Lue keskustelun säännöt.
Jotenkin surullista, kun jotkut ostavat merkkilaukkuja ja muuta turhaa kallista
25.03.2026 |
Ja luulevat, että se on hienoa.
Millainen elämä on tuollaisten valintojen takana?
Kommentit (360)
Mä oon ostanut joskus vuittonin nevrfullin (rantakassina), burberryn baywatersin (kaapin perällä), Marc Jacobssin pikkulaukun (joskus käytössä) ja Diorin Miss Diorin (annoin äidille). Aattelin, et ne jotenkin on ansaittua, kaunista ja kivaa. Mut turhiahan ne oikeasti on. Yleensä olalla roikkuu joku kangaskassi. Paljon helpompi ja kätevämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moniko joutuu ostamaan hyväksyntää kaveripiiriltään näillä merkkituotteilla tai pitämään yllä menestyneen ihmisen kulissia?
Tää. Työkaveri osti Diorin laukun. Sanoi, ettei sen hinnassa ollut mitään järjeä, mutta kun hänen paremman piirin kavereillakin on, niin hänkin nyt itsensä sillä palkitsi. Sanoin, että nätti on, ilman mitään kateutta. Mutt kyllä se hänen selitys vähän korvaan särähti.
Miksi sinä arvosteluit toisen ostosta? Olet tosi törkeä. Anna toisen olla onnellinen ostoksestaan.
Minähän olin. Motiivi oli vain hieman surullinen. Laukku on nätti.
Mikä VEEN MOTIIVI ON SURULLINEN...... ITKITKÖ. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣
En. Mutta jäin pohtimaan, millaisissa piireissä pitää olla joku laukku.
Vierailija kirjoitti:
Elämässä pitää olla myös kaunista turhuutta.
Ikävää, että ne kalliit laukut ovat usein todella rumia. En voisi ikimaailmassa käyttää Vuittonin kalsarikuoseja rumimmalla mahdollisella ruskean sävyllä.
Tyhjyys tuntuu epämukavalta, ja ostaminen tarjoaa nopean tavan paeta sitä tunnetta.
Uuden hankkiminen antaa hetkellisen hallinnan ja merkityksen tunteen, ikään kuin elämä etenisi. Mainonta myös vahvistaa tätä, lupaamalla että ostaminen täyttää puuttuvan palan. Kun arjessa puuttuu suunta, yhteys tai tarkoitus, tavarat alkavat korvata niitä. Ongelma on, että vaikutus kestää vain hetken, jolloin kierre helposti jatkuu.
t. se mainonnan suunnittelija, joka tietää miten muutetaan satasen tavara mainonnalla tonnin arvoiseksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyhjyys tuntuu epämukavalta, ja ostaminen tarjoaa nopean tavan paeta sitä tunnetta.
Uuden hankkiminen antaa hetkellisen hallinnan ja merkityksen tunteen, ikään kuin elämä etenisi. Mainonta myös vahvistaa tätä, lupaamalla että ostaminen täyttää puuttuvan palan. Kun arjessa puuttuu suunta, yhteys tai tarkoitus, tavarat alkavat korvata niitä. Ongelma on, että vaikutus kestää vain hetken, jolloin kierre helposti jatkuu.
t. se mainonnan suunnittelija, joka tietää miten muutetaan satasen tavara mainonnalla tonnin arvoiseksi
Eihän laukku jää tyhjäksi. Se on käyttötavaraa, jolla kuljetetaan mukana kaikkea tarvittavaa. Jos kallis laukku miellyttää silmää ja on sellainen mitä tarvitseekin ja siihen on varaa, niin miten sen ostaminen olisi väärin ja erityisesti tyhjyyden täyttämistä?
Eikö ole parempi ostaa, kun kerran joutuu ostamaan, niin sellaista mistä tykkää ja mitä tarvitsee? Jos joku haluaa laittaa ylimääräiset rahansa laukkuihin niin mitä se haittaa? Laitanhan minäkin osakkeisiin eikä ne kaikki edes ole sitten olleetkaan hyviä sijoituksia. Ehkä laukusta on jopa enemmän iloa kun sitä voi käyttää joka päivä?
Vierailija kirjoitti:
Tyhjyys tuntuu epämukavalta, ja ostaminen tarjoaa nopean tavan paeta sitä tunnetta.
Uuden hankkiminen antaa hetkellisen hallinnan ja merkityksen tunteen, ikään kuin elämä etenisi. Mainonta myös vahvistaa tätä, lupaamalla että ostaminen täyttää puuttuvan palan. Kun arjessa puuttuu suunta, yhteys tai tarkoitus, tavarat alkavat korvata niitä. Ongelma on, että vaikutus kestää vain hetken, jolloin kierre helposti jatkuu.
t. se mainonnan suunnittelija, joka tietää miten muutetaan satasen tavara mainonnalla tonnin arvoiseksi
Luo tarve, nosta julkkiksilla statusta, luo mielikuvia, rajoita saatavuutta, nosta hintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mitenhän surullinen ap olisi jos näkisi minut Guessin laukun kanssa? Sitä merkkiä ei kuulemma arvosta kukaan ja sen käyttäminen on ihan no no ja voi ei! Sen kanssa kai ainakin voi mennä Lidliin rauhassa?
Ymmärrän merkkilaukkujen ostelijoita. On kiva hankkia itselleen jotain oikein nättiä jos siihen on varaa."
Mulla on Chanelin, Diorin ja Hermesin laukkujen lisäksi myös paljon parjattuja Guessin laukkuja. Yksi niistä jäi kerran auton takarattaan alle, mutta vaikka niiden pitäisi kuulemma olla heikointa mahdollista laatua, se ei ollut yliajosta moksiskaan. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhjyys tuntuu epämukavalta, ja ostaminen tarjoaa nopean tavan paeta sitä tunnetta.
Uuden hankkiminen antaa hetkellisen hallinnan ja merkityksen tunteen, ikään kuin elämä etenisi. Mainonta myös vahvistaa tätä, lupaamalla että ostaminen täyttää puuttuvan palan. Kun arjessa puuttuu suunta, yhteys tai tarkoitus, tavarat alkavat korvata niitä. Ongelma on, että vaikutus kestää vain hetken, jolloin kierre helposti jatkuu.
t. se mainonnan suunnittelija, joka tietää miten muutetaan satasen tavara mainonnalla tonnin arvoiseksi
Eihän laukku jää tyhjäksi. Se on käyttötavaraa, jolla kuljetetaan mukana kaikkea tarvittavaa. Jos kallis laukku miellyttää silmää ja on sellainen mitä tarvitseekin ja siihen on varaa, niin miten sen ostaminen olisi väärin ja erityisesti tyhjyyden täyttämistä?
Eikö ole parempi ostaa, kun kerran joutuu ostamaan, niin sellaista mistä tykkää ja mitä tarvitsee? Jos joku haluaa laittaa ylimääräiset rahansa laukkuihin niin mitä se haittaa? Laitanhan minäkin osakkeisiin eikä ne kaikki edes ole sitten olleetkaan hyviä sijoituksia. Ehkä laukusta on jopa enemmän iloa kