"Ei kannata lyhentää asuntolainaa ylimääräisillä lyhennyksillä"

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri naureskeli minulle kun nolla korko aikoina maksoin ylimääräisiä asuntolainalyhennyksiä. Nyt kun korot lähti nousuun ei minulla enää ole asuntolainaa jäljellä yhtään. 

Voi tehdä niinkin, että nollakorkoaikana ei lyhennä lainaa kuin pakolliset, vaan sijoittaa ylimääräiset rahat. Jos ja kun korot äkkiä karkaavat ylös, voi sijoituksillaan maksaa lainan/a pois, ja sijoitustuottoa vielä jääkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kannattaa laina maksaa niin nopeasti kun suinkin pystyy.  Velattoman elämä on helpompaa.

Olen 10 vuotta laittanut kuukausittain saman summa indeksirahastoihin kuin asuntolainan lyhennykseen. Rahastojen tuotto on ollut parempi (8-9%) kuin lainan korko (0-4%).

Meno on vaan ollut kivistä 2020-2026, eikä loppua epävarmuudelle ole näköpiirissä. Ilman AI-kuplaa, indeksit olisivat vielä synkemmällä tasolla.  Ei voida puhua mistään ohimenevästä ilmiöstä, kun Trumpilla on vielä kolme vuotta aikaa sotkea maailmanmarkkinoita.

Maailmassa on ollut sotia kautta aikain. Silti pörssikurssit ovat nousseet keskimäärin 8-9% per vuosi viimeisen sadanvuoden ajanjaksolla. Ei maailma yhteen Trumppiin kaadu.  Itse jatkan sijoittamista indeksiin joka kuukausi niin kuin viimeiset 10 vuotta.

No nyt ei ole ja tilanne olisi vielä synkempi, jos ei olisi pelkkiin odotuksiin perustuvaa AI-kuplaa. Tällä hetkellä Nvidia on se, joka oikeasti tahkoaa rahaa AI:lla myymällä laskentatehoa.

En katso yhtä vuotta vaan 10-15 vuoden päähän. Siksi joka kuukausi sijoitan indeksirahostoihin kuten ennenkin.

Katsot miten tahansa, ei se kasvata sinun tuottoasi tältä ajanjaksolta, vaan myöhemmältä. Jos mennään liki nollatason kasvulla kun kulut ja verotus huomioidaan, niin 3 % korkoisen lainan lyhentäminen alkaa kannattaa. Sijoittaminen kannattaa taas sitten, kun tilanne normalisoituu ja tapahtuu oikeaa kasvua.

Mun sijoitukset tuottavat tällä hetkellä enemmän kun mitä maksan lainasta korkoa. Eli mieluummin sijoitan lisää kuin että maksan ylimääräisiä lyhennyksiä. Tarvittaessa voin muuttaa sijoitukset rahaksi ja maksaa lainat pois. Mutta ei sekään oikeastaan kannata koska vuokralainen maksaa mun lainat. Omasta kodista ei ole ollut lainaa enää vuosiin.

No se nyt riippuu ylimäärisen lyhennyksen suuruudesta. Jos lyhennät 200 e/kk lisää, niin se on vain 2400 e vuoden aikana. Jos laina-aika on 25 v, niin noin pieni lisälyhennys ei vaikuta paljoakaan lainan kokonaiskorkoon.

Sen sijaan, jos teen tonnin lisälyhennyksen kuukausittain, tulee siitä vuodessa jo 12 000 e, mikä vaikuttaa kokonaiskorkoon.

Niin tai näin, perjantaina kuittasin asuntolainan pois. Nyt odotellaan Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä ilmoitusta omistuksen siirtymisestä pankilta.

Mitähän tuollla ylimääräisellä 1500 €/kk tekis...no puolet sijoituksiin ja loput humputteluun. Joka tapauksessa, olen vapaa pankin torpparoinnista, +20 vuoden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Aina kannattaa laina maksaa niin nopeasti kun suinkin pystyy.  Velattoman elämä on helpompaa.

