Insta: mies petti ja jätti 23 v naisen vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde saattoi olla virhe, mutta virheistähän tunnetusti oppii.

Miksi kukaan ajattelisi suhteensa olleen virhe? Ei kyllä kovin hyvä itsetunto ole ihmisellä, joka toteaa että 20 vuotta elin ihmisen kanssa, mutta noh, virheitä sattuu. 

Onko myös lapsi, joka on syntynyt suhteeseen virhe? Toki. Heivataan pois, virheitä sattuu ja niistä oppii. 

Minulla kokemus miehestä, joka valehteli ja mielisteli suhteen alusta saakka, tämä paljastui vasta vuosien jälkeen. Siis valehteli millaista elämää haluaa elää, mistä pitää, mitä tavoittelee... Kyllä tämä suhde oli valtava virhe ja ajanhukkaa minulle. Vihjeitä valehtelusta ja sanojaan vastoin elämisestä alkoi tulla vasta vuosien yhdessä asumisen jälkeen, kun hän ei jaksanut enää skarpata. 

Mikähän tuollaisia ihmisiä vetää suhteeseen ihan vääränlaisten kumppanien kanssa, kun oikeanlaisen voisi löytää ihan vaan olemalla rehellinen siitä, kuka on ja mitä etsii. Ajanhukkaa molempien kannalta.

Jotkut ihmiset ovat niin kovin hukassa itsensä kanssa. Satsaavat kaikkeen muuhun, paitsi itsensä tuntemiseen ja kehittämiseen, eivätkä itsekään tiedä keitä ovat. Tekevät hulluna uraa, ja yhtäkkiä tajuavat, että ketään ei kiinnosta. Sitten tulee ikäkriisejä, joissa hetkellisesti yrittävät pyristellä irti siitä, mihin on ajautunut. Kai siinä kriisin keskellä on niin suuri hätä, että ei sitten pysty ajattelemaan ketään muuta kuin itseään.

Ihmiset myös muuttuvat ajan myötä. Jokainen on aika eri ihminen kuin se, joka meni naimisiin vaikka 20 vuotta sitten.

Mutta silti nämä erot pystyisi hoitamaan paljon nätimmin. Ihmisen todellinen luonne tulee näissä esiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan Nadjalle suurin yllätys on vaan se, miten tollon miehen on ottanut. Miettii, että oliko se aina näin tyhmä vai onko ajan kanssa jotenni tyhmentyny. Mulla ainaki hävettäis ihan hulluna, jos olisin tuhlannut pari vuosikymmentä aikaa ja synnyttäny lapsenki tollaselle "miehelle". Lapsi parka ei ansaitse tollasta tyyppiä isäkseen. Ei sillä että tää häpeä kuuluis Nadjalle tai kenellekään samassa tilanteessa olevalle, mutta jotenki väkisinki kyseenalaistaisin ihan kaiken tän jälkeen ja tuntus pahalta omat valinnat sinne vuosikymmenien taakse. 

 

Joku lohtu on että tollaset ihmiset tekee itsensä aina onnettomiksi jollain tavalla ja sössii hyvät jutut, nolo ja tyhjä ihminen tää äijä. Nadja ja lapsi voivat jatkaa omaa elämää hyvällä omallatunnolla.

No huh huh. Kelle tulee mieleen tollanen ajatus? Eiköhän se nyt ole kuitenkin niin, että vaikka liitto päättyisi eroon, niitä yhteisiä vuosia luulisi arvostavan. Ja he ovat saaneet lapsen eikä mitään Nadja on antanut lapsen -paskaa. 

 

No tämä niin isosti! Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka katkeroituvat ja alkavat suoltaa sontaa omasta suhteestaan eron jälkeen. Mutta että jonkun muun suhteesta 🙄 Se on jo aivan käsittämätöntä. 

He olivat yhdessä, eivät ole enää, jälkimmäinen ensin mainittua huonoksi muuta. Eikä erossa ihminen muutu paskaksi vaikka kuinka olisi hänessä suurempi vika. Joku raja sentään näihin juttuihin. 

