimaan.
Tässä asioita, joita ystävältä kaipaisin: tasapainoisuus, ystävällisyys, vastavuoroisuus ja vakaus. En kaipaa ystävältä tunne-elämän draamaa ja ailahtelua, vaan arvostan tasaisuutta. Jos ihminen kaipaa jatkuvasti jotain menoa, jännitystä ja uusia kontakteja, niin en ole hänelle sopiva tyyppi. Itse arvostan mieluummin rauhaa ja muutamaa pitkäaikaista ystävää. Arvostan luotettavuutta ja sitä, että ystävyys säilyisi eri elämäntilanteissa. Aina ei tarvitse olla näkemässä/pitämässä yhteyttä, mutta jos kaikki muu menee jatkuvasti ohitseni, niin en koe oloani silloin ystävälle tärkeäksi.
Tältä palstalta löytyy myös hyviä oivalluksia, joten ajattelin kysyä täältä neuvoa tähän asiaan. Haluaisin vastaisuudessa löytää itselleni paremmin sopivia ystäviä. :)
Kommentit (433)
Jos pyrkii yhtään useammin kuin yhden satunnaisen kerran hyötymään sinusta jotenkin ilman vastavuoroisuutta.
Jotkut ovat valitettavadti niitä jotka etdii oikein ihmisiä joista voi jotenkin itse hyötyä edes hiukan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna tuttavuudelle rauhassa aikaa. Ihan ensi alkuun, älä paljasta kaikkein yksityisimpiä asioitasi. Kun ajan myötä tutustutte, niin silloin alat huomaamaan, millainen olo sinulla tulee kun olet tuon ystävän kanssa tai jälkikäteen miltä tuntuu. Se kertoo paljon. Jos esimerkiksi tuntuu, että on jostain syystä varottava sanomisiaan, niin ainakaan kovin tiiviisti ei kannata olla tekemisissä. Se olisi liian uuvuttavaa. Silloin riittää kaukaisempi kaveruus.
Kuuntele ensin miten puhuu muista ihmisistä. Jatkuva toisten arvosteleminen kuluttaa kuuntelijaa. Lisäksi ja tässä asian pointti, puhuu ihan varmasti sinustakin ikävästi selän takana.
Vakavat mt-ongelmat, epävakaa persoonallisuushäiriö, narsismiin viittava käytös. Autismi, jos ei siedä tunnekylmyyttä, luennointia ja empatian vähyyttä. Kuten jo edellä mainittu, kiinnitä huomiota siihen minkälainen olo sulle jää tapaamisen jälkeen. Miltä kehossa tuntui, pystyitkö olemaan oma itsesi, kuunteliko toinen sinua, vai käytettiinkö sinua terapeuttina vaikka vasta tapasitte? Haukkuko ihminen sinulle eksät ja vanhat kaverit? Onko ihminen läsnä tilanteessa vai tuntuuko että on vain omassa päässään jossain kaukana? Liika ujous ja miellyttämishalu voi olla myös ongelma.
Lisäisin vielä piikittelevä ja sinua alentava huumori. Ei sovi aikuisen käytökseen, ja on punainen lippu. Voi kertoa ikätasoa lapsekkaammasta ihmisestä, jolta puuttuu tunnetaitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkeruus ja kateus.
Jos koko ajan keskittyy vertailemaan.
Näitä kartan kuin ruttoa.
Ovat raskaita ihmisiä.
Listasit oikeita asioita, miksi näin ei ole ollut aiemmin? Mistä syistä sinulla on ollut huonoja ystävyyssuhteita?
Lyhyt vastaus kysymykseesi: jos toinen puhuu vain itsestään ja omista asioista suhde ei ole tasaveroinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä taitaa olla taas eräskin tuttu minua haukkumassa. Pakko olla tekemisissä puolisojen takia. Kyllä se tästä. Emmehän me toisiamme arvosta, mutta ei sitä täällä tarvitse julistaa😇
Ovatko uskovat ihmiset empaattisempia ja avarasydämisempiä ystäviä. Tai edes rehellisempiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ala pelätä ystäviä. Enkä ihmisiä. Vähennän näkemisiä, jos käy raskaaksi. Niin se toimii.
Kontrollinhalu ja takertuminen. Vaatimukset, mustasukkaisuus,selitysten vaatiminen. Laskeminen kuka otti yhteyttä ja kenen vuoro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kontrollinhalu ja takertuminen. Vaatimukset, mustasukkaisuus,selitysten vaatiminen. Laskeminen kuka otti yhteyttä ja kenen vuoro.
Tämä!
Opettele tunnistamaan narsisti mahdollisimman nopeasti. Sellaiseen kun jäät kiinni, niin on vaikea päästä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettele tunnistamaan narsisti mahdollisimman nopeasti. Sellaiseen kun jäät kiinni, niin on vaikea päästä eroon.
Miten niin on vaikea päästä eroon? Uhkailevatko? Käyvät väkivaltaisiksi? Ystävät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ovat läheisimmät nuoruudenystävät jääneet fb-kavereiksi ja osaa tavannutkin, osa jopa ala-asteelta. Olen jo myöh. keski-iässä. Mutta uusissa ystävissä kiinnitän (jatkossa) huomiota;
- taloudelliseen epätasapainoon
- unelmien toteuttamisen epätasapainoon (lapset, omaisuus jne.),
sillä tässä iässä sitä elämää kelataan jo, pohditaan, mitä on tullut tehtyä ja saavutettua. Äkisti ystävystyin erään neidon kanssa, joka tahtoi myös asumaan vanhaan sukutaloonsa, ja alkoi kadehtia maatilamme paikkaa, taloa, omaisuuttani, ja jopa äksyillä hallissa olevan (toistaiseksi vielä isäni omaisuuden) ostamisesta/ itselleen varaamisesta. Aivan kummeksuin tilannetta. Samoin lapset/ lapsettomuus tai vapaus = sinkkuus/ kamala avioliitto jonkun juopon kanssa voivat aiheuttaa kateutta.
