Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.
Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?
Kommentit (1313)
Vierailija kirjoitti:
Erikoisia väitteitä täällä. Ei todellakaan kirjat ole kiellettyjä vanhoillislestadiolaisissa perheissä, päinvastoin. Moni lukee todella paljon ikään katsomatta.
Hyvä jos tällainen kokemus on sinulla, mutta ei se sulje toisenlaisia kokemuksia pois. Oikeastaan mitään ei ole saanut lukea.
Tuli muutama vuosi sama asia esiin, kun työpaikalla oli VL, joka otti kantaa kirjojen sopivuuteen. Mikään kirja ei tuntunut olevan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoisia väitteitä täällä. Ei todellakaan kirjat ole kiellettyjä vanhoillislestadiolaisissa perheissä, päinvastoin. Moni lukee todella paljon ikään katsomatta.
Hyvä jos tällainen kokemus on sinulla, mutta ei se sulje toisenlaisia kokemuksia pois. Oikeastaan mitään ei ole saanut lukea.
Tuli muutama vuosi sama asia esiin, kun työpaikalla oli VL, joka otti kantaa kirjojen sopivuuteen. Mikään kirja ei tuntunut olevan ok.
Vielä oudompaa. Oletko nyt varma, että asia liittyi mitenkään uskontoon? Vl-väellä ei ole tapana uskontonsa pohjalta arvioida työkavereiden makua tai tottumuksia.
Kyse ei ole mistään yksittäisestä henkilöstä vaan koko yhteisöstä. Kirjojen lukeminen, oli kyseessä lasten tai aikuisten kirjat, kaunokirjallisuus, runous, dekkarit, muistelmat ym. ei kuulu välteltäviin tai kiellettyihin asioihin.
Eri ihmiset lukevat eri tavoin kuten muutkin ihmiset. Kaikki ei lue, osa lukee valtavasti. Perheissä on eroja, mutta yleisesti ottaen lukemista pidetään hyvänä harrastuksena. Osa opettaa kirjallisuutta kouluissa ja yliopistoissa. Toiset kirjoittavat itse kirjoja.
Viestejä alkoi jälleen poistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
ala-aste ikäisenä osasit arvioia mikä kirja kannattaa jättää väliin ? Minä luin mikä kiinnosti....
Totta, ei ala-aste ikäiset arvioi mikä on sopivaa, vaan menevät sen perässä mikä kiinnostaa.
Eli siinäkin oli värikynää, onko viesti siis muultakaan osin luotettava?
miksei olisi ? jos lapselle opetetaan asioita, miksei herkempi lapsi mieti onko tämä hyväksi. Esim Aku Ankan lukeminen oli kielletty 1970-luvulla joissakin vasuriperheissä. Syynä oli muistaakseni, että kaikki olivat laiskoja tai jotain muuta höpöä. Tämä siis vanhempieni kertomaa
Täyttä potaskaa. Terveisiä 70-luvun vasuriperheestä, jossa Aku Ankkaa luki koko perhe
Kirjoitin joissakin perheissä. Sinun perheestä en kirjoittanut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
ala-aste ikäisenä osasit arvioia mikä kirja kannattaa jättää väliin ? Minä luin mikä kiinnosti....
Totta, ei ala-aste ikäiset arvioi mikä on sopivaa, vaan menevät sen perässä mikä kiinnostaa.
Eli siinäkin oli värikynää, onko viesti siis muultakaan osin luotettava?
Öö, mitä epäuskottavaa siinä on? Ihan kirjastossa käymällä ja lukemalla erilaisia kirjoja lapset oppivat valitsemaan itselleen mieluisia ja sopivia kirjoja. En ole vl.
Mieluisia ehkä, mutta ei välttämättä sopivia, ja varsinkaan uskovaiselle sopivia😉
Harvoin lastenkirjojen osastolla on kirjoja, jotka ei sovi lapsille. Jos on jonkun uskontoon sopimattomia, eiköhän lukutaitoinen lapsi osaa arvioida, mitä sopii kotiin lainata.
