Iäkkäiden vanhempieni jutut alkavat rasittaa. En jaksa enää käydä siellä.
Vanhempani ovat eläneet 70-luvulta asti samassa kurjassa pikkukunnassa, josta itse muutin pois jo alaikäisenä. Olin ahdistunut ja masentunut. Ei ystäviä, ei harrastuksia, vain vanhempieni seura. Koulukaveritkin asuivat kovin kaukana. Muuton jälkeen opiskelupaikkakunnalle aloin saada ikäisiäni ystäviä. Masennus alkoi helpottaa ja pääsin rakentamaan oman elämäni.
Vanhempani ovat nyt iäkkäitä, mutta heidän luona käyminen laukaisee yhä edelleen ikäviä muistoja. Puolisonikin sanoo, että talo ja pikkukylä huokuvat ankeutta. Kukaan meidän perheestä ei haluaisi käydä siellä, mutta vanhempani toivovat kyläilyjä. Säälistä olen käynyt.
Tänä viikonloppuna en ajanut 300 km yksikseni. Istahdin autoon perjantaina ja sain ekaa kertaa elämässäni paniikkikohtauksen. Aidosti luulin, että se oli sydänkohtaus tai jotain vastaavaa. En lähtenyt ajamaan, soitin äidille ja valehtelin että tuli noro. Eivät vanhempani ole minulle mitää pahaa ole tehneet, mutta tuo kohtaus sai ajattelemaan, etten voi jatkaa itseni kiusaamista vain velvollisuudentunnosta.
En tiedä, mitä pitäisi tehdä. Vanhempani eivät ymmärrä vastavuoroisen keskusten päälle, vaan kertovat yhä uudestaan mitä naapurustossa on tapahtunut (ei mitään), ja seuraavaksi ihmetellään naakkoja pihalla. Masentaa ja ahdistaa edelleen tuo kyläpahanen niin paljon, että itkettää.
Kommentit (2082)
Onhan ihan whatsapissa videopuhelut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on parempitapainen, äiti joka tarjoaa kahvit ja yrittää pitää small talkkia puhumalla västäräkeistä vai oliko ne naakkoja vai tytär joka näplää mykkänä kännykkäänsä, tuhahtelee, tullut mieltään osoittamaan ja kitisemään.
Heistä ei ainakaan äiti hyväksy tytärtään sellaisena kuin hän on.
No eihän se tytärkään hyväksy vanhempiaan sellaisena kuin he ovat :D
Siitähän tää koko keissi sai alkunsa.
Tytär ei jaksanut vanhempiaan sellaisina mitä nämä ovat.
Eli samanlaisia ovat sitten tytär ja vanhempansa, kummatkaan ei hyväksy toisiaan sellaisina, mitä ovat.
Näinhän se menee, ei omena koskaan putoa kauaksi puusta. Se ei yksinkertaisesti voi kauaksi pudota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki saat olla sellainen kuin olet, tyhmäksi heittääntyvä jos et ymmärrä mitä tarkoittaa toisen hyväksyminen sellaisena kuin hän on. Se ei tarkoita rikosten hyväksymistä.
Toki saat nimitellä toisia tyhmäksi jos haluat, sillä ethän sinä ilkeyttään vaan siksi että olet vanha. Eikä me muuta voida kuin hyväksyä ihmiset sellaisina kuin ne on. Hyviä tapoja ei tämän sukupolven tarvitse noudattaa vaan muiden tulee ymmärtää.
Voi tuota suomen kielen hallintaa. Tyhmäksi heittääntyvä ei tarkoita tyhmää.
Miksi vaadit vanhemmiltasi jotain mitä he eivät ole? Ja sinähän olet kopio heistä. Äksy ja kinaava. Liki jokainen huomaa noudattavansa vanhempiensa maneereja monessa tilanteessa.
Niin tottakai sinä saat sanoa ihmisiä äksyksi ja kinaavaksi, koska ethän sinä ilkeyttään vaan koska olet vanha. Ja emmehän he voi muuta kuin hyväksyä toisen sellaisena kuin he ovat. Ai niin minun pitää ymmärtää sinua paremmin, lakata vaatimasta mitään vanhemmiltani, ja muutettava käytöstäni aivan toisenlaiseksi kuin olen. Koska se hyväksyminen, se on sinua nuoremmille. 😝
Mistä sinä tiedät tuon ihmisen iän? Mistä tiedät, että hän on vanha?
Täällä voi kuka vaan kirjoittaa mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä tulee monilta esiin käsitys, että vanhat ihmiset ikäänkuin omaa ilkeyttään ovat muuttuneet oudoiksi ja ikäviksi haittatekijöiksi.
En tiedä onko se ilkeys nyt jotenkin ratkaiseva kriteeri? Siis teko ja käytös eivät ratkaise vaan motiivi?
Onko ok varastaa kaupasta jos on kleptomaani? Onko ok tehdä seksirikoksia jos on seksiriippuvainen? Onko ok soittaa naapureiden postiluukussa aamuöisin sumutorvea jos on siihen pakkomielle? Kun ei ne ilkeyttään ja emmehän me loppupeleissä muuta voi kuin hyväksyä ihmiset sellaisena kuin he ovat.
