Apottiin meni miljardi ja nyt sitä ollaan jo vaihtamassa. Miten julkiset hankinnat saisi tehtyä paremmin?

Ei se julkinen puoli niitä rahoja saanut, eikä niistä hyötynyt. Kaikki ostetaan nykyään yksityisiltä.

Vierailija kirjoitti:

Apotti on hyvä järjestelmä, toimii tosi hyvin ja tuon epicin hallitsemalla voi muuallekin  työllistyä. Epic on maailman suurin terveydenhuollon järjestelmä ja USA:ssa monessa paikkaa käytössä. 

Onko siis kaikki USA:ssa toimiva hyvää😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ihan naurattaa entisenä hoitajana, miten ohjelmistoasioihin suhtauduttiin hoitoalalla. Kun niissä oli joku bugi, niin sen sijaan, että se olisi korjattu, siihen keksittiin vaikka mitä kiertokeinoja. Jos mitään kiertokeinoja ei keksitty, sitä kohtaa ei vain enää käytetty. Eikä ainakaan meillä rivihoitajilla ollut mitään tahoa, mihin ottaa yhteyttä, jos havaitsi jotain vikaa tai tarvitsi neuvoa ohjelmiston käytössä. Meillä ei siis ollut Apotti käytössä.

Nyt toisella alalla kuukausittaiset ohjelmistopäivityksen on ihan itsestäänselvyys. Ja ylimääräisiä päivityksiä tulee pitkin kuukautta heti, kun virhe havaitaan. Päivityksissä on mukana myös käyttäjien toivomia ominaisuuksia. Ja kaikilla työntekijöillä on tiedossa numero, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua ohjelmiston käytössä.

Meilläkin oli kaikenlaisia muistisääntöjä tyyliin jos kirjaa kirran puolelle, ylänurkassa olevaa tallenna-näppäintä ei saa painaa, koska sitten sisätautien puoli lukittuu siten, että sinne ei pysty enää koskaan kirjaamaan. Nämä piti vaan muistaa, eikä puhettakaan, että niille olisi tehty jotain. Esikoineni syntyi viisi vuotta sitten ja jotain käyrää ei ole pystytty neuvolassa seuraamaan, koska synnärillä on painettu jostain väärästä napista. Ja 1-vuotiaalla kuopuksella on edelleen sama homma 😁

Ihan hullua. Olin itse määrittelemässä henkilökunnan taholta yhtä pienehköä potilastietojärjestelmää ja jatkoin pääkäyttäjänä. Minun tehtävänä oli nimenomaan ottaa käyttäjiltä vastaan tiedot tuollaisista  mokista ja it-firman kanssa selvittää korjaukset. Korjauksiin oli jopa butjetoitu tietty summa, jottei tulisi yllätyksiä.

No sekin systeemi hylättiin, kun haluttiin tilalle iso ja kallis systeemi😅.

Kaikki asianosaiset ihmettelivät, että olisi tullut halvemmaksi ohjeilmoida yhteys toiseen systeemiin ilman, että tuhotaan vanhat ja uusi on paljon huonompi kuin se vanha.

Isommat firmat haluavat koko helahoidon itselleen ja sen vuoksi eivät tarjoa omiin järjestelmiinsä sellaisia rajapintoja,  että voitaisiin integroida tai edes siirtää tietoja järjestelmien välillä.  Niissä vanhoissa Musti-järjestelmissä käyttäjä ei edes tiennyt,  minkä firman tekemää järjestelmää milloinkin työssään käyttivät.  Käyttäjällä oli valikko ja siirtyipä labratietoihin,  röntgentietoihin,  varastotilauksiin tai mihin vaan,  niin kaikki näyttivät kutakuinkin samalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virossa X-Road maksoi 10 miljoonaa ja ollut käytössä jo kaksikymmentä vuotta kaikessa julkisessa hallinnossa.

 

 Tekoäöy sanoi että Suomi tuhlannu tietojärjestelmiin (jotka ei toimi) 5 miljardia kymmenen vuoden aikana.

Viron X-road on tosin pelkkä integraatioalusta järjestelmien välillä,  ne järjestelmät joita sen kautta yhdistetään maksaa kaikki erikseen.  El ei sitä Apottiin voi sinänsä suoraan verrata.

Sinänsä Viron ratkaisu on minusta modernimpi ja todennäköisesti kokonaisuutenakin halvempi, varsinkin pitkällä aikavälillä. Eli tarjoavat turvallisen väylän tietojen jakamiselle ja eri instanssit päättävät sitten mitä (palveluväylän kanssa yhteensopivia) paikallisjärjestelmiä käyttävät.  Vs Apotti eli pakotetaan kaikki käyttämään samaa järkälemäistä järjestelmää jonka sisällä data liikkuu.

Mutta ei tosiaan suoraan verrattavissa pelkällä hintalapulla ottamatta huomioon sitä että tuolla X-roadilla ei yksinään tee yhtään mitään, se on sama kuin rakentaisi kaupunkiin pelkän kunnallistekniikan muttei yhtään rakennusta.

Hienoa, tuon olen halunnut tietää, koska juuri tuohon juttuun olen tässäkin ketjussa puuttunut. Miksi ei ole voitu hyödyntää niitä pieniä järjestelimä, jotka olisi integroitu käymään "keskustelua" toistensa kanssa. Kiitos sinulle tietämyksestäsi.😘

Ja juuri näinhän olisi tietenkin pitänyt siis toimia. 

