Lue keskustelun säännöt.
Siis miten voi olla että keskimääräinen perintö on vain 15000€?
02.04.2026 |
Kuten tuossa Iltalehden jutussa väitetään.
Eli siis sillä kuolleella henkilöllä on keskimäärin vain 30000€ omaisuus, jos siis lasketaan karkeasti että perijöitä eli lapsia olisi keskimäärin kaksi.
Miten voi olla? Eihän tuo summa ole läheskään edes minkään asunnon arvo? Vai miten tuo on laskettu? Otettu huomioon pelkät käteiset, eikä ollenkaan muuta rahaksi muutettavaa omaisuutta?
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
"Voi itse miettiä mihin 6-henkisessä perheessä rahaa menee, kun perheessä on 2 aikuista ja 4 teiniä.
Pelkät ruokakulut ovat 1000€/kk, eikä sekään tee kuin 5,5€/pvä/hlö.
Osaat varmaan itsekin kuvitella mihin loppu 2000€ kuluu."
Tuollaisen asian voisi tietysti kertoa siinä vaiheessa kun väittää, että 40 tonnia riittää vain vuodeksi. Vähän voisi taustoittaa asiaa. Minäkin voisin tässä kertoa, että 40 tonnia riittää vain puoleksi vuodeksi, mutta olen visusti hiljaa siitä, että minulla on 8 teiniä.
Mutta veikkaan, että keksit tämän suurperheen päästäsi, kun sinua arvosteltiin kommentistasi.
Ihmisillä on tapana ajatella asioita omasta näkökulmasta. Sinulle riittää 40 k, meille koska 4 lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mehiläiset, attendot, esperit ym. pitävät huolen, ettei vanhukselta jää kuin paskaisia vaatteita perinnöksi.
Niin pitävät huolen, kun ihmiset ei huolehdi omista ikääntyvistä vanhemmistaan. Muualla maailmassa ne vanhukset otetaan jossain vaiheessa sinne lasten kotiin asumaan, ja hoidetaan siellä kuolemaan asti. Suomessa tämä on jostain käsittämättömästä syystä ulkoistettu, ja sitten itketään kun firmat tekee sillä rahaa.
Heitäppä tähän ehdotus näillä spekseillä:
- dementoitunut 24/7 hoitoa vaativa mummo
- poika töissä, työmatkoja ympäri maailmaa eli paljon poissa kotoa
- miniä työeläkkeellä, kipusairas mutta selviää omista päivittäisistä toimistaan. Ei voimia nosteluun tms
- 3 lastenlasta joita hoidetaan, haetaan, viedään ja tuodaan - positiivinen puoli rakastavat välit ja laatuaikaa
- okt jossa ei omaa huonetta mummolle, sänky työhuoneeeen vai meidän makkariin?
- - kuka pesee mummon joka on agressiivinen ja painaa enemmän kuin miniä?
- kuka herää 3-8 yössä viemään mummon takaisin petiin
- kuka tekee ruuan ja kotityöt kun mummoa pitää vahtia
Varsinkaan omaishoitajan korvauksella ei ikinä missään tapauksessa!
Ennen vanhaa mummot ja papat eli huonokuntoisina muutaman vuoden max kun ei ollut lääkityksiä pitämässä henkeä yllä. Helppo hoitaa kun tiesi että taakkaa oli max 2-3 vuotta. Nykyään lääkitään sängyn pohjalle ettei vain kuole ja elää siellä sängyn pohjalla 10 vuotta helposti vahvalla sydämellä ja niillä lääkkeillä. Ja työt oli maatalossa omassa pihapiirissä. Nyt hieman eri asia kun miniät ja lapset on töissä muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voi itse miettiä mihin 6-henkisessä perheessä rahaa menee, kun perheessä on 2 aikuista ja 4 teiniä.
Pelkät ruokakulut ovat 1000€/kk, eikä sekään tee kuin 5,5€/pvä/hlö.
