Etsin ystäviä ja olen muiden mielestä yli-innokas, epätoivoinen ja yritän liikaa - mitä voin tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Yritätkö ystävystyä heidän kanssa, joilla on jo sosiaalista elämää tarpeeksi? Etsi ystäviä heistä, jotka myös etsivät esim kaverihaku, frendie - sovellus tai facen ystäväryhmät. 

Tämä! Uskoisin että esim. yksinäiset-ryhmässä lienee paljonkin ihmisiä jotka kaipaavat kovasti ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Itselleni oli ainakin luotaantyöntävää tuo, että mainostat ettei sinulla ole mt-ongelmia, ja sitten tuo asperger-henkisyys. Eli olet mahdollisesti tuomitseva niitä kohtaan, kenellä on mt-ongelmia, vaikka mielenterveyden ongelmat eivät välttämättä tee ihmisestä sellaista, että se ystävyydessä haittaisi jotenkin.

Autismi on asia, josta on yksilölle lähes aina paljon haittaa ja vaikeutta, vaikka monet kokevat hyviäkin puolia siinä ja jotkut jopa pärjäävät hyvin elämässä. Kuitenkin joku 80% autisteista ovat työttömiä, kuolevat muita nuorempina jne. ym. sen tuomien haasteiden kertymisen myötä, joten se särähtää kyllä korvaan, jos joku kuvaa itseään asperger-henkisenä ihan kuin autismi olisi joku kiva ja vapaaehtoinen harrastus.

Ap tässä:

En millään lailla sanonut, että mt-ongelmissa olisi jotain vikaa. Mainitsin vain asiasta, kun yleensä palstalla tullaan epäilemään mt-ongelmaiseksi, jos kertoo jonkin asian elämässään olevan huonosti. Koen olevani henkisesti tasapainossa. Asperger-henkisyydellä viittaan siihen, että minulla on joitakin asperger-ihmisille tyypillisiä piirteitä. Koen pärjääväni elämässä: minulla on jo hyvä tovi takana työuraa, olen kouluttautunut pitkälle ja minulla on hyvä arjenhallintakyky. Vaikka minulla asperger-tyyppisiä piirteitä joissakin asioissa olisi, ei se minusta aspergeria tee.

Ap

Täällä joku mainitsi ystävän rajattomuuden. Voisitteko kertoa esimerkkejä rajattomasta käytöksestä?

Ap

Jos joku ei vaikuta sinusta kiinnostuneelta, niin jatka suosiolla matkaa. Ei kannata tuhlata aikaansa ihmisiin, jotka eivät arvosta sinua sellaisena kuin olet.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa mennä johonkin yhdistystoimintaan mukaan. Siellä tapaa erilaisia ihmisiä, ja saa tehdä asioita, joista tulee hyvää mieltä itselle ja muille. Et ole kenenkään yksittäisen ihmisen varassa, vaan voit solmia uusia kontakteja useisiin ihmisiin, ja tavata heitä mielekkään yhteisen tekemisen parissa. 

Täytyy sanoa, ku vapaaehtoistyötä aina tarjotaan ratkaisuksi, että yleensä ne jotka tulevat uutena hommaan mukaan laitetaan tekemään yksin jotain paskahommaa mitä kauemmin mukana olleet eivät halua tehdä, eli todellakaan ei yhdistystoiminnasta tms vapaaehtoistyöstä välttämättä mitään ystäviä saa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritätkö ystävystyä heidän kanssa, joilla on jo sosiaalista elämää tarpeeksi? Etsi ystäviä heistä, jotka myös etsivät esim kaverihaku, frendie - sovellus tai facen ystäväryhmät. 

Tämä! Uskoisin että esim. yksinäiset-ryhmässä lienee paljonkin ihmisiä jotka kaipaavat kovasti ystäviä.

Ongelma noissa on se että siellä niitä ystäviä hakee sellaiset joiden ystävä ei oikein kukaan halua olla. Ei, ap ei itse ole sellainen tapaus, kuten en minäkään, vaikka ystäviä olisikin vähän. Olen joskus kokeillut noita ystäväpalveluja ja sieltä jos jostain sai riippakiviä mt-ongelmaisia, jotka olivat hakevinaan ystäviä vaikka hakivat vain loputonta terapiaa ja yksipuolista heidän auttamistaan. Ihan yhtä helpolla siis löytää kavereita irl, jopa helpommin kun heistä näkee nopeammin millaisia tyyppejä ovat. Lisäksi itsetuntoa laskee entisestään se että ei edes kaveripalvelusta löydy itselle ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa mennä johonkin yhdistystoimintaan mukaan. Siellä tapaa erilaisia ihmisiä, ja saa tehdä asioita, joista tulee hyvää mieltä itselle ja muille. Et ole kenenkään yksittäisen ihmisen varassa, vaan voit solmia uusia kontakteja useisiin ihmisiin, ja tavata heitä mielekkään yhteisen tekemisen parissa. 

Täytyy sanoa, ku vapaaehtoistyötä aina tarjotaan ratkaisuksi, että yleensä ne jotka tulevat uutena hommaan mukaan laitetaan tekemään yksin jotain paskahommaa mitä kauemmin mukana olleet eivät halua tehdä, eli todellakaan ei yhdistystoiminnasta tms vapaaehtoistyöstä välttämättä mitään ystäviä saa. 

