Te, jotka olette saanet painoa pois niin mitkä ovat olleet kolme tärkeintä oivallusta
Ja ovatko ne toimineet :).
Paljonko on pudonnut ja missä ajassa?
Kommentit (527)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä kestoaihe ja noin 95% ihmisistä toimii sama yksinkertainen ohje.
Kalorivaje.
En ymmärrä mikä siinä on niin vaikeaa.
Se siinä on vaikeaa, kun ei haluta sietää nälkää, ei yhtään. Pitäisi saada muunlaisia ohjeita.
Ihmisen elimistö on kehittynyt niin, että kestetään syömättä jopa päiviä. Jatkuva kylläisyyden tunteessa eläminen on viimeisen viidenkymmenen vuoden juttu korkean elintason maiden asukkaille. Saadaan jatkuvasti korkeaenergistä ruokaa ja enemmän kuin kulutamme. Siksi nuo pätkäpaastot ja päivittäiset lyhyet ajat vatsa tyhjänä ovat meidän normaaliolotilamme ja vain hyvälsi meille.
Ruokaa sen verran että ollaan kylläisinä ja hyvä olo. Jos joskus mätetään ähkyyn saakka niin ei tilata seuraavana päivänä pitsaa vaan ollaan päivä syömättä tai hyvin keveillä syömisillä.. Näin meidän esi-isämme ovat eläneet kautta historian.
Töissä ihan käsittämätön juttu kun seuraa ylipainoisten ihmisten syömisiä lounaalla, kahvitauoilla ja jopa töitä tehdessä. Ovat muka laihiksella, ja silloin pitää syödä välipalaa parin tunnin välein. Se on kuulemma ravintotetapeuttien suositus. Lisäsi namupussi rapisee jatkuvasti töitä tehdessä ja kokista kuluu. Eivät laihdu. Turpoavat vuosi vuodelta.
Minä en usko tuohon jatkuvan syömisen filosofiaan. Syön tukevan aamupalan, kaurapuuro tai mysli marjojen kera, desi jugurttiaYksi leipä juuston ja kananmunan tai leikkeleen kanssa. Lounaalla kohtuullisesti sitä mitä tarjolla on. Illalla leipäpala hedelä, ehkä vähän pähkinöitä. Kahvitauoilla musta kahvi tai tee ilman mitän välipaloja.Hyvin toimii minulla ja monella tuttavalla. Kaikki ollaan normaalipainoisia.
Sinänsä uskon kyllä siihen, että ihan sama mihin aikaan syö kunhan kokonaiskalorimäärä vastaa kulutusta. Itse syön aamupäiväpainotteisesti. Jotkut kaverit syövät iltapainotteisesti. Aamulla heille riittää kahvi. Näyttäis olevan, että elimistö sopeutuu monenlaisiin rytmeihin.
Kehonkoostumus on sulla varmasti eri, kuin vaikka ihmisellä joka urheilee kunnolla ja syö vaikka 4-5 kertaa päivässä hyvälaatuista safkaa. Namupussit ei sellaiseen ruokavalioon yleensä kuulu
No en urheile, liikun paljon ja monipuolisesti ja hyötyliikuntaa, myös raskasta, tulee paljon. Olen lihaksikas ja kestävä jatkuvassa rasituksessa, rasvaa eri mittareiden mukaan 21 - 24%
Sitä paitsi, urheilijoiden ja tavallisten kuntoilevien ihmisten ruokavalioita ja rytmiä., eikä edes treenaamista, pidä verrata yksi yhteen.. Laihtumisesta haaveilevat ovat harvrmmin urheilijoita.
Niin, harva meistä, ketkä haluaa vaikka lihaksia, pärjäisi tuollaisella syömisellä, eikä onneksi tarvitsekaan
Pointti onkin se, että en edes halua massiivisia ka näyttäviä lihaksia. Olen rrittäin tyytyväinen vanhan kansan jänteviin ja kestäviin lihaksiini. Siis tyyppiä metsuri, uimari tai hiihtäjä. Ei salikolossin lihaksia, ei niillä jaksa kukaan touhuta koko päivää vaikka lapiota heiluttaen tai betonikärryjä työntäen.. Näille lihaksille ruokavalioni näkyy sopivan hyvin. En nyt sitä sano, etteikö joku toineen ruokavalio voisi ola hiukan parempikin. Mutta kokekemukseni mukasn riittävän hyvä kun jaksan ja en liho. Miksipä siis muuttaa.
