Lue keskustelun säännöt.
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1
26.04.2026 |
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.
Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?
Kommentit (1313)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
Miksi kysyt minulta? Joku muu on oikea vastaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Miksi sinä hämmennät täällä? Älä esiinny muuna kuin mikä olet.
Jotenkin aistin, että olisit kuitenkin samaa mieltä edellisen kanssa, eli sinäkään et kirjaa suosittelisi! Vai olenko väärässä?
Jos joku sanoo sen ääneen mitä sinä haluaisit sanoa, niin mitä väärää siinä on?
Ole sinäkin yhtä rehellinen, ja kerro ennakkoarviosi, kannatatko luettavaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Huoh. Voisin lukea ja voisin myös myöntää sen jopa Vauva-palstalla. Voiko ihminen olla enemmän ennakkoasenteellinen kuin sinä olet? Pyri edes alkeelliseen objektiivisuuteen, jos haluat, että keskustelu jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Huoh. Voisin lukea ja voisin myös myöntää sen jopa Vauva-palstalla. Voiko ihminen olla enemmän ennakkoasenteellinen kuin sinä olet? Pyri edes alkeelliseen objektiivisuuteen, jos haluat, että keskustelu jatkuu.
Jostain syystä tuollaisen asenteen paljastuminen sai sinut näkemään punaista, eli miksei hän olisi sitä saanut sanoa ääneen?
Viesti oli typerä, mutta typerilläkin mielipiteillä on oikeus päästä esille.
Toivottavasti sinä et yhtä typeriä kirjoita, vai olenkohan sittenkään tätä mieltä, kun ne typerät viestit paljastavat jotain.
Esim. ihmisroskasta puhuminen ei ollut ok, mutta mielestäni oli hyvä että se sanottiin. Paljasti sanojansa asenteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
Mitä kirjoja ahmit lapsena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä kauneusleikkaukset, onko ok?
Ei. Meikkaamisen välttämisessäkin on kyse siitä, että nähdään huonona muuttaa luojan luomaa eli ajatus on että tulisi olla tyytyväinen ja kiitollinen Jumalan antamasta uniikista ulkomuodosta. Ja siinä kyllä ihmisillä se omantunnonraja eli monet meikkaavat näyttääkseen siistiltä, mutta rajusti ei meikata. Kauneusleikkauksissahan tuo kehon ja ulkonäön muuttaminen todellakin on luojan luoman muokkaamista, mistä syystä ajattelisin että ehdoton ei.
-VL
hörökorva-leikkaus ok ??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
ala-aste ikäisenä osasit arvioia mikä kirja kannattaa jättää väliin ? Minä luin mikä kiinnosti....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
ala-aste ikäisenä osasit arvioia mikä kirja kannattaa jättää väliin ? Minä luin mikä kiinnosti....
Totta, ei ala-aste ikäiset arvioi mikä on sopivaa, vaan menevät sen perässä mikä kiinnostaa.
Eli siinäkin oli värikynää, onko viesti siis muultakaan osin luotettava?
Kun katsoo palstan muita keskusteluja, niissä saa näköjään käyttää millaista kieltä tahansa vaikka ammatteihin, ulkonäköön, julkkiksiin liittyen ilman pelkoa keskustelun poistamisesta. Onko tämä moderaattori vl?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitaisiinko palata ketjun yleiseen asiaan väittelyn sijaan?
Tuli mieleeni, kun perinteisesti vl-liikkeessä meikkaaminen on ollut kielletty. Onko kulmakarvoja saanut nyppiä? Ovatko hajuvedet ok? Tuli mieleen, kun bongasin vahvasti tuoksuvia teinejä kaupungilta.
Saisiko näihin kysymyksiin vastauksen, kiitos :)
En ihmettele enää mitään kysymystä, niin sekavaa tämä keskustelu on.
Tämän ketjun viesteistä moni on trolleja, mutta ehkä sinä et ole :)Karvojen määrä missään päin kehoa ei liity mitenkään vakaumukseen eikä uskoon. Voimme molemmat, sinä ja minä, nyppiä karvojamme mielin määrin.