Amerikkalainen järjestelmäon aivan toisenlainen, siellä laskutetaan joka ikinen annettu panadoli ja laastari erikseen ja paljon , paljon muutakin meistä poikkeavaa, ja huolimatta siitä että potilaat maksavat itsensä kipeiksi vakuutusten tai oman laskutuksen kautta, USAN terveydenhuollon kustannukset ovat siitä huolimatta paljon suuremmat kuin Suomessa, muistaakseni yli 10% bruttokansantuotteesta.

SIlloin kun APotti lobattiin SUomeen, monet asiantuntijat varoittivat, ja mm tanskalaiset , jotka ovat sittemmin myös pääsääntöisesti Apotista luopuneet, sanoivat ettei missään nimessä kannata ottaa käyttöön. HUS:ssakin tuottavuus putosi vuosiksi 30%, tällä hetkellä taitaa edelleenkin tiputusta olla 20%. Lisäksi lukuisat lääkärit ja varmaan hoitajistakin osa , on lähtenyt ihan vaan koska Apotti. Järjestelmän käyttö on aikaa vievää, turhauttaa kaikkia ja ennenkaikkea siihen uppoaa käsittämätön määrä rahoja joita pitäisi voida käyttää potilaiden hoitoon (joita varten sairaalat on ymmärtääkseni rakennettu) eikä tietokoneiden hoitoon.

Ja sitäpaitsi Suomessa kehitetty ESKO on jo olemassa ja toimii loistavasti pohjoisessa Suomessa.

Apotti ei saa muuta kiitosta kuin että sillä on ollut todella taitavat myyjät ja lobbarit, ja ostajia on kusetettu mennen tullen.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ihan naurattaa entisenä hoitajana, miten ohjelmistoasioihin suhtauduttiin hoitoalalla. Kun niissä oli joku bugi, niin sen sijaan, että se olisi korjattu, siihen keksittiin vaikka mitä kiertokeinoja. Jos mitään kiertokeinoja ei keksitty, sitä kohtaa ei vain enää käytetty. Eikä ainakaan meillä rivihoitajilla ollut mitään tahoa, mihin ottaa yhteyttä, jos havaitsi jotain vikaa tai tarvitsi neuvoa ohjelmiston käytössä. Meillä ei siis ollut Apotti käytössä.

Nyt toisella alalla kuukausittaiset ohjelmistopäivityksen on ihan itsestäänselvyys. Ja ylimääräisiä päivityksiä tulee pitkin kuukautta heti, kun virhe havaitaan. Päivityksissä on mukana myös käyttäjien toivomia ominaisuuksia. Ja kaikilla työntekijöillä on tiedossa numero, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua ohjelmiston käytössä.

Meilläkin oli kaikenlaisia muistisääntöjä tyyliin jos kirjaa kirran puolelle, ylänurkassa olevaa tallenna-näppäintä ei saa painaa, koska sitten sisätautien puoli lukittuu siten, että sinne ei pysty enää koskaan kirjaamaan. Nämä piti vaan muistaa, eikä puhettakaan, että niille olisi tehty jotain. Esikoineni syntyi viisi vuotta sitten ja jotain käyrää ei ole pystytty neuvolassa seuraamaan, koska synnärillä on painettu jostain väärästä napista. Ja 1-vuotiaalla kuopuksella on edelleen sama homma 😁

Ihan hullua. Olin itse määrittelemässä henkilökunnan taholta yhtä pienehköä potilastietojärjestelmää ja jatkoin pääkäyttäjänä. Minun tehtävänä oli nimenomaan ottaa käyttäjiltä vastaan tiedot tuollaisista  mokista ja it-firman kanssa selvittää korjaukset. Korjauksiin oli jopa butjetoitu tietty summa, jottei tulisi yllätyksiä.

No sekin systeemi hylättiin, kun haluttiin tilalle iso ja kallis systeemi😅.

Kaikki asianosaiset ihmettelivät, että olisi tullut halvemmaksi ohjeilmoida yhteys toiseen systeemiin ilman, että tuhotaan vanhat ja uusi on paljon huonompi kuin se vanha.

Isommat firmat haluavat koko helahoidon itselleen ja sen vuoksi eivät tarjoa omiin järjestelmiinsä sellaisia rajapintoja,  että voitaisiin integroida tai edes siirtää tietoja järjestelmien välillä.  Niissä vanhoissa Musti-järjestelmissä käyttäjä ei edes tiennyt,  minkä firman tekemää järjestelmää milloinkin työssään käyttivät.  Käyttäjällä oli valikko ja siirtyipä labratietoihin,  röntgentietoihin,  varastotilauksiin tai mihin vaan,  niin kaikki näyttivät kutakuinkin samalta. 

Musti oli todella hyvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apotti on hyvä järjestelmä, toimii tosi hyvin ja tuon epicin hallitsemalla voi muuallekin  työllistyä. Epic on maailman suurin terveydenhuollon järjestelmä ja USA:ssa monessa paikkaa käytössä. 

Onko siis kaikki USA:ssa toimiva hyvää😂😂

Terveydenhuolto on saatu siellä niin kalliiksi että ihmiset haluavat siellä siihen muutosta. Oikein esimerkki siitä mihin se terveydenhoidon yksityistäminen johtaa. Kokoomus on jakanut yksityiselle puolelle puolimiljardia samaan aikaan kun julkiselta leikataan. Ei sillä säästetä vaan ne rahaa päätyy parempiin taskuihin.

On ihan käsittämätöntä että miksi Eskoa ei hankittu. Sen kehitys olisi onnistunut varmasti paljon paremmin mitä Apotin ja rahat olisi jääneet Suomeen.