No et tosiaan saa mitään massiivisia lihaksia vaikka yrittäisitkin
Miksi lihskseni eivät kasvaisi jossitä tavoittelen? Toki jos muuttaisin treeniä ja ruokavalioni samanlaiseksi kuin sinä, saan lihakset kasvamaan, nuorempana sitä kokelinkin. Hauis on nykyään paljon ohuempi ja maksivoima paljon pienempi. Mutta jaksan paremmin. Ja ennen kaikkea voin paremmin.
Tätä keinoa en voi varsinaisesti suositella, mutta ainoa toimiva laihdutusmetodi on ollut pitkittynyt vatsatauti. Tulos on jäänyt pysyväksi, koska vatsalaukku pieneni sinä aikana niin paljon, että annoskoko puolittui entisestä. Oikeasti silti uskon, ettei mitään yleispäteviä ohjeita ole. Monilla esim toimii VHH-dieetit, mutta itse kokeilin niitä aikoinaan useampaan otteeseen ja paino vaan nousi niillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä kestoaihe ja noin 95% ihmisistä toimii sama yksinkertainen ohje.
Kalorivaje.
En ymmärrä mikä siinä on niin vaikeaa.
Se siinä on vaikeaa, kun ei haluta sietää nälkää, ei yhtään. Pitäisi saada muunlaisia ohjeita.
Ihmisen elimistö on kehittynyt niin, että kestetään syömättä jopa päiviä. Jatkuva kylläisyyden tunteessa eläminen on viimeisen viidenkymmenen vuoden juttu korkean elintason maiden asukkaille. Saadaan jatkuvasti korkeaenergistä ruokaa ja enemmän kuin kulutamme. Siksi nuo pätkäpaastot ja päivittäiset lyhyet ajat vatsa tyhjänä ovat meidän normaaliolotilamme ja vain hyvälsi meille.
Ruokaa sen verran että ollaan kylläisinä ja hyvä olo. Jos joskus mätetään ähkyyn saakka niin ei tilata seuraavana päivänä pitsaa vaan ollaan päivä syömättä tai hyvin keveillä syömisillä.. Näin meidän esi-isämme ovat eläneet kautta historian.
Töissä ihan käsittämätön juttu kun seuraa ylipainoisten ihmisten syömisiä lounaalla, kahvitauoilla ja jopa töitä tehdessä. Ovat muka laihiksella, ja silloin pitää syödä välipalaa parin tunnin välein. Se on kuulemma ravintotetapeuttien suositus. Lisäsi namupussi rapisee jatkuvasti töitä tehdessä ja kokista kuluu. Eivät laihdu. Turpoavat vuosi vuodelta.
Minä en usko tuohon jatkuvan syömisen filosofiaan. Syön tukevan aamupalan, kaurapuuro tai mysli marjojen kera, desi jugurttiaYksi leipä juuston ja kananmunan tai leikkeleen kanssa. Lounaalla kohtuullisesti sitä mitä tarjolla on. Illalla leipäpala hedelä, ehkä vähän pähkinöitä. Kahvitauoilla musta kahvi tai tee ilman mitän välipaloja.Hyvin toimii minulla ja monella tuttavalla. Kaikki ollaan normaalipainoisia.
Sinänsä uskon kyllä siihen, että ihan sama mihin aikaan syö kunhan kokonaiskalorimäärä vastaa kulutusta. Itse syön aamupäiväpainotteisesti. Jotkut kaverit syövät iltapainotteisesti. Aamulla heille riittää kahvi. Näyttäis olevan, että elimistö sopeutuu monenlaisiin rytmeihin.
