Iäkkäiden vanhempieni jutut alkavat rasittaa. En jaksa enää käydä siellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monelle kirjoittajalle olisi terveellistä muuttaa pois kaupungin ahdistavasta kerrostalosta maaseudun rauhaan. Siellä voi katsoa ikkunasta kauas ja rentoutua luonnon helmassa. Autolla sieltä pääsee töihin näppärästi. 

Minä en nauti talvipimeästä, kun missään ei ole valoja. En nauti myöskään ajamisesta jäisillä teillä tai pyryssä, jossa ei näe missä menee tie ja missä alkaa oja. Oman asunnon ikkunoista näkyy kauas ja näkyy myös puita, sitä varten minun ei tarvitse muuttaa maalle. En halua asua paikassa, missä ainoa tapa liikkua on oma auto.

Minä olen asunut maalla ja kaupungissa ja molemmissa on ollut jäisiä teitä ja pyryä. 

Autoa en välttämättä ole tarvinnut kummassakaan ja valoja on aina näkynyt .

Meitä on moneksi. Monet pyrkii talvellakin mökille, vaikka yhtään valoa ei mistään näy. 

Aika suuri osa ihmisistä viihtyy varmaan sekä maalla , että kaupungissa. Molemmissa on puolensa. Itse olen tykännyt asua molemmissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika outoa kun tiedän, että hyvin monet etenkin nuoret haluavat muuttaa näihin peräkyliin elämään alkuperäistä luonnonmukaista elämää. Pois kaupunkien hulinasta.

Boomeri täällä päättää omalla ilmoituksellaan, mistä keskustellaan, siitä että dementian riskitekijät ovat puppua, siitä mistä nuoriso traumatisoituu ja mistä ei. Mitäs jos välillä lukisit muutakin kuin vauvapalstaa? Esimerkiksi eilen sunnuntaina Ylellä oli iso hyvä juttu nuorisoteatterissa, jossa nuoret olivat käsitelleet traumaansa siitä, että ovat joutuneet syntymään ja kasvamaan Imatralla. Ja tämä teatteriesitys on nyt kerännyt tuhansia katsojia, myös sellaisia jotka eivät harrasta teatteria. Menepä vaikka sinne huutelemaan että ei teillä voi olla tästä traumaa, minä tiedän. 😝

 

Ja sinua pelottaa selkeästi dementia, mutta sitä pelkoa kannattaisi yrittää käsitellä. Se että huutelee palstalla että se tulee teihin kaikkiin muihinkin ja vieläpä voi tulla viisikymppisenä on vähän surkea defenssi. Mutta ei, emme ole yhdenkään sairauden suhteen tasa-arvoisia - ja tiedän että sinua ihan erityisesti riepoo se että dementian riski vähenee sitä enemmän mitä useampia vuosia on käynyt kouluja ja opiskellut. Ja oikeasti antaisit olla kun tuo lääketieteen erityisasiantuntijana toimiminen on aika hulvatonta. Muistamme kun käskit kaikkia jonkun ketjun viisikymppisiä hakeutumaan geriatrille dementiatutkimuksiin - senkun jälkeen kun kerrottiin että neurologi diagnosoi dementian. Nykyään ei myöskään ole tapana haukkua ihmisiä sairauden vuoksi esimerkiksi pilkkaamalla heitä dementikoiksi.

 

Kaikesta huolimatta hyvää kevättä boomerillekin!

Mikä pakkomielle sulla on boomereihin??

eri

Tämä ja muutkin pakkomielteiset ikinuorena itseään pitävät ovat itsekin boomereita hetken päästä. Ei siihen tosiasiaan yhtään auta kiukuttelu tai ivailu nykyisiä boomereita kohtaan. Emme edes voi tietää miten ikävästi tulevat nuoret ikäihmisiä kohtelevat tai millä nimittelyllä kutsuvat. Aika näyttää. Ja karma. Ei ainakaan hyvältä näytä. 

Tuntuu, että nykyään on hirveä vastarinta tunnustaa, että ihminen ei ole täydellinen edes nuorena ja varsinkaan vanhana. Tämä somekulttuuri ilmeisesti on luonut niin itsekeskeisen, ulkonäkö- sekä menestyskeskeisen elämänkuvan. Voiko olla, että kun on näin paljon ihmisiä joita oma lapsuus, lapsuudenkoti ja vanhemmat ahdistavat ja jopa häpeävät noin paljon, että joku todellisuudentaju on kadonnut ja elämänarvot ovat kovin pinnallisia ja ihmiset peilaavat kovin paljon itseään ja elämäänsä verraten muiden, kuvitellusti itseään menestyneimpien elämään ja lapsuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä on taas suollettu itsestäänselviä latteuksia tyyliin "myös sinä olet joskus vanhus, muista se", "dementia voi tulla jokaiselle, muista se", "noinko haluat omien lapsiesi sitten aikanaan kohtelevan sinua, muista se".

Ja tämä eräskin kirjoittaja vielä suoltaa kymmenien rivien mittaisia sanahelinää sellaisella kirjoitusripulilla, ettei kukaan jaksa noita lukea. Vielä toistaa varmuuden vuoksi samat asiat peräkkäisiin viesteihin.

Pointtihan tässä on unohtunut: AP:n kokema ahdistus ja jopa paniikkihäiriö liittyy selkeästi tilanteisiin, joissa hän kohtaa häntä aikoinaan kaltoinkohdelleet vanhempansa ja ankean lapsuuden kasvuympäristönsä. Kotona perheen parissa ja työssään näitä ikäviä hetkiä ei ole. Hän on onnistunut rakentamaan hyvät välit puolisoonsa, lapsiinsa ja appivanhempiin.

Ja täällä moni maalaisidyllin ja pula-ajan lapsuuden elänyt muori on kovasti sitä mieltä, että kyllä AP:n pitäisi hammasta purren kestää, hävetä "murrosiän uhmaansa", mennä terapiaan "mt heittelehtimisen takia", ja erityisesti olla velkaa vanhemmilleen sen, että nämä "sietivät" häntä lapsena, ruokkivat ja vaatettivat.