Osaat varmaan itsekin kuvitella mihin loppu 2000€ kuluu."
Tuollaisen asian voisi tietysti kertoa siinä vaiheessa kun väittää, että 40 tonnia riittää vain vuodeksi. Vähän voisi taustoittaa asiaa. Minäkin voisin tässä kertoa, että 40 tonnia riittää vain puoleksi vuodeksi, mutta olen visusti hiljaa siitä, että minulla on 8 teiniä.
Mutta veikkaan, että keksit tämän suurperheen päästäsi, kun sinua arvosteltiin kommentistasi.
Ihmisillä on tapana ajatella asioita omasta näkökulmasta. Sinulle riittää 40 k, meille koska 4 lasta.
Totta kai jokainen saa ajatella omasta näkökulmastaan, mutta perustelut olisivat mielenkiintoisempia kuin pelkät summa. Jos kirjoittaa niin kuin sinä (tai kuka lie olikaan) faktana, että eihän 40 000 euroa riitä kuin vuodeksi, niin mitä hyötyä sellaisesta kommentista on? En oikein näe hedelmällisenä keskustelua, jossa jokainen kertoo vain summan, jolla pärjää:
- Minä pärjään kymppitonnilla vuodessa
- Minä pärjään 100 000 eurolla vuodessa
- Minä pärjään viidellä tonnilla
Jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos henkilö on asunut vuokralla ja omistaa vain kämäsen auton, huonekalut ja sitten mitä tilillä on, niin ei tuossa mitään ihmeellistä. Ei nykyajan suomalainen kykene säästämään. Se on 50-luvun ihmisten asenne ennemminkin.
Eittämättä tuollaisiakin ihmisiä on, tietenkin. Mutta jos tuo on mediaanisumma, niin käytännössä siis puolet suomalaisista on kuollessaan täysin persaukisia.
Minun vanhemmat elivät 90-luvun lamasta lähtien kädestä suuhun. Oli tosin omistusasunto ja meille lapsille tarjottiin mahtava lapsuus, jossa sai harrastaa eikä lasten menoista tingitty juurikaan, mutta todellisuudessa rahallista varallisuutta ei ollut yhtään. Muuttotappiokunnan omistusasunto oli arvoltaan 32 000 euroa, asuntolainaa oli jäljellä vielä 27 000 euroa. Isämme kuoltua minä ostin kuolinpesän asunnon hieman välittäjän arvoa pienemmällä summalla, ja kun äiti maksoi asuntolainan loppuun, loput muutama tonni jaettiin neljään pekkaan. Ihan hullua toimintaa minulta eikä mitään järkeä! Periaatteessahan minä maksoin äitimme ja kuolinpesän velattomaksi ja vielä annoin muutaman satasen perinnön sisaruksillekin, mutta meillä on niin tiivis perhe edelleen, ja minun on mahdollista tehdä etänä töitä missä tahansa ja on varallisuutta kertynyt, että en vieläkään ole katunut tätä, vaikka järjellä ajatellen todella typeräähän se oli. Asuminen on kuitenkin niin halpaa, että en saa missään asuttua näin halvasti.
Muualla maailmassa ne vanhukset otetaan jossain vaiheessa sinne lasten kotiin asumaan, ja hoidetaan siellä kuolemaan asti.
Kaikkia niitä vanhuksia ei todellakaan kohdella hyvin, vaan joutuvat henkisen ja ruumiillisen väkivallan kohteeksi, koska aika monella omaisella menee hermot esim. dementoituneen hoidossa. Eivät he välttämättä saa mitään virikkeitä elämäänsä, ruokakin voi olla tosi yksipuolista (jämät muun perheen ruuista) tms. Turha glorifioida perinteitä, joissa perhe hoitaa vanhukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä sen sanoit, Suomalaisten ns munat ovat yhdessä korissa, asunnossa. Suomessa kotitalouksien säästäminen ja sijoittaminen on ollut muutamaa lamavuotta lukuunottamatta joko olemattoman pientä tai negatiivista viimeisen kolmen vuosikymmen aikana. Miksi säästää, yms kun valtio vastaa kaikista riskeistä. Valtio ja KELAhan ovat vakuuttaneet meidät kaikkia toimentuloriskejä vastaan! Eihän niitä tarvita, koska hyvinvointivaltio huolehtii kaikista.