Kehonkoostumus on sulla varmasti eri, kuin vaikka ihmisellä joka urheilee kunnolla ja syö vaikka 4-5 kertaa päivässä hyvälaatuista safkaa. Namupussit ei sellaiseen ruokavalioon yleensä kuulu
No en urheile, liikun paljon ja monipuolisesti ja hyötyliikuntaa, myös raskasta, tulee paljon. Olen lihaksikas ja kestävä jatkuvassa rasituksessa, rasvaa eri mittareiden mukaan 21 - 24%
Sitä paitsi, urheilijoiden ja tavallisten kuntoilevien ihmisten ruokavalioita ja rytmiä., eikä edes treenaamista, pidä verrata yksi yhteen.. Laihtumisesta haaveilevat ovat harvrmmin urheilijoita.
Niin, harva meistä, ketkä haluaa vaikka lihaksia, pärjäisi tuollaisella syömisellä, eikä onneksi tarvitsekaan
Pointti onkin se, että en edes halua massiivisia ka näyttäviä lihaksia. Olen rrittäin tyytyväinen vanhan kansan jänteviin ja kestäviin lihaksiini. Siis tyyppiä metsuri, uimari tai hiihtäjä. Ei salikolossin lihaksia, ei niillä jaksa kukaan touhuta koko päivää vaikka lapiota heiluttaen tai betonikärryjä työntäen.. Näille lihaksille ruokavalioni näkyy sopivan hyvin. En nyt sitä sano, etteikö joku toineen ruokavalio voisi ola hiukan parempikin. Mutta kokekemukseni mukasn riittävän hyvä kun jaksan ja en liho. Miksipä siis muuttaa.
Silloin sun ei kannata ohjeistaa muita tuollaisiin ihme sapuskoihin, kun ihmisillä on eri tavoitteet
Tässä keskustelussa oli käsittääkseni tavoite laihtua ja kyseltiin miten se oli onnistunut, eikä urheilla tai kehittää suuret lihakset.
Ehkä sinunkaan ei kannata sen paremmin jaella laihduttajille mitään tavoitteellisten lihaksen turvottajan ruokaohjeita.
Valitettavasti sun ohjeet nyt oli ihan höpöjä ja se, että joku treenaa salilla saadakseen lihaksia, ei tarkoita mitään bodaria automaattisesti.
Kuitenkin siinä salilla lihaksien hankinnassa tavoite on eri kuin laihduttajalla. Joten sinunkin ohjeesi heille ovat vähintäänkin yhtä höpöjä kuin minun. Seuraan lähipiirissä useampaakin lihasten kasvattajaa, he syövät hyvin kurinalaisesti ja tihaan. Erittäin paljon proteiinia monessa eri muodossa. Sillä ruokailulla vähän liikkuva laihduttaja ei laihtuisi grammaskaan, päin vastoin.
Mä kerroin tuolla aiemmin, että olen laihduttanut nimenomaan salitreenillä ja alkuun kalorit nostettiin 2500 kaloriin/pvä. Siitä lähdettiin pikkuhiljaa pienentämään. Kyllä mulle 9kk aikana tuli sekä lihasta, että rasvaa paloi, painoa tippui 15kg.
Uskon mitä sanot. Mutta moniko keski-ikäinen tai sitä lähestyvä laihduttaja pystyy samaan? Suurimmalla osalla tuo ei onnistu, ei riitä pitkäjänteisyys. Siksi heidän on yritettävä muulla tavoin, ja kun kuka tahansa sivusta seuraaja näkee, että he syövät liikaa kulutukseensa nähden, niin sitä voisi korjata ihan ensinnä. Osalle tuo metodi, jota ehdotat, toimii varmasti, sitä en epäile.
Mulle koko laihduttaminen tuli mahdolliseksi sen jälkeen kun lapsen sairaudet saatiin kuriin. Siinä vaiheessa omatkin perussairauteni rauhoittuivat, koska kuormitus ja stressi väheni. Lapsi ei enää sairastanut syksystä kevääseen yhtä soittoa enkä minä saanut häneltä koko ajan uutta flunssaa. Pystyin vähentämään kortisonin käytön yhteen kymmenesosaan entisestä. Tämän jälkeen pystyin nukkumaan joka yö 8 tuntia ja ensimmäistä kertaa pystyin talven yli sitoutumaan yhteen liikuntakertaan viikossa, koska en ollut koko ajan flunssassa. Seuraavana talvena aloin liikkumaan kolme kertaa viikossa ja saavutin kohtuullisen peruskunnon.