Eihän aloittaa oltu kaltoinkohdeltu? Hän itse kirjoittaa, "eivät vanhempani ole minulle mitään pahaa tehneet".

Ja aloituksen otsikkokin on: Iäkkäiden vanhempien JUTUT alkaa rasittaa. En jaksa käydä siellä.

Onko nuo väitteet "sietämisestä" ym muista kaltoinkohtelemisista siis toisten kommentoijien kirjoittamia? ja nyt nuo kommentit laitetaan ap:n suuhun ja ap:n vanhempien viaksi.

Kaltoinkohtelua on myös henkinen kaltoinkohtelu, tästä kokemuksestaan AP on kertonut lukuisia esimerkkejä. Pahaa voi tehdä monella tavoin, muullakin tavalla kuin vyön solkipäällä lyömällä. Uskoisin, että sinullakin on elämänkokemusta tämän ymmärtämiseksi.

Lainausmerkeissä olevat sanavalinnat ovat suoria lainauksia tässä ketjussa AP:ta vihaamaan ryhtyneiltä, ei siis suinkaan AP:lta.

Ei ole lainauksia tästä ketjusta vaan ap ALOITUKSESTA. Lue aloitus uudelleen. 

Ja otsikko myös, joka on sanasta sanaan: Iäkkäiden vanhempien jutut alkaa rasittaa. En jaksa käydä siellä . 

ja tuo toinen lainaus on aloituksessa  kohdassa : En lähtenyt ajamaan, soitin äidille ja valehtelin, että tuli noro.  Eivät vanhempani ole minulle mitään pahaa tehneet.........

Ehkä ap on sitten jakautunut persoona ja hänellä on rinnakkaistodellisuus. Toisessa on kohdeltu kaltoin ja toisessa ei. Hankala sanoa, jos ap on kertonut kahdenlaista tarinaa. 

Nuo totuudet on kuitenkin aloituksesta ap omin sanoin. 

valheet on muuten sellaisia, että ne muutuu tilanteen mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Aika outoa kun tiedän, että hyvin monet etenkin nuoret haluavat muuttaa näihin peräkyliin elämään alkuperäistä luonnonmukaista elämää. Pois kaupunkien hulinasta.

Läheskään kaikki eivät halua ja ap luultavasti valitsisi sijainnin aivan muualta, jos haluaisi syrjäkylälle. 

Vierailija kirjoitti:

Inhoan myös syvästi synnyinkuntaani Järvenpäätä josta aikoinaan lähdin Helsinkiin, mutta vanhat vanhempani ovat sen ainoa valopilkku, niidenkin jutut jankkaa vähän paikoilaan mutta vien aina niille vähän pullaa ja sitten isä keittää kahvit  ja äiti tuputtaa jotain ruokaa. 

 

Ne on ihan fiksuja ihmisiä.  Olen myös haastatellut niitä niiden nuoruusvuosista sota Suomessa, suvun historiasta ja sen sellaisesta. Laitan ihan rehellisesti kännykän nauhoittmaan ja sittten kyselen.  

 

Tulee mieleen että jos ap:n vanhemmat ihmettelee naakkoja ja naapureita niin mikä mahtaa olla ap:n itsensä panos keskusteluun? Kyseletkö aktiivisesti heidän kuulumisia, heidän terveydestsään, mielipiteitä maailman menosta? Kerrotko omista kuulumistsasi, vai tapahtuuko elämässäsi mitään sellaista mistä on kiva kertoa vanhemmille?

Mikä ihmeen vimma on aina kääntää kaikki ensimmäiseksi nurin? Sen sijaan, että kysyisi vaikka, että voitko kuvailla miten ne keskustelut menee. Vähän kuin väkivallan uhrille, mutta mitä sinä teit ensin? Olin olemassa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa jotkut ihmiset: aivan samoin kuin te nyt täällä suhtaudutte ja puhutte niin aloittajan vanhemmista ja kodista kuin omistannekin niin aivan samoin saattavat omat lapsenne puhua ja suhtautua teihin ja lapsuudenkotiinsa aikanaan. 

Tähän voi itse vaikuttaa todella paljon omalla toiminnallaan. Enkä ainakaan itse haluaisi olla lapsille riippakivi, siksi säästötili on jo nyt kerryttämässä pesämunaa. Huolehdin terveydestäni, liikun paljon joten elintapasairauksien riski on pienempi. Haluan lasten ja lastenlasten olevan seuranani aidosti.  Ei tulisi mieleenikään kertoa lapsilleni jostain peräpukamista ja virtsanpidätysongelmista, mitä iäkkäiden jutut pahimmillaan ovat.

Just just. Ja tietenkin olet satavarma, että pysyt freesinä ja terävänä kuolemaan saakka. Dementia, Alzheimer, erilaiset halvaukset tai hivuttavat sairaudet kiertävät sinut kaukaa. Luonteesi pysyy täysin samana, ihanana itsenäsi vanhuudessakin. Tietenkin olet myös satavarma, että vaikka itse oletat toimivasi oikein lastesi kanssa he muistavat sen kun olet tarpeeksi vanha. Saati arvostavat. Heillä voi olla ihan erilainen käsitys lapsuudestaan kuin sinulla. Myös rahalla ja pesämunalla ei aina pysty ostamaan lastensa kiintymystä ti sitä, että aidosti haluavat käydä vanhempiensa luona, toki perinnön toivossa käyvät. Tai pitkin hampain velvollisuudesta. Kukaan ei voi tietää mitä vanhuus tuo tullessaan. 

1) Tässä puhuttiin elintapasairauksien riskin pienentämisestä. Miten saat väännettyä asian siihen, että olisin satavarma? Ymmärrätkö, mitä riskin pieneneminen tarkoittaa? 

2) Luonne ei ole muuttunut iäkkäillä ihmisillä, jotka tunnen. Vain muistisairauden myötä ja silloinkin loppuvaiheessa. Hankalat ihmiset ovat hankalia vanhoinakin.