Myöskään hajusteiden käytöllä ei ole mitään yhteyttä uskoon. Henkilökohtaisena mielipiteenäni toivoisin, että kukaan ei niitä käyttäisi. Ne tutkitusti imeytyvät kehoon, aiheuttavat mahdollisesti jopa lapsettomuutta.
En ole mikään trolli, vaan ihan tavallinen +30 v perheenäiti. Mielenkiintoista kuulla tuosta nyppimisasiasta ja hajuvesistä. Itsekään en välitä hajuvesien käytöstä, kun olen hajusteille allerginen. Nykyisin on kurjaa, kun hajuvesiä käytetään paljon monissa paikoissa. Ahdistaa hengitystä.
Tuli vielä mieleeni muutama kysymys:
-Onko kirjojen suhteen jotain rajoituksia? Voiko lukea esim. dekkareita?
-Onko esimerkiksi sinulla ei-lestadiolaisia ystäviä (jotka eivät ole koskaan liikkeeseen kuuluneet/eivätkä ole sukua)?
Eri vl vastaa:
Ei voi lukea dekkareita, ne kuuluvat vältettäviin.
Ei ole vääräuskoisia ystäviä tai kavereita, ja on aktiivinen valinta etten ole tekemisissä.
Hyvä, niin ei tarvitse olla teidän kanssa tekemisissä😁
"Eri vl vastaa:
Ei voi lukea dekkareita, ne kuuluvat vältettäviin.
Ei ole vääräuskoisia ystäviä tai kavereita, ja on aktiivinen valinta etten ole tekemisissä."
No nyt taas joku vääräleuka vastailemassa... Ei ole kirjallisuudessa mitään rajoituksia. Itse luen ja kuuntelen laidasta laitaan. Ja toiseen myös, VL:t eivät koskaan puhu ihmisistä" väräuskoisina". Nykyään taidetaan enimmäkseen liikkeen sisälläkin puhua ei-meikäläisistä tai ei-lestadiolaisista. Ja minulla ainakin on koko elämäni ajan ollut sekä lestadiolaisia että ei-lestadiolaisia ystäviä.
-VL nainen 30v.
Justiisa. Just katsoin sen Tarratoimikunta- dokumentin. Siinä kuuluu selvästi kaiuttimista saarna: " joskus uskovainen voi verrata itseään jumalattoman elämään". Siis ei mikään ei- lestadiolainen tai ei- meikäläinen, vaan jumalaton. Jumalaton! Tämä siis saarnattuna 100 000 ihmiselle, v.2025.
Joten äläpä kaunistele asiaa.
Vielä vuonna 2026 sana ”jumalaton” on ihan käyttökelpoinen suomen kielen sana ja edelleen ajankohtainen.
”Raamatussa ja kristillisessä perinteessä jumalaton (kr. asebeia) on ihminen, joka ei kunnioita Jumalaa, elää synnissä tai kieltää Jumalan olemassaolon. Se liitetään usein pahuuteen, moraalittomuuteen ja ylpeään välinpitämättömyyteen.” (AI)
Hyvänen aika sentään. Ei tuollaista sanaa voi käyttää kenestäkään ihmisestä ilman hyviä perusteita! Saati sitten niin, että sana tarkoittaisi kaikkia muita ihmisiä kuin vanhoillislestadiolaisia!
Yhden mielestä kaikkien muiden kuin vanhoillislestadiolaisten kutsuminen jumalattomaksi on niin hyväksyttyä, että kävi kaikkien eri mieltä olevien kommenttia alapeukuttamassa.