Tässähän se ongelma on. Ihmisillä ei ole mitään vastuuta itsestään tai toimeentulostaan, kun aina on valtio maksamassa kuitenkin vaikka mitä töpeksisit. Ns. tavallisen työssäkäyvän ja työssäkäymättömän elintason ero on lähes minimaalinen. Tämä ei ole normaalia, vaan aivan kieroutunut yhteiskuntajärjestelmä.
Ongelma löytyy työssäkäyvällä peilistä jos ei näe eroa työttömän 590 e kuukausituloissa ja omissa 4000 euron kuukausituloissa.
Ja se työssäkäyvä saattaa sairastuttuaan menettää työnsä ja pudota tuolle työmarkkinatuelle jopa vuosiksi, kun eläkkeelle ei työkyvytön nykyjään pääse. Työssäkäyvä pienipalkkainen puoliso jo estää muiden tukien saamisen, jolloin on pärjättävä alle 600e/kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli iso lapsiluku.
Jos pariskunnalla oli 7 lasta ja
120 tuhannen arvoinen talo ja 80 000€ rahaa niin.
Miehen kuollessa lapset saavat perintönä 100 000€ joka tekee yhtä lasta kohden sen 15 000 euroa.
Aiheen vierestä, kannattaa muistaa sekin mitä joku jo kirjoittikin: osa meistä ei elä "eläkeikään" saakka.
Esim. joka vuosi n. sata nuorta (alle 25v) kuolee huumeisiin, heistä suurin osa lienee varattomia.
Samoin erilaiset pitkäaikaiset/yllättävät sairaudet kaatavat porukkaa ennenaikaisesti, ns. 'ruuhkavuosia' eläviä myös, joilla luultavammin on vain asuntolainaa ym. säästöjen sijasta.
Olen myös huomannut, että ihmiset elää aika erilaisissa todellisuuksissa:
"Keskiluokka" saa jonkun verran omaisuutta kerrytettyä, sitten on vähän tuuristakin kiinni onko sen okt aikanaan ostanut alueelta missä hinnat nousseet vai laskeneet (maanlaajuisesti ajateltuna)
'Pienituloiset' eivät useinkaan pysty kerryttämään omaisuutta, koska kaikki raha menee elämiseen. Saattaa olla myös yksinhuoltajaa, sairautta mikä vie rahaa hoitoihin/lääkkeisiin, ok tuloisia mutta iso perhe jne.
Enemmän tai vähemmän 'syrjäytyneet' jotka eivät koskaan pääse työnsyrjään kunnolla kiinni, pätlätyöt eivät mahdollisa omaisuude kerryttämistä. Voi olla vakavampaa sairautta, päihdeongelmaa, elämähallinnassa haasteita jne. ei jää kun velkaa kuollessa.
Sitten on vielä super-rikkaat, mutta heitä on Suomessa loppujen lopuksi kovin vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillakin on rahaa, toisilla ei ole. Ei se ole sen kummallisempi yhtälö. Kun oma isä kuoli, sain perinnöksi liki 50 000€ ja veli yhtä paljon. Isä oli juuri sellainen säästäjä, että ei kuluttanut rahaa kuin välttämättömiin tarpeisiin (laskut, asuminen, ruoka). Rahaa oli, mutta hän ei halunnut / uskaltanut käyttää sitä.
Jos nyt kuolisin itse, saisi oma lapseni tämänhetkisen saldon mukaan n. 47 000€ käteistä + rivarista asunnon (tiedossa ei ole tämän hetkistä arvoa).