3) Lapseni arvostavat minua jo nyt ja osoittavat sen monilla eri tavoilla. Asioihin kun tosiaan voi itse vaikuttaa.

Käsitin kyllä, että tarkoitit elintapasairauksia. Mutta kun ne eivät ole ainoita sairauksia maailmassa. Olet kai huomannut, että esimerkiksi dementia on lisääntynyt ja se myös muuttaa ihmisen luonnetta ja käytöstä, silloin vielä kun on jossain määrin toimiva persoona. Loput sitten tiedätkin miten tauti etenee. Siihen ei voi oikein mitenkään varautua tai ennakoida. Dementiaa on huippuälykkäistä umpityhmiin ja siltä väliltä. 

Kukaan ei etukäteen tiedä miten luonne muuttuu vanhana, varsinkin juuri jos on sairauksia. Myös henkiset sairaudet vaikuttavat. Vaikka et tunne muuttuneita ihmisiä niin se ei estä jonkun luonteen muuttuvan. Lapsetk7n saattavat sairastua eri tavoin ja siten muuttua ja muutenkin moni asia lasten itse vanhetessa muuttuu. Edelleen, ei voi tietää asioista kymmenien vuosien päähän. Miten silloin on. Jos kaikki olisi ennakoitavissa niin kaikki olisikin eri tavalla monesti. 

Jäpäjäpä. Dementiakin on pitkälle elintapasairaus. Ei siltä ole suojassa kukaan kuten ei diabetekseltakaan, mutta todennäköisimmin dementia tulee matalasti koulutetuille, lihaville, tupakoineille, diabeetikoille, vähän liikkuville, masentuneille, verenpainetautisille, hoitamattomasta korkeasta kolesterolista kärsiville, epäterveellisesti syöville, sosiaalisista suhteista eristäytyville ja vähän aivojansa käyttäville.

Ei pidä paikkaansa miten määrittelet dementiaa sairastuvan henkilön. Alzheimer., verenkiertoperäinen , otsalohkodementia, Lewyn  yms muistisairauteen voi sairastua myös korkeasti koulutettu .  

Hei, ehdotan että kyselet vanhemmiltasi heidän sukunsa vaiheista niin pitkälle kun muistavat.  Asia ei ehkä sinua nyt kiinnosta mutta  vanhempasi ehkä tykkäisivät ja asia saattaa sinuakin myöhemmin kiinnostaa. Minua ja ystäviäni harmittaa todella paljon ettei näitä asioita ymäärtänyt aikoinaan kysellä, nyt on myöhaista, valitettavasti.

Toinen asia auta heitä kotiaskareissa tai käytte kaupassa yhdessä, teet ruokaa.  Heille on varmasti kohokohta kun menette käymään, ja soitelkaa nuoret (kaikki!) vanhemmillenne. 

Itsekkyyden aika.

Tämä on juuri sitä mistä Liisa Keltinkangas-Järvinen kirjoitti.

Mua ei huvita, mun ei tarvitse, kun en mitenkään hyödy näistä ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä on taas suollettu itsestäänselviä latteuksia tyyliin "myös sinä olet joskus vanhus, muista se", "dementia voi tulla jokaiselle, muista se", "noinko haluat omien lapsiesi sitten aikanaan kohtelevan sinua, muista se".

Ja tämä eräskin kirjoittaja vielä suoltaa kymmenien rivien mittaisia sanahelinää sellaisella kirjoitusripulilla, ettei kukaan jaksa noita lukea. Vielä toistaa varmuuden vuoksi samat asiat peräkkäisiin viesteihin.

Pointtihan tässä on unohtunut: AP:n kokema ahdistus ja jopa paniikkihäiriö liittyy selkeästi tilanteisiin, joissa hän kohtaa häntä aikoinaan kaltoinkohdelleet vanhempansa ja ankean lapsuuden kasvuympäristönsä. Kotona perheen parissa ja työssään näitä ikäviä hetkiä ei ole. Hän on onnistunut rakentamaan hyvät välit puolisoonsa, lapsiinsa ja appivanhempiin.

Ja täällä moni maalaisidyllin ja pula-ajan lapsuuden elänyt muori on kovasti sitä mieltä, että kyllä AP:n pitäisi hammasta purren kestää, hävetä "murrosiän uhmaansa", mennä terapiaan "mt heittelehtimisen takia", ja erityisesti olla velkaa vanhemmilleen sen, että nämä "sietivät" häntä lapsena, ruokkivat ja vaatettivat.

Eihän aloittaa oltu kaltoinkohdeltu? Hän itse kirjoittaa, "eivät vanhempani ole minulle mitään pahaa tehneet".

Ja aloituksen otsikkokin on: Iäkkäiden vanhempien JUTUT alkaa rasittaa. En jaksa käydä siellä.

Onko nuo väitteet "sietämisestä" ym muista kaltoinkohtelemisista siis toisten kommentoijien kirjoittamia? ja nyt nuo kommentit laitetaan ap:n suuhun ja ap:n vanhempien viaksi.

On. Tuo yksi kirjoittaja on koko keskustelun ajan kehittänyt päästään häkissä istuneen pahoinpidellyn lapsen ja maaseudun kauheuden muistaen parjata muita beellä alkavalla sanalla.

Tämä yksi kirjoittaja on legenda ja hänen elämäntyönsä on pilata kaikki palstan ketjut, joissa uskalletaan kritisoida ketään muuta boomeri-ikäistä. Siirtyi tänne sen jälkeen kun sai bannit kaikista Facebook-ryhmästään. Elämäntyönään on ilkeillä ja haukkua viisikymppisiä naisia. Kertoo myös yllättävän yksityiskohtaisesti omasta elämästään ja lapsistaan, joista pojat ovat kultapoikia ja tytär mt-ongelmainen hul*u. Kertonut tänne ongelmitta myös tyttärensä harvinaisen ammatin ja että on ollut vuosia kotona mt-ongelmien vuoksi eli täysin tunnistettavasti. Kertoo myös alapesuistaan lähtien ihan kaiken, ja haukkuu tänne myös mielenvikainen siskonsa jne.