Minua ärsyttää näissä vinkeissä "lähde vapaaehtoiseksi", että ystävän saadakseen joutuisi tekemään jotain vapaaehtoistyötäkin kaupan päälle. Kun on muutenkin jo kuormittunut kotitöistä, lapsiarjesta ja töistä. Ei siinä vapaaehtoistyötä jaksa. Kiva idea ehkä eläkeiässä, mutta ei kolme-nelikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa mennä johonkin yhdistystoimintaan mukaan. Siellä tapaa erilaisia ihmisiä, ja saa tehdä asioita, joista tulee hyvää mieltä itselle ja muille. Et ole kenenkään yksittäisen ihmisen varassa, vaan voit solmia uusia kontakteja useisiin ihmisiin, ja tavata heitä mielekkään yhteisen tekemisen parissa. 

Täytyy sanoa, ku vapaaehtoistyötä aina tarjotaan ratkaisuksi, että yleensä ne jotka tulevat uutena hommaan mukaan laitetaan tekemään yksin jotain paskahommaa mitä kauemmin mukana olleet eivät halua tehdä, eli todellakaan ei yhdistystoiminnasta tms vapaaehtoistyöstä välttämättä mitään ystäviä saa. 

Minua ärsyttää näissä vinkeissä "lähde vapaaehtoiseksi", että ystävän saadakseen joutuisi tekemään jotain vapaaehtoistyötäkin kaupan päälle. Kun on muutenkin jo kuormittunut kotitöistä, lapsiarjesta ja töistä. Ei siinä vapaaehtoistyötä jaksa. Kiva idea ehkä eläkeiässä, mutta ei kolme-nelikymppisenä.

Tunnistan tämän saman. En jaksaisi sitä, että pitäisi aloittaa joku vapaaehtoistyö/vieraan kielen opiskelu/keramiikkakurssi tutustuakseen toiseen ja saadakseen hänestä ystävän. Ideaali olisi joku ystäväspeeddating, jossa juteltaisiin hetki yhden ihmisen kanssa ja sitten seuraavaa kehiin. Aika äkkiä sitä huomaa, natsaako persoonat yhteen.

up

Avun tarjoaminen ei ole väärin. Yritä kuitenkin edetä luonnollisesti ystävyydessä. Eivät ne pakottamalla tule ja suurin osa keski-ikäisistä lapsiperheellisistä on kiinni arjessaan ja aikaa on rajallisesti ystäville. Ainakin itselläni menee suurin osa ajasta ihan lapseen, että eipä tässä mihinkään voi lähteä ellei toisellakin ole lasta ja monesti uudet ystävyydet kuihtuu kun aikataulut ei sovi millään yhteen, esim. harrastukset menee ristiin ja menot. Toinen on menossa mökille silloin kun itsellä olisi vapaata ja päinvastoin itse olen  menossa jonnekkin jos toisella on aikaa minulle.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun seura alkoi kiinnostaa, kun olin opetellut olemaan tarvitsematta toisia ja lakkasin odottamasta keneltäkään mitään. Siinä vaiheessa ei vain itseäni enää kiinnostanut, vaan olin alkanut nauttia yksinolosta enemmän.

"Lakkasin odottamasta keneltäkään mitään".

 

Kyllä minulla on odotuksia ystävälle. Odotan, että ystävyys on tasavertaista, vastavuoroista ja puolin ja toisin olemme kiinnostuneita toisemme elämästä. Odotan, että toisella on aikaa minulle useammin kuin kahvitreffit kahdesti vuodessa. Odotan keskustelua myös elämän syvistä asioista, pelkkä pintapuolinen keskustelu ei kiinnosta.

Mitä minä tekisin ystävältä, jolta en saisi odottaa mitään?

Ap

Ok, olet se, jonka ystävä halusi ottaa etäisyyttä ja lopetit koko kaveruuden? Sua taitaa todella kalvaa ystävien puute. 

Mitä jos odotat, että muut kysyy sua jonnekin, etkä tekisi niin paljon "aloitteita"? Mitä tarkoitat asperger-tyyppisellä, puhutko paljon omista mielenkiinnonkohteistasi? Se voi rasittaa monia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun seura alkoi kiinnostaa, kun olin opetellut olemaan tarvitsematta toisia ja lakkasin odottamasta keneltäkään mitään. Siinä vaiheessa ei vain itseäni enää kiinnostanut, vaan olin alkanut nauttia yksinolosta enemmän.

"Lakkasin odottamasta keneltäkään mitään".

 

Kyllä minulla on odotuksia ystävälle. Odotan, että ystävyys on tasavertaista, vastavuoroista ja puolin ja toisin olemme kiinnostuneita toisemme elämästä. Odotan, että toisella on aikaa minulle useammin kuin kahvitreffit kahdesti vuodessa. Odotan keskustelua myös elämän syvistä asioista, pelkkä pintapuolinen keskustelu ei kiinnosta.

Mitä minä tekisin ystävältä, jolta en saisi odottaa mitään?

Ap

Ok, olet se, jonka ystävä halusi ottaa etäisyyttä ja lopetit koko kaveruuden? Sua taitaa todella kalvaa ystävien puute. 

Mitä jos odotat, että muut kysyy sua jonnekin, etkä tekisi niin paljon "aloitteita"? Mitä tarkoitat asperger-tyyppisellä, puhutko paljon omista mielenkiinnonkohteistasi? Se voi rasittaa monia.

mistä ihmeen stoorista horiset ja keneksi aapeeta luulet?