"Ei kannata lyhentää asuntolainaa ylimääräisillä lyhennyksillä"

Vierailija kirjoitti:

Pankit haluaa velkaorjia itselleen ja maksamaan korkeita korkoa sille. Sehän on bisnestä. Sama on järjettömän pitkien 35 vuotisten asuntolainojen markkinointi. 

Palvelumaksut ym maksut lisätään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri naureskeli minulle kun nolla korko aikoina maksoin ylimääräisiä asuntolainalyhennyksiä. Nyt kun korot lähti nousuun ei minulla enää ole asuntolainaa jäljellä yhtään. 

Voi tehdä niinkin, että nollakorkoaikana ei lyhennä lainaa kuin pakolliset, vaan sijoittaa ylimääräiset rahat. Jos ja kun korot äkkiä karkaavat ylös, voi sijoituksillaan maksaa lainan/a pois, ja sijoitustuottoa vielä jääkin.

Lyhennät korkoja ja palvelumaksua, mitä järkeä?

Vierailija kirjoitti:

Riippuu hiukan. Olen 50v, sain lyhennettyä asuntolainani tammikuussa loppuun. Tämä vaati aivan kaikkien sijoitusteni likvidointia sekä auton vaihtoa moninkertaisesti halvempaan. Nollakorkojen aikaan olisi pitänyt ehdottomasti lyhentää tiukemmin, mutta silloin säästin koko ajan vararahastoa huoltajuusriitaa varten, jota onneksi ei koskaan tullutkaan. Sitten tuli vaihdettua autoa liian usein ja hävisi selvää rahaa 8-20k€ 3-4 vuoden välein..

Nyt ollaan velattomia, täysin. Ensimmäistä kertaa vajaaseen 20 vuoteen ja en enää halua velkaa. Tai no, jos sattuu oikein hyvänhintainen sekä täysin kuluton rahoitustarjous l. käytännössä osamaksu, niin katsotaan. Auto on 15-vuotias, tässä se näkyy. Kämppä? No, tämä maksoi puoli miljoonaa, mutta siihen päälle on lisättävä nollakorkoajan jälkeiset korkosyöksyt, niin sitä pariakymmentä tuhatta euroa en ikinä tule saamaan.

Opetuksia on paljon. Asunnon arvo ei nouse ja kaikki maksamasi korot häviät. Kun kk-lyhennyksistä joskus 2022-23 alkoi puolet olemaan pelkkää korkoa, se herätti. Kaikki silloiset säästö rahaksi -> lyhennykseen -> edelleen kk-lyhennyksestä liikaa korkoa, mutta pääoma sentään vähän lyheni.

Ylimääräisiä lyhennyksiä kannattaa aina maksaa. Sijoitus kannattaa aina paremmin, mutta vain silloin kun kohteen arvo nousee. Se voi myös laskea, ja kun itse on tämän kokonut, että koko potentiaalinen asuntolainasi loppulyhennys sulaa sulamistaan, niin ei sekään ole ns. kivaa. 

Ajoitus on tärkeää. Myin viimeiset rahasto-osuuteni joulukuussa 2025, mutta suunnilleen Iranin hyökkäykseen asti kurssit vain nousivat. Tässä hävisin varmasti useita tuhansia, mutta olin myös ollut koko lyhennyspotillani huhtikuussa 2025 tilanteessa, jossa hävisin vajaa 10k€ kun myin paniikissa laskussa ja ostin takaisin nousussa. Onneksi pörssikurssit nousivat koko 2025, että jäin niukasti voitolle.