Varsinkin kun huomisesta ei ole tietoa . Maksoimme etuajassa ja vuosi sen jälkeen elämä muuttui totaalisesti mutta onneksi ei ollut lainahuolia niskassa.

Vierailija kirjoitti:

Mun sijoitukset tuottavat tällä hetkellä enemmän kun mitä maksan lainasta korkoa. Eli mieluummin sijoitan lisää kuin että maksan ylimääräisiä lyhennyksiä. Tarvittaessa voin muuttaa sijoitukset rahaksi ja maksaa lainat pois. Mutta ei sekään oikeastaan kannata koska vuokralainen maksaa mun lainat. Omasta kodista ei ole ollut lainaa enää vuosiin.

Vaatii jopa vähän syvällisempää harrastuneisuutta, jos olet viimeisen viiden vuoden saanut tuollaista kasvua aikaiseksi per vuosi. Suurin ongelmahan tällä hetkellä on yhden pölvästin aiheuttama epävakaus ja täydellinen ennustamattomuus. Saanut taas mahalaskun aikaiseksi nin pörsseissä kuin kryptoissa. Ironista, kun Trumpin kabinetti on kryptoystävällinen. Tätä täydellistä ennustamattomuutta rahamarkkinat yrittävät estää kasvattamalla talouden kuplaantumista entisestään.

Itsellä voimakkaasti hajaiutettujen rahastojen tuotto on jo alle 3 % per vuosi viimeiseltä viideltä vuodelta ja tästä menisi lunastaessa 30 % veroa. Jos hullu tulee järkiinsä, se voi vaikka tuplaantua.

Vierailija kirjoitti:

Elämäni varrella ollut asunto ja muitakin lainoja ja aina olen maksanut kuukausittain enemmän mitä on lainaehdoissa ollut.

Mulle se pitkä laina-aika on ollut lähinnä "lainaturvavakuutus", riittää että maksaa vähän jos tulee jotain yllättävää ja mormaalisti maksan ainakin tuplat.

20 vuoden asuntolaina maksettiin 13 vuodessa, kiitos myös nollakoroille. Pienenllä sijoitusasuntolainalla on 25 v  maksuaika, 5 vuotta mennyt ja kolmannes lyhennetty.

Vierailija kirjoitti:

Niin tai näin, perjantaina kuittasin asuntolainan pois. Nyt odotellaan Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä ilmoitusta omistuksen siirtymisestä pankilta.

Mitähän tuollla ylimääräisellä 1500 €/kk tekis...no puolet sijoituksiin ja loput humputteluun. Joka tapauksessa, olen vapaa pankin torpparoinnista, +20 vuoden jälkeen.

Siinähän odottelet, ei sieltä mitään ilmoitusta tule, sinä sen olet kokoajan omistanut. Se mitä voit tehdä, on pyytää ne kiinnitykset pankilta takaisin.

Maksetuilla lainanlyhennyksillä ei yllättäviä menoja maksella. Parempi siis pistää säästöön ensin ja miettiä niitä lyhennyksiä vasta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tein reilusti ylimääräisiä lyhennyksiä ja maksoin asuntolainani pois vuoden 2006 lopussa. Kun nyt jälkikäteen katson, kannattiko, niin ei kannattanut ainakaan taloudellisesti. Jos olisin sijoittanut ylimääräisiin lyhennyksiin käyttämäni rahat osakeindeksirahastoon, niin arvo olisi kasvanut tähän päivään mennessä nelin- tai kuusinkertaisiksi sen mukaan, olisinko sijoittanut ne Suomen vai Pohjois-Amerikan markkinoille sijoittavaan indeksirahastoon. Nopeasta takaisinmaksusta saamani korkosäästö oli mitätön tuohon verrattuna.

Mutta toihan se paljon mielenrauhaa, että oli velaton.

