Iäkkäiden vanhempieni jutut alkavat rasittaa. En jaksa enää käydä siellä.

Vierailija kirjoitti:

Italiassa vanhempia arvostetaan enemmän, heidän kanssa asutaan aikuisena samassa taloudessa ja joista huolehditaan ja pidetään luonnollisena osana elämän jatkumoa. Ihailtavaa. Meillä vanhemmat unohdetaan kotiinsa kun ei hyötyä ole vaikka oikeesti monesta vanhemmasta olisi. Mikä täällä Suomessa johtaa ajatteluun että vanhempia pitää ikään kuin hävetä, nolostella ja unohtaa heidät elämästä ja kärrätä lopuksi laitoksiin kuolemaan yksinäisyyteen. Se sama vanhuus on meillä kaikilla joskus edessä.

Suomessa yli 20-vuotiaassa lapsuudenkodissaan edelleen asuvasta nuoressa ajatellaan olevan jotain vikaa,  kun vieläkään ei ole itsenäistynyt.  Mamman lihapatojen ääressä notkuminen ei Suomessa ole mikään meriitti vaan pikemminkin noloa. Yleensäkin,  jos nuori pitää kovin tiiviisti yhteyttä vanhempiinsa, ihmetellään eikö napanuoraa jo voisi katkaista.  

En vaan jaksa ymmärtää, miten jonkun mielestä on naureskelun ja pilkkaamisen paikka, että jollain on vaikeuksia vanhempiensa kanssa.

Voin kertoa, että nämä on tosi yleisiä teemoja. Jos listataan terapioissa käsitellyimmät teemat, niin sillä listalla on:

1) vanhemmat aiheuttivat (tahtomattaan tai tahallaan) monenlaista ikävää, ja siitä kaikesta pitää koota itsensä ja päästä ylitse 

Ja myös

2) omien rajojen kunnioittaminen ja niiden vetäminen ystävällisesti mutta jämäkästi.

Vierailija kirjoitti:

En vaan jaksa ymmärtää, miten jonkun mielestä on naureskelun ja pilkkaamisen paikka, että jollain on vaikeuksia vanhempiensa kanssa.

 

Voin kertoa, että nämä on tosi yleisiä teemoja. Jos listataan terapioissa käsitellyimmät teemat, niin sillä listalla on:

 

1) vanhemmat aiheuttivat (tahtomattaan tai tahallaan) monenlaista ikävää, ja siitä kaikesta pitää koota itsensä ja päästä ylitse 

 

Ja myös

 

2) omien rajojen kunnioittaminen ja niiden vetäminen ystävällisesti mutta jämäkästi.

Niin ja aina kaikki on vanhempien vika. 

Minun isäni ja äitini kuolivat ennen kuin täytin 20v. Edelleen mietin miksi niin piti käydä ja olen kateellinen heille, joilla on omat vanhemmat, perhepäivälliset, äitien- ja isoäitien päivät, joulut ja juhannukset. 

AP - ja muut vanhempiaan dissaavat. Huoli pois,  kyllä ne vanhemmat  kuolevat ajallaan ja saat rauhan sielullesi, jospa se ahdistus päättyy. Älä itke heidän haudallaan. 

Minä itken omien vanhempieni haudalla ja ikävöin heitä edelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vaan jaksa ymmärtää, miten jonkun mielestä on naureskelun ja pilkkaamisen paikka, että jollain on vaikeuksia vanhempiensa kanssa.

 

Voin kertoa, että nämä on tosi yleisiä teemoja. Jos listataan terapioissa käsitellyimmät teemat, niin sillä listalla on:

 

1) vanhemmat aiheuttivat (tahtomattaan tai tahallaan) monenlaista ikävää, ja siitä kaikesta pitää koota itsensä ja päästä ylitse 

 

Ja myös

 

2) omien rajojen kunnioittaminen ja niiden vetäminen ystävällisesti mutta jämäkästi.

Niin ja aina kaikki on vanhempien vika. 

Minun isäni ja äitini kuolivat ennen kuin täytin 20v. Edelleen mietin miksi niin piti käydä ja olen kateellinen heille, joilla on omat vanhemmat, perhepäivälliset, äitien- ja isoäitien päivät, joulut ja juhannukset. 

AP - ja muut vanhempiaan dissaavat. Huoli pois,  kyllä ne vanhemmat  kuolevat ajallaan ja saat rauhan sielullesi, jospa se ahdistus päättyy. Älä itke heidän haudallaan. 

 

Minä itken omien vanhempieni haudalla ja ikävöin heitä edelleen. 

Aika ahtaasti ajattelet että kaikki ovat niinkuin sinä ja sinun vanhempasi. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsin aloituksestasi, että ei teillä pahemmin riitoja ole ollut, olet vain kyllästynyt vanhempiesi tylsään elämään,

Kuulehan. Vielä tulee se päivä, jolloin toivot, että olisit jutellut vanhempiesi kanssa enemmän. Niin käy meille useimmille. Kun ei vaan jaksa, ja luulee, että aikaa on. Ja sitten jonain päivänä, ehkä yllättäen vanhemmat ovat poissa, tai muisti on poissa. Aika on loppu.

Kuinka hyvin tunnet sukusi ja sen vaiheet? Sekin alkaa jossain vaiheessa kiinnostaa, jos ei sinua niin lapsiasi.  Kaiva vanhat valokuvat esiin, kysele keitä on kuvissa, missä ja milloin kuvat on otettu. Siitä saatte jutun juurta harakoitten sijaan, ja tieto juurista välittyy tuleville sukupolvillekin,

Ei varmasti kiinnosta aloittajaa sukujuuret. Ei nykyajan nuoret aikuiset ole kiinnostuneita kuin omasta itsestään. Suosittelen vanhoille vanhemmille, että unohtavat itsekkään jälkikasvunsa ja alkavat maksamaan jollekin vieraalle, ystävälliselle tekijälle siivouksesta ja seurasta. Kehuttu oikein kuinka mukavia ovatkaan ja kuinka pitää huolehtia, että on 50€ aina taskussa, jos sattuvat piipahtamaan. Katsokaa kuinka kauan menee, että alkaa omia lapsianne tuttavuus huolettaa. 

Kyllä ankeuttakin pitää sietää. Along with the sunshine there has to be a little rain sometime.

Jos et viihdy niin viet mukanasi jotain joka saa sinut viihtymään, käsitöitä, katsot sarjaa, lenkkelilet ja ulkoiset sen sijaan että kökötät siellä sisällä vanhempiesi kanssa. Leivot / leivottu.

Meillä on nämä vaihtuvat vuodenajat, joille voi kehittää omanlaisiaan aktiviteettejä. Keväällä haravoidaan pihaa, kesällä nautitaan luonnosta ja saunotaan. Syksyllä haetaan herkkuja metsästä ja talvella katsellaan kuurankukkia. Tekeminen viihdyttää,  siinä sivussa jutellaan niitä näitä.
On totta, että asenne ratkaisee. Kunnioitus vanhempia kohtaan, 4. käsky kristillisesti ajatellen, on tärkeä. Miten haluat sinua kohdeltavan vanhuudessa? Totta on, että kiittämättömyys on maailman palkka. 
Roolisuorituksia monesti tarvitaan selviämiseen, jopa perheessä!