Miten sinä tuommoisrn johtopäätöksen vedit?
ei veeälliä kutsutaan mm maailman lapsiksi, eriseuralaiseksi, ei uskoviksi jne. Muistakaa että tärkeintä on osallistua yhdistyksen toimintaan ja jättää kaikki maallinen sivuun. Näin siis liikkeeessä opetetaan. Hoitokokouksia myös järjestetään edelleen, nimitys taitaa nykyisin olla sielunhoitokokous. Kokoustetaan niin pitkään, että hoidettava myöntää erehdyksensä tai hänet erotetaan. Piri-seekö Oulussa nyt ? Kohta päivystävä kommentoija tulee ja kirjoittaa, että vanhoja asioita , en ollut syntynyt silloin jne. Liikkeessä on julistettu ennen ja nyt, että Pyhän Hengen alaisuudessa toimittiin ja toimitaan ?
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo palstan muita keskusteluja, niissä saa näköjään käyttää millaista kieltä tahansa vaikka ammatteihin, ulkonäköön, julkkiksiin liittyen ilman pelkoa keskustelun poistamisesta. Onko tämä moderaattori vl?
Tuskin moderaattori on VL, mutta tällä palstalla päivystää aamusta iltaan eräs VL. En ymmärrä, miten hän voi olla aina paikalla, kukaan muu tuskin on yhtä aktiivisesti palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
ala-aste ikäisenä osasit arvioia mikä kirja kannattaa jättää väliin ? Minä luin mikä kiinnosti....
Totta, ei ala-aste ikäiset arvioi mikä on sopivaa, vaan menevät sen perässä mikä kiinnostaa.
Eli siinäkin oli värikynää, onko viesti siis muultakaan osin luotettava?
miksei olisi ? jos lapselle opetetaan asioita, miksei herkempi lapsi mieti onko tämä hyväksi. Esim Aku Ankan lukeminen oli kielletty 1970-luvulla joissakin vasuriperheissä. Syynä oli muistaakseni, että kaikki olivat laiskoja tai jotain muuta höpöä. Tämä siis vanhempieni kertomaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo palstan muita keskusteluja, niissä saa näköjään käyttää millaista kieltä tahansa vaikka ammatteihin, ulkonäköön, julkkiksiin liittyen ilman pelkoa keskustelun poistamisesta. Onko tämä moderaattori vl?
Tuskin moderaattori on VL, mutta tällä palstalla päivystää aamusta iltaan eräs VL. En ymmärrä, miten hän voi olla aina paikalla, kukaan muu tuskin on yhtä aktiivisesti palstalla.
hänen kirjoitustyylinsä on tuttua tyyliin vanha asia, unohda. Liikkeessä on paljon hyvääkin, mutta Oulussa se on jalostunut kyttäämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
ala-aste ikäisenä osasit arvioia mikä kirja kannattaa jättää väliin ? Minä luin mikä kiinnosti....
Totta, ei ala-aste ikäiset arvioi mikä on sopivaa, vaan menevät sen perässä mikä kiinnostaa.
Eli siinäkin oli värikynää, onko viesti siis muultakaan osin luotettava?
Öö, mitä epäuskottavaa siinä on? Ihan kirjastossa käymällä ja lukemalla erilaisia kirjoja lapset oppivat valitsemaan itselleen mieluisia ja sopivia kirjoja. En ole vl.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
ala-aste ikäisenä osasit arvioia mikä kirja kannattaa jättää väliin ? Minä luin mikä kiinnosti....
Totta, ei ala-aste ikäiset arvioi mikä on sopivaa, vaan menevät sen perässä mikä kiinnostaa.
Eli siinäkin oli värikynää, onko viesti siis muultakaan osin luotettava?
miksei olisi ? jos lapselle opetetaan asioita, miksei herkempi lapsi mieti onko tämä hyväksi. Esim Aku Ankan lukeminen oli kielletty 1970-luvulla joissakin vasuriperheissä. Syynä oli muistaakseni, että kaikki olivat laiskoja tai jotain muuta höpöä. Tämä siis vanhempieni kertomaa
Täyttä potaskaa. Terveisiä 70-luvun vasuriperheestä, jossa Aku Ankkaa luki koko perhe
Erikoisia väitteitä täällä. Ei todellakaan kirjat ole kiellettyjä vanhoillislestadiolaisissa perheissä, päinvastoin. Moni lukee todella paljon ikään katsomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako edes pian julkaistava "Hiljaisuuden rikkoja" kirja murrettua tätä vanhoillislestadiolaisuuden vaikenemisen kulttuura?