Laskeskelin vielä. Otin vuoden 2000 lopussa asuntolainaa 80 000 euroa. Jos olisin lyhentänyt sitä alkuperäisen lyhennyssuunnitelman mukaisesti, sitä olisi ollut jäljellä vuoden 2006 lopussa 40 000 euroa. Jos olisin silloin sijoittanut tuon 40 000 euroa osakeindeksirahastoon, olisi sen arvo nyt 160 000 - 240 000 euroa. Sen sijaan käytin tuon 40 000 euroa ylimääräisiin lyhennyksiin ja maksoin lainan pois.

Säästin korkokuluja aikaisemmalla takaisinmaksulla alle 6000 euroa. Menetin siis 114 000 - 194 000 euroa siinä, että maksoin lainan pois etuajassa.

Osakeindeksirahastojen arvoina olen katsonut Seligson Suomi (pienempi arvo) ja Seligson Pohjois-Amerikka -rahastojen arvokehitystä vuoden 2006 lopusta tähän päivään. 

Mikä sen asunnon puolikas arvo on nyt?

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri naureskeli minulle kun nolla korko aikoina maksoin ylimääräisiä asuntolainalyhennyksiä. Nyt kun korot lähti nousuun ei minulla enää ole asuntolainaa jäljellä yhtään. 

Tässähän on oleellista se, mihin sen ylimääräisiin lyhennyksiin lykätyn rahan käyttää.

Oman lainan lyhennys on tietenkin ihan hyvää riskinhallintaa, mutta sama raha rahastoissa on pitkällä aikavälillä erittäin todennäköisesti kannattavampaa. Onhan sijoituksissa tietenkin riskinsä, etenkin jos on suhdanneherkässä työpaikassa, jolloin voi olla pakko realisoida sijoituksia huonoon aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun sijoitukset tuottavat tällä hetkellä enemmän kun mitä maksan lainasta korkoa. Eli mieluummin sijoitan lisää kuin että maksan ylimääräisiä lyhennyksiä. Tarvittaessa voin muuttaa sijoitukset rahaksi ja maksaa lainat pois. Mutta ei sekään oikeastaan kannata koska vuokralainen maksaa mun lainat. Omasta kodista ei ole ollut lainaa enää vuosiin.

Vaatii jopa vähän syvällisempää harrastuneisuutta, jos olet viimeisen viiden vuoden saanut tuollaista kasvua aikaiseksi per vuosi. Suurin ongelmahan tällä hetkellä on yhden pölvästin aiheuttama epävakaus ja täydellinen ennustamattomuus. Saanut taas mahalaskun aikaiseksi nin pörsseissä kuin kryptoissa. Ironista, kun Trumpin kabinetti on kryptoystävällinen. Tätä täydellistä ennustamattomuutta rahamarkkinat yrittävät estää kasvattamalla talouden kuplaantumista entisestään.

 

Itsellä voimakkaasti hajaiutettujen rahastojen tuotto on jo alle 3 % per vuosi viimeiseltä viideltä vuodelta ja tästä menisi lunastaessa 30 % veroa. Jos hullu tulee järkiinsä, se voi vaikka tuplaantua.

Multa lähtee tänään Usa osakkeet myyntiin. Melko tuoreita ja jatkan kotimaisilla. Eikä se tule järkiinsä. Meno vaan pahenee. Jatkosss vaan osinko-osakkeita. Ne tuottaa, muu on epävarmaa. Yllättävän hyvin pärjännyt meidän Posti, Neste ja Fortum.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tein reilusti ylimääräisiä lyhennyksiä ja maksoin asuntolainani pois vuoden 2006 lopussa. Kun nyt jälkikäteen katson, kannattiko, niin ei kannattanut ainakaan taloudellisesti. Jos olisin sijoittanut ylimääräisiin lyhennyksiin käyttämäni rahat osakeindeksirahastoon, niin arvo olisi kasvanut tähän päivään mennessä nelin- tai kuusinkertaisiksi sen mukaan, olisinko sijoittanut ne Suomen vai Pohjois-Amerikan markkinoille sijoittavaan indeksirahastoon. Nopeasta takaisinmaksusta saamani korkosäästö oli mitätön tuohon verrattuna.