Mikä on harvinainen ammatti naiselle?

Yleinen tarkoittaa sellaista, jota esiintyy paljon. Suomessa yleisiä ammatteja ovat esimerkiksi lähihoitaja, sairaanhoitaja, myyjä, varastotyöntekijä tai parturi-kampaaja.

Harvinainen tarkoittaa sellaista, joita ei esiinny usein. Suomessa harvinaisia ammatteja ovat esimerkiksi lavastaja, konservaattori, sukeltaja tai tuulivoimaloiden huoltoteknikko.

😝 

Oikeasti mama on kyllä tosi pissipää kun haukkuu netissä tytärtänsä jonka pystyy tuntomerkkien perusteella tunnistamaan. Mutta kuten olet itse sanonut, tärkeintähän elämässä on että on omistusasunto ja oma vene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[Pitäisikö  kaikkien  maaseudulta lähteneet ja huonoistakin oloista saada paniikkihäiriö peltoa  nähdessään, sitäkö tarkoitat? On tunnekylmä ihminen jos pystyy jättämään lapsuuden taakse ja ymmärtää vanhenemisen ?

Huvittavaa miten maaseutua kammoavia ovat joidenkin kirjoitukset ja maaseudun ihmisiä halveksivia. Lisäksi yleinen vanhusviha.

 

Mitten oikeesti pystytte tuolla nalkutuksella muuttamaan aloittajan lapsuuden? Vaikuttaa tyypiltä joka vanhana odotushuoneissakin jorisee muille muille mummoille kuinka lapsuus maalla oli kurja ja peltoa ja naakkoja,  ei olisi kouluun laskettu. Minä, minä, minä kuitenkin olen nyt parempi ihminen  ja äiti kuin kukaan muu.

Ei sitä aloittajan lapsuutta voi muuttaakaan, ei aloittaja itse eikä varsinkaan satunnainen palstakirjoittaja.

Oleellista on, että se NYKYPÄIVÄ muutetaan. Siihen voimme vielä yleensä vaikuttaa. Eli, pidetään huolta omasta hyvinvoinnista, katkaistaan ylisukupolvinen kaltoinkohtelun ketju, tehdään tietoisia valintoja olla erilainen vanhempi itse omille lapsilleen, kouluttaudutaan mieleiselle alalle, tehdään mielekästä työtä, valitaan mielekäs asuinpaikka.  

Vain itseään voi muuttaa, muita ihmisiä ei pidä edes pyrkiä muuttamaan. Toki, tämä itsen muutos saattaa pitää sisällään sen, että tietoisesti karttaa tilanteita, jossa ahdistusta esiintyy.  

Mistät tiedät, ettei aloittajan vanhemmat ole tehneet juuri noin?

Onko ap edes kertonut mitä hänen vanhempansa tekivät, mutta hehän ovat voineet toimia juuri siinä ammatissa missä ovat halunneetkin, ainakin isä, koska ap:n äiti on ollut kai kotona ainakin sen ajan, kun ap on ollut alle kouluikäinen.(mikä ei tarkoita, ettei hän koko elämässään olisi tehnyt töitä) Mutta harva nainenkaan on edes maalla ollut kotonaan koko elämänsä tekemättä mitään ansiotyötä. 

Tarkoitan siis, että ap:n vanhemmat ovat voineet tehdä juuri kaiken tuon, mitä kirjoitat. He ovat voineet harkitusti valita asua maalla ja syrjässä ja tehdä vain yhden lapsen. 

Se on ollut heidän valintansa ja heidän lapsensa ei ole ollut siihen tyytyväinen, eikä ole varmuutta, että kenenkään lapset ovat tyytyväisiä vanhempiensa elämän ratkaisuihin. 

Tässä kohtaahan ap:n ei pidä pyrkiä muuttamaan vanhempiaan. Ne haluaa olla maalla ja puhua naakoista. 

Joko ap katkaiseen välit, tai sitten kärsii ja valittaa, eikä muuta mitään, koska vanhempiaan hän ei voi muuttaa. Vain itsensä voi muuttaa ja oman asenteensa asiaan.  Muuta ratkaisua ei ole.

Vanhemmat ei voi elää lastensa elämää, eikä lapset voi vaikuttaa asioihin, jotka heidän vanhempansa ovat aikoinaan valinneet esim ammatin ja asuinpaikan suhteen. 

Lasten pitää vaan sitten omassa elämässään tehdä omat valintansa ja ei ole ollenkaan sanottua, että heidänkään lapsensa ovat tyytyväisiä niihin valintoihin, mutta niin vain elämä menee. 

Yleensä kai ihmiset tämän ymmärtää. Jokaisella on oma elämä ja se pitää elää niin, kuin parhaakseen näkee. Ja jokainen kai yrittää tehdä elämässään ne parhaat ratkaisut ja valinnat. Ei ne välttämättä tyydytä uusia sukupolvia, mutta minkäs teet. Mennyttä et voi muuttaa, mutta huomiseen voit vaikuttaa.

Joten ap, joka on hävinnyt ketjusta jo aikapäiviä sitten keksimään uutta provoa,  voi ihan itse muuttaa nyt elämänsä kulun. 

Eli jättää menemättä vanhemmilleen ja jatkaa elämää ilman heitä. Tai valittaa ja käydä.  Oma valinta.

Ehkä ap:n vanhemmat olisivat olleet onnettomia asuessaan ison kaupungin keskustassa. 

Melkein jo aloin onnitella AP:n vihaajalta kerrankin rakentavaa ja järkevän oloista kirjoitusta. Kunnes luin sanat "keksimään uutta provoa".