Tämän jälkeen totesin, että liikunnalla ei laihdu ja tarvitsen kalorien laskemista avukseni. Totesin, että tarvitsen avuksi sovelluksen, maksoin siitä ja päätin, että voin maksaa sovelluksen käytöstä vaikka loppuikäni. Kirjaan kaikki kalorina sovellukseen ja pyrin, että joka viikko syön maksimissaan peruskulutukseni verran huomioimatta viikon aikana tulleita liikuntasuorituksia. Poikkeuksena vaelluspäivät tai muut todella raskaat päivät.
Päätin, että pidän kiinni näistä asioista eli 8 tuntia unta, kolme liikuntakertaa viikossa ja kalorien laskeminen. Siihen päälle tulee sitten koirien lenkitykset ja mahdollinen kalorivaje, mutta ei aina.
Olen laihtunut vuodessa 13 kiloa, mikä on varmaan joidenkin mielestä vähän, mutta itselleni tärkeintä on, että tämä on ollut helppoa ja voin jatkaa tällä lailla seuraavat vuosikymmenet. Se on minulle tärkeintä.
Olen myös itselleni armollinen, koska aikaisemmassa elämäntilanteessani tärkeintä oli selviäminen lapsen hoidosta ja töistä, kaikki muu tuli sen jälkeen. Olen valtavan kiitollinen nykyisestä elämästäni.
Ja kyllä, mies hoitaa oman tonttinsa, mutta sairaan lapsen kanssa kuormitus on kahdellekin jaettuna aika valtaisaa.
1. Laihduttaessa kannattaa syödä samoja ruokia, joita haluaa syödä tavoitteen saavuttamisen jälkeenkin.
2. Laihduttamista ei kannata ajatella kuurina, vaan keskittyä painonhallintaan loppuelämän mittaisena asiana.
3. Rankasta liikunnasta on enemmän haittaa kuin hyötyä, jollei siitä oikeasti nauti. Pelkän painonpudottamisen takia ei kannata esim. salilla alkaa käydä, jollei se ole yhtään oma juttu, vaan harrastaa sellaista liikuntaa, josta tykkää ja sen verran kuin tuntuu hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on käsityksiä, että liikunnalla ei laihdu. Tietysti laihtuu, koska se vaikuttaa monella tavalla, eikä vain liikunnan aikaisena energiankulutuksena. Minä laihdun joka kevät pari, kolme kiloa, kun alan juosta. Harrastan hölkkäämistä ja myös pyöräilen kesäaikaan. Muutos painoon on joka kevät ja tapahtuu nopeasti. Monesti olen kaikkein pienimmässä painossa ollut elokuun lopulla, syyskuun alussa. Talvella sitten taas liikun huomattavasti vähemmän. Olen mukavuudenhaluinen. Kesävaatteetkin minulla on yhtä kokoa pienemmät kuin vaikkapa farkut talvella.
Toki laihtuu, mutta jos ylipainoa on esim. 20 tai 30 kg niin pelkällä liikunnalla lähtevä 2-3 kg ei kokonaisuutta auta, jos ei samalla muuta yhtään sitä, miten syö.
Ottaisin ekalta sivulta ykköskohdaksi tämän:
"1. Mulla on oikeus poistaa elämästäni kiusaajat ja myrkylliset ihmiset. Poistan tai poistun.."
Ja omat 2-3 ois:
Lasken kaikki kalorit ja liikunnat. Se ei tarkoita, että rajoittaisin joka päivän miinukselle tai ylläpitoon loppuikäni vaan haluan pitää kirjaa energiasta ja kulutuksesta, myös treeneistä (joku kahden tai viiden minuutin treeni ei ole kulutuksen kannalta erityisen merkityksellinen, mutta muuten on).
Näin pysyn kartalla ja rehellisenä itselleni.
Opin myös aikanaan todella paljon eri ruokien todellisista kalorimääristä, annoskoosta yms.