Kyllä siinä erossa saattaa tutkiskella suhdetta ja kaikkea mitä siinä on tapahtunut hiukan etäisyyden päästä ja ihan rauhassa. Voi tunnistaa joitain kuvioita, jotka ovat ohimennen vaivanneet, mutta joihin ei ole halunnut tai pystynyt juuri silloin tarttumaan. Ja huomaa, että totta tosiaan, toinen on vain lokkeillut ja osallistunut lähinnä puheen tasolla. Samoin voi tajuta outoja juttuja, joiden myöhemmin ymmärtää liittyneen pettämiseen.

Että voipi tippua suomukset silmiltä ja todellakin toinen paljastuu aika paskaksi, pitkältä ajalta.

Silloinkaan ei todellakaan totea että paskat kun olin ja elin ja tein lapsia hänen kanssaan, että nyt kyllä hävettää. Haloo! Toivottavsti ette ole tosissanne, on meinaan sen verran outoa ja mustaa ajattelua että kannattaa olla yksin ettei sitten pääse sanomaan että muut pilasi elämän. Siinä menee samalla lapset meinaan hyvin äkkiä samaan laariin. 

Kannattaa hankkia apua jo ennen kuolinvuoteen katkeraa tilitystä. 

Ethän sinä sitä päätä, mitä joku toinen ajattelee.

Ei tietenkään hävetä, kun itsellä ei ole mitään syytä hävetä. Toisen puolesta ei hävetä. Eikä ajattele, että toinen pilasi elämän, koska omasta elämästä ja sen onnesta on itsellä vastuu. Eikä asialla ole mitään tekemistä lasten kanssa, paitsi tietysti se, että tuntee myötätuntoa heitä kohtaan, kun hekin ovat joutuneet huonon kohtelun kohteeksi.

Kuolinvuoteella muistellaan hyviä hetkiä, toivottavasti myös hyvien ihmisten kanssa.

En päätäkään, neuvoa toki saan. 

Mulla ainaki hävettäis ihan hulluna, jos olisin tuhlannut pari vuosikymmentä aikaa ja synnyttäny lapsenki tollaselle "miehelle".

Tästä lähdettiin liikkeelle. 

Ja tuo on ihan silkkaa lässytystä että ei tietenkään sitä ja ei tietenkään tätä kun mähän olen täydellinen ja mies paska. 

Tuollaisella ajattelulla väistämättä katkeroituu ja lapselle tulee olo että hän on osasyy siihen että äiti on vihainen. Nää on karuja faktoja, lapsenne siellä terapiassa on ettekä te. 

 

 

Höpö höpö. Ilmaiset neuvosi ovat täsmälleen hintansa arvoisia.

No ei ole pakko ottaa neuvoja vastaan. Se nyt yllätä ketään. Senkus katkeroidut ja valitat sitten just niin paljon kun sielu sietää. 

Ei se tarkoita automaattisesti katkeroitumista, että toteaa jonkun paskaksi ja jatkaa matkaansa. Asiat on hyvä selvittää rehellisesti eikä uskotella itselleen jotain kultareunoja asioihin, joissa ei niitä ole. Kun on epärehellisen ihmisen kanssa, niin saattaa elää pitkiäkin aikoja jonkinlaisessa kognitiivisessa dissonanssissa. Todellisuus ja narratiivi eivät kohtaa. Se on erittäin häiritsevää ja sairastuttavaa.

On parempi kohdata tosiasiat kuin väittää itselleen jotain, mitä ei ole. Elämä jatkuu.

Sinä ja sinun paskaksi toteaminen. Tossa puhuttiin ihan eri asiasta ja sä tulit latteuksunesi sössöttämään. 

-eri

No niinpä. Akkalauma jauhaa miten äiti saa isän paskaksi ja virheeksi ja noloksi todeta erossa, isälle toivotaan kaikkea pahaa ja karma jne. Mutta samaan hengenvetoon todetaan miten miehen pitää kunnioittaa naista eronkin jälkeen. 

Kyllä tää on sairas palsta. 

Otan sen verran kantaa, että kun on erottu ja on yhteisiä lapsia, niin olisi hyvä välillä muistella, miten alussa oltiin ihastuneita toinen toisiinsa ja oli kivaa yhdessä. Tästä voi kertoa lapsille kauniisti. Ikävä kyllä elämässä menee joskus eri tavalla kuin alussa toivottin.

En usko että nämä nyt kauheasti mitään yhdessä muistelevat. Miksi Nadja viitsisi ryhtyä sellaiseen?