Emme tosiaankaan tiedä AP:n vanhempien motivaatiosta ja mahdollisuuksista elämässä, niistä AP ei ole kertonut. On mahdollista, että hekin ovat hakeutuneet mieleisiinsä ammatteihin ja mieleiselleen asuinpaikalle. Ja on mahdollista - kuten suurten ikäluokkien kokemusasiantuntijat muistuttavat huoata - että heillä ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta valita. On saatettu mennä sellaisiin ammatteihin, joihin on ollut mahdollisuudet, motivaatio ja lahjakkuutta päätyä. Moni saattoi ajatella, että mahdollisuudet on rajattu tasan niihin, mitä kotikylällä on tarjolla, isältä pojalle esimerkiksi. Ja on saatettu asettua asumaan sinne, minne on päästy ja on ollut varaa. 

Kaikki eivät traumatisoidu vaikka ovatkin joutuneet kasvamaan Imatralla tai joutuneet lapsena pahoinpidellyiksi, mutta molemmat kokemukset lisäävät traumatisoitumisen riskiä.

Ei kaikki makkarapotuilla elävät saa myöskään diabetesta eivätkä kaikki matalasti koulutetut myöskään saa dementiaa, mutta molemmat kasvattavat kovasti tautiriskiä.

Toki jos on oikein maalta ja kouluttamaton, niin ne voi toki suojata siltä että muut eivät havaitse dementiaa. No vitsi vitsi, vähän kevennystä väliin kun menee niin kireäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa jotkut ihmiset: aivan samoin kuin te nyt täällä suhtaudutte ja puhutte niin aloittajan vanhemmista ja kodista kuin omistannekin niin aivan samoin saattavat omat lapsenne puhua ja suhtautua teihin ja lapsuudenkotiinsa aikanaan. 

Tähän voi itse vaikuttaa todella paljon omalla toiminnallaan. Enkä ainakaan itse haluaisi olla lapsille riippakivi, siksi säästötili on jo nyt kerryttämässä pesämunaa. Huolehdin terveydestäni, liikun paljon joten elintapasairauksien riski on pienempi. Haluan lasten ja lastenlasten olevan seuranani aidosti.  Ei tulisi mieleenikään kertoa lapsilleni jostain peräpukamista ja virtsanpidätysongelmista, mitä iäkkäiden jutut pahimmillaan ovat.

Just just. Ja tietenkin olet satavarma, että pysyt freesinä ja terävänä kuolemaan saakka. Dementia, Alzheimer, erilaiset halvaukset tai hivuttavat sairaudet kiertävät sinut kaukaa. Luonteesi pysyy täysin samana, ihanana itsenäsi vanhuudessakin. Tietenkin olet myös satavarma, että vaikka itse oletat toimivasi oikein lastesi kanssa he muistavat sen kun olet tarpeeksi vanha. Saati arvostavat. Heillä voi olla ihan erilainen käsitys lapsuudestaan kuin sinulla. Myös rahalla ja pesämunalla ei aina pysty ostamaan lastensa kiintymystä ti sitä, että aidosti haluavat käydä vanhempiensa luona, toki perinnön toivossa käyvät. Tai pitkin hampain velvollisuudesta. Kukaan ei voi tietää mitä vanhuus tuo tullessaan. 

1) Tässä puhuttiin elintapasairauksien riskin pienentämisestä. Miten saat väännettyä asian siihen, että olisin satavarma? Ymmärrätkö, mitä riskin pieneneminen tarkoittaa? 

2) Luonne ei ole muuttunut iäkkäillä ihmisillä, jotka tunnen. Vain muistisairauden myötä ja silloinkin loppuvaiheessa. Hankalat ihmiset ovat hankalia vanhoinakin.

3) Lapseni arvostavat minua jo nyt ja osoittavat sen monilla eri tavoilla. Asioihin kun tosiaan voi itse vaikuttaa.

Käsitin kyllä, että tarkoitit elintapasairauksia. Mutta kun ne eivät ole ainoita sairauksia maailmassa. Olet kai huomannut, että esimerkiksi dementia on lisääntynyt ja se myös muuttaa ihmisen luonnetta ja käytöstä, silloin vielä kun on jossain määrin toimiva persoona. Loput sitten tiedätkin miten tauti etenee. Siihen ei voi oikein mitenkään varautua tai ennakoida. Dementiaa on huippuälykkäistä umpityhmiin ja siltä väliltä. 

Kukaan ei etukäteen tiedä miten luonne muuttuu vanhana, varsinkin juuri jos on sairauksia. Myös henkiset sairaudet vaikuttavat. Vaikka et tunne muuttuneita ihmisiä niin se ei estä jonkun luonteen muuttuvan. Lapsetk7n saattavat sairastua eri tavoin ja siten muuttua ja muutenkin moni asia lasten itse vanhetessa muuttuu. Edelleen, ei voi tietää asioista kymmenien vuosien päähän. Miten silloin on. Jos kaikki olisi ennakoitavissa niin kaikki olisikin eri tavalla monesti. 

Jäpäjäpä. Dementiakin on pitkälle elintapasairaus. Ei siltä ole suojassa kukaan kuten ei diabetekseltakaan, mutta todennäköisimmin dementia tulee matalasti koulutetuille, lihaville, tupakoineille, diabeetikoille, vähän liikkuville, masentuneille, verenpainetautisille, hoitamattomasta korkeasta kolesterolista kärsiville, epäterveellisesti syöville, sosiaalisista suhteista eristäytyville ja vähän aivojansa käyttäville.

Ei pidä paikkaansa miten määrittelet dementiaa sairastuvan henkilön. Alzheimer., verenkiertoperäinen , otsalohkodementia, Lewyn  yms muistisairauteen voi sairastua myös korkeasti koulutettu .  

Sinulla vaikuttaa olevan hyvät tiedot eri dementiasairauksista. Miksi et sitten pysty tunnistamaan eroa määrittelyn ja - kuten kirjoittava kirjoittaa - "todennäköisemmin tulee". Esimerkki: Asbesti altistaa keuhkosyövälle, mutta eivät kaikki keuhkosyövän saaneet ole asbestiraksalla olleet.

Vierailija kirjoitti:

Itsekkyyden aika.

Tämä on juuri sitä mistä Liisa Keltinkangas-Järvinen kirjoitti.

Mua ei huvita, mun ei tarvitse, kun en mitenkään hyödy näistä ihmisistä.