Noita- jutut esim kiellettyjä.
Sarjakuvat haluttiin jossain vaiheessa kirjastoista pois. Olisko ollut kiihkeä 1970-luku ? Aku Ankassa Roope on kolonialisti, ulkomailla asui villejä, Hannu Hanhi oli loisija jne. Tuollaista vanhempani muistelivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo palstan muita keskusteluja, niissä saa näköjään käyttää millaista kieltä tahansa vaikka ammatteihin, ulkonäköön, julkkiksiin liittyen ilman pelkoa keskustelun poistamisesta. Onko tämä moderaattori vl?
Tuskin moderaattori on VL, mutta tällä palstalla päivystää aamusta iltaan eräs VL. En ymmärrä, miten hän voi olla aina paikalla, kukaan muu tuskin on yhtä aktiivisesti palstalla.
Mistä hänet tunnistaa, mitä on tänään kirjoitellut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoisia väitteitä täällä. Ei todellakaan kirjat ole kiellettyjä vanhoillislestadiolaisissa perheissä, päinvastoin. Moni lukee todella paljon ikään katsomatta.
Hyvä jos tällainen kokemus on sinulla, mutta ei se sulje toisenlaisia kokemuksia pois. Oikeastaan mitään ei ole saanut lukea.
Tuli muutama vuosi sama asia esiin, kun työpaikalla oli VL, joka otti kantaa kirjojen sopivuuteen. Mikään kirja ei tuntunut olevan ok.
Vielä oudompaa. Oletko nyt varma, että asia liittyi mitenkään uskontoon? Vl-väellä ei ole tapana uskontonsa pohjalta arvioida työkavereiden makua tai tottumuksia.
Kyse ei ole mistään yksittäisestä henkilöstä vaan koko yhteisöstä. Kirjojen lukeminen, oli kyseessä lasten tai aikuisten kirjat, kaunokirjallisuus, runous, dekkarit, muistelmat ym. ei kuulu välteltäviin tai kiellettyihin asioihin.
Eri ihmiset lukevat eri tavoin kuten muutkin ihmiset. Kaikki ei lue, osa lukee valtavasti. Perheissä on eroja, mutta yleisesti ottaen lukemista pidetään hyvänä harrastuksena. Osa opettaa kirjallisuutta kouluissa ja yliopistoissa. Toiset kirjoittavat itse kirjoja.Ei ollut edes työkaverien kirjojen arvioinnista, vaan siitä millaisia kirjoja yleensä voi lukea tai laittaa myyntiin.
Tietyntyyppiset kirjat oli hänestä sopimattomia aiheesta riippumatta.
Ei jäänyt epäselvyyttä mistä suhtautuminen johtui, kun avautui ja haukkui vääräuskoiset. Ei tosin käyttänyt tuota sanaa, mutta hänen mielipide tuli selväksi, eli kyseisten kirjojen lukijat on alinta pohjasakkaa.
Ihan tavallisista kirjoista oli kyse, ei mistään rivoista.
Tuo on vähän kuin joku ei-vl haukkuisi kirjoja ja pitäisi niiden lukijoita pohjasakkana. Ei liity kyllä uskontoon vaan henkilöön itseensä.
Koko kertomus kuulostaa erilliselle, kun vl:t tyypillisesti välttelee uskontoon liittyviä kommentteja töissä. Itselläni kokemusta monista vl-taustaisista työelämässä ja ovat heistä moni keskustelee mielellään kirjoista ja lukemisesta.
Joka tapauksessa tämä kirjajankkaus on ihan turhaa, koska vanhoillislestadiolaisuuteen ei kuulu kirjojen lukemisen tuomitseminen.