Juon tarpeeksi vettä ja pyrin liikkumaan joka päivä, ellen ole kipeä. Kävelen ja nostelen jalkoja vaikka sisätiloissa samalla jotain podcastia kuunnellen ruuan jälkeen 20 min. Teen tätä edelleen vaikka olen nykyään hyvässä kunnossa. Liikunta, kehon liikuttaminen, on hyväksi. Mitään rääkkiä sen ei pidä olla, mutta me emme ole mitään merisiilejä. Ihminen ei voi hyvin istuen tai maaten 23,5h vuorokaudessa. Saati 24.
-Kolme kunnon ateriaa päivässä, ei välipaloja kuin erikoistapauksissa.
-Lisää kasviksia ihan joka aterialle
-Ainakin 2 voimatreeniä per viikko cardion lisäksi.
25 kiloa 15 kuukauden aikana, ilman että tuntui siltä että laihdutin.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on lähtenyt viisi kiloa 29 päivässä varsin yksinkertaisesti. Päivässä keskimäärin yli 2 tuntia aerobista liikuntaa ja maksimissaan kaksi ateriaan päivässä joiden kokoa tarkkaillaan.
1. Aamulla punnitus, aamukahvi ja vitamiinipillerit nassuun ilman lisukkeita ja sokereita ja sitten duuniin.
2. Päivällä kun nälkä alkaa kurnimaan vuorossa 1,5 - 3 tunnin kävelylenkki. Rasva-aineenvaihdunta kiihtyy ja nälkä häviää kolmen kilometrin jälkeen. Nälän tunne pysyy poissa pitkään lenkin jälkeen, joskus jopa koko päivän.
3. Lenkin ja suihkun jälkeen kevyt ateria. Sitten takaisin duuniin.
4. Iltapäiväduunin jälkeen klo 17-20 välillä lyhyt kävely/juoksulenkki ja sen jälkeen kevyt ateria.
5. Illalla 2-4 tuntia duunia ja sitten vähintään kahdeksan tunnin yöunet. Nukkuessa läski lähtee.
Yhteenvetona paljon aerobista liikuntaa, kaksi ateriaa päivässä, ei välipaloja, ei sokeria, pillereistä tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet ja hyvät yöunet.
Toi on tavallaan hyvä, mutta tulee sellainen mielikuva että joudut vähän pakotamaan itseäs ja kohtelet kehoasi erillisenä sun mielestä. Ajattelet että sinä olet eri asia kuin kehosi ja käsket sitä. Sellainen kovan itsekurin paatosta haiskahtaa tekstistä.
Sillä keinolla saadaan pahoinpideltyä kehoa ja lopulta hermostoa. Ei toimi enää vanhemmiten tuo. Liikaa liikuntaa noin yleisesti ihmiselle tuossa sun yhtälössä. Ihmiselle periaatteessa noin 2 km kävelyäkin päivässä voi olla liikaa, jos se tehdään täysiä, myös hyväkuntoisille.
Sellainen suorittaminen on pahinta. Tämä opitaan yleensä vasta liian myöhään, kun on menty liian pitkälle.
Yksi mikä monille on tullut yllätyksenä niin yksi salikerta voi olla kehitykselle haitallista. Siis puhun sellaisesta missä salila käydään tunnin kaksi tai puolikin tuntia rajusti väännetään sarjoja. Ihmisen keho ei oikein pitkälle innostu sellaisesta. Pikemminkin tykkää siitä että käy autotallissa viden minuutin ajan ja tekee penkkiä ja lähtee täyttämään astianpesukoneen. Sitten jossain vaiheessa tekee maven rauhassa ja puhtaasti ilman että tuntuu pahalta. Pitkin päivää ripotellen vähän mutta puhtaasti.