Tarkoitin, että vanhukset ovat vanhuksia ja se muuttaa ihmistä, yleensä. Tarkoitin ,että vanhusten motiivi ei ole olla outoja tai ikäviä, he vain ovat sitä koska vanhuus. Käytös on sen mukaista, luuletteko, että sitä voisi itse muuttaa kun on tullut määrättyyn vaiheeseen, esimerkiksi muistisairaus tms.
Ei vanhuutta voi verrata kleptomaniaan tai seksirikolliseen. Vanhuus ei ole rikos, ellei "rikos" on, että ovat eläneet vanhaksi, täytyisikö lasten mieliksi kuolla aikaisemmi?
Uskon vahvasti, etteivät vanhukset itsekään nauti elämästään vanhuuden eri vaivojen ja seurauksien kanssa. Mielellään olisivat terveitä ja skarppeja. Mutta minkäs voit, jos eivät sitä ole. On se sitten OK tai ei. Minusta on epäreilua jotenkin luulla, että kunhan vain haluavat niin voisivat olla niinkuin ennenkin. Mutta useuåin se ei vain ole mahdollista. Se olisi miltei samaa toivoa vaikka pientä vauvaa vain lähtemään kävelemään, puhumaan ja syömään itse. Mutta kun vauvatkin on vain pakko hyväksyä sellaisina kun he ovat, kun eivät vain pysty tekemään noita asioita ennenkuin niiden aika on. Vanhuus on ikäänkuin vauva-aika väärinpäin. Pikkuhiljaa opitut taidot ja elämä vain vähenevät jopa hukkuvat. Siihen pystymättä vaikuttamaan.
Vanhuus ei ole sairaus. Vanhat ihmiset eivät ole sairaita siksi että he ovat vanhoja. Itse asiassa kaikenikäiset ihmiset ovat sairaita siksi että heillä on sairauksia. Sairaudet eivät ole mikään vanhojen ihmisten yksinoikeus eikä varsinkaan mikään vapaudu vankilasta -kortti omalle huonolle käytökselle.
Ja siis tämä:
Mielellään olisivat terveitä ja skarppeja. Mutta minkäs voit, jos eivät sitä ole. On se sitten OK tai ei. Minusta on epäreilua jotenkin luulla, että kunhan vain haluavat niin voisivat olla niinkuin ennenkin.
on jokseenkin provosoivaa. Omalle terveydelleen voi paljonkin, ja kun ikää tulee enemmän tulee lisätä voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua. Jos haluaa vain lösähtää kotiin, niin voi toki tehdä. Tutkitusti sitä toimintakykyä ja lihasmassaa tarttuu reippaasti 85-vuotiaanakin, mutta toki se on yhtä törkeää hömpötystä kuin sekin että pullansyönti ja liemikuutioiden vetäminen altistavat dementialle. 🙄 Kun se uhrin rooli on kivempi ja siinä saa olla pulla suussa.
Tätä kommenttia kuin luki, ei oikein tiennyt itkisikö vai nauraisiko. Miten tietämätön voi ihminen olla.
No ehkä elämä joskus opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä tulee monilta esiin käsitys, että vanhat ihmiset ikäänkuin omaa ilkeyttään ovat muuttuneet oudoiksi ja ikäviksi haittatekijöiksi.
En tiedä onko se ilkeys nyt jotenkin ratkaiseva kriteeri? Siis teko ja käytös eivät ratkaise vaan motiivi?
Onko ok varastaa kaupasta jos on kleptomaani? Onko ok tehdä seksirikoksia jos on seksiriippuvainen? Onko ok soittaa naapureiden postiluukussa aamuöisin sumutorvea jos on siihen pakkomielle? Kun ei ne ilkeyttään ja emmehän me loppupeleissä muuta voi kuin hyväksyä ihmiset sellaisena kuin he ovat.
Tarkoitin, että vanhukset ovat vanhuksia ja se muuttaa ihmistä, yleensä. Tarkoitin ,että vanhusten motiivi ei ole olla outoja tai ikäviä, he vain ovat sitä koska vanhuus. Käytös on sen mukaista, luuletteko, että sitä voisi itse muuttaa kun on tullut määrättyyn vaiheeseen, esimerkiksi muistisairaus tms.
Ei vanhuutta voi verrata kleptomaniaan tai seksirikolliseen. Vanhuus ei ole rikos, ellei "rikos" on, että ovat eläneet vanhaksi, täytyisikö lasten mieliksi kuolla aikaisemmi?
Uskon vahvasti, etteivät vanhukset itsekään nauti elämästään vanhuuden eri vaivojen ja seurauksien kanssa. Mielellään olisivat terveitä ja skarppeja. Mutta minkäs voit, jos eivät sitä ole. On se sitten OK tai ei. Minusta on epäreilua jotenkin luulla, että kunhan vain haluavat niin voisivat olla niinkuin ennenkin. Mutta useuåin se ei vain ole mahdollista. Se olisi miltei samaa toivoa vaikka pientä vauvaa vain lähtemään kävelemään, puhumaan ja syömään itse. Mutta kun vauvatkin on vain pakko hyväksyä sellaisina kun he ovat, kun eivät vain pysty tekemään noita asioita ennenkuin niiden aika on. Vanhuus on ikäänkuin vauva-aika väärinpäin. Pikkuhiljaa opitut taidot ja elämä vain vähenevät jopa hukkuvat. Siihen pystymättä vaikuttamaan.
Vanhuus ei ole sairaus. Vanhat ihmiset eivät ole sairaita siksi että he ovat vanhoja. Itse asiassa kaikenikäiset ihmiset ovat sairaita siksi että heillä on sairauksia. Sairaudet eivät ole mikään vanhojen ihmisten yksinoikeus eikä varsinkaan mikään vapaudu vankilasta -kortti omalle huonolle käytökselle.
Ja siis tämä:
Mielellään olisivat terveitä ja skarppeja. Mutta minkäs voit, jos eivät sitä ole. On se sitten OK tai ei. Minusta on epäreilua jotenkin luulla, että kunhan vain haluavat niin voisivat olla niinkuin ennenkin.
on jokseenkin provosoivaa. Omalle terveydelleen voi paljonkin, ja kun ikää tulee enemmän tulee lisätä voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua. Jos haluaa vain lösähtää kotiin, niin voi toki tehdä. Tutkitusti sitä toimintakykyä ja lihasmassaa tarttuu reippaasti 85-vuotiaanakin, mutta toki se on yhtä törkeää hömpötystä kuin sekin että pullansyönti ja liemikuutioiden vetäminen altistavat dementialle. 🙄 Kun se uhrin rooli on kivempi ja siinä saa olla pulla suussa.
Tätä kommenttia kuin luki, ei oikein tiennyt itkisikö vai nauraisiko. Miten tietämätön voi ihminen olla.
No ehkä elämä joskus opettaa.
Jos voisin vaikuttaa, niin veisin tämän vanhuudesta mitään tietämättömän henkilön johonkin vanhusten hoitokotiin. Siellä hän voisi alkaa saarnaamaan agendaansa, miten toimintakykyä lihaskuntoa voi tartuttaa reippaasti 85-vuotiaanakin, riviin mars heti tänne. Kahvipöydässä voisi siepata ne mahdolliset kahvipullat pois vanhuksilta tuhoa tuottamasta. Sänkyihinsä tai pyörätuoliin lösähtäneita vanhuksia hän voisi vaikka alkaa potkia ja huutaa, että turhaan siinä uhriudutte, en usko, en usko, liikkeelle siitä ja vähän äkkiä.
Onneksi en ole himokuntoilija enkä terveysintoilija koska se näköjään tekee joitain ihmisiä kovin tyhmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ihminen jaksaa koko ajan ilkeillä vanhuksista ja vanhuksille? On hyväkuntoisia 85 v mutta ei se fitnes-ruoka ja tuolijumppa estä näköä heikkenemästä, kuuloa heikkenemästä, nivelten kulumaa.
Ihmisen fysiikka on alamäessä 28-vuotiaasta lähtien. Siihen saakka samalla harjoittelumäärällä ja -teholla suoritukset paranevat, ja sen jälkeen lähtevät heikkenemään. Tämä on asia ihan huippu-urheilijoiden treenikausiakin suunniteltaessa. Ihmisen elämässä yleensä on aika vakiomäärä niitä raihnaisia vuosia lopussa, mutta itse voi hyvin vahvasti vaikuttaa missä iässä ne alkavat.
Missäs iässä näitä vanhuuden vaivojen taakse pakenemista saa harrastaa? Näkö huononee yllättävän varhain, monella 42-vuotiaalla on ikänäköä joten silloin varmaan saa aloittaa kärttyisenä vanhuuden? Harmi kun se harmaakaihikin on nykyään niin näppärästi korjattava vaiva ja kuulokojeetkin saa kunnalta ilmaiseksi, niin vähän onnetonta on niidenkin taakse piiloutua. Ei tietenkään ole pakko laittaa, mutta hoitaman kuulon alenema sitten altistaa sille alzille kun aivot tykkää että kuuloaluettakin käytetään. Nivelrikkoakin on kaikenikäisillä, joten 32-vuotiaana varmaan voi ainakin aloittaa sen osalta kärttyisän vanhuuden? Nivelrikko on siitä nasta vaiva, että siinä ei oikein ole minkäänlaista korrelaatiota koettujen oireiden ja löydösten välillä.
Ennen 50-vuotiaille ostettiin kiikkustuoli, ja kyllähän siinä iässä moni selässänsä huomaa eron jos jää salilla käynti pitemmäksi aikaa väliin. Moni jo kolmikymppisenäkin.
Jännä tosiaan havaita, miten täällä oikein pöyristytään sellaisesta, että vanha ihminen olisi itse vastuussa omasta terveydestään: syömisistään, liikkumisistaan ja omasta käytöksestään. Törkeä väitekin! Kyllä wanha on melkein kuuro ja melkein sokea ja kärsii kaikista parantumattomasta vaivoista joille ei voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni ja minä kuljemme rollaattoreilla. Emme asu samassa lähiössä. Itsellä kyllä auto ja autolla voin hoidella asioita
Olemme 82. Ystävällä on huimausta, siksi rollaattori, käy kaupassa 1, 5 kmn päässä naapurin mummollekin. Ystävällä on ollut muutama pieni aivoinfarkti mutta muisti pelaa ja henkisesti hyvässä kunnossa. Yksinäinen kun ainoa omainen on pojantytär.
Itsellä on jaloissa polvissa ja lonkissa nivelrikot joita ei leikata. Lapset asuu kaukana, minulla ei mitään tarvetta vaivata heitä asioillani eikä myöskään pitää 8-vuotiaina. Ehkä sekin aika on edessä, päivä kerrallaan vanhana eletään.