Mutta toihan se paljon mielenrauhaa, että oli velaton.

Laskeskelin vielä. Otin vuoden 2000 lopussa asuntolainaa 80 000 euroa. Jos olisin lyhentänyt sitä alkuperäisen lyhennyssuunnitelman mukaisesti, sitä olisi ollut jäljellä vuoden 2006 lopussa 40 000 euroa. Jos olisin silloin sijoittanut tuon 40 000 euroa osakeindeksirahastoon, olisi sen arvo nyt 160 000 - 240 000 euroa. Sen sijaan käytin tuon 40 000 euroa ylimääräisiin lyhennyksiin ja maksoin lainan pois.

Säästin korkokuluja aikaisemmalla takaisinmaksulla alle 6000 euroa. Menetin siis 114 000 - 194 000 euroa siinä, että maksoin lainan pois etuajassa.

Osakeindeksirahastojen arvoina olen katsonut Seligson Suomi (pienempi arvo) ja Seligson Pohjois-Amerikka -rahastojen arvokehitystä vuoden 2006 lopusta tähän päivään. 

Mikä sen asunnon puolikas arvo on nyt?

Asunnon puolikkaan arvo on nyt

noin 230 000 euroa, mutta en minä sitä puolikasta ostanut kokonaan lainarahalla, vaan tuon 80 000 euron lainan lisäksi käytin 100 000 euroa vanhan asunnon myynnistä saatuja rahoja ja säästöjäni. Eli maksoin silloin asuntoni puolikkaasta yhteensä 180 000 euroa, josta 80 000 euroa oli lainaa. 

Olen kaksi asuntolainaa maksanut etuajassa pois. Oli suuri helpotus, vaikkeivat ne kovin suuria lainoja olleetkaan.  Lyhennyssumman siirsin lainojen maksun jälkeen vijoituksiin ja säästämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tein reilusti ylimääräisiä lyhennyksiä ja maksoin asuntolainani pois vuoden 2006 lopussa. Kun nyt jälkikäteen katson, kannattiko, niin ei kannattanut ainakaan taloudellisesti. Jos olisin sijoittanut ylimääräisiin lyhennyksiin käyttämäni rahat osakeindeksirahastoon, niin arvo olisi kasvanut tähän päivään mennessä nelin- tai kuusinkertaisiksi sen mukaan, olisinko sijoittanut ne Suomen vai Pohjois-Amerikan markkinoille sijoittavaan indeksirahastoon. Nopeasta takaisinmaksusta saamani korkosäästö oli mitätön tuohon verrattuna.

Mutta toihan se paljon mielenrauhaa, että oli velaton.

Laskeskelin vielä. Otin vuoden 2000 lopussa asuntolainaa 80 000 euroa. Jos olisin lyhentänyt sitä alkuperäisen lyhennyssuunnitelman mukaisesti, sitä olisi ollut jäljellä vuoden 2006 lopussa 40 000 euroa. Jos olisin silloin sijoittanut tuon 40 000 euroa osakeindeksirahastoon, olisi sen arvo nyt 160 000 - 240 000 euroa. Sen sijaan käytin tuon 40 000 euroa ylimääräisiin lyhennyksiin ja maksoin lainan pois.

Säästin korkokuluja aikaisemmalla takaisinmaksulla alle 6000 euroa. Menetin siis 114 000 - 194 000 euroa siinä, että maksoin lainan pois etuajassa.

Osakeindeksirahastojen arvoina olen katsonut Seligson Suomi (pienempi arvo) ja Seligson Pohjois-Amerikka -rahastojen arvokehitystä vuoden 2006 lopusta tähän päivään. 

Oikea vertauskohta kai olisi 40 000e kertasijoituksen tuotto - lainan korot (skenaario missä et maksa lainaa pois vaan sijoitat kerralla kaikki)  vs 40 000e sijoitus loppu laina-ajalle hajautettuna (skenaario missä maksat lainan pois mutta sijoitat säästyneet lyhennykset).   Muuten voi päätyä vähän kummaan lopputulokseen ihan sen takia että vertaa tilannetta missä toisessa on lähtökohtaisesti 40 000e enemmän pääomaa kuin toisessa.