Minua vähän hirvittää kuinka käy aikanaan, kun perin äitini. Äitini on onnistunut kartuttamaan kohtuullisen omaisuuden kovalla työnteolla (sekä omien vanhempiensa perinnöllä) johon kuuluu muutama sijoitusasunto eteläsuomalaisissa kasvukeskuksissa, oma velaton talo (hyväkuntoinen ja hyvin pidetty, hyvällä paikalla), nätisti laitettu kesämökki vesistön äärellä 1.5h päässä helsingistä ja itselleni toistaiseksi tuntematon määrä erilaisia säästöjä ja sijoituksia. Ollaan mutsin kanssa läheisiä ja asioista on paljon puhuttu, sen verran tiedän että mahdollisia hoivakotimaksuja varten sitten aikanaan ei tarvitse likvidoida mitään. Mietin vain että millähän helvetillä ne verot tuosta potista itse aikanaan maksan, mutta eiköhän nämäkin asiat ole mutsin toimesta tarkkaan jo mietitty :D Isältä tosin ei tule jäämään yhtään mitään, hänen tilanteensa on aivan päinvastainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos henkilö on asunut vuokralla ja omistaa vain kämäsen auton, huonekalut ja sitten mitä tilillä on, niin ei tuossa mitään ihmeellistä. Ei nykyajan suomalainen kykene säästämään. Se on 50-luvun ihmisten asenne ennemminkin.
Itselläni 40k€ säästötilillä ja osakkeissa vaikka tuloni olleet aina alle köyhyysrajan. Enkä ole edes 40 v.
Ja kun koudut jossain vaiheessa vanhuuttasi hoivalaitokseen, omaisuutesi hupenee maksuihin. Jos nyt vielä talletukset on suojattu, niin tulevaisuudessa nekin joutuu käyttämään.
Ja jättämäsi perintö on nolla.
Eiköhän siinä kohtaa kannata antaa rahat lapsille ja mennä rutiköyhänä sinne hoitolaitokseen.
Jaksan aina ihmetellä näitä rahaihmettelijöitä. En vaan kertakaikkiaan tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisareni kuoli parhaassa työiässä melko nuorena auto-onnettomuudessa, ja häneltä ei jäänyt muuta, kuin isot velat maksamatta. Voi laittaa siihen 15 000 miinuksen eteen ja nollan perään.
Ihan eri rahatilanne on näillä boomereilla yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä sen sanoit, Suomalaisten ns munat ovat yhdessä korissa, asunnossa. Suomessa kotitalouksien säästäminen ja sijoittaminen on ollut muutamaa lamavuotta lukuunottamatta joko olemattoman pientä tai negatiivista viimeisen kolmen vuosikymmen aikana. Miksi säästää, yms kun valtio vastaa kaikista riskeistä. Valtio ja KELAhan ovat vakuuttaneet meidät kaikkia toimentuloriskejä vastaan! Eihän niitä tarvita, koska hyvinvointivaltio huolehtii kaikista.
Tässähän se ongelma on. Ihmisillä ei ole mitään vastuuta itsestään tai toimeentulostaan, kun aina on valtio maksamassa kuitenkin vaikka mitä töpeksisit. Ns. tavallisen työssäkäyvän ja työssäkäymättömän elintason ero on lähes minimaalinen. Tämä ei ole normaalia, vaan aivan kieroutunut yhteiskuntajärjestelmä.
Ongelma löytyy työssäkäyvällä peilistä jos ei näe eroa työttömän 590 e kuukausituloissa ja omissa 4000 euron kuukausituloissa.
Ja se työssäkäyvä saattaa sairastuttuaan menettää työnsä ja pudota tuolle työmarkkinatuelle jopa vuosiksi, kun eläkkeelle ei työkyvytön nykyjään pääse. Työssäkäyvä pienipalkkainen puoliso jo estää muiden tukien saamisen, jolloin on pärjättävä alle 600e/kk.