Tämä ihan asian vierestä kylläkin.
Tainnut tulla syötyä aika paljon pullaa, ja olet saanut itsesi siihen painoindeksiin ettei keinoniveletkään kestäisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni ja minä kuljemme rollaattoreilla. Emme asu samassa lähiössä. Itsellä kyllä auto ja autolla voin hoidella asioita
Olemme 82. Ystävällä on huimausta, siksi rollaattori, käy kaupassa 1, 5 kmn päässä naapurin mummollekin. Ystävällä on ollut muutama pieni aivoinfarkti mutta muisti pelaa ja henkisesti hyvässä kunnossa. Yksinäinen kun ainoa omainen on pojantytär.
Itsellä on jaloissa polvissa ja lonkissa nivelrikot joita ei leikata. Lapset asuu kaukana, minulla ei mitään tarvetta vaivata heitä asioillani eikä myöskään pitää 8-vuotiaina. Ehkä sekin aika on edessä, päivä kerrallaan vanhana eletään.
Tämä ihan asian vierestä kylläkin.
Tainnut tulla syötyä aika paljon pullaa, ja olet saanut itsesi siihen painoindeksiin ettei keinoniveletkään kestäisi?
Kaikki eivät tee ansiotyökseen pöydän vieressä istumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä tulee monilta esiin käsitys, että vanhat ihmiset ikäänkuin omaa ilkeyttään ovat muuttuneet oudoiksi ja ikäviksi haittatekijöiksi.
En tiedä onko se ilkeys nyt jotenkin ratkaiseva kriteeri? Siis teko ja käytös eivät ratkaise vaan motiivi?
Onko ok varastaa kaupasta jos on kleptomaani? Onko ok tehdä seksirikoksia jos on seksiriippuvainen? Onko ok soittaa naapureiden postiluukussa aamuöisin sumutorvea jos on siihen pakkomielle? Kun ei ne ilkeyttään ja emmehän me loppupeleissä muuta voi kuin hyväksyä ihmiset sellaisena kuin he ovat.
Tarkoitin, että vanhukset ovat vanhuksia ja se muuttaa ihmistä, yleensä. Tarkoitin ,että vanhusten motiivi ei ole olla outoja tai ikäviä, he vain ovat sitä koska vanhuus. Käytös on sen mukaista, luuletteko, että sitä voisi itse muuttaa kun on tullut määrättyyn vaiheeseen, esimerkiksi muistisairaus tms.
Ei vanhuutta voi verrata kleptomaniaan tai seksirikolliseen. Vanhuus ei ole rikos, ellei "rikos" on, että ovat eläneet vanhaksi, täytyisikö lasten mieliksi kuolla aikaisemmi?
Uskon vahvasti, etteivät vanhukset itsekään nauti elämästään vanhuuden eri vaivojen ja seurauksien kanssa. Mielellään olisivat terveitä ja skarppeja. Mutta minkäs voit, jos eivät sitä ole. On se sitten OK tai ei. Minusta on epäreilua jotenkin luulla, että kunhan vain haluavat niin voisivat olla niinkuin ennenkin. Mutta useuåin se ei vain ole mahdollista. Se olisi miltei samaa toivoa vaikka pientä vauvaa vain lähtemään kävelemään, puhumaan ja syömään itse. Mutta kun vauvatkin on vain pakko hyväksyä sellaisina kun he ovat, kun eivät vain pysty tekemään noita asioita ennenkuin niiden aika on. Vanhuus on ikäänkuin vauva-aika väärinpäin. Pikkuhiljaa opitut taidot ja elämä vain vähenevät jopa hukkuvat. Siihen pystymättä vaikuttamaan.
Vanhuus ei ole sairaus. Vanhat ihmiset eivät ole sairaita siksi että he ovat vanhoja. Itse asiassa kaikenikäiset ihmiset ovat sairaita siksi että heillä on sairauksia. Sairaudet eivät ole mikään vanhojen ihmisten yksinoikeus eikä varsinkaan mikään vapaudu vankilasta -kortti omalle huonolle käytökselle.
Ja siis tämä:
Mielellään olisivat terveitä ja skarppeja. Mutta minkäs voit, jos eivät sitä ole. On se sitten OK tai ei. Minusta on epäreilua jotenkin luulla, että kunhan vain haluavat niin voisivat olla niinkuin ennenkin.
on jokseenkin provosoivaa. Omalle terveydelleen voi paljonkin, ja kun ikää tulee enemmän tulee lisätä voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua. Jos haluaa vain lösähtää kotiin, niin voi toki tehdä. Tutkitusti sitä toimintakykyä ja lihasmassaa tarttuu reippaasti 85-vuotiaanakin, mutta toki se on yhtä törkeää hömpötystä kuin sekin että pullansyönti ja liemikuutioiden vetäminen altistavat dementialle. 🙄 Kun se uhrin rooli on kivempi ja siinä saa olla pulla suussa.
Tätä kommenttia kuin luki, ei oikein tiennyt itkisikö vai nauraisiko. Miten tietämätön voi ihminen olla.
No ehkä elämä joskus opettaa.