HUS:lla oli jokin aika sitten YT-neuvottelut. Karmeaa ajatella että Apotin kustannusten takia on potkittu työntekijöitä pois että on varaa maksaa Apotin karmeita laskuja

Isoista julkisista hankinnoista pitäisi päättää kuten perustuslakimuutoksista, eli joku 5/6 enemmistö tai jättää päätös seuraavalle hallitukselle. Lisäksi niistä pitäisi käydä asiallista julkista keskustelua ja kritiikkiin tulisi vastata. Onhan rakennusprojekteissakin valitusoikeus käytännössä kaikilla.

Nämä isot hankinna muuttuvat valitettavasti usein arvovaltakysymyksiksi, joten päätöksen tekijät ja valmistelijat pitäisi erottaa toisistaan. Useinhan hankinta on valmistelijalle kuin oma lapsi, joka pitää puskea läpi.

Iso julkinen hankinta pitää määritellä: mikä on iso. Jotain tekemistä sillä on kunnan tai hva:n väkiluvun, tai ehkä tarkemmin tulojen, menojen, varojen ja velkojen suhteen.

Tässäkin tapauksessa kaikki, paitsi hankinnassa mukana olleet, soittivat hälytyskelloja isoon ääneen, mutta varoitukset ohitettiin olankohautuksella.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ihan naurattaa entisenä hoitajana, miten ohjelmistoasioihin suhtauduttiin hoitoalalla. Kun niissä oli joku bugi, niin sen sijaan, että se olisi korjattu, siihen keksittiin vaikka mitä kiertokeinoja. Jos mitään kiertokeinoja ei keksitty, sitä kohtaa ei vain enää käytetty. Eikä ainakaan meillä rivihoitajilla ollut mitään tahoa, mihin ottaa yhteyttä, jos havaitsi jotain vikaa tai tarvitsi neuvoa ohjelmiston käytössä. Meillä ei siis ollut Apotti käytössä.

Nyt toisella alalla kuukausittaiset ohjelmistopäivityksen on ihan itsestäänselvyys. Ja ylimääräisiä päivityksiä tulee pitkin kuukautta heti, kun virhe havaitaan. Päivityksissä on mukana myös käyttäjien toivomia ominaisuuksia. Ja kaikilla työntekijöillä on tiedossa numero, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua ohjelmiston käytössä.

Meilläkin oli kaikenlaisia muistisääntöjä tyyliin jos kirjaa kirran puolelle, ylänurkassa olevaa tallenna-näppäintä ei saa painaa, koska sitten sisätautien puoli lukittuu siten, että sinne ei pysty enää koskaan kirjaamaan. Nämä piti vaan muistaa, eikä puhettakaan, että niille olisi tehty jotain. Esikoineni syntyi viisi vuotta sitten ja jotain käyrää ei ole pystytty neuvolassa seuraamaan, koska synnärillä on painettu jostain väärästä napista. Ja 1-vuotiaalla kuopuksella on edelleen sama homma 😁

Ihan hullua. Olin itse määrittelemässä henkilökunnan taholta yhtä pienehköä potilastietojärjestelmää ja jatkoin pääkäyttäjänä. Minun tehtävänä oli nimenomaan ottaa käyttäjiltä vastaan tiedot tuollaisista  mokista ja it-firman kanssa selvittää korjaukset. Korjauksiin oli jopa butjetoitu tietty summa, jottei tulisi yllätyksiä.

No sekin systeemi hylättiin, kun haluttiin tilalle iso ja kallis systeemi😅.

Kaikki asianosaiset ihmettelivät, että olisi tullut halvemmaksi ohjeilmoida yhteys toiseen systeemiin ilman, että tuhotaan vanhat ja uusi on paljon huonompi kuin se vanha.

Isommat firmat haluavat koko helahoidon itselleen ja sen vuoksi eivät tarjoa omiin järjestelmiinsä sellaisia rajapintoja,  että voitaisiin integroida tai edes siirtää tietoja järjestelmien välillä.  Niissä vanhoissa Musti-järjestelmissä käyttäjä ei edes tiennyt,  minkä firman tekemää järjestelmää milloinkin työssään käyttivät.  Käyttäjällä oli valikko ja siirtyipä labratietoihin,  röntgentietoihin,  varastotilauksiin tai mihin vaan,  niin kaikki näyttivät kutakuinkin samalta. 

Musti oli todella hyvä. 

Se vaan merkkipohjaisena jäi graafisten käyttöliittymien jalkoihin.  Tein kasarilla keikkaa Meilahden sairaalassa ja joskus yövuorossa oli hiljaisia hetkiä.  Labra oli silloin siirtymässä papereista digiaikaan ja oli mahdollista kokeilla uutta järjestelmää koulutusalueella.  Muistan vieläkin,  että palvelimen, jossa se kokeiluversio oli, oli nimeltään Sampo.  Kirjauduin sinne ja harjoittelin tulevia labrapyyntöjen tekemisiä. 

Ysärin puolivälissä röntgenkin siirtyi papereista digiaikaan ja vähän vahingossa ajauduin mukaan projektiin.  Ehkä siksi,  että mulla oli jo muutaman vuoden ollut tietokone kotonakin.  Koulutin silloin noin  1000 ihmistä uuden järjestelmän käyttöön.  Ja ennen sitä käytiin työkaverin kanssa Meilahden luentosalissa pitämässä tietoisku Musti-järjestelmistä. PowerPoint-esityksen ekalla dialla oli valokuva mun silloisesta koirastani ja otsikko  "Musti-järjestelmät":)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virossa X-Road maksoi 10 miljoonaa ja ollut käytössä jo kaksikymmentä vuotta kaikessa julkisessa hallinnossa.

 

 Tekoäöy sanoi että Suomi tuhlannu tietojärjestelmiin (jotka ei toimi) 5 miljardia kymmenen vuoden aikana.

