Jotenkin surullista, kun jotkut ostavat merkkilaukkuja ja muuta turhaa kallista
Ja luulevat, että se on hienoa.
Millainen elämä on tuollaisten valintojen takana?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluiten merkkilaukku kuin jokin tekonahkahalpis. Laatuun kannattaa myös köyhän panostaa.Laadukas laukku kestää pitkään.
Hyi, miten likainen joku nahkalaukku on vuosien päästä! Ap
Niitä puhdistetaan ja huolletaan.
Ainakin miehillä, mitä tyhmempi jätkä sitä isommat logot vaatteissa, HH, GANT,DIESEL,,,,,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus vie tuhkatkin pesästä.
Mistä olen siis kateellinen? Sijoitussalkussa on kuusinumeroinen summa, voisin ostaa helposti useamman merkkilaukun, jos haluaisin.
Ajatella, että noinkin varakas ihminen ei keksi elämäänsä sisältöä, vaan kyräilee muiden veskoja ja funtsii niiden hintoja Lidlin kanssajonossa. :D
Aloita vaikka laskettelu tai ratsastus, niissä puuhaa riittää!
Yritätkö väittää ettei itsellesi ikinä tule satunnaisia ajatuksia esim. Kaupungilla? Katsot ihmisiä etkä ikinä mieti että Ohhoh mitkä hiukset tai olipa kaunis nainen tai tyylikkäät vaatteet? Hohhoijaa mitä valheita :) en halua lasketella ja ratsastusta harrastan jo, silti käyn ihan kaupassa niinkuin te tavan kuolevaiset. Ps. Kuusinumeroinen salkku ei tarkoita varakasta, todellakaan.
Olen eri, mutta en katso ihmisiä kaupungilla. Olisin maailman huonoin silminnäkijä, kun en kiinnitä huomiota yksityiskohtiin. Huomioin vain, että siinä on joku.
Miljardien bisnes. Pyörii noissa jutuissa ja joku ihmettelee.
Kummastele vielä miksi ihmiset ostavat Coca colaa tai Pepsiä. Energiajuomaa. Kofeiinia saa halvemmallakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin on. En ole ostanut enää sen jälkeen, kun vanha koulukaverini kuoli syöpään vähän päälle nelikymppisenä ja ennen kuolemaansa myi kaikkia merkkilaukkujaan ja -vaatteitaan netissä niin että rahat meni poikansa tilille. Se jotenkin herätteli siihen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Se käynnisti minussa myös isomman prosessin, jonka myötä vähensin työntekoa. En tarvitse rahaa, kun en ostele. Sen sijaan olen ollut enemmän läsnä lapselleni.
Mitä ihmettä? Minä tulkitsen tuon niin, että nimenomaan kannatti ostaa merkkilaukku, jolla on jälleenmyyntiarvoa. Sellainen tuote on myös ympäristöystävällinen, joka ei parin vuoden käytön jälkeen päädy kaatikselle.
Jälleenmyyntiarvo ei nyt kuitenkaan näillä tuotteilla ollut isompi kuin hankinta-arvo. Eli minä tulkitsen asian niin, että pojan jäädessä yhden huoltajan tulojen varaan, olisi ollut jäkevämpää sijoittaa rahoja johonkin tuottoisaan, eikä tuhlata laukkuihin ja vaatteisiin.
Välillä kyllä mietin, että miksi vaatteessa täytyy olla logo kelpaakseen päälle. En ole huomannut kestävyydessä eroja marimekon, niken, adidaksen ja brändittömien sukkien välillä. Hintaero on kuitenkin merkittävä. No kukin tyylillään. Onneksi adidas-sukat lahkeen päällä-villitys meni jo. Sattui silmiin yhtä paljon kuin tennissukat sandaaleissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin on. En ole ostanut enää sen jälkeen, kun vanha koulukaverini kuoli syöpään vähän päälle nelikymppisenä ja ennen kuolemaansa myi kaikkia merkkilaukkujaan ja -vaatteitaan netissä niin että rahat meni poikansa tilille. Se jotenkin herätteli siihen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Se käynnisti minussa myös isomman prosessin, jonka myötä vähensin työntekoa. En tarvitse rahaa, kun en ostele. Sen sijaan olen ollut enemmän läsnä lapselleni.
Mitä ihmettä? Minä tulkitsen tuon niin, että nimenomaan kannatti ostaa merkkilaukku, jolla on jälleenmyyntiarvoa. Sellainen tuote on myös ympäristöystävällinen, joka ei parin vuoden käytön jälkeen päädy kaatikselle.
Jälleenmyyntiarvo ei nyt kuitenkaan näillä tuotteilla ollut isompi kuin hankinta-arvo. Eli minä tulkitsen asian niin, että pojan jäädessä yhden huoltajan tulojen varaan, olisi ollut jäkevämpää sijoittaa rahoja johonkin tuottoisaan, eikä tuhlata laukkuihin ja vaatteisiin.
No ehkä ne laukut ja vaatteet toi iloa hänelle enemmän kuin rahat sijoituksissa. Onneksi nautti elämästä omalla tavallaan.