Kun mies on ikäkriisin keskellä, hän on jonkinlaisessa huumassa ja tuijottaa omaa napaansa. Ei hän koe empatiaa. Tällaisen kanssa on turha mitään muistella. Ehkä sitten, kun mies taas laskeutuu maan päälle ja ymmärtää mitä tuli tehtyä. Saattaahan hänkin tästä kriisistä kypsyä.

En ajatellut, että eroavan parin pitää muistella suhteen alkuaikoja yhdessä. Tarkoitin, että kummankin olisi hyvä muistella asioita itsekseen. Jos toinen osapuoli on pettynyt ja katkera, hänen olisi hyvä muistaa niitä kivoja asioita, joita oli alussa. Suhde ei ollut virhe ja onhan hienoa, että on olemassa lapsi. On kurjaa, että tuli ero, mutta tässä kävi nyt näin. Toivon, ettei jätetty henkilö jää liian pitkäksi aikaa vellomaan vihan tunteissa. 

Jostain luin psykologin juttua erosta ja siinä sanottiin, että erosta toipumiseen menee puolet suhteen kestosta. Ei varmaan kuitenkaan tarkoita, että koko ajan velloisi vihassa, mutta että siitä pääsee yli. Tietysti on sitten ihmisiä, jotka siirtyvät nopeasti eteenpäin, niinkuin asioiden suhteen muutenkin. Ja toiset saattavat katkeroitua loppuelämäkseen. Varmasti vaikuttaa myös se tapa millä erottiin. Tämä nyt on ehkä se rankin tapa.

Jos shokkierosta on kulunut näin vähän aikaa, ei se kerro siitä, että katkeroituu. Onhan se ihan ymmärrettävää, että tällaisen jälkeen menee varmasti aika pitkä aika ennen kuin voi muistella niitä hyviä aikoja. Tässä ei nyt erottu ystävinä, niin eron päälle on vielä tullut petetyksi ja aika rankemman kautta.

Mitenköhän tuo Nadjan julkiuhriutuminen ja Aleksin julkinolaaminen auttaa häntä menemään elämässä eteenpäin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö toi firma voisi potkia Aleksin mäkeen? Vai saako siellä kaikki setämiehet paneskella

nuoria harjoittelijoita?!?! eikö firmoilla

ole eettiset säännöt????

Normaalisti on, en tosin tiiä onko Bauer-medialla.

Seurustella toki saa työkaverinsa kanssa. 

Juu, jos ollaan tasavertaisessa asemassa, se on melko ok. Siitäkin voi tulla ongelmia.

Mutta esimies-alainen -asetelma ei ole ok. Kabsainvälisissä firmoissa näihin puututaan.

Että nelikymppinen vanhempi työntekijä ja parikymppinen harjoittelija on aika outo kombo, ja häiritsee koko työyhteisöä. Ellei ihan pellossa olla.

Höps höps. Sinun parikymppinen = 23v ja nelikymppinen = 36 v, eli ikäeroa 13 vuotta. Saman verran kun minulla ja miehelläni.

 

Tuo ikäero ei aikuisten ihmisten kesken ole yhtään mitään, ja kyllä, Olivia on jo hyvinkin pitkälti aikuinen. Vaikka olettekin kateellisia =D

Avaatko vähän tätä kateusnäkäkulmaa, mistä tässä voi olla kade? Rikkoontuneesta perheestä, avioerosta ja huoltajuusasioista vai siitä, että rima kumppanille on niin alhaalla, että ikäkriiseilevä ja pettävä ukkomies ja tuleva vuoroviikkoiskä tuntuu hyvältä idealta poikkikseksi? Eihän tässä ole kuin katastrofin aineksia, kaikkien kannalta. Paitsi tietty sen munan. 

Olivian ikä ja ulkonäkö ei herätä sinussa yhtään kateutta? Susta paistaa kateus kilometrin päähän :D

Tätä mä en tajua joissakin ihmisissä, että ollaan näin pakkomielteisiä omasta ja muiden ulkonäöstä, että oletetaan, että kaikki muut kuin kauniin näköiset ihmiset olisivat kateellisia ja onnettomia. Eikö ole itsellään mitään muuta sisältöä elämässä? Tulee kyllä vanhuus olemaan rankkaa, kun huomaa, että se ulkonäkö ei enää herätäkään huomiota samalla tavalla kuin nuorempana. 