Ja jos jotain oli jäänyt säästöön ja saat pääomatuloja niin jatkossa et saa sitä 600e/kk. Yhteiskunta imee ensin korkeat verot ja lopuksi et saa sairastuessasi ja työttömänä mitään tukia.
Itse olen perimässä tuollaista alle 10 000 € perintöä. Tosin se edellyttää sitä, että saamme isoisän talon myydyksi. Mikäli ei mene kaupaksi, niin eipä tule perintöäkään euroakaan.
Näissä perimysjutuissa pitää myös muistaa, että aina ei peritä suoraan omilta vanhemmilta. Esimerkiksi isoisäni peri lapsenlapset, koska isoisäni sattui kuolemaan omien lastensa jälkeen. Näin ollen pesänjakajia on useampi ja riippuen sisarusten määrästä, perinnön määräkin vaihtelee. Esimerkiksi ensin perintö jaetaan vainajan lapsille tasan ja heidän ollessaan kuolleita, heidän lapsilleen. Näin ollen serkkuni saa ainoana lapsena isomman perinnön isoisältäni kuin mitä minä sisareni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minua vähän hirvittää kuinka käy aikanaan, kun perin äitini. Äitini on onnistunut kartuttamaan kohtuullisen omaisuuden kovalla työnteolla (sekä omien vanhempiensa perinnöllä) johon kuuluu muutama sijoitusasunto eteläsuomalaisissa kasvukeskuksissa, oma velaton talo (hyväkuntoinen ja hyvin pidetty, hyvällä paikalla), nätisti laitettu kesämökki vesistön äärellä 1.5h päässä helsingistä ja itselleni toistaiseksi tuntematon määrä erilaisia säästöjä ja sijoituksia. Ollaan mutsin kanssa läheisiä ja asioista on paljon puhuttu, sen verran tiedän että mahdollisia hoivakotimaksuja varten sitten aikanaan ei tarvitse likvidoida mitään. Mietin vain että millähän helvetillä ne verot tuosta potista itse aikanaan maksan, mutta eiköhän nämäkin asiat ole mutsin toimesta tarkkaan jo mietitty :D Isältä tosin ei tule jäämään yhtään mitään, hänen tilanteensa on aivan päinvastainen.
Voi että. On kyllä hirvittävä ja raskas tilanne. Voimia sinulle! Ainahan voi toki perinnöstä kieltäytyä...
Vierailija kirjoitti:
60% suomalaisista perintö jää alle verotusrajan eli alle 20000€ (vuoden alusta 30000€).
Ehkä vastaus piileekin tuossa?
Varat jaetaan jo etukäteen tai perustetaan firmoja, jotka omistavat isomman varallisuuden; s.o. omaisuus on rekisteröity yhtiön tms. nimiin. Näin varsinaista perittävää jää alle verotusrajan. Tämä kuulostaa järkevältä verosuunnittelulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mehiläiset, attendot, esperit ym. pitävät huolen, ettei vanhukselta jää kuin paskaisia vaatteita perinnöksi.
Niin pitävät huolen, kun ihmiset ei huolehdi omista ikääntyvistä vanhemmistaan. Muualla maailmassa ne vanhukset otetaan jossain vaiheessa sinne lasten kotiin asumaan, ja hoidetaan siellä kuolemaan asti. Suomessa tämä on jostain käsittämättömästä syystä ulkoistettu, ja sitten itketään kun firmat tekee sillä rahaa.
Ihan mielenkiinnosta, miten olet järjestänyt läheisten kotihoidon kokopäivätöiden ohessa? Tai miten järjestäisit jos asuisit eri puolella Suomea eikä vaihtoehtona olisi heittäytyä elämään tuilla?
Näyttää siltä että kuitenkin olemme plussan puolella perintöä jättämässä vaikka lapsia on 4.
Säästöt on seinissä, ei tilillä mutta lapset perivät minulta tämänhetkisellä arvolla 50ke/nuppi ja kuopus isältään lisäksi 200ke