Viron X-road on tosin pelkkä integraatioalusta järjestelmien välillä,  ne järjestelmät joita sen kautta yhdistetään maksaa kaikki erikseen.  El ei sitä Apottiin voi sinänsä suoraan verrata.

Sinänsä Viron ratkaisu on minusta modernimpi ja todennäköisesti kokonaisuutenakin halvempi, varsinkin pitkällä aikavälillä. Eli tarjoavat turvallisen väylän tietojen jakamiselle ja eri instanssit päättävät sitten mitä (palveluväylän kanssa yhteensopivia) paikallisjärjestelmiä käyttävät.  Vs Apotti eli pakotetaan kaikki käyttämään samaa järkälemäistä järjestelmää jonka sisällä data liikkuu.

Mutta ei tosiaan suoraan verrattavissa pelkällä hintalapulla ottamatta huomioon sitä että tuolla X-roadilla ei yksinään tee yhtään mitään, se on sama kuin rakentaisi kaupunkiin pelkän kunnallistekniikan muttei yhtään rakennusta.

Hienoa, tuon olen halunnut tietää, koska juuri tuohon juttuun olen tässäkin ketjussa puuttunut. Miksi ei ole voitu hyödyntää niitä pieniä järjestelimä, jotka olisi integroitu käymään "keskustelua" toistensa kanssa. Kiitos sinulle tietämyksestäsi.😘

Minun henkilökohtainen mielipiteeni on että tuollaiset massiiviset möhkälejärjestelmät ovat vähän mennyttä aikaa ja oikea suunta olisi nuo keskenään keskustelevat palvelut ja mikropalvelut.   Esteitä voi tulla ihan lainsäädännöstäkin eli vaikkapa hankintalaki ajaa siihen suuntaan että jos kokonaisuus koostuu monista osajärjestelmistä joilla on ehkä eri toimittajatkin niin sitten pöydällä voi olla myös valtavapino rinnakkaisia hankintaprosesseja jotka pitäisi hanskata vieläpä niin että lopulta saadaan kuitenkin putkesta ulos toimiva keskenään keskusteleva kokonaisuus.  Tähän taas ei usein ole oikein osaamista. Joten se on helpompaa etsiä muutama iso "luotettava" taho ja pyytää niiltä tarjoukset yhdestä massiivisesta pökäleestä.  Harmittavan usein se lopputuloskin vain sitten on nimenomaan pökäle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virossa X-Road maksoi 10 miljoonaa ja ollut käytössä jo kaksikymmentä vuotta kaikessa julkisessa hallinnossa.

 

 Tekoäöy sanoi että Suomi tuhlannu tietojärjestelmiin (jotka ei toimi) 5 miljardia kymmenen vuoden aikana.

Viron X-road on tosin pelkkä integraatioalusta järjestelmien välillä,  ne järjestelmät joita sen kautta yhdistetään maksaa kaikki erikseen.  El ei sitä Apottiin voi sinänsä suoraan verrata.

Sinänsä Viron ratkaisu on minusta modernimpi ja todennäköisesti kokonaisuutenakin halvempi, varsinkin pitkällä aikavälillä. Eli tarjoavat turvallisen väylän tietojen jakamiselle ja eri instanssit päättävät sitten mitä (palveluväylän kanssa yhteensopivia) paikallisjärjestelmiä käyttävät.  Vs Apotti eli pakotetaan kaikki käyttämään samaa järkälemäistä järjestelmää jonka sisällä data liikkuu.

Mutta ei tosiaan suoraan verrattavissa pelkällä hintalapulla ottamatta huomioon sitä että tuolla X-roadilla ei yksinään tee yhtään mitään, se on sama kuin rakentaisi kaupunkiin pelkän kunnallistekniikan muttei yhtään rakennusta.

Hienoa, tuon olen halunnut tietää, koska juuri tuohon juttuun olen tässäkin ketjussa puuttunut. Miksi ei ole voitu hyödyntää niitä pieniä järjestelimä, jotka olisi integroitu käymään "keskustelua" toistensa kanssa. Kiitos sinulle tietämyksestäsi.😘

Minun henkilökohtainen mielipiteeni on että tuollaiset massiiviset möhkälejärjestelmät ovat vähän mennyttä aikaa ja oikea suunta olisi nuo keskenään keskustelevat palvelut ja mikropalvelut.   Esteitä voi tulla ihan lainsäädännöstäkin eli vaikkapa hankintalaki ajaa siihen suuntaan että jos kokonaisuus koostuu monista osajärjestelmistä joilla on ehkä eri toimittajatkin niin sitten pöydällä voi olla myös valtavapino rinnakkaisia hankintaprosesseja jotka pitäisi hanskata vieläpä niin että lopulta saadaan kuitenkin putkesta ulos toimiva keskenään keskusteleva kokonaisuus.  Tähän taas ei usein ole oikein osaamista. Joten se on helpompaa etsiä muutama iso "luotettava" taho ja pyytää niiltä tarjoukset yhdestä massiivisesta pökäleestä.  Harmittavan usein se lopputuloskin vain sitten on nimenomaan pökäle.

Jep ja hintaa tulee kun puolen tusinaa isoa firmaa hieroo ensin puoli vuotta tai vuodenkin tarjousta siitä jättiläispökäleestä ja kaikki tietävät että vain 1/6 voittaa niin jokaisen tarjoukseen on leivottu  6 x se tarjouksen tekoon käytetty aika sisään. Ja pienemmänt, halvemmat ja ketterämmät ei pysty edes osallistumaan kun ei ole yksinkertaisesti varaa laittaa kymmentä ukkoa tekemään presalesia puoleksi vuodeksi vaan pitäisi jotain laskuttaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virossa X-Road maksoi 10 miljoonaa ja ollut käytössä jo kaksikymmentä vuotta kaikessa julkisessa hallinnossa.