Jos voisin vaikuttaa, niin veisin tämän vanhuudesta mitään tietämättömän henkilön johonkin vanhusten hoitokotiin. Siellä hän voisi alkaa saarnaamaan agendaansa, miten toimintakykyä lihaskuntoa voi tartuttaa reippaasti 85-vuotiaanakin, riviin mars heti tänne. Kahvipöydässä voisi siepata ne mahdolliset kahvipullat pois vanhuksilta tuhoa tuottamasta. Sänkyihinsä tai pyörätuoliin lösähtäneita vanhuksia hän voisi vaikka alkaa potkia ja huutaa, että turhaan siinä uhriudutte, en usko, en usko, liikkeelle siitä ja vähän äkkiä.
Onneksi en ole himokuntoilija enkä terveysintoilija koska se näköjään tekee joitain ihmisiä kovin tyhmiksi.
Sori nyt mutta niissä laitoksissa on oikein fysioterapeutit, jotka laittavat ihmiset jumppaamaan. Salillehan vanhuksia yhä enemmän viedään laitoksistakin.
Tässäpä valheellista propagandaa Terveyskirjastosta:
Lihasvoiman säilyminen onkin tarpeen, jotta vanhus selviytyy päivittäisistä askareistaan itsenäisesti. Monet tavalliset sairaudet heikentävät herkästi voimatasoja iäkkäillä. Lihasvoimaa pitäisi olla kunnolla reservissä, jotta sairauksien jälkeen pääsisi vielä sängystä ylös eikä jäisi petipotilaaksi. Siksi lihasvoimaa pitäisi harjoittaa hyvissä ajoin.
Jo muutaman kuukauden pituinen säännöllinen lihasvoimaharjoittelu lisää iäkkäiden lihasvoimaa 10–30 %. Lihasvoimaharjoittelu on vanhenemiseen liittyvän lihaskadon (sarkopenia) tärkein ehkäisy- ja hoitomuoto. Lisäksi lihasvoimaharjoittelu ylläpitää tai jopa lisää luun lujuutta molemmilla sukupuolilla. Näistä syistä lihasvoimaharjoittelun pitäisi sisältyä ikään sovellettuna jokaisen seniorikansalaisen elintapoihin, sillä kyky kehittää lihaksistoa ja luustoa säilyy koko eliniän.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01079
Pahoittelen, että tiede jälleen loukkaa vanhojen ihmisten oikeuksia uhriutumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni ja minä kuljemme rollaattoreilla. Emme asu samassa lähiössä. Itsellä kyllä auto ja autolla voin hoidella asioita
Olemme 82. Ystävällä on huimausta, siksi rollaattori, käy kaupassa 1, 5 kmn päässä naapurin mummollekin. Ystävällä on ollut muutama pieni aivoinfarkti mutta muisti pelaa ja henkisesti hyvässä kunnossa. Yksinäinen kun ainoa omainen on pojantytär.
Itsellä on jaloissa polvissa ja lonkissa nivelrikot joita ei leikata. Lapset asuu kaukana, minulla ei mitään tarvetta vaivata heitä asioillani eikä myöskään pitää 8-vuotiaina. Ehkä sekin aika on edessä, päivä kerrallaan vanhana eletään.
Tämä ihan asian vierestä kylläkin.
Tainnut tulla syötyä aika paljon pullaa, ja olet saanut itsesi siihen painoindeksiin ettei keinoniveletkään kestäisi?
Kaikki eivät tee ansiotyökseen pöydän vieressä istumista.
Joillekin raha tulee sohvallakin makaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ihminen jaksaa koko ajan ilkeillä vanhuksista ja vanhuksille? On hyväkuntoisia 85 v mutta ei se fitnes-ruoka ja tuolijumppa estä näköä heikkenemästä, kuuloa heikkenemästä, nivelten kulumaa.
Ihmisen fysiikka on alamäessä 28-vuotiaasta lähtien. Siihen saakka samalla harjoittelumäärällä ja -teholla suoritukset paranevat, ja sen jälkeen lähtevät heikkenemään. Tämä on asia ihan huippu-urheilijoiden treenikausiakin suunniteltaessa. Ihmisen elämässä yleensä on aika vakiomäärä niitä raihnaisia vuosia lopussa, mutta itse voi hyvin vahvasti vaikuttaa missä iässä ne alkavat.
Missäs iässä näitä vanhuuden vaivojen taakse pakenemista saa harrastaa? Näkö huononee yllättävän varhain, monella 42-vuotiaalla on ikänäköä joten silloin varmaan saa aloittaa kärttyisenä vanhuuden? Harmi kun se harmaakaihikin on nykyään niin näppärästi korjattava vaiva ja kuulokojeetkin saa kunnalta ilmaiseksi, niin vähän onnetonta on niidenkin taakse piiloutua. Ei tietenkään ole pakko laittaa, mutta hoitaman kuulon alenema sitten altistaa sille alzille kun aivot tykkää että kuuloaluettakin käytetään. Nivelrikkoakin on kaikenikäisillä, joten 32-vuotiaana varmaan voi ainakin aloittaa sen osalta kärttyisän vanhuuden? Nivelrikko on siitä nasta vaiva, että siinä ei oikein ole minkäänlaista korrelaatiota koettujen oireiden ja löydösten välillä.
Ennen 50-vuotiaille ostettiin kiikkustuoli, ja kyllähän siinä iässä moni selässänsä huomaa eron jos jää salilla käynti pitemmäksi aikaa väliin. Moni jo kolmikymppisenäkin.