"Marianne Airasin kirjoittama "Hiljaisuuden rikkoja" (julkaistaan 2.6.2026,) on voimakas teos, joka käsittelee vaikenemisen kulttuuria, väkivaltaa ja lapsuuden kokemuksia, joissa totuus on ollut turvattomampaa kuin hiljaisuus. Kirja avaa mielen sisäistä maailmaa ja ristiriitaista kasvuympäristöä, jossa lapsi on joutunut elämään.
Keskeisiä teemoja ja sisältöä:
Vaikenemisen murtaminen: Kirja syntyi tarpeesta rikkoa tappava hiljaisuus.
Lapsuuden kokemukset: Teos käsittelee koteja ja yhteisöjä, joissa usko ja väkivalta ovat kietoutuneet yhteen.
Sisäinen maailma: Airas kuvaa, kuinka ristiriitainen ympäristö vaikuttaa ihmismieleen.
Lukujen sisältö: Kirjassa on 45 lukua, joiden teemoja ovat mm. "Pyhä mies - väkivaltainen isä", "Kielletyt sävelet" ja "Ääni, joka ei enää hiljene".
Tämä kirja on tärkeä puheenvuoro asioista, jotka voivat olla yhteisöissä yleisiä, mutta silti väkivaltaisia ja vahingollisia."
Uskovaiselle epäsopivana en suosittele kyseisen kirjan lukemista, tämä kirja vie pois Jumalan sanasta ja on turhaa maallista viihdettä. Maalliseen roskaan ei kannata kallista aikaansa tuhlata.
Etpä tietenkään, kuinkas muutenkaan🤭
Sokeasti uskoit tuota kommentoijaa. Tätähän tämä on - taas. 😒
Miksen uskoisi, ettei hän kirjaa haluaisi lukea? Veikkaan, ettet sinäkään halua, tai et ainakaan sitä täällä tule myöntämään.
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...
En ole kuullut että olisin. Synnyin lestadiolaiseen perheeseen 90-luvulla.
Minun 70+ elämäni aikana en ole saanut ”ylhäältäpäin” yhtään ohjetta siitä, mitä kirjoja voin lukea. Olen ahminut kirjoja lapsesta saakka ja aiheet ovat olleet laidasta laitaan. Jo alakouluikäisenä luin melkoisen määrän pienen kunnankirjastomme kirjoista. Olen itse osannut arvioida, mikä kirja kannattaa jättää väliin. Kyllä omassa lapsuudessani lastenkirjat olivat kiehtovia ja mielikuvitusta ruokkivia, myöhemmin ovat elämäkerrat, historia ja runous kiinnostaneet.
ala-aste ikäisenä osasit arvioia mikä kirja kannattaa jättää väliin ? Minä luin mikä kiinnosti....
Totta, ei ala-aste ikäiset arvioi mikä on sopivaa, vaan menevät sen perässä mikä kiinnostaa.
Eli siinäkin oli värikynää, onko viesti siis muultakaan osin luotettava?
Öö, mitä epäuskottavaa siinä on? Ihan kirjastossa käymällä ja lukemalla erilaisia kirjoja lapset oppivat valitsemaan itselleen mieluisia ja sopivia kirjoja. En ole vl.
Mieluisia ehkä, mutta ei välttämättä sopivia, ja varsinkaan uskovaiselle sopivia😉
Vieläkö on voimissaan se, että ylhäältä päin annetaan ohjeita kirjoista, joita ei sovi lukea?
Ja noudatatteko näitä ohjeita?
Ainakin silloin kun olin mukana tällaisia ohjeita sain. Siitä on tosin jo aikaa, mutta...