Paljon parempia tuloksia saa aikaiseksi kuin kerralla rykästen paljon. Etuna on ettei tarvitse pitää välipäiviä ja ei satu mihinkään. Voi joka päivä tehdä vähän ja tulokset kehittyy paljon paremmin. Neuvostoliittolainen menetelmä. Tämän vuoksi Neuvostoliiton urheilijat voitti aikoinaan enemmän mitaleita kuin muut maat. Sitä voi ihan kuka vain vasemmistolainen duunari tehdä voimisteluja pitkin päivää julkisissa viroissa ja parantaa täten työsuoritustaan ja terveyttään. Muistaa aina että jos keho ei halua tehdä juttuja ja tuntuu oikeasti siltä että pitää pakottaa, niin älä pakota. Et ole oman itsesi työnantaja vaan olet yhtä sun vartalos kanssa. Luterilainen ajattelu kehon laiskuudesta ei ole totta. Keho on usein oikeassa jos tuntuu ettei jaksa. Sitten voi tehdä vaikka minuutin verran käsillä seisontaa ja yrittää punnertaa nenän maahan vain kolme kertaa. Usein se on puolet siitä todellisuudessa. Yksi kerta riittänee. Jos ei jaksa voimistella tai käydä lenkillä, niin voi istua olohuoneessa spagaatissa meditoiden ja syöden lauantaimakkaraa suolakurkkutäytteillä.
Itsellä toimi aika hyvin kun aloin käydä kaupassa kävellen. Ei tietenkään toimi, jos matka on yli 2km...
Mutta kun on se 10kg ylimääräistä kannossa, kuluttaa aika hyvin.
Siihen päälle 3-vuotiaan kanssa leikkiminen ja pelaaminen, koiran peruslenkitys yms pienet jutut, niin reilu vuoden aikana 20kg on lähtenyt painoa.
Nyt on tietty jäänyt hieman jumiin, mutta olen armollinen itselleni ja 79kg jouluun mennessä on ihan realistinen. 181/82, eli lievä ylipaino.
Kaurapuuroa aamulla! Se unohtui...
Olen saanut pudotettua yli 40 kiloa kahdessa ja puolessa vuodessa. Tärkeimmät oivallukset on:
-Tee sellaisia pieniä elämäntapamuutoksia, jotka voit pitää jatkuvasti elämässä. Mitkään pussikeittokuurit, pikadieetit, kitukuurit, keto tai carvivot eivät toimi, kun palaat normaaliin ruokavalioon, paino tulee vauhdilla takaisin. Sen sijaan syö pienempiä annoksia useammin päivässä, lisää enemmän kasviksia, syö vähemmän herkkuja, enemmän proteiinia, sokeriset juomat pois. Syö monipuolisesti kasviksia, vähärasvaista lihaa, kalaa, perunaa, marjoja, täysjyväviljoja, hedelmiä, pähkinöitä, kevytmaitotuotteita jne.
-Toinen on se että pidä säännöllinen ateriarytmi. Syö useampi pienempi ateria päivässä, päivä alkaa hyvin täysjyvä kaurapuurolla, rasvattomalla raejuustolla, marjoilla ja pähkinöillä. Tämä auttaa siinä ettei makeanhimoa enää tule samassa määrin kuin ennen.
Salli kohtuullinen herkuttelu. Jos vedät dieetin liian tiukalle, tulee repsahduksia. Esim. kerran tai kaksi kuukaudessa voi käydä hakemassa pikaruokaa, jos tekee mieli. ja joskus on sallittua myös syödä makeaa. Esim. karkkipäivänä kerran viikossa jokin pieni herkku.
-Myös säännöllinen liikunta ja aktiivisuus on osa elämäntapa muutoksia, valitse liikuntalaji josta pidät. Jos on nivelvaivoja, esim. uiminen, vesijuoksu, kävely on hyvät vaihtoehdot.
Tärkeintä on punnita ruoat ja merkitä ne appiin kuten MyFitnessPal.
Jos ei tee tätä, se on vähän sama kuin ajelisi autolla tuolla liikenteessä, autolla jonka nopeusmittari ei toimi. Välillä ajat alinopeutta, mutta todennäköisesti ylinopeutta (syöt liikaa).
Voi syödä oikeastaan mitä tahansa ruokia, kunhan noudattaa tätä. Koska sitten näkee apissa mustaa valkoisella, missä menee vikaa, jos laihtumista ei tapahdu. Sieltä edellisten päivien ruokailusta se syy aina löytyy.