Ruma akka, hyvä että lähti.

Pinnallista paskaa - siis ihan oikeasti. Toi tsirppu on päässyt "harjoittelemaan" rasvaisen ukkoraadin valitsemana ulkonäkökriteerein. Miksi radiossa muuten pitäisi olla jonkun näköinen - mutta äijätoimittajat haluvat mittailla persettä ja tissejä työpäivän aikana. Tämä siis taustatarinana.

Sitten työpaikalla syntyy myös sellainen dynamiikka, että nää äijät kilpailee tsirpun huomiosta - kuka voittaa kiertopalkinnon ekana. No tietysti se heikoin lenkki - näin ulkopuolisten vinkkelistä, mutta A. on kyllä saanut itselleen kohotusta myös tästä pokaalin pokkauksesta. Kuuluuhan tälläinen kellottelu myös tuon typerän räppiskenen brändiin. Kuka on lesoin sonni. 

mihin joku radio-ohjelma tarvii harjoittelijaa?

ei eletä mitään 60-lukua missä piti olla tekninen koulutus osatakseen käyttää elektronisia laitteita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö toi firma voisi potkia Aleksin mäkeen? Vai saako siellä kaikki setämiehet paneskella

nuoria harjoittelijoita?!?! eikö firmoilla

ole eettiset säännöt????

Normaalisti on, en tosin tiiä onko Bauer-medialla.

Seurustella toki saa työkaverinsa kanssa. 

Juu, jos ollaan tasavertaisessa asemassa, se on melko ok. Siitäkin voi tulla ongelmia.

Mutta esimies-alainen -asetelma ei ole ok. Kabsainvälisissä firmoissa näihin puututaan.

Että nelikymppinen vanhempi työntekijä ja parikymppinen harjoittelija on aika outo kombo, ja häiritsee koko työyhteisöä. Ellei ihan pellossa olla.

Höps höps. Sinun parikymppinen = 23v ja nelikymppinen = 36 v, eli ikäeroa 13 vuotta. Saman verran kun minulla ja miehelläni.

 

Tuo ikäero ei aikuisten ihmisten kesken ole yhtään mitään, ja kyllä, Olivia on jo hyvinkin pitkälti aikuinen. Vaikka olettekin kateellisia =D

Avaatko vähän tätä kateusnäkäkulmaa, mistä tässä voi olla kade? Rikkoontuneesta perheestä, avioerosta ja huoltajuusasioista vai siitä, että rima kumppanille on niin alhaalla, että ikäkriiseilevä ja pettävä ukkomies ja tuleva vuoroviikkoiskä tuntuu hyvältä idealta poikkikseksi? Eihän tässä ole kuin katastrofin aineksia, kaikkien kannalta. Paitsi tietty sen munan. 

Olivian ikä ja ulkonäkö ei herätä sinussa yhtään kateutta? Susta paistaa kateus kilometrin päähän :D

Tätä mä en tajua joissakin ihmisissä, että ollaan näin pakkomielteisiä omasta ja muiden ulkonäöstä, että oletetaan, että kaikki muut kuin kauniin näköiset ihmiset olisivat kateellisia ja onnettomia. Eikö ole itsellään mitään muuta sisältöä elämässä? Tulee kyllä vanhuus olemaan rankkaa, kun huomaa, että se ulkonäkö ei enää herätäkään huomiota samalla tavalla kuin nuorempana. 

Lisäksi kun on itsekin ollut nuori ja kaunis, niin tietää ihan tasan tarkkaan, mitä "iloa" siitä ulkonäöstä on. Visvaiset laattakorva-setämiehet piirittää ja sotkee omiin kriiseihinsä. 

Ikäänkuin se huomio toisi jotain sisäistä rauhaa tai onnea. Tai yhtään mitään arvokasta ja pysyvää.

Sääliksi käy.

eikö naiset koskaan eroa kun puoliso lihoo 50 kg?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö toi firma voisi potkia Aleksin mäkeen? Vai saako siellä kaikki setämiehet paneskella

nuoria harjoittelijoita?!?! eikö firmoilla

ole eettiset säännöt????

Normaalisti on, en tosin tiiä onko Bauer-medialla.

Seurustella toki saa työkaverinsa kanssa. 