Niin, on hämmentävää miten monet vanhat ihmiset käpertyvät itseen. Minun vaivat, minun sairaudet, minun tapahtumaköyhä elämä, minun naapurien juorut, minun ikkunasta näkyvät naakat. Minä, minä, minä. Mitä muuta tämä on kuin itsekkyyttä, eräänlaista 'parempaa itsekkyyttä, hyväksyttävämpää itsekkyyttä kuin keski-ikäisten lasten itsekkyys.

Olet muuten maininnut tämän kirjan noin viidesti tässä ketjussa. Luepa kirjasta se luku, jossa käsitellään ikääntymistä ja itsekkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Itsekkyyden aika.

Tämä on juuri sitä mistä Liisa Keltinkangas-Järvinen kirjoitti.

Mua ei huvita, mun ei tarvitse, kun en mitenkään hyödy näistä ihmisistä.

Vai voisko olla kyseessä sellainen asia, että ei enää jaksa? On kokopäivätyö, joka vie voimavarat, perhe, josta huolehtia, vaihdevuodet, jolloin nukkuminen on huonoa tai omat terveysmurheet, josta ei voi puhua vanhemmille?

Minulla oli kymmenen vuotta sitten todella raskaita vuosia. Olin paljon sairas, usein sairauslomilla, lääkitystä ei meinannut löytyä, töissä raskasta, kun en jaksanut jatkuvaa kiirettä ja jatkuvat yyteet painoi mieltä, omalla perheellä vakavia sairauksia. Siinä menin jo jaksamisen tuolle puolelle enkä todellakaan olisi jaksanut yhtään mitään ylimääräistä edes vanhempien taholta. Tuo kirjailija-Liisa lienee oikea ihmenainen, joka jaksaa kaiken kuin Supermies, ei väsy eikä koskaan menetä hermojaan.

Paljon huolenpitoa vaativat vanhemmat voisivat itse miettiä, miten he voisivat helpottaa lapsiaan, että he eivät uuvu. Sinne 300 kilometrin päähän on pitkä ja rasittava ajomatka, senkin ajan voisi käyttää paremmin, jos vanhemmat asuisivat lähellä. Ne itsekkäät ei aina ole keski-ikäiset lapset.

Aloittaja ei ole kertonut onko syy kotinsa syrjäisyyteen esimerkiksi tosiaan maatila, joka on periytynyt hänen vanhemmilleen. Silloin harvoin muutetaan sieltä pois tai ei ole ollut edes ostajia. Syy voi olla myös, että on halunnutkin jatkaa perinnettä. Myös muu suku, työtilanne, asunnon saanti juuri tuohon paikkaan, vanhemmilla on ollut omat syynsä ja tietyt mahdollisuudet asua juuri tuolla paikkakunnalla. On itsekästä myös tältä pohjalta ajatella, että vanhemmat ovat tehneet jotenkin väärin kun aloittaja on joutunut elämään lapsuutensa kyseisessä paikassa. Jos on kolmekymmentä vuotta sitten tapahtunut asia ja jo sitä ennen tietenkin ovat vanhemmat elämäänsä eläneet ja mahdollistaneet elämänsä miten se heille on silloin sopinut. Tai onko ollut muita mahdollisuuksia valita. Emme voi tietää, ei ehkä ole aloittajakaan koskaan kysynyt heiltä menneestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa jotkut ihmiset: aivan samoin kuin te nyt täällä suhtaudutte ja puhutte niin aloittajan vanhemmista ja kodista kuin omistannekin niin aivan samoin saattavat omat lapsenne puhua ja suhtautua teihin ja lapsuudenkotiinsa aikanaan. 

Tähän voi itse vaikuttaa todella paljon omalla toiminnallaan. Enkä ainakaan itse haluaisi olla lapsille riippakivi, siksi säästötili on jo nyt kerryttämässä pesämunaa. Huolehdin terveydestäni, liikun paljon joten elintapasairauksien riski on pienempi. Haluan lasten ja lastenlasten olevan seuranani aidosti.  Ei tulisi mieleenikään kertoa lapsilleni jostain peräpukamista ja virtsanpidätysongelmista, mitä iäkkäiden jutut pahimmillaan ovat.

Just just. Ja tietenkin olet satavarma, että pysyt freesinä ja terävänä kuolemaan saakka. Dementia, Alzheimer, erilaiset halvaukset tai hivuttavat sairaudet kiertävät sinut kaukaa. Luonteesi pysyy täysin samana, ihanana itsenäsi vanhuudessakin. Tietenkin olet myös satavarma, että vaikka itse oletat toimivasi oikein lastesi kanssa he muistavat sen kun olet tarpeeksi vanha. Saati arvostavat. Heillä voi olla ihan erilainen käsitys lapsuudestaan kuin sinulla. Myös rahalla ja pesämunalla ei aina pysty ostamaan lastensa kiintymystä ti sitä, että aidosti haluavat käydä vanhempiensa luona, toki perinnön toivossa käyvät. Tai pitkin hampain velvollisuudesta. Kukaan ei voi tietää mitä vanhuus tuo tullessaan. 

1) Tässä puhuttiin elintapasairauksien riskin pienentämisestä. Miten saat väännettyä asian siihen, että olisin satavarma? Ymmärrätkö, mitä riskin pieneneminen tarkoittaa? 

2) Luonne ei ole muuttunut iäkkäillä ihmisillä, jotka tunnen. Vain muistisairauden myötä ja silloinkin loppuvaiheessa. Hankalat ihmiset ovat hankalia vanhoinakin.

3) Lapseni arvostavat minua jo nyt ja osoittavat sen monilla eri tavoilla. Asioihin kun tosiaan voi itse vaikuttaa.

Käsitin kyllä, että tarkoitit elintapasairauksia. Mutta kun ne eivät ole ainoita sairauksia maailmassa. Olet kai huomannut, että esimerkiksi dementia on lisääntynyt ja se myös muuttaa ihmisen luonnetta ja käytöstä, silloin vielä kun on jossain määrin toimiva persoona. Loput sitten tiedätkin miten tauti etenee. Siihen ei voi oikein mitenkään varautua tai ennakoida. Dementiaa on huippuälykkäistä umpityhmiin ja siltä väliltä. 