Moni vl tosiaan itse elää tavalla tai toisella kirjojen maailmassa ammatillisestikin ja lapset lukevat vähintään yhtä paljon kuin muut lapset. Se, että sinulla on ollut toisenlainen työkaveri ei sitä muuta ihan kuten valtaväestöön kuuluva kirjoihin negatiivisesti suhtautuva ei kerro kokonaisen ihmisryhmän näkemyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo palstan muita keskusteluja, niissä saa näköjään käyttää millaista kieltä tahansa vaikka ammatteihin, ulkonäköön, julkkiksiin liittyen ilman pelkoa keskustelun poistamisesta. Onko tämä moderaattori vl?
Tuskin moderaattori on VL, mutta tällä palstalla päivystää aamusta iltaan eräs VL. En ymmärrä, miten hän voi olla aina paikalla, kukaan muu tuskin on yhtä aktiivisesti palstalla.
Mistä hänet tunnistaa, mitä on tänään kirjoitellut?
Tekopyhyydestä. Kirjoittaja X ei ole Vl, ei saa muistella vanhoja asoita, jumalaton-sanasta jne. Hän kirjoittelee tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Sarjakuvat haluttiin jossain vaiheessa kirjastoista pois. Olisko ollut kiihkeä 1970-luku ? Aku Ankassa Roope on kolonialisti, ulkomailla asui villejä, Hannu Hanhi oli loisija jne. Tuollaista vanhempani muistelivat.
Osoittaa taas, että meidän kaikkien vanhemmat on samanlaisia kuin muutkin. Muistavat asiat miten muistavat, joskus värikynää käyttäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoisia väitteitä täällä. Ei todellakaan kirjat ole kiellettyjä vanhoillislestadiolaisissa perheissä, päinvastoin. Moni lukee todella paljon ikään katsomatta.
Hyvä jos tällainen kokemus on sinulla, mutta ei se sulje toisenlaisia kokemuksia pois. Oikeastaan mitään ei ole saanut lukea.
Tuli muutama vuosi sama asia esiin, kun työpaikalla oli VL, joka otti kantaa kirjojen sopivuuteen. Mikään kirja ei tuntunut olevan ok.
Vielä oudompaa. Oletko nyt varma, että asia liittyi mitenkään uskontoon? Vl-väellä ei ole tapana uskontonsa pohjalta arvioida työkavereiden makua tai tottumuksia.
Kyse ei ole mistään yksittäisestä henkilöstä vaan koko yhteisöstä. Kirjojen lukeminen, oli kyseessä lasten tai aikuisten kirjat, kaunokirjallisuus, runous, dekkarit, muistelmat ym. ei kuulu välteltäviin tai kiellettyihin asioihin.
Eri ihmiset lukevat eri tavoin kuten muutkin ihmiset. Kaikki ei lue, osa lukee valtavasti. Perheissä on eroja, mutta yleisesti ottaen lukemista pidetään hyvänä harrastuksena. Osa opettaa kirjallisuutta kouluissa ja yliopistoissa. Toiset kirjoittavat itse kirjoja.Ei ollut edes työkaverien kirjojen arvioinnista, vaan siitä millaisia kirjoja yleensä voi lukea tai laittaa myyntiin.
Tietyntyyppiset kirjat oli hänestä sopimattomia aiheesta riippumatta.
Ei jäänyt epäselvyyttä mistä suhtautuminen johtui, kun avautui ja haukkui vääräuskoiset. Ei tosin käyttänyt tuota sanaa, mutta hänen mielipide tuli selväksi, eli kyseisten kirjojen lukijat on alinta pohjasakkaa.
Ihan tavallisista kirjoista oli kyse, ei mistään rivoista.
Tuo on vähän kuin joku ei-vl haukkuisi kirjoja ja pitäisi niiden lukijoita pohjasakkana. Ei liity kyllä uskontoon vaan henkilöön itseensä.
Koko kertomus kuulostaa erilliselle, kun vl:t tyypillisesti välttelee uskontoon liittyviä kommentteja töissä. Itselläni kokemusta monista vl-taustaisista työelämässä ja ovat heistä moni keskustelee mielellään kirjoista ja lukemisesta.
Joka tapauksessa tämä kirjajankkaus on ihan turhaa, koska vanhoillislestadiolaisuuteen ei kuulu kirjojen lukemisen tuomitseminen.