Olen nyt tavoitteessani, velattomana viisikymppisenä. Mutta ei tämä nyt ihan sitä ollut, mitä kuvitteli. Haaveilen samanlaisesta autosta (kyllä, ei ole vain kulkuväline allekirjottaneelle..valitettavasti), mitä minulla oli, mutta en ole saanut säästettyä tarpeeksi (n. 40-50k€). Rahastosijoitukset ovat menneet, mutta toisaalta, ei sitä epävarmuutta kurssikehityksestä kaipaa, eikä jokapäiväistä Nordnetin vilkuilua. Kun asuntolaina on kuitattu, niin.. en tiedä. Miksi ei tunnu vauraammalta? Siis yhtään? Mitä sillä n. vähän yli tonnin lyhennyksellä nyt sitten voi tehdä enemmän? Juu ei, rahastosijoittaminen juuri nyt ei houkuta; Iranin hyökkäyksellä on globaalimmat vaikutukset kuin ehkä koskaan aiemmin on ollut ja omaisuuseristä parhaiten arvonsa pitää juuri velka. Se ei kummemmin kulu.

Lyhentäkää sitä lainaa. Pankkien viestintää ei ikinä kannata uskoa tai edes kuunnellä, se on vain ja ainoastaan voittoatavoittelevaa vaikuttamista l. propagandaa.

Tarinasi on hyvä, kiitos kun jaoit.

Kuitenkin jos olisit sijoittanut rahat ja ollut niiyä törsäämättä olisit huomattavasti vauraanpi nyt.

Miettikää oma riskitaso ja älkää lyhentäkö turhaan. Asuntolaina on halpaa lainaa.

Juuri tässä mietin et kannattaako maksaa loput 40000 euroa asuntolainaa nopeammin pois vai sijoittaa ylimääräinen n. 200-300 euroa kuussa. Sijoituksiin tämä tarkoittaisi tuplia, koska sinne menee nyt jo suunnilleen sama summa.

Vierailija kirjoitti:

Se vähän riippuu. Puskuri kannattaa aina olla ja itse kyllä ennemmin sijoitan ne rahat, kuin lyhennän lainaa. 

Kultaan oon sijoittanut jo vuodesta 2019 alkaen.

Verottaja kiittää. Sijoitustesi tuotot himoverotetaan. Asuntolainan korkoja ei voi enää vähentää verotuksessa. Ainoa varma voittaja tuossa asetelmassa on verottaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vähän riippuu. Puskuri kannattaa aina olla ja itse kyllä ennemmin sijoitan ne rahat, kuin lyhennän lainaa. 

Kultaan oon sijoittanut jo vuodesta 2019 alkaen.

Verottaja kiittää. Sijoitustesi tuotot himoverotetaan. Asuntolainan korkoja ei voi enää vähentää verotuksessa. Ainoa varma voittaja tuossa asetelmassa on verottaja.

Maksat veroa vain voitosta ja kun myyt. Hanki uudelleen sijoittavaa etf:ää niin päätät itse milloin maksat verot.

Kai tuo lyhennysaikataulu ja sen muuttelu riippuu vähän lainaehdoistakin?

Pitää olla ehdoissa merkintä, että lainaa voi lyhentää nopeammin kuin lainan ohjelmassa. 

KULUTTA! Tai ehtojen heikentymättä.

Joskus olen lukenut tällaisistakin, että pankki laskuttaa sen laskennallisen korkotuottonsa/ -tappionsa alkuperäisen ohjelman perustella, jos maksat lainaasi suunnitelmaa nopeammin.

Tai sitten on peritty kuluja ja korotettu marginaalia. 

Voin olla väärässäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vähän riippuu. Puskuri kannattaa aina olla ja itse kyllä ennemmin sijoitan ne rahat, kuin lyhennän lainaa. 

Kultaan oon sijoittanut jo vuodesta 2019 alkaen.

Verottaja kiittää. Sijoitustesi tuotot himoverotetaan. Asuntolainan korkoja ei voi enää vähentää verotuksessa. Ainoa varma voittaja tuossa asetelmassa on verottaja.

Fyysinen sijoituskultakauppa on tax free-kauppaa. 