Juu, jos ollaan tasavertaisessa asemassa, se on melko ok. Siitäkin voi tulla ongelmia.

Mutta esimies-alainen -asetelma ei ole ok. Kabsainvälisissä firmoissa näihin puututaan.

Että nelikymppinen vanhempi työntekijä ja parikymppinen harjoittelija on aika outo kombo, ja häiritsee koko työyhteisöä. Ellei ihan pellossa olla.

Höps höps. Sinun parikymppinen = 23v ja nelikymppinen = 36 v, eli ikäeroa 13 vuotta. Saman verran kun minulla ja miehelläni.

 

Tuo ikäero ei aikuisten ihmisten kesken ole yhtään mitään, ja kyllä, Olivia on jo hyvinkin pitkälti aikuinen. Vaikka olettekin kateellisia =D

Avaatko vähän tätä kateusnäkäkulmaa, mistä tässä voi olla kade? Rikkoontuneesta perheestä, avioerosta ja huoltajuusasioista vai siitä, että rima kumppanille on niin alhaalla, että ikäkriiseilevä ja pettävä ukkomies ja tuleva vuoroviikkoiskä tuntuu hyvältä idealta poikkikseksi? Eihän tässä ole kuin katastrofin aineksia, kaikkien kannalta. Paitsi tietty sen munan. 

Olivian ikä ja ulkonäkö ei herätä sinussa yhtään kateutta? Susta paistaa kateus kilometrin päähän :D

Tätä mä en tajua joissakin ihmisissä, että ollaan näin pakkomielteisiä omasta ja muiden ulkonäöstä, että oletetaan, että kaikki muut kuin kauniin näköiset ihmiset olisivat kateellisia ja onnettomia. Eikö ole itsellään mitään muuta sisältöä elämässä? Tulee kyllä vanhuus olemaan rankkaa, kun huomaa, että se ulkonäkö ei enää herätäkään huomiota samalla tavalla kuin nuorempana. 

Logiikan ymmärtäisi jotenkin jos se nuoruus ja kauneus toisi rinnalle nobelisti, filmitähden tai edes jonkun pokerimiljonäärin. Mutta räppiradion laattakorvasetämiehen, no...

ihanat korvakorut

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän tuo Nadjan julkiuhriutuminen ja Aleksin julkinolaaminen auttaa häntä menemään elämässä eteenpäin?

Aleksi on nolannut ihan itse itsensä

Thesis: “How to Build a Music Artist’s Brand: A Manager’s Perspective.”

syys 2025

I am currently working on my thesis, which explores how a music artist’s brand is built from the perspective of an artist manager. The aim of the research is to examine how branding supports an artist’s career development and what strategies a manager can use to strengthen and shape the artist’s brand. Throughout this process, I am deepening my understanding of music industry management, marketing, and artist branding.

Käytännön harkassa voi  sit empiirisesti syventää  tutkielman teeseejä, millä tavoin brändätä jotain  reittä pitkin -prosessina.  Varmasti yksi   toimiva "support" strategia kenen tahansa elämänartistin uralla.

Vierailija kirjoitti:

Thesis: “How to Build a Music Artist’s Brand: A Manager’s Perspective.”

syys 2025

I am currently working on my thesis, which explores how a music artist’s brand is built from the perspective of an artist manager. The aim of the research is to examine how branding supports an artist’s career development and what strategies a manager can use to strengthen and shape the artist’s brand. Throughout this process, I am deepening my understanding of music industry management, marketing, and artist branding.

 

 

Käytännön harkassa voi  sit empiirisesti syventää  tutkielman teeseejä, millä tavoin brändätä jotain  reittä pitkin -prosessina.  Varmasti yksi   toimiva "support" strategia kenen tahansa elämänartistin uralla.

ehkä jättämisen syistä kielii se, että koet tärkeäksi painottaa nyxän ikää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde saattoi olla virhe, mutta virheistähän tunnetusti oppii.

Miksi kukaan ajattelisi suhteensa olleen virhe? Ei kyllä kovin hyvä itsetunto ole ihmisellä, joka toteaa että 20 vuotta elin ihmisen kanssa, mutta noh, virheitä sattuu. 

Onko myös lapsi, joka on syntynyt suhteeseen virhe? Toki. Heivataan pois, virheitä sattuu ja niistä oppii. 