Moni vl tosiaan itse elää tavalla tai toisella kirjojen maailmassa ammatillisestikin ja lapset lukevat vähintään yhtä paljon kuin muut lapset. Se, että sinulla on ollut toisenlainen työkaveri ei sitä muuta ihan kuten valtaväestöön kuuluva kirjoihin negatiivisesti suhtautuva ei kerro kokonaisen ihmisryhmän näkemyksiä.
Moni vl ?? Lukea voi, mutta tietyt kirjat ovat sopimattomia. Enkä nyt tarkoita ainoastaan veeälliä. Jos kirjan nimi olisi Pikku-Demoni etsii kotia, ei moni muukaan johonkin liikkeeseen kuuluva antaisi lukea kirjaa 😉 Kiihkeimmillä olisi pelko, että kodin valtaavat demonit 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
ala-aste ikäisenä osasit arvioia mikä kirja kannattaa jättää väliin ? Minä luin mikä kiinnosti....
Totta, ei ala-aste ikäiset arvioi mikä on sopivaa, vaan menevät sen perässä mikä kiinnostaa.
Eli siinäkin oli värikynää, onko viesti siis muultakaan osin luotettava?
miksei olisi ? jos lapselle opetetaan asioita, miksei herkempi lapsi mieti onko tämä hyväksi. Esim Aku Ankan lukeminen oli kielletty 1970-luvulla joissakin vasuriperheissä. Syynä oli muistaakseni, että kaikki olivat laiskoja tai jotain muuta höpöä. Tämä siis vanhempieni kertomaa
Täyttä potaskaa. Terveisiä 70-luvun vasuriperheestä, jossa Aku Ankkaa luki koko perhe
Ei ole. Tuohon otettiin tueksi jokin Marxin teoria. Perheesi ei ollut valveutunut 🤭 missä oli perheen luokkatietoisuus 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoisia väitteitä täällä. Ei todellakaan kirjat ole kiellettyjä vanhoillislestadiolaisissa perheissä, päinvastoin. Moni lukee todella paljon ikään katsomatta.
Hyvä jos tällainen kokemus on sinulla, mutta ei se sulje toisenlaisia kokemuksia pois. Oikeastaan mitään ei ole saanut lukea.
Tuli muutama vuosi sama asia esiin, kun työpaikalla oli VL, joka otti kantaa kirjojen sopivuuteen. Mikään kirja ei tuntunut olevan ok.
Vielä oudompaa. Oletko nyt varma, että asia liittyi mitenkään uskontoon? Vl-väellä ei ole tapana uskontonsa pohjalta arvioida työkavereiden makua tai tottumuksia.
Kyse ei ole mistään yksittäisestä henkilöstä vaan koko yhteisöstä. Kirjojen lukeminen, oli kyseessä lasten tai aikuisten kirjat, kaunokirjallisuus, runous, dekkarit, muistelmat ym. ei kuulu välteltäviin tai kiellettyihin asioihin.
Eri ihmiset lukevat eri tavoin kuten muutkin ihmiset. Kaikki ei lue, osa lukee valtavasti. Perheissä on eroja, mutta yleisesti ottaen lukemista pidetään hyvänä harrastuksena. Osa opettaa kirjallisuutta kouluissa ja yliopistoissa. Toiset kirjoittavat itse kirjoja.Ei ollut edes työkaverien kirjojen arvioinnista, vaan siitä millaisia kirjoja yleensä voi lukea tai laittaa myyntiin.
Tietyntyyppiset kirjat oli hänestä sopimattomia aiheesta riippumatta.
Ei jäänyt epäselvyyttä mistä suhtautuminen johtui, kun avautui ja haukkui vääräuskoiset. Ei tosin käyttänyt tuota sanaa, mutta hänen mielipide tuli selväksi, eli kyseisten kirjojen lukijat on alinta pohjasakkaa.
Ihan tavallisista kirjoista oli kyse, ei mistään rivoista.