 

 Tekoäöy sanoi että Suomi tuhlannu tietojärjestelmiin (jotka ei toimi) 5 miljardia kymmenen vuoden aikana.

Viron X-road on tosin pelkkä integraatioalusta järjestelmien välillä,  ne järjestelmät joita sen kautta yhdistetään maksaa kaikki erikseen.  El ei sitä Apottiin voi sinänsä suoraan verrata.

Sinänsä Viron ratkaisu on minusta modernimpi ja todennäköisesti kokonaisuutenakin halvempi, varsinkin pitkällä aikavälillä. Eli tarjoavat turvallisen väylän tietojen jakamiselle ja eri instanssit päättävät sitten mitä (palveluväylän kanssa yhteensopivia) paikallisjärjestelmiä käyttävät.  Vs Apotti eli pakotetaan kaikki käyttämään samaa järkälemäistä järjestelmää jonka sisällä data liikkuu.

Mutta ei tosiaan suoraan verrattavissa pelkällä hintalapulla ottamatta huomioon sitä että tuolla X-roadilla ei yksinään tee yhtään mitään, se on sama kuin rakentaisi kaupunkiin pelkän kunnallistekniikan muttei yhtään rakennusta.

Hienoa, tuon olen halunnut tietää, koska juuri tuohon juttuun olen tässäkin ketjussa puuttunut. Miksi ei ole voitu hyödyntää niitä pieniä järjestelimä, jotka olisi integroitu käymään "keskustelua" toistensa kanssa. Kiitos sinulle tietämyksestäsi.😘

Minun henkilökohtainen mielipiteeni on että tuollaiset massiiviset möhkälejärjestelmät ovat vähän mennyttä aikaa ja oikea suunta olisi nuo keskenään keskustelevat palvelut ja mikropalvelut.   Esteitä voi tulla ihan lainsäädännöstäkin eli vaikkapa hankintalaki ajaa siihen suuntaan että jos kokonaisuus koostuu monista osajärjestelmistä joilla on ehkä eri toimittajatkin niin sitten pöydällä voi olla myös valtavapino rinnakkaisia hankintaprosesseja jotka pitäisi hanskata vieläpä niin että lopulta saadaan kuitenkin putkesta ulos toimiva keskenään keskusteleva kokonaisuus.  Tähän taas ei usein ole oikein osaamista. Joten se on helpompaa etsiä muutama iso "luotettava" taho ja pyytää niiltä tarjoukset yhdestä massiivisesta pökäleestä.  Harmittavan usein se lopputuloskin vain sitten on nimenomaan pökäle.

Tähän vielä se,  että monesti hankinnat on jo valmiiksi pedattu jollekin tietylle toimittajalle.  Jotta kukaan muu ei voi voittaa tarjouskilpailua, asetetaan sellaiset ehdot esimerkiksi liikevaihdon tai henkilöstömäärän osalta,  että pienemmät yritykset tipahtavat automaattisesti pelistä pois.  Vuosituhannen alussa olin isossa it-alan firmassa töissä eikä meitä oikeasti ollut kuin kolme, jotka senkin softan sitten teki.  Mutta voitettiin tarjouskilpailu,  koska oli iso firma.  

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ihan naurattaa entisenä hoitajana, miten ohjelmistoasioihin suhtauduttiin hoitoalalla. Kun niissä oli joku bugi, niin sen sijaan, että se olisi korjattu, siihen keksittiin vaikka mitä kiertokeinoja. Jos mitään kiertokeinoja ei keksitty, sitä kohtaa ei vain enää käytetty. Eikä ainakaan meillä rivihoitajilla ollut mitään tahoa, mihin ottaa yhteyttä, jos havaitsi jotain vikaa tai tarvitsi neuvoa ohjelmiston käytössä. Meillä ei siis ollut Apotti käytössä.

Nyt toisella alalla kuukausittaiset ohjelmistopäivityksen on ihan itsestäänselvyys. Ja ylimääräisiä päivityksiä tulee pitkin kuukautta heti, kun virhe havaitaan. Päivityksissä on mukana myös käyttäjien toivomia ominaisuuksia. Ja kaikilla työntekijöillä on tiedossa numero, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua ohjelmiston käytössä.

Meilläkin oli kaikenlaisia muistisääntöjä tyyliin jos kirjaa kirran puolelle, ylänurkassa olevaa tallenna-näppäintä ei saa painaa, koska sitten sisätautien puoli lukittuu siten, että sinne ei pysty enää koskaan kirjaamaan. Nämä piti vaan muistaa, eikä puhettakaan, että niille olisi tehty jotain. Esikoineni syntyi viisi vuotta sitten ja jotain käyrää ei ole pystytty neuvolassa seuraamaan, koska synnärillä on painettu jostain väärästä napista. Ja 1-vuotiaalla kuopuksella on edelleen sama homma 😁

Ihan hullua. Olin itse määrittelemässä henkilökunnan taholta yhtä pienehköä potilastietojärjestelmää ja jatkoin pääkäyttäjänä. Minun tehtävänä oli nimenomaan ottaa käyttäjiltä vastaan tiedot tuollaisista  mokista ja it-firman kanssa selvittää korjaukset. Korjauksiin oli jopa butjetoitu tietty summa, jottei tulisi yllätyksiä.

No sekin systeemi hylättiin, kun haluttiin tilalle iso ja kallis systeemi😅.