Minulla kokemus miehestä, joka valehteli ja mielisteli suhteen alusta saakka, tämä paljastui vasta vuosien jälkeen. Siis valehteli millaista elämää haluaa elää, mistä pitää, mitä tavoittelee... Kyllä tämä suhde oli valtava virhe ja ajanhukkaa minulle. Vihjeitä valehtelusta ja sanojaan vastoin elämisestä alkoi tulla vasta vuosien yhdessä asumisen jälkeen, kun hän ei jaksanut enää skarpata. 

Ehkä tämä mies luuli haluavansa niitä asioita. Aika harva tuskin tietää mitä oikeasti haluaa. Varsinkaan nuorempana.

Vierailija kirjoitti:

Thesis: “How to Build a Music Artist’s Brand: A Manager’s Perspective.”

syys 2025

I am currently working on my thesis, which explores how a music artist’s brand is built from the perspective of an artist manager. The aim of the research is to examine how branding supports an artist’s career development and what strategies a manager can use to strengthen and shape the artist’s brand. Throughout this process, I am deepening my understanding of music industry management, marketing, and artist branding.

 

 

Käytännön harkassa voi  sit empiirisesti syventää  tutkielman teeseejä, millä tavoin brändätä jotain  reittä pitkin -prosessina.  Varmasti yksi   toimiva "support" strategia kenen tahansa elämänartistin uralla.

Valitan, mutta tää nuoren, hiukan eksyksissä olevan naisen mollaaminen ei nyt oikein vedä puoleensa.

Ehkä hän ajattelee, että tälläistä on räppibisnes ja näin ne suhteet menee. Jostain syystä koen vain myötätuntoa että voi tyttöä.

Tuskin kertoo jutuissaan oikeaa totuutta, vaan ainoastaan sen mieleisen totuuden.

Samanlaisia sepostuksia nähty sata kertaa,ja melkeen aina se totuus sitte ollu muutakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde saattoi olla virhe, mutta virheistähän tunnetusti oppii.

Miksi kukaan ajattelisi suhteensa olleen virhe? Ei kyllä kovin hyvä itsetunto ole ihmisellä, joka toteaa että 20 vuotta elin ihmisen kanssa, mutta noh, virheitä sattuu. 

Onko myös lapsi, joka on syntynyt suhteeseen virhe? Toki. Heivataan pois, virheitä sattuu ja niistä oppii. 

Minulla kokemus miehestä, joka valehteli ja mielisteli suhteen alusta saakka, tämä paljastui vasta vuosien jälkeen. Siis valehteli millaista elämää haluaa elää, mistä pitää, mitä tavoittelee... Kyllä tämä suhde oli valtava virhe ja ajanhukkaa minulle. Vihjeitä valehtelusta ja sanojaan vastoin elämisestä alkoi tulla vasta vuosien yhdessä asumisen jälkeen, kun hän ei jaksanut enää skarpata. 

Erkös elänyt kuitenkin elämääsi? Ajanhukkaa miten? Olisitko elänyt erilaista elämää ilman häntä? Parempaako? 

En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka jälkikäteen ajattelevat että kun meni pieleen tai peryin, on elämäni ollut turhaa siihen asti. 

Parempi sitten on elää yksin ja viettää elämänsä neljän seinän sisällä, eipä ainakaan kukaan muu elämää pilaa. 

Vierailija kirjoitti:

Thesis: “How to Build a Music Artist’s Brand: A Manager’s Perspective.”

syys 2025

I am currently working on my thesis, which explores how a music artist’s brand is built from the perspective of an artist manager. The aim of the research is to examine how branding supports an artist’s career development and what strategies a manager can use to strengthen and shape the artist’s brand. Throughout this process, I am deepening my understanding of music industry management, marketing, and artist branding.

 

 

Käytännön harkassa voi  sit empiirisesti syventää  tutkielman teeseejä, millä tavoin brändätä jotain  reittä pitkin -prosessina.  Varmasti yksi   toimiva "support" strategia kenen tahansa elämänartistin uralla.

Ei viitsitä mennä tähän. Hän on se, joka on vetänyt lyhimmän korren ja tulee jossain vaiheessa poistumaan tilanteesta enemmän tai vähemmän nenä ruvella. Ei sellaista toivo kenellekään nuorelle.