Tuo on vähän kuin joku ei-vl haukkuisi kirjoja ja pitäisi niiden lukijoita pohjasakkana. Ei liity kyllä uskontoon vaan henkilöön itseensä.
Koko kertomus kuulostaa erilliselle, kun vl:t tyypillisesti välttelee uskontoon liittyviä kommentteja töissä. Itselläni kokemusta monista vl-taustaisista työelämässä ja ovat heistä moni keskustelee mielellään kirjoista ja lukemisesta.
Joka tapauksessa tämä kirjajankkaus on ihan turhaa, koska vanhoillislestadiolaisuuteen ei kuulu kirjojen lukemisen tuomitseminen.
Moni vl tosiaan itse elää tavalla tai toisella kirjojen maailmassa ammatillisestikin ja lapset lukevat vähintään yhtä paljon kuin muut lapset. Se, että sinulla on ollut toisenlainen työkaveri ei sitä muuta ihan kuten valtaväestöön kuuluva kirjoihin negatiivisesti suhtautuva ei kerro kokonaisen ihmisryhmän näkemyksiä.
Ei siis jäänyt epäselväksi, että johtui uskonnollisesta suuntautumisesta😉
Varmaan ymmärrät, ettei liity henkilöön itseen, jos syyt ovat uskonnolliset?
Ihan samoin kun hän ei hyväksy ehkäisyä, myös se on lähtöisin opetuksesta, kuten suhtautuminen vääränlaisiin kirjoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjakuvat haluttiin jossain vaiheessa kirjastoista pois. Olisko ollut kiihkeä 1970-luku ? Aku Ankassa Roope on kolonialisti, ulkomailla asui villejä, Hannu Hanhi oli loisija jne. Tuollaista vanhempani muistelivat.
Osoittaa taas, että meidän kaikkien vanhemmat on samanlaisia kuin muutkin. Muistavat asiat miten muistavat, joskus värikynää käyttäen.
Nuo asiat voi tarkistaa netistä. Vanhempani eivät väritä asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
ala-aste ikäisenä osasit arvioia mikä kirja kannattaa jättää väliin ? Minä luin mikä kiinnosti....
Totta, ei ala-aste ikäiset arvioi mikä on sopivaa, vaan menevät sen perässä mikä kiinnostaa.
Eli siinäkin oli värikynää, onko viesti siis muultakaan osin luotettava?
miksei olisi ? jos lapselle opetetaan asioita, miksei herkempi lapsi mieti onko tämä hyväksi. Esim Aku Ankan lukeminen oli kielletty 1970-luvulla joissakin vasuriperheissä. Syynä oli muistaakseni, että kaikki olivat laiskoja tai jotain muuta höpöä. Tämä siis vanhempieni kertomaa
Täyttä potaskaa. Terveisiä 70-luvun vasuriperheestä, jossa Aku Ankkaa luki koko perhe
Ei ole. Tuohon otettiin tueksi jokin Marxin teoria. Perheesi ei ollut valveutunut 🤭 missä oli perheen luokkatietoisuus 🤣
Se oli varmasti samaan aikaan kun kerrottiin, kuinka lestadiolaiset ei saaneet pestä pyykkiä ikkunallisissa pesukoneissa! Sen täytyy olla totta, koska niin joku väitti.
Kuten myös se, että Aku Ankka kiellettiin Suomessa housuttomuuden takia…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjakuvat haluttiin jossain vaiheessa kirjastoista pois. Olisko ollut kiihkeä 1970-luku ? Aku Ankassa Roope on kolonialisti, ulkomailla asui villejä, Hannu Hanhi oli loisija jne. Tuollaista vanhempani muistelivat.
Osoittaa taas, että meidän kaikkien vanhemmat on samanlaisia kuin muutkin. Muistavat asiat miten muistavat, joskus värikynää käyttäen.
Nuo asiat voi tarkistaa netistä. Vanhempani eivät väritä asiaa.