Kaikki asianosaiset ihmettelivät, että olisi tullut halvemmaksi ohjeilmoida yhteys toiseen systeemiin ilman, että tuhotaan vanhat ja uusi on paljon huonompi kuin se vanha.

Isommat firmat haluavat koko helahoidon itselleen ja sen vuoksi eivät tarjoa omiin järjestelmiinsä sellaisia rajapintoja,  että voitaisiin integroida tai edes siirtää tietoja järjestelmien välillä.  Niissä vanhoissa Musti-järjestelmissä käyttäjä ei edes tiennyt,  minkä firman tekemää järjestelmää milloinkin työssään käyttivät.  Käyttäjällä oli valikko ja siirtyipä labratietoihin,  röntgentietoihin,  varastotilauksiin tai mihin vaan,  niin kaikki näyttivät kutakuinkin samalta. 

Musti oli todella hyvä. 

Se vaan merkkipohjaisena jäi graafisten käyttöliittymien jalkoihin.  Tein kasarilla keikkaa Meilahden sairaalassa ja joskus yövuorossa oli hiljaisia hetkiä.  Labra oli silloin siirtymässä papereista digiaikaan ja oli mahdollista kokeilla uutta järjestelmää koulutusalueella.  Muistan vieläkin,  että palvelimen, jossa se kokeiluversio oli, oli nimeltään Sampo.  Kirjauduin sinne ja harjoittelin tulevia labrapyyntöjen tekemisiä. 

Ysärin puolivälissä röntgenkin siirtyi papereista digiaikaan ja vähän vahingossa ajauduin mukaan projektiin.  Ehkä siksi,  että mulla oli jo muutaman vuoden ollut tietokone kotonakin.  Koulutin silloin noin  1000 ihmistä uuden järjestelmän käyttöön.  Ja ennen sitä käytiin työkaverin kanssa Meilahden luentosalissa pitämässä tietoisku Musti-järjestelmistä. PowerPoint-esityksen ekalla dialla oli valokuva mun silloisesta koirastani ja otsikko  "Musti-järjestelmät":)

Olen ihmetellyt, kuinka jokaisen osaama merkkipohjainen selkeä järjestelmä menee pilalle kun tulee graafinen liittymä. Asian pitäisi olla juuri toisinpäin. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ihan naurattaa entisenä hoitajana, miten ohjelmistoasioihin suhtauduttiin hoitoalalla. Kun niissä oli joku bugi, niin sen sijaan, että se olisi korjattu, siihen keksittiin vaikka mitä kiertokeinoja. Jos mitään kiertokeinoja ei keksitty, sitä kohtaa ei vain enää käytetty. Eikä ainakaan meillä rivihoitajilla ollut mitään tahoa, mihin ottaa yhteyttä, jos havaitsi jotain vikaa tai tarvitsi neuvoa ohjelmiston käytössä. Meillä ei siis ollut Apotti käytössä.

Nyt toisella alalla kuukausittaiset ohjelmistopäivityksen on ihan itsestäänselvyys. Ja ylimääräisiä päivityksiä tulee pitkin kuukautta heti, kun virhe havaitaan. Päivityksissä on mukana myös käyttäjien toivomia ominaisuuksia. Ja kaikilla työntekijöillä on tiedossa numero, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua ohjelmiston käytössä.

Meilläkin oli kaikenlaisia muistisääntöjä tyyliin jos kirjaa kirran puolelle, ylänurkassa olevaa tallenna-näppäintä ei saa painaa, koska sitten sisätautien puoli lukittuu siten, että sinne ei pysty enää koskaan kirjaamaan. Nämä piti vaan muistaa, eikä puhettakaan, että niille olisi tehty jotain. Esikoineni syntyi viisi vuotta sitten ja jotain käyrää ei ole pystytty neuvolassa seuraamaan, koska synnärillä on painettu jostain väärästä napista. Ja 1-vuotiaalla kuopuksella on edelleen sama homma 😁

Ihan hullua. Olin itse määrittelemässä henkilökunnan taholta yhtä pienehköä potilastietojärjestelmää ja jatkoin pääkäyttäjänä. Minun tehtävänä oli nimenomaan ottaa käyttäjiltä vastaan tiedot tuollaisista  mokista ja it-firman kanssa selvittää korjaukset. Korjauksiin oli jopa butjetoitu tietty summa, jottei tulisi yllätyksiä.

No sekin systeemi hylättiin, kun haluttiin tilalle iso ja kallis systeemi😅.

Kaikki asianosaiset ihmettelivät, että olisi tullut halvemmaksi ohjeilmoida yhteys toiseen systeemiin ilman, että tuhotaan vanhat ja uusi on paljon huonompi kuin se vanha.

Isommat firmat haluavat koko helahoidon itselleen ja sen vuoksi eivät tarjoa omiin järjestelmiinsä sellaisia rajapintoja,  että voitaisiin integroida tai edes siirtää tietoja järjestelmien välillä.  Niissä vanhoissa Musti-järjestelmissä käyttäjä ei edes tiennyt,  minkä firman tekemää järjestelmää milloinkin työssään käyttivät.  Käyttäjällä oli valikko ja siirtyipä labratietoihin,  röntgentietoihin,  varastotilauksiin tai mihin vaan,  niin kaikki näyttivät kutakuinkin samalta. 

Musti oli todella hyvä. 

Se vaan merkkipohjaisena jäi graafisten käyttöliittymien jalkoihin.  Tein kasarilla keikkaa Meilahden sairaalassa ja joskus yövuorossa oli hiljaisia hetkiä.  Labra oli silloin siirtymässä papereista digiaikaan ja oli mahdollista kokeilla uutta järjestelmää koulutusalueella.  Muistan vieläkin,  että palvelimen, jossa se kokeiluversio oli, oli nimeltään Sampo.  Kirjauduin sinne ja harjoittelin tulevia labrapyyntöjen tekemisiä. 