Kukaan ei etukäteen tiedä miten luonne muuttuu vanhana, varsinkin juuri jos on sairauksia. Myös henkiset sairaudet vaikuttavat. Vaikka et tunne muuttuneita ihmisiä niin se ei estä jonkun luonteen muuttuvan. Lapsetk7n saattavat sairastua eri tavoin ja siten muuttua ja muutenkin moni asia lasten itse vanhetessa muuttuu. Edelleen, ei voi tietää asioista kymmenien vuosien päähän. Miten silloin on. Jos kaikki olisi ennakoitavissa niin kaikki olisikin eri tavalla monesti. 

Jäpäjäpä. Dementiakin on pitkälle elintapasairaus. Ei siltä ole suojassa kukaan kuten ei diabetekseltakaan, mutta todennäköisimmin dementia tulee matalasti koulutetuille, lihaville, tupakoineille, diabeetikoille, vähän liikkuville, masentuneille, verenpainetautisille, hoitamattomasta korkeasta kolesterolista kärsiville, epäterveellisesti syöville, sosiaalisista suhteista eristäytyville ja vähän aivojansa käyttäville.

Ei pidä paikkaansa miten määrittelet dementiaa sairastuvan henkilön. Alzheimer., verenkiertoperäinen , otsalohkodementia, Lewyn  yms muistisairauteen voi sairastua myös korkeasti koulutettu .  

Vaskulaaridementia on käytännössä valtimonkovettumatauti aivoissa - siis elintapasairaus, ja näitä on jopa 30 % suomalaisista dementioista. Riskitekijät ovat nimenomaan korkea verenpaine, diabetes, korkea kolesteroli, tupakointi, ylipaino. 

Alzheimeriin pätevät ihan samat riskitekijät, mutta sille on monia muitakin riskitekijöitä kuten fyysinen liikkumattomuus, huono ruokavalio ja liiallinen alkoholinkäyttö sekä päähän kohdistuneet iskut. Lisäksi matala kognitiivinen stimulation, masennus, sosiaalinen eristäytyminen (esim. Vauvapalstalle heh) ja uniongelmat. 

Alzheimerille altistava ruokavalio sisältää paljon sokeria ja lyhytketjuisia hiilihydraatteja, ultraprosessoituja elintarvikkeita, prosessoituja lihatuotteita ja paljon suolaa. Siis boomereiden näkemys terveellisestä kotiruuasta pullanpuputtamisineen ja makkarapottuineen täyttää ihan kaikki riskikohdat ruokavaliosta joka altistaa Alzheimerille.

Eikös lääketiede ole aika pitkään jo opettanut, että se mikä on huonosta sydämelle on myös huonosta aivoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä on taas suollettu itsestäänselviä latteuksia tyyliin "myös sinä olet joskus vanhus, muista se", "dementia voi tulla jokaiselle, muista se", "noinko haluat omien lapsiesi sitten aikanaan kohtelevan sinua, muista se".

Ja tämä eräskin kirjoittaja vielä suoltaa kymmenien rivien mittaisia sanahelinää sellaisella kirjoitusripulilla, ettei kukaan jaksa noita lukea. Vielä toistaa varmuuden vuoksi samat asiat peräkkäisiin viesteihin.

Pointtihan tässä on unohtunut: AP:n kokema ahdistus ja jopa paniikkihäiriö liittyy selkeästi tilanteisiin, joissa hän kohtaa häntä aikoinaan kaltoinkohdelleet vanhempansa ja ankean lapsuuden kasvuympäristönsä. Kotona perheen parissa ja työssään näitä ikäviä hetkiä ei ole. Hän on onnistunut rakentamaan hyvät välit puolisoonsa, lapsiinsa ja appivanhempiin.

Ja täällä moni maalaisidyllin ja pula-ajan lapsuuden elänyt muori on kovasti sitä mieltä, että kyllä AP:n pitäisi hammasta purren kestää, hävetä "murrosiän uhmaansa", mennä terapiaan "mt heittelehtimisen takia", ja erityisesti olla velkaa vanhemmilleen sen, että nämä "sietivät" häntä lapsena, ruokkivat ja vaatettivat.

Eihän aloittaa oltu kaltoinkohdeltu? Hän itse kirjoittaa, "eivät vanhempani ole minulle mitään pahaa tehneet".

Ja aloituksen otsikkokin on: Iäkkäiden vanhempien JUTUT alkaa rasittaa. En jaksa käydä siellä.

Onko nuo väitteet "sietämisestä" ym muista kaltoinkohtelemisista siis toisten kommentoijien kirjoittamia? ja nyt nuo kommentit laitetaan ap:n suuhun ja ap:n vanhempien viaksi.

On. Tuo yksi kirjoittaja on koko keskustelun ajan kehittänyt päästään häkissä istuneen pahoinpidellyn lapsen ja maaseudun kauheuden muistaen parjata muita beellä alkavalla sanalla.

Tämä yksi kirjoittaja on legenda ja hänen elämäntyönsä on pilata kaikki palstan ketjut, joissa uskalletaan kritisoida ketään muuta boomeri-ikäistä. Siirtyi tänne sen jälkeen kun sai bannit kaikista Facebook-ryhmästään. Elämäntyönään on ilkeillä ja haukkua viisikymppisiä naisia. Kertoo myös yllättävän yksityiskohtaisesti omasta elämästään ja lapsistaan, joista pojat ovat kultapoikia ja tytär mt-ongelmainen hul*u. Kertonut tänne ongelmitta myös tyttärensä harvinaisen ammatin ja että on ollut vuosia kotona mt-ongelmien vuoksi eli täysin tunnistettavasti. Kertoo myös alapesuistaan lähtien ihan kaiken, ja haukkuu tänne myös mielenvikainen siskonsa jne.

Mikä on harvinainen ammatti naiselle?