Se, että Kemin nuorisolautakunta poisti Akkarin kasvatusneuvolasta on ”vähän” eri asia kuin ettei Aku Ankkaa olisi saanut lukea vasemmistopiireissä tai niitä olisi yritetty poistaa kirjastoista. Vähän lähdekritiikkiä, kiitos!
Nykyäänkin kritisoidaan lapsille suunnattua viihdettä moneltakin tahoilta, mikä on eri asia kuin kieltäminen. Toki en mene vannomaan, etteikö olisi totta, että jotkut ei anna lasten lukea Hesarin Lasten uutisia..
Vierailija kirjoitti:
Varoitus
Tässä ketjussa lestadiolaisia käsitellään toistuvasti pilkkaavaan ja kärjistävään sävyyn. Keskusteluissa esitetään jatkuvasti väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa (viimeisin esim. että lestadiolaiset eivät saisi lukea kirjoja tai edes sarjakuvia).
Tässä ketjussa keskustelun luonne ei yleensä ole aito vuoropuhelu, vaan provosoiva ja maalittava. Siksi osallistuminen harvoin johtaa rakentavaan lopputulokseen – päinvastoin, se usein vain ruokkii samaa kierrettä.
Toimintaohje:
– Harkitse tarkkaan, kannattaako keskusteluun osallistua lainkaan.
– Vältä jäämästä väittelyyn, jossa tavoitteena ei ole toisen ymmärtäminen vaan provosointi.
– Muista, että anonyymit väitteet eivät määritä omaa todellisuuttasi tai arkeasi.
– Suojaa omaa jaksamistasi – kaikkeen ei tarvitse vastata.Rakentava keskustelu on mahdollista, mutta se edellyttää molemminpuolista halua kuunnella ja pysyä totuudessa. Silloin kun tämä puuttuu, viisainta on usein vetäytyä.
Kiiitos! Menee vähän sivuraiteelle nyt.
Ollella ja Eevalla on uusi video. Taitavia ovat kaikissa askarteluissa ja käsitöissä.
Vierailija kirjoitti:
Varoitus
Tässä ketjussa lestadiolaisia käsitellään toistuvasti pilkkaavaan ja kärjistävään sävyyn. Keskusteluissa esitetään jatkuvasti väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa (viimeisin esim. että lestadiolaiset eivät saisi lukea kirjoja tai edes sarjakuvia).
Tässä ketjussa keskustelun luonne ei yleensä ole aito vuoropuhelu, vaan provosoiva ja maalittava. Siksi osallistuminen harvoin johtaa rakentavaan lopputulokseen – päinvastoin, se usein vain ruokkii samaa kierrettä.
Toimintaohje:
– Harkitse tarkkaan, kannattaako keskusteluun osallistua lainkaan.
– Vältä jäämästä väittelyyn, jossa tavoitteena ei ole toisen ymmärtäminen vaan provosointi.
– Muista, että anonyymit väitteet eivät määritä omaa todellisuuttasi tai arkeasi.
– Suojaa omaa jaksamistasi – kaikkeen ei tarvitse vastata.Rakentava keskustelu on mahdollista, mutta se edellyttää molemminpuolista halua kuunnella ja pysyä totuudessa. Silloin kun tämä puuttuu, viisainta on usein vetäytyä.
Miksi valehtelet?
"Keskusteluissa esitetään jatkuvasti väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa (viimeisin esim. että lestadiolaiset eivät saisi lukea kirjoja tai edes sarjakuvia)."
Kukaan ei ole esittänyt tuollaisia väitteitä, mitä viestissäsi esität.
Tosiasiahan on, että oli kyseessä kirjat tai musiikki, niin kaikki ei ole ollut sallittua.
Eli vääriä väitteitä esitit jälleen vain sinä.
Harvoin lastenkirjojen osastolla on kirjoja, jotka ei sovi lapsille. Jos on jonkun uskontoon sopimattomia, eiköhän lukutaitoinen lapsi osaa arvioida, mitä sopii kotiin lainata.