Asuntolaina on tullut maksettua aikoja sitten, mutta kyllä, maksoin ylimääräisiä lyhennyksiä aina kun oli jotain "extra"-rahaa (veronpalautukset ja lomarahat esimerkiksi). Olisi ollut typerää olla maksamatta. En ollut Aktian asiakas eikä silloin ollut mitään sotaa lähialueilla. Jos korot nousee niin sehän on vain hyvä, saa korkoa tileille.

"Vaatii jopa vähän syvällisempää harrastuneisuutta, jos olet viimeisen viiden vuoden saanut tuollaista kasvua aikaiseksi per vuosi. Suurin ongelmahan tällä hetkellä on yhden pölvästin aiheuttama epävakaus ja täydellinen ennustamattomuus. Saanut taas mahalaskun aikaiseksi nin pörsseissä kuin kryptoissa. Ironista, kun Trumpin kabinetti on kryptoystävällinen. Tätä täydellistä ennustamattomuutta rahamarkkinat yrittävät estää kasvattamalla talouden kuplaantumista entisestään.

Itsellä voimakkaasti hajaiutettujen rahastojen tuotto on jo alle 3 % per vuosi viimeiseltä viideltä vuodelta ja tästä menisi lunastaessa 30 % veroa. Jos hullu tulee järkiinsä, se voi vaikka tuplaantua."

Sulla ei nyt vissiin ole ollut ihan parhaat rahastot, jos tuotto on ollut alle 3 % per vuosi viiden vuoden ajalla. Omien rahastojeni keskimääräinen vuotuinen tuotto viiden vuoden ajalta on 5,1 - 28 %. Huonoimpana Pohjoismaihin sijoittava ja parhaana eräs ETF. Kaksi koko maailmaan hajauttavaa rahastoa ovat tuottaneet viiden vuoden ajalla keskimäärin 10,9 % ja 12 %. per vuosi. 

Heilunta on kyllä ollut tosi voimakasta ja eri vuosien tuotto vaihdellut, mutta keskimääräinen tuotto siis oikein hyvä. Ja minulla ei siis ole mitään suurempaa tietämystä sijoittamisesta, ihan tavallisia pankin rahastoja nuo ovat. Minulle on siis ollut turvallisempaa kasvattaa asuntolainan rinnalla pientä rahastosalkkua ja hätävarapuskuria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri naureskeli minulle kun nolla korko aikoina maksoin ylimääräisiä asuntolainalyhennyksiä. Nyt kun korot lähti nousuun ei minulla enää ole asuntolainaa jäljellä yhtään. 

Voi tehdä niinkin, että nollakorkoaikana ei lyhennä lainaa kuin pakolliset, vaan sijoittaa ylimääräiset rahat. Jos ja kun korot äkkiä karkaavat ylös, voi sijoituksillaan maksaa lainan/a pois, ja sijoitustuottoa vielä jääkin.

Nollakorkoaikaan sijoituksetkin tuottavat heikosti. Silloin kulta ei raketoinut, kuten ei osakkeetkaan. Nollakoroilla yritettiin saada vauhtia talouteen. Suomea lukuun ottamatta, se sujui oikein hyvin.

Nollakorkoinen laina oli silloin kalliimpi kuin rommaava Helsingin pörssi. 0 on paljon enemmän kuin -10 %, joten eteenkin silloin kannatti lyhentää ylimääräistä. Koko lyhennys meni pääomaan, eikä korkoihin.

Hirveän turvattomalta tuntuisi, jos kaikki omaisuus olisi kiinni seinissä. Kyllä kannattaa pitää rinnalla jotain sijoituksia, joista saa tarvittaessa rahaa käyttöönsä. Ettei tarvitse kotia myydä tai pikavippiä ottaa, jos tulee äkillinen rahan tarvis.