Nämä apit osaavat huomoida liikunnan määrän, kunhan yhdistät aktiivisuusrannekkeen niihin. Ei tarvitse kuin skannata ruokien viivakoodit, ja punnita. Ei tähän mene kuin muutama minuutti per päivä, kun tottuu.
Viikon vesipaasto kerran kuussa ja sen jälkeen tarpeen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Viikon vesipaasto kerran kuussa ja sen jälkeen tarpeen mukaan.
Miksi miinukset? Läskit lähtee takuuvarmasti kun ei syö mitään.
Ei mitään mullistavaa oivallusta ole ollut itsellä. Paino on pudonnut niin että on syönyt vähemmän. Ja sen verran että ei ole ihan täynnä. Eli jos tunnet säännöllisesti pientä nälkää, todennäköisesti painosi putoaa. Eikä se pikkunälkä syö toimintakykyäsi. Eli siihen ei tarvitse heti reagoida.
Pudottessa painoa, Lounaalla /päivällisellä annoksen Koostumus on suosinut enegiaköyhää salaattia yms hiilarin kustannuksella. Mutta proteiinia about saman kuin täyteen syödessä. Eli tyyliin yksi pottu lautaselle entisen kolmen sijaan. Sama määrä lihapullia ja loppu lautanen täyteen kasviksia.
Syön neljä kertaa päivässä yleensä. Aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala. Aamiaisella olen pudottaessa syönyt yhden kinkkuvoikkarin kurkulla ja tomaatilla entisen kahden sijaan. Ja vaikka kananmunan/tonnaria + omenan tms lisäksi. Iltapala aika sama.
Herkkuja syön kerta viikkoon tasolla enemmän. Ja satunnaisesti jonkunnyhden palan suklaata tms. En niitä laske. Jos taas sattuu vastaan vaikka pizzalounas pitseriassa. Niin illallinen jää väliin. Jne. Iltapala sitten vain.
Pudotettuja kiloja. Ensin n. 15kg. N. 10v sitten. Ja se paino pysyi 10v. Sittemmin lihastreenin vähentyminen olemattomiin ja ikääntyminen käänsi kehonkoostumusta epätoivottuun suuntaan, joten otin nyt vuoden alusta suht samoilla metodeilla, mutta enemmän hyviä rasvoja ympättynä vielä 6kg pois. Ja palautin lihastreeniä mukaan.
Nyt paino on 75kg ja lähtö oli korkeimmillaan 2013. N 97kg. Kevyempi en oikein halua olla, koska se karsii vääjämättä kiloja tangosta.
Sitten kun tavoite on saavutettu olen pikkuhiljaa palautellut annoskoot lähes entiselleen. Koska muutenhan paino jatkaisi laskuaan.
M44
Vierailija kirjoitti:
Pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa, kalorivaje on ainoa mikä toimii
Entä sitten, kun on päässy tavoitteeseen? Ei kait sitä lopun elämää voi vajeella mennä?!
Ainut tärkeä oivallus on ollut, että diabetekseen sairastuminen laihduttaa ja yllättävän paljon, vaikka olen saanut lääkityksenkin. Viime alkusyksystä pudonnut lähes 20 kiloa ihan itsestään, kuinka kauan mahtaa jatkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa, kalorivaje on ainoa mikä toimii
Entä sitten, kun on päässy tavoitteeseen? Ei kait sitä lopun elämää voi vajeella mennä?!
Sitten toki syödään sen verran että ei oo nälkä? Mutta ei liikaa,
Eri M44
Tärkein oivallukseni on, että herkuttelua ei tarvitse lopettaa tai edes vähentää vaan kaloreita voi vähentää tavallisesta ruuasta. Kokonaisella suklaalevylläkin voi herkutella aina kun tekee mieli, jos vaan jättää lounaan ja päivällisen väliin.
Mä kerroin tuolla aiemmin, että olen laihduttanut nimenomaan salitreenillä ja alkuun kalorit nostettiin 2500 kaloriin/pvä. Siitä lähdettiin pikkuhiljaa pienentämään. Kyllä mulle 9kk aikana tuli sekä lihasta, että rasvaa paloi, painoa tippui 15kg.