Luin eka, että "Jotenkin surullista, kun jotkut ostavat metrilakuja" 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on surullista että ihmiset ostaa mersuja ja luulevat sen olevan hienoa. Kyllä nissanillakin pääsee hyvin. Millainen elämä on tuollaisten valintojen takana.
Toiselta nimeltään se on mụnan jatke
Hmm. Itse ostin juuri mersun. Ja on kyllä paras auto mitä minulla on koskaan ollut. Ihan sama mitä naapurit ajattelee, itse olen tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koomista se, kun Lidlissä jotkut kantaa Korsin tai Marimekon laukkuja niin. että logot näkyy. Vaatteet on heillä Prisman tasoisia. Mitä ihmettä näiden muikkelien päässä liikkuu, tyhjää täynnä.
Mitä se kenellekään kuuluu?
Ei kuulu, mutta näkyy.
Happamia sanoi kettu. En minäkään välttämättä täysin ymmärrä niitä, jotka käyttävät varansa esim. tiettyjen vintagelelujen keräämiseen tai vaikka kalliiseen pelirekvisiittaan (koneen lisäksi näppäimistö, hiiri jne). En silti mongu, että onpas surullista. Omatpa ovat rahansa, jos niistä asioista saa iloa, niin antaa mennä.
Ja parempi on käyttää rahansa tuollaisiin juttuihin kuin vaikka nettipokeriin tai päihteisiin.
Merkkilaukku, uusi auto/moottoripyörä, muumikippo, jokin kallis lasiesine... kyllähän näitä "statussymboleja" löytyy joka lähtöön, kaikki yhtälailla säälittäviä muiden mielestä mutta voivat olla merkityksellisiä omistajalleen. Miksi ylipäätänsä ostetaan mitään muuta kuin ruokaa, sähköä, vettä, vessapaperia ja pakollisia vaatteita, eikö tuolla ap:n logiikalla aivan kaikki ylimääräinen ole turhaa?
Vierailija kirjoitti:
Merkkilaukku, uusi auto/moottoripyörä, muumikippo, jokin kallis lasiesine... kyllähän näitä "statussymboleja" löytyy joka lähtöön, kaikki yhtälailla säälittäviä muiden mielestä mutta voivat olla merkityksellisiä omistajalleen. Miksi ylipäätänsä ostetaan mitään muuta kuin ruokaa, sähköä, vettä, vessapaperia ja pakollisia vaatteita, eikö tuolla ap:n logiikalla aivan kaikki ylimääräinen ole turhaa?
Niin, jos tälle linjalle lähdetään niin surullista on myös matkustelu, hotelliyöt, ravintolassa syöminen, kampaajalla käyminen, meikkaaminen, lätkäpeleissä käynti... Lista jatkuu ja jatkuu.
Timantit on kyllä hyvä esimerkki miten markkinointimiehet parhaimmillaan onnistuu.
Monen kuukauden palkka sormukseen. hehe.
Hyvä maku ei riipu siitä, onko vaate merkkituote vai ei. Tyylitaju syntyy kyvystä yhdistellä, nähdä kokonaisuuksia ja valita itselle sopivia ratkaisuja. Kalliit brändit eivät automaattisesti tee kenestäkään tyylikästä.
Ihminen, jolla on hyvä maku, voi pukeutua vaikka kierrätyskeskuksen vaatteisiin ja näyttää silti harkitulta ja persoonalliselta. Lopulta hyvä maku näkyy valinnoissa, ei hintalapuissa.
Moni luulee, että joku hieno merkkiverme on hyvää ja taattua makua. Vaatesuunnittelijaystäväni osti opiskelijana kaiken Uffista ja näytti todella tyylikkäältä aina ja varakas ystäväni kulkee Stockan merkkivaatteissa ja näyttää aina siltä, että istuu värisilmänsä päällä.
Tyylikkyys ei tartu merkkivermeistä, vaan vaatii makua.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä maku ei riipu siitä, onko vaate merkkituote vai ei. Tyylitaju syntyy kyvystä yhdistellä, nähdä kokonaisuuksia ja valita itselle sopivia ratkaisuja. Kalliit brändit eivät automaattisesti tee kenestäkään tyylikästä.
Ihminen, jolla on hyvä maku, voi pukeutua vaikka kierrätyskeskuksen vaatteisiin ja näyttää silti harkitulta ja persoonalliselta. Lopulta hyvä maku näkyy valinnoissa, ei hintalapuissa.
Moni luulee, että joku hieno merkkiverme on hyvää ja taattua makua. Vaatesuunnittelijaystäväni osti opiskelijana kaiken Uffista ja näytti todella tyylikkäältä aina ja varakas ystäväni kulkee Stockan merkkivaatteissa ja näyttää aina siltä, että istuu värisilmänsä päällä.
Tyylikkyys ei tartu merkkivermeistä, vaan vaatii makua.
Miksi pitäisi olla tyylikäs? Pukeutuu vaan miten tykkää miettimättä mitään tyylikkyyttä.
Ei siinä mitään jos ostaa, mut en tajua että ne luxus ostot pitää tuoda julki kaikelle kansalle. Se on mautonta itsekehua.
Sitä tässä ihmettelenkin että miksi noin. Ehdotin vaihtoehdoksi myös elämän sisällöttömyyttä.