Kateudessa piilee itselleni se tärkein hälytysmerkki. Ystävä on niin vahva oman elämänsä kanssa, ettei kadehdi minua. Hän on rakentanut elämänsä juuri sellaiseksi kuin on halunnutkin, eikä kadehdi esim sitä että olen lapseton sinkku, jos tahtoisi itsekin olla.
Se on 50+ iässä niin, että ne ihmiset, jotka ovat työllään saavuttaneet unelmansa, kohtaavat ihmiset, jotka ovat rakennelleet saman ajan pilvilinnoja, hommasta ei tule yhtään mitään.Hyvin sanoitettu! Lisäisin myös listaani sen, että ahkerat ja unelmiaan tavoittelevat ihmiset ovat erilaisia kuin päiväuneksijat. Nämä haaveilijat eivät pääse tavoitteisiinsa asti, kun eivät viitsi nähdä vaivaa. Sitten kadehditaan, kun toisella on jotain kovalla työllä saatua. Kukaan ei kuitenkaan kadehdi sitä, miten toinen on joutunut ahkeroimaan nuo asiat saadakseen. Pysyisin siis kateuteen taipuvaisista kaukana.
Kiitos :) Kateus ja negatiivisuus kulkevat käsi kädessä, luova ilo ja hulluus toisessa :D Pysytään kateuteen taipuvaisista kaukana siksikin, että kadehtija käyttää elämänsä toisten ihmisten kadehtimiseen sen sijaan, että suunnittelisi, työstäisi & eläisi täysillä omaa elämäänsä.
Valitettavasti ainakin Suomessa suurin osa ihmisistä tuntuu olevan näitä ilkeileviä kadehtijoita.
Yksin tai seurassa, aina paska haisee. 🙃
Jos tuntuu, että kaikki ympärillä ovat tyhmiä tyyppejä, vika löytyy yleensä peiliin katsomalla.Sä ainakin kuulut näihin.
Ihan miten haluat. Suosittelen itsereflektiota ihan jokaiselle, pääsee varmemmin eteenpäin kuin muita osoittelemalla. Oman kokemukseni mukaan kannustavia, positiivisia ihmisiä löytyy Suomesta ihan yhtä lailla kuin muualtakin.
Löytyy, mutta ovat ääriharvinaisia kuin timantit.
"me ei olla enää väleissä ton (yhteisen tuttavan) kanssa", ja näitä löytyi lopulta ainakin 3-4 kunnes päädyin itsekin samaan kategoriaan.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko uskovat ihmiset empaattisempia ja avarasydämisempiä ystäviä. Tai edes rehellisempiä?
Eivät, varsinkin eri suunnataiset yhteisöt yleensä pitävät oman uskontokunnan ihmisiä parempina ja toiset ovat sitten niitä joita voi kohdella huonommin. Poikkeuksiakin on mutta enemmistö ja yhteisön paine vaikuttaa. Tästä on varsin paljon kokemusta työ- ja koulupiireistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele tunnistamaan narsisti mahdollisimman nopeasti. Sellaiseen kun jäät kiinni, niin on vaikea päästä eroon.
Miten niin on vaikea päästä eroon? Uhkailevatko? Käyvät väkivaltaisiksi? Ystävät?
Narskut vaistoavat läheisriippuvaisuuteen taipuvaiset ja/tai heikon itsetunnon omaavat ihmiset ja heihin tarttuvat. Ensin antavat kaikkea ihanaa ja positiivista, sitten on hankalaa kun kuuma muuttu kylmäksi, ja toisella ei ole voimia tai rohkeutta karistaa kannoilta.
Kyllä, henkistä väkivaltaa monella eri tavalla. Oikeasti ystävyydestä ei tietenkään ole kyse, vaan sairaasta valtapelistä.
Pari huomiota:
1. "Etsin vakaata luonnetta". Ihmisen psyyke ei ole staattinen vakio, vaan se on yhtäältä pysyvä ja säännönmukainen, mutta toisaalta myös muuttuva ja kehittyvä. Persoonallisuus voi muuttua vuosien ja vuosikymmenten saatossa, vaikka muutokset ovat usein hitaita. Vaikka perusluonne säilyykin usein samana, elämänkokemukset, ympäristö ja kasvu muokkaavat psyykettä jatkuvasti. Naisilla menopaussi voi muokata psyykettä rajustikin.
2. Minkälainen ystävä olet itse? Oman narsismin prosessointi on äärimmäisen tärkeää, toki työlästä ja kestää vuosikymmeniä, mutta se on avain parempaan itsetuntemukseen, terveempiin ihmissuhteisiin ja henkiseen hyvinvointiin. Narsistiset piirteet, jos niitä ei tiedosta (anti-introspektiivinen persoona), voivat aiheuttaa tuhoa sekä itselle että läheisille. Prosessoimaton narsismi, olipa kyseessä ohut- tai paksunahkainen, johtaa pinnallisiin ihmissuhteisiin, joissa toista käytetään vain omien tarpeiden tyydyttämiseen.
Alue: Aihe vapaa
Läheisriippuvuus on ongelma jo itsessään.Jos haluaa niin kovasti ystävyyttä että mukautuu kaikessa toisen tahtoon niin lopulta suhde vinoutuu ja muuttuu epäterveeksi-toinen alkaa käyttää hyväkseen pönkittääkseen omaa harhaista ylemmyydentuntoaan-eikä silloin enää itse viihdy sellaisessa seurassa.