Ysärin puolivälissä röntgenkin siirtyi papereista digiaikaan ja vähän vahingossa ajauduin mukaan projektiin.  Ehkä siksi,  että mulla oli jo muutaman vuoden ollut tietokone kotonakin.  Koulutin silloin noin  1000 ihmistä uuden järjestelmän käyttöön.  Ja ennen sitä käytiin työkaverin kanssa Meilahden luentosalissa pitämässä tietoisku Musti-järjestelmistä. PowerPoint-esityksen ekalla dialla oli valokuva mun silloisesta koirastani ja otsikko  "Musti-järjestelmät":)

Olen ihmetellyt, kuinka jokaisen osaama merkkipohjainen selkeä järjestelmä menee pilalle kun tulee graafinen liittymä. Asian pitäisi olla juuri toisinpäin. 

Hyvä pointti.  Mutta ehkä se vanha on vaan tylsä.  Ei ole värejä eikä kivoja kuvia.  Neljännesvuosisadan olin it-alalla töissä,  mutta edelleen mun omiin juttuihin käyttämäni tekstinkäsittelyohjelma on Notepad. 

Ei liity Apottiin, mutta nykyisin on kaikessa ihan älytön byrokratia.  Muistan it-alan alkuvuosilta,  kun asiakkaan pääkäyttäjä  ( joka siis päätyökseen teki potilastyötä) soitti ja kertoi, että nyt tarvittaisiin tällainen uusi juttu järjestelmään. Kertoi tarpeen ja tunnin kahden päästä laitoin viestin,  että nyt olisi hänellä testattavissa.  Testasin ja sitten siirsin tuotantoon.  Maksoi parisataa euroa. Nyt samanlainen juttu kierrätetään byrokratiassa eri portaissa.  Tekeminen viivästyy ja hintaan tulee vähintään nolla perään, koska asiakashan byrokratian erilaisine palavereineen ja dokumenttien vääntämisineen maksaa. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ihan naurattaa entisenä hoitajana, miten ohjelmistoasioihin suhtauduttiin hoitoalalla. Kun niissä oli joku bugi, niin sen sijaan, että se olisi korjattu, siihen keksittiin vaikka mitä kiertokeinoja. Jos mitään kiertokeinoja ei keksitty, sitä kohtaa ei vain enää käytetty. Eikä ainakaan meillä rivihoitajilla ollut mitään tahoa, mihin ottaa yhteyttä, jos havaitsi jotain vikaa tai tarvitsi neuvoa ohjelmiston käytössä. Meillä ei siis ollut Apotti käytössä.

Nyt toisella alalla kuukausittaiset ohjelmistopäivityksen on ihan itsestäänselvyys. Ja ylimääräisiä päivityksiä tulee pitkin kuukautta heti, kun virhe havaitaan. Päivityksissä on mukana myös käyttäjien toivomia ominaisuuksia. Ja kaikilla työntekijöillä on tiedossa numero, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua ohjelmiston käytössä.

Meilläkin oli kaikenlaisia muistisääntöjä tyyliin jos kirjaa kirran puolelle, ylänurkassa olevaa tallenna-näppäintä ei saa painaa, koska sitten sisätautien puoli lukittuu siten, että sinne ei pysty enää koskaan kirjaamaan. Nämä piti vaan muistaa, eikä puhettakaan, että niille olisi tehty jotain. Esikoineni syntyi viisi vuotta sitten ja jotain käyrää ei ole pystytty neuvolassa seuraamaan, koska synnärillä on painettu jostain väärästä napista. Ja 1-vuotiaalla kuopuksella on edelleen sama homma 😁

Ihan hullua. Olin itse määrittelemässä henkilökunnan taholta yhtä pienehköä potilastietojärjestelmää ja jatkoin pääkäyttäjänä. Minun tehtävänä oli nimenomaan ottaa käyttäjiltä vastaan tiedot tuollaisista  mokista ja it-firman kanssa selvittää korjaukset. Korjauksiin oli jopa butjetoitu tietty summa, jottei tulisi yllätyksiä.

No sekin systeemi hylättiin, kun haluttiin tilalle iso ja kallis systeemi😅.

Kaikki asianosaiset ihmettelivät, että olisi tullut halvemmaksi ohjeilmoida yhteys toiseen systeemiin ilman, että tuhotaan vanhat ja uusi on paljon huonompi kuin se vanha.

Isommat firmat haluavat koko helahoidon itselleen ja sen vuoksi eivät tarjoa omiin järjestelmiinsä sellaisia rajapintoja,  että voitaisiin integroida tai edes siirtää tietoja järjestelmien välillä.  Niissä vanhoissa Musti-järjestelmissä käyttäjä ei edes tiennyt,  minkä firman tekemää järjestelmää milloinkin työssään käyttivät.  Käyttäjällä oli valikko ja siirtyipä labratietoihin,  röntgentietoihin,  varastotilauksiin tai mihin vaan,  niin kaikki näyttivät kutakuinkin samalta. 

Musti oli todella hyvä. 

Se vaan merkkipohjaisena jäi graafisten käyttöliittymien jalkoihin.  Tein kasarilla keikkaa Meilahden sairaalassa ja joskus yövuorossa oli hiljaisia hetkiä.  Labra oli silloin siirtymässä papereista digiaikaan ja oli mahdollista kokeilla uutta järjestelmää koulutusalueella.  Muistan vieläkin,  että palvelimen, jossa se kokeiluversio oli, oli nimeltään Sampo.  Kirjauduin sinne ja harjoittelin tulevia labrapyyntöjen tekemisiä. 