Yleinen tarkoittaa sellaista, jota esiintyy paljon. Suomessa yleisiä ammatteja ovat esimerkiksi lähihoitaja, sairaanhoitaja, myyjä, varastotyöntekijä tai parturi-kampaaja.

Harvinainen tarkoittaa sellaista, joita ei esiinny usein. Suomessa harvinaisia ammatteja ovat esimerkiksi lavastaja, konservaattori, sukeltaja tai tuulivoimaloiden huoltoteknikko.

😝 

Oikeasti mama on kyllä tosi pissipää kun haukkuu netissä tytärtänsä jonka pystyy tuntomerkkien perusteella tunnistamaan. Mutta kuten olet itse sanonut, tärkeintähän elämässä on että on omistusasunto ja oma vene.

Kenen kanssa sinä puhut? Luen näitä äitikeskusteluja mutta en ole ketään tunnistanut saati äitejä joilla olisi noita  ammatteja edustava tytär. Mielikuvitus on hyvä huvitus.

Vierailija kirjoitti:

Itsekkyyden aika.

Tämä on juuri sitä mistä Liisa Keltinkangas-Järvinen kirjoitti.

Mua ei huvita, mun ei tarvitse, kun en mitenkään hyödy näistä ihmisistä.

Itsekkyyden aika. Kirjoitan mitä haluaa, vaikka ankeita vanhempia koskevaan ketjuun, että minä olen käynyt Imatralla ja kaikki muut saa dementian ja se on karmaa.

Enkä nyt tiedä onko nuorten aikuisten jutut niin kiinnostavia, monella tiedot perustuu netti otsikoihin kunnon keskustelu ei onnistu, kun kapeakatseisia ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä on taas suollettu itsestäänselviä latteuksia tyyliin "myös sinä olet joskus vanhus, muista se", "dementia voi tulla jokaiselle, muista se", "noinko haluat omien lapsiesi sitten aikanaan kohtelevan sinua, muista se".

Ja tämä eräskin kirjoittaja vielä suoltaa kymmenien rivien mittaisia sanahelinää sellaisella kirjoitusripulilla, ettei kukaan jaksa noita lukea. Vielä toistaa varmuuden vuoksi samat asiat peräkkäisiin viesteihin.

Pointtihan tässä on unohtunut: AP:n kokema ahdistus ja jopa paniikkihäiriö liittyy selkeästi tilanteisiin, joissa hän kohtaa häntä aikoinaan kaltoinkohdelleet vanhempansa ja ankean lapsuuden kasvuympäristönsä. Kotona perheen parissa ja työssään näitä ikäviä hetkiä ei ole. Hän on onnistunut rakentamaan hyvät välit puolisoonsa, lapsiinsa ja appivanhempiin.

Ja täällä moni maalaisidyllin ja pula-ajan lapsuuden elänyt muori on kovasti sitä mieltä, että kyllä AP:n pitäisi hammasta purren kestää, hävetä "murrosiän uhmaansa", mennä terapiaan "mt heittelehtimisen takia", ja erityisesti olla velkaa vanhemmilleen sen, että nämä "sietivät" häntä lapsena, ruokkivat ja vaatettivat.

Eihän aloittaa oltu kaltoinkohdeltu? Hän itse kirjoittaa, "eivät vanhempani ole minulle mitään pahaa tehneet".

Ja aloituksen otsikkokin on: Iäkkäiden vanhempien JUTUT alkaa rasittaa. En jaksa käydä siellä.

Onko nuo väitteet "sietämisestä" ym muista kaltoinkohtelemisista siis toisten kommentoijien kirjoittamia? ja nyt nuo kommentit laitetaan ap:n suuhun ja ap:n vanhempien viaksi.

On. Tuo yksi kirjoittaja on koko keskustelun ajan kehittänyt päästään häkissä istuneen pahoinpidellyn lapsen ja maaseudun kauheuden muistaen parjata muita beellä alkavalla sanalla.

Tämä yksi kirjoittaja on legenda ja hänen elämäntyönsä on pilata kaikki palstan ketjut, joissa uskalletaan kritisoida ketään muuta boomeri-ikäistä. Siirtyi tänne sen jälkeen kun sai bannit kaikista Facebook-ryhmästään. Elämäntyönään on ilkeillä ja haukkua viisikymppisiä naisia. Kertoo myös yllättävän yksityiskohtaisesti omasta elämästään ja lapsistaan, joista pojat ovat kultapoikia ja tytär mt-ongelmainen hul*u. Kertonut tänne ongelmitta myös tyttärensä harvinaisen ammatin ja että on ollut vuosia kotona mt-ongelmien vuoksi eli täysin tunnistettavasti. Kertoo myös alapesuistaan lähtien ihan kaiken, ja haukkuu tänne myös mielenvikainen siskonsa jne.

Mikä on harvinainen ammatti naiselle?

Yleinen tarkoittaa sellaista, jota esiintyy paljon. Suomessa yleisiä ammatteja ovat esimerkiksi lähihoitaja, sairaanhoitaja, myyjä, varastotyöntekijä tai parturi-kampaaja.

Harvinainen tarkoittaa sellaista, joita ei esiinny usein. Suomessa harvinaisia ammatteja ovat esimerkiksi lavastaja, konservaattori, sukeltaja tai tuulivoimaloiden huoltoteknikko.

😝 

Oikeasti mama on kyllä tosi pissipää kun haukkuu netissä tytärtänsä jonka pystyy tuntomerkkien perusteella tunnistamaan. Mutta kuten olet itse sanonut, tärkeintähän elämässä on että on omistusasunto ja oma vene.

Kenen kanssa sinä puhut? Luen näitä äitikeskusteluja mutta en ole ketään tunnistanut saati äitejä joilla olisi noita  ammatteja edustava tytär. Mielikuvitus on hyvä huvitus.

Eiköhän siinä lähinnä vastattu kysymykseen. Jos koet siinä olevan viesti jollekin tuulivoimalateknikon äidille, kannattaa varmaan hakeutua vaikka dementiatestiin ennen kuin se joku alkaa laskea kaasua asuntoosi.