Vierailija kirjoitti:

No, itse ajattelen että kannattaa lyhentää, jos kuitenkin jää tilille (esim. itselläni vähän parempikorkoinen säästötili) vähintään kolmen kuukauden nettopalkka. 

Kaikkia säästöjään ei kannata lyhennyksiin laittaa, koska jos tuleekin jotain yllättävää menoa on esim. luottokortin korko niin korkea että se jo tekee lyhennyksen kannattamattomaksi. 

Maksaako joku luottokortin korkoa? Onko joku niin rikas että noin pystyy tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Kai tuo lyhennysaikataulu ja sen muuttelu riippuu vähän lainaehdoistakin?

Pitää olla ehdoissa merkintä, että lainaa voi lyhentää nopeammin kuin lainan ohjelmassa. 

KULUTTA! Tai ehtojen heikentymättä.

Joskus olen lukenut tällaisistakin, että pankki laskuttaa sen laskennallisen korkotuottonsa/ -tappionsa alkuperäisen ohjelman perustella, jos maksat lainaasi suunnitelmaa nopeammin.

 

Tai sitten on peritty kuluja ja korotettu marginaalia. 

 

Voin olla väärässäkin. 

Useimpiin lainoihin voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä niin paljon kuin haluaa ilman ylimääräisiä kuluja. Poikkeuksena on lähinnä kiinteäkorkoiset lainat.

Tyypillistä Kokkaremeininkiä. Pyritään pitämään ihminen ikuisessa velkavankeudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tein reilusti ylimääräisiä lyhennyksiä ja maksoin asuntolainani pois vuoden 2006 lopussa. Kun nyt jälkikäteen katson, kannattiko, niin ei kannattanut ainakaan taloudellisesti. Jos olisin sijoittanut ylimääräisiin lyhennyksiin käyttämäni rahat osakeindeksirahastoon, niin arvo olisi kasvanut tähän päivään mennessä nelin- tai kuusinkertaisiksi sen mukaan, olisinko sijoittanut ne Suomen vai Pohjois-Amerikan markkinoille sijoittavaan indeksirahastoon. Nopeasta takaisinmaksusta saamani korkosäästö oli mitätön tuohon verrattuna.

Mutta toihan se paljon mielenrauhaa, että oli velaton.

Laskeskelin vielä. Otin vuoden 2000 lopussa asuntolainaa 80 000 euroa. Jos olisin lyhentänyt sitä alkuperäisen lyhennyssuunnitelman mukaisesti, sitä olisi ollut jäljellä vuoden 2006 lopussa 40 000 euroa. Jos olisin silloin sijoittanut tuon 40 000 euroa osakeindeksirahastoon, olisi sen arvo nyt 160 000 - 240 000 euroa. Sen sijaan käytin tuon 40 000 euroa ylimääräisiin lyhennyksiin ja maksoin lainan pois.

Säästin korkokuluja aikaisemmalla takaisinmaksulla alle 6000 euroa. Menetin siis 114 000 - 194 000 euroa siinä, että maksoin lainan pois etuajassa.

Osakeindeksirahastojen arvoina olen katsonut Seligson Suomi (pienempi arvo) ja Seligson Pohjois-Amerikka -rahastojen arvokehitystä vuoden 2006 lopusta tähän päivään. 

Aika omituinen tapa tarkastella asiaa. Mikset sijoittanut rahojasi osakeindeksirahastoihin sen jälkeen kun asuntolaina oli kuitattu? Maksoit asuntolainan etuajassa, joten sen jälkeen sinulle jäi paljon rahaa käteen kuukausittain, kun ei tarvinnut enää maksaa lainanlyhennyksiä ja korkoja.

Huonoin vaihtoehto lienee seisottaa rahaa normaalilla pankkitilillä. Parempi laittaa raha töihin joko lainan maksuun tai sijoituksiin. Tai edes jollekin korkeakorkoiselle tilille hätävararahaksi.