Ysärin puolivälissä röntgenkin siirtyi papereista digiaikaan ja vähän vahingossa ajauduin mukaan projektiin.  Ehkä siksi,  että mulla oli jo muutaman vuoden ollut tietokone kotonakin.  Koulutin silloin noin  1000 ihmistä uuden järjestelmän käyttöön.  Ja ennen sitä käytiin työkaverin kanssa Meilahden luentosalissa pitämässä tietoisku Musti-järjestelmistä. PowerPoint-esityksen ekalla dialla oli valokuva mun silloisesta koirastani ja otsikko  "Musti-järjestelmät":)

Olen ihmetellyt, kuinka jokaisen osaama merkkipohjainen selkeä järjestelmä menee pilalle kun tulee graafinen liittymä. Asian pitäisi olla juuri toisinpäin. 

Hyvä pointti.  Mutta ehkä se vanha on vaan tylsä.  Ei ole värejä eikä kivoja kuvia.  Neljännesvuosisadan olin it-alalla töissä,  mutta edelleen mun omiin juttuihin käyttämäni tekstinkäsittelyohjelma on Notepad. 

Notepad - ei kai kukaan IT:n kanssa tekemisissä ollut enää käytä Wintoosaa

https://youtu.be/e7a89ZYcTo8 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virossa X-Road maksoi 10 miljoonaa ja ollut käytössä jo kaksikymmentä vuotta kaikessa julkisessa hallinnossa.

 

 Tekoäöy sanoi että Suomi tuhlannu tietojärjestelmiin (jotka ei toimi) 5 miljardia kymmenen vuoden aikana.

Viron X-road on tosin pelkkä integraatioalusta järjestelmien välillä,  ne järjestelmät joita sen kautta yhdistetään maksaa kaikki erikseen.  El ei sitä Apottiin voi sinänsä suoraan verrata.

Sinänsä Viron ratkaisu on minusta modernimpi ja todennäköisesti kokonaisuutenakin halvempi, varsinkin pitkällä aikavälillä. Eli tarjoavat turvallisen väylän tietojen jakamiselle ja eri instanssit päättävät sitten mitä (palveluväylän kanssa yhteensopivia) paikallisjärjestelmiä käyttävät.  Vs Apotti eli pakotetaan kaikki käyttämään samaa järkälemäistä järjestelmää jonka sisällä data liikkuu.

Mutta ei tosiaan suoraan verrattavissa pelkällä hintalapulla ottamatta huomioon sitä että tuolla X-roadilla ei yksinään tee yhtään mitään, se on sama kuin rakentaisi kaupunkiin pelkän kunnallistekniikan muttei yhtään rakennusta.

Hienoa, tuon olen halunnut tietää, koska juuri tuohon juttuun olen tässäkin ketjussa puuttunut. Miksi ei ole voitu hyödyntää niitä pieniä järjestelimä, jotka olisi integroitu käymään "keskustelua" toistensa kanssa. Kiitos sinulle tietämyksestäsi.😘

Minun henkilökohtainen mielipiteeni on että tuollaiset massiiviset möhkälejärjestelmät ovat vähän mennyttä aikaa ja oikea suunta olisi nuo keskenään keskustelevat palvelut ja mikropalvelut.   Esteitä voi tulla ihan lainsäädännöstäkin eli vaikkapa hankintalaki ajaa siihen suuntaan että jos kokonaisuus koostuu monista osajärjestelmistä joilla on ehkä eri toimittajatkin niin sitten pöydällä voi olla myös valtavapino rinnakkaisia hankintaprosesseja jotka pitäisi hanskata vieläpä niin että lopulta saadaan kuitenkin putkesta ulos toimiva keskenään keskusteleva kokonaisuus.  Tähän taas ei usein ole oikein osaamista. Joten se on helpompaa etsiä muutama iso "luotettava" taho ja pyytää niiltä tarjoukset yhdestä massiivisesta pökäleestä.  Harmittavan usein se lopputuloskin vain sitten on nimenomaan pökäle.

Hyvä kommentti. Mikropalvelut ovat nykyaikaa monoliittisten järjestelmien sijaan. Hankintalainsäädäntö tulisi tältä osin saattaa ajan tasalle, jotta vältytään vastaavan tyyppisiltä virheiltä jatkossa. 

Vierailija kirjoitti:

On ihan käsittämätöntä että miksi Eskoa ei hankittu. Sen kehitys olisi onnistunut varmasti paljon paremmin mitä Apotin ja rahat olisi jääneet Suomeen.

HUS:lla oli jokin aika sitten YT-neuvottelut. Karmeaa ajatella että Apotin kustannusten takia on potkittu työntekijöitä pois että on varaa maksaa Apotin karmeita laskuja

Totta. Ihmisiä on tilastollisesti kuollut apotin takia.

Ehkä voisi miettiä myös varsinaisia ongelmia Apotin takana. Sen rakenne on vaikea ja tietojen tallennus työläs, koska sinne pitää yrittää viedä diagnooseja tekstinä. Lääkärit ei halua käyttää sitä, koska se "ei ole lääkärin työtä" niin kuin ei varsinaisesti tietenkään olekaan, ennen on ollut sihteeriköt hoitamassa niitä. Ja sitten vielä älyttömän tarkat tietosuojat, kaikki pitää koittaa ja luvittaa. Ihan ensiksi pitäisi tehdä se että tietojen vapaa saatavuus ja liikkuvuus kaikkien hoitoväen kesken turvataan. Ellet halua että terveystietosi on saatavilla, et tarvitse hoitoa.