Jännä tosiaan havaita, miten täällä oikein pöyristytään sellaisesta, että vanha ihminen olisi itse vastuussa omasta terveydestään: syömisistään, liikkumisistaan ja omasta käytöksestään. Törkeä väitekin! Kyllä wanha on melkein kuuro ja melkein sokea ja kärsii kaikista parantumattomasta vaivoista joille ei voi mitään.
Olet varmaan vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen ja oikeen mallinen peppu ja botoxit naamassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on parempitapainen, äiti joka tarjoaa kahvit ja yrittää pitää small talkkia puhumalla västäräkeistä vai oliko ne naakkoja vai tytär joka näplää mykkänä kännykkäänsä, tuhahtelee, tullut mieltään osoittamaan ja kitisemään.
Heistä ei ainakaan äiti hyväksy tytärtään sellaisena kuin hän on.
Nähdäkseni tytär ja tyttäret täällä ovat äideistään valittaneet. Se luetun ymmärtäminen?
Siitä tyttärestä on täällä käytetty mm. ilmaisuja "maaseudun vihaaja", "taustaansa häpeävä", "itseään muita parempana pitävä", itsekäs, narsisti, kiittämätön, epäkunnioittava, "sinäkin olet joskus vanha, muistapa se", "noinko haluat itseäsikin kohdeltavan, muistapa se" jne.
Se luetun ymmärtäminen?
Kun nämähän ovat suurin osa aivan totta, mitä on sanottu. Jos tytär sanoo vanhemmistaan mielipiteitä miksei voi ssnoa myös toisinpäin. Esimerkisi sinäkin olet joskus vanha, miten tämä, on haukkumista? Tai noinko haluat itseäsi kohdeltavan, tämäkin on vanha viisaus. "Kohtele muita niinkuin toivot itseäsi kohdeltavan".
Toimiiko tämä niin, että vain toiseen suuntaan voi arvostella, eli vanhempiaan. Mutta lapsia silitetään vain myötäkarvaan.
Tämä oli juuri se mainitsemani sokea piste. Mikä on itsellesi totisinta totta, maaseudun paremmuudessa tai suurten ikäluokkien auktoriteetissa keski-ikäisiin lapsiisi nähden, et vain kykene näkemään asiaa mistään muusta kuin omasta avaimenreiästäsi kurkistaen.
"Mutta nämähän ovat aiva totta", "Tämäkin on vanha viisaus" eivät ole mikään järkiperuste millekään.
Aikasi jaksat sättiä nuoria, viesti viestin jälkeen, kunnes väsyt ja uhriudut ja tirautat itkun kuten eilenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni ja minä kuljemme rollaattoreilla. Emme asu samassa lähiössä. Itsellä kyllä auto ja autolla voin hoidella asioita
Olemme 82. Ystävällä on huimausta, siksi rollaattori, käy kaupassa 1, 5 kmn päässä naapurin mummollekin. Ystävällä on ollut muutama pieni aivoinfarkti mutta muisti pelaa ja henkisesti hyvässä kunnossa. Yksinäinen kun ainoa omainen on pojantytär.
Itsellä on jaloissa polvissa ja lonkissa nivelrikot joita ei leikata. Lapset asuu kaukana, minulla ei mitään tarvetta vaivata heitä asioillani eikä myöskään pitää 8-vuotiaina. Ehkä sekin aika on edessä, päivä kerrallaan vanhana eletään.
Tämä ihan asian vierestä kylläkin.
Tainnut tulla syötyä aika paljon pullaa, ja olet saanut itsesi siihen painoindeksiin ettei keinoniveletkään kestäisi?
Kaikki eivät tee ansiotyökseen pöydän vieressä istumista.
Aina olet kertonut olevasi perusterve, sitten lipsahti jossain keskustelussa että perusterveenä käytät rollaattoria. Kerro nyt toki paljonko perusterveen ihmisen BMI. Yli vai alle 40?
Vierailija kirjoitti:
What about Skype?
Skype loppui vuosi sitten.
Voisitteko pullasta ja jumpasta kiinnostuneet perustaa ihan oman ketjun aiheesta. Ei kuulu mitenkään tämän ketjun aiheeseen, jonka voitte kerrata aloittajan aloituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ihminen jaksaa koko ajan ilkeillä vanhuksista ja vanhuksille? On hyväkuntoisia 85 v mutta ei se fitnes-ruoka ja tuolijumppa estä näköä heikkenemästä, kuuloa heikkenemästä, nivelten kulumaa.
Ihmisen fysiikka on alamäessä 28-vuotiaasta lähtien. Siihen saakka samalla harjoittelumäärällä ja -teholla suoritukset paranevat, ja sen jälkeen lähtevät heikkenemään. Tämä on asia ihan huippu-urheilijoiden treenikausiakin suunniteltaessa. Ihmisen elämässä yleensä on aika vakiomäärä niitä raihnaisia vuosia lopussa, mutta itse voi hyvin vahvasti vaikuttaa missä iässä ne alkavat.
Missäs iässä näitä vanhuuden vaivojen taakse pakenemista saa harrastaa? Näkö huononee yllättävän varhain, monella 42-vuotiaalla on ikänäköä joten silloin varmaan saa aloittaa kärttyisenä vanhuuden? Harmi kun se harmaakaihikin on nykyään niin näppärästi korjattava vaiva ja kuulokojeetkin saa kunnalta ilmaiseksi, niin vähän onnetonta on niidenkin taakse piiloutua. Ei tietenkään ole pakko laittaa, mutta hoitaman kuulon alenema sitten altistaa sille alzille kun aivot tykkää että kuuloaluettakin käytetään. Nivelrikkoakin on kaikenikäisillä, joten 32-vuotiaana varmaan voi ainakin aloittaa sen osalta kärttyisän vanhuuden? Nivelrikko on siitä nasta vaiva, että siinä ei oikein ole minkäänlaista korrelaatiota koettujen oireiden ja löydösten välillä.
Ennen 50-vuotiaille ostettiin kiikkustuoli, ja kyllähän siinä iässä moni selässänsä huomaa eron jos jää salilla käynti pitemmäksi aikaa väliin. Moni jo kolmikymppisenäkin.
Jännä tosiaan havaita, miten täällä oikein pöyristytään sellaisesta, että vanha ihminen olisi itse vastuussa omasta terveydestään: syömisistään, liikkumisistaan ja omasta käytöksestään. Törkeä väitekin! Kyllä wanha on melkein kuuro ja melkein sokea ja kärsii kaikista parantumattomasta vaivoista joille ei voi mitään.
Olet varmaan vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen ja oikeen mallinen peppu ja botoxit naamassa?
Hiusväri on 7.3 ja 8.3 1:1, silmät ruskeat, pylly on kyllä soma mutta painoa liikaa ja Ozempic siihen auttaa. Botoxia ei toistaiseksi ole, mutta 30 % glykolihappokuorinnat aina välillä niin naama kirkastuu vielä toistaiseksi riittävästi.
Sitähän sä kysyit? Ja kyllä, sen ulkonäönkin eteen on töitä tehtävä. Olen hyvin nuorena harmaantunut niin tyviväriä säännöllisesti ja suoristuskäsittely jonkun kerran vuoteen. Kauniiksi synnytään, mutta aika pitkälle se hyvä ulkonäkökin on jotain mitä itse rakennetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä tulee monilta esiin käsitys, että vanhat ihmiset ikäänkuin omaa ilkeyttään ovat muuttuneet oudoiksi ja ikäviksi haittatekijöiksi.
En tiedä onko se ilkeys nyt jotenkin ratkaiseva kriteeri? Siis teko ja käytös eivät ratkaise vaan motiivi?
Onko ok varastaa kaupasta jos on kleptomaani? Onko ok tehdä seksirikoksia jos on seksiriippuvainen? Onko ok soittaa naapureiden postiluukussa aamuöisin sumutorvea jos on siihen pakkomielle? Kun ei ne ilkeyttään ja emmehän me loppupeleissä muuta voi kuin hyväksyä ihmiset sellaisena kuin he ovat.
Tarkoitin, että vanhukset ovat vanhuksia ja se muuttaa ihmistä, yleensä. Tarkoitin ,että vanhusten motiivi ei ole olla outoja tai ikäviä, he vain ovat sitä koska vanhuus. Käytös on sen mukaista, luuletteko, että sitä voisi itse muuttaa kun on tullut määrättyyn vaiheeseen, esimerkiksi muistisairaus tms.
Ei vanhuutta voi verrata kleptomaniaan tai seksirikolliseen. Vanhuus ei ole rikos, ellei "rikos" on, että ovat eläneet vanhaksi, täytyisikö lasten mieliksi kuolla aikaisemmi?
Uskon vahvasti, etteivät vanhukset itsekään nauti elämästään vanhuuden eri vaivojen ja seurauksien kanssa. Mielellään olisivat terveitä ja skarppeja. Mutta minkäs voit, jos eivät sitä ole. On se sitten OK tai ei. Minusta on epäreilua jotenkin luulla, että kunhan vain haluavat niin voisivat olla niinkuin ennenkin. Mutta useuåin se ei vain ole mahdollista. Se olisi miltei samaa toivoa vaikka pientä vauvaa vain lähtemään kävelemään, puhumaan ja syömään itse. Mutta kun vauvatkin on vain pakko hyväksyä sellaisina kun he ovat, kun eivät vain pysty tekemään noita asioita ennenkuin niiden aika on. Vanhuus on ikäänkuin vauva-aika väärinpäin. Pikkuhiljaa opitut taidot ja elämä vain vähenevät jopa hukkuvat. Siihen pystymättä vaikuttamaan.
Vanhuus ei ole sairaus. Vanhat ihmiset eivät ole sairaita siksi että he ovat vanhoja. Itse asiassa kaikenikäiset ihmiset ovat sairaita siksi että heillä on sairauksia. Sairaudet eivät ole mikään vanhojen ihmisten yksinoikeus eikä varsinkaan mikään vapaudu vankilasta -kortti omalle huonolle käytökselle.
Ja siis tämä:
Mielellään olisivat terveitä ja skarppeja. Mutta minkäs voit, jos eivät sitä ole. On se sitten OK tai ei. Minusta on epäreilua jotenkin luulla, että kunhan vain haluavat niin voisivat olla niinkuin ennenkin.
on jokseenkin provosoivaa. Omalle terveydelleen voi paljonkin, ja kun ikää tulee enemmän tulee lisätä voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua. Jos haluaa vain lösähtää kotiin, niin voi toki tehdä. Tutkitusti sitä toimintakykyä ja lihasmassaa tarttuu reippaasti 85-vuotiaanakin, mutta toki se on yhtä törkeää hömpötystä kuin sekin että pullansyönti ja liemikuutioiden vetäminen altistavat dementialle. 🙄 Kun se uhrin rooli on kivempi ja siinä saa olla pulla suussa.
Tätä kommenttia kuin luki, ei oikein tiennyt itkisikö vai nauraisiko. Miten tietämätön voi ihminen olla.
No ehkä elämä joskus opettaa.
Jos voisin vaikuttaa, niin veisin tämän vanhuudesta mitään tietämättömän henkilön johonkin vanhusten hoitokotiin. Siellä hän voisi alkaa saarnaamaan agendaansa, miten toimintakykyä lihaskuntoa voi tartuttaa reippaasti 85-vuotiaanakin, riviin mars heti tänne. Kahvipöydässä voisi siepata ne mahdolliset kahvipullat pois vanhuksilta tuhoa tuottamasta. Sänkyihinsä tai pyörätuoliin lösähtäneita vanhuksia hän voisi vaikka alkaa potkia ja huutaa, että turhaan siinä uhriudutte, en usko, en usko, liikkeelle siitä ja vähän äkkiä.
Onneksi en ole himokuntoilija enkä terveysintoilija koska se näköjään tekee joitain ihmisiä kovin tyhmiksi.
Sori nyt mutta niissä laitoksissa on oikein fysioterapeutit, jotka laittavat ihmiset jumppaamaan. Salillehan vanhuksia yhä enemmän viedään laitoksistakin.
Tässäpä valheellista propagandaa Terveyskirjastosta:
Lihasvoiman säilyminen onkin tarpeen, jotta vanhus selviytyy päivittäisistä askareistaan itsenäisesti. Monet tavalliset sairaudet heikentävät herkästi voimatasoja iäkkäillä. Lihasvoimaa pitäisi olla kunnolla reservissä, jotta sairauksien jälkeen pääsisi vielä sängystä ylös eikä jäisi petipotilaaksi. Siksi lihasvoimaa pitäisi harjoittaa hyvissä ajoin.
Jo muutaman kuukauden pituinen säännöllinen lihasvoimaharjoittelu lisää iäkkäiden lihasvoimaa 10–30 %. Lihasvoimaharjoittelu on vanhenemiseen liittyvän lihaskadon (sarkopenia) tärkein ehkäisy- ja hoitomuoto. Lisäksi lihasvoimaharjoittelu ylläpitää tai jopa lisää luun lujuutta molemmilla sukupuolilla. Näistä syistä lihasvoimaharjoittelun pitäisi sisältyä ikään sovellettuna jokaisen seniorikansalaisen elintapoihin, sillä kyky kehittää lihaksistoa ja luustoa säilyy koko eliniän.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01079
Pahoittelen, että tiede jälleen loukkaa vanhojen ihmisten oikeuksia uhriutumiseen.
Täällä useasti kirjoituksia kun ei hyväksytä vanhuksia rollaattoreiden kanssa tai kävelysauvoilla "naurettavasti töpöttelemässä" kun eivät ole oppineet vetävää sauvojen käyttöä. Pitäisi ruokalähetykset tilata ja lääkkeet ja muut kotiin eikä mennä ihmisten haitaksi. Nyt pitäisi olla kuntosali kotona.
Kuntoutus hoitolaitoksissa on itse kystannettava juttu. Omaiset kustansivat tutulle fysioterapeutin palvelukotiin. Oli ihan hoidettava mutta siis ei silti lääkkeet tai tuollainen ylläpitofysikaalinen kuulunut hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko pullasta ja jumpasta kiinnostuneet perustaa ihan oman ketjun aiheesta. Ei kuulu mitenkään tämän ketjun aiheeseen, jonka voitte kerrata aloittajan aloituksesta.
Kun tämä yksi boomerimamma tulee keskusteluun, kaikki keskustelu pyörii sitten hänen viisauksiensa ympärillä ripoteltuna kiinnostavilla tidbiteillä kuten onko hän käynyt Imatralla ja mitkä ovat hänet naapurinsa diagnoosit. Ja hän ei koskaan lopeta ennen kuin saa kaikki ketjut joissa pyörii joko lukkoon tai poistatettua. Sitten hän tuntee hetken olevansa onnellinen ja voittaja. 💖
Ystäväni ja minä kuljemme rollaattoreilla. Emme asu samassa lähiössä. Itsellä kyllä auto ja autolla voin hoidella asioita
Olemme 82. Ystävällä on huimausta, siksi rollaattori, käy kaupassa 1, 5 kmn päässä naapurin mummollekin. Ystävällä on ollut muutama pieni aivoinfarkti mutta muisti pelaa ja henkisesti hyvässä kunnossa. Yksinäinen kun ainoa omainen on pojantytär.
Itsellä on jaloissa polvissa ja lonkissa nivelrikot joita ei leikata. Lapset asuu kaukana, minulla ei mitään tarvetta vaivata heitä asioillani eikä myöskään pitää 8-vuotiaina. Ehkä sekin aika on edessä, päivä kerrallaan vanhana eletään.
Tämä ihan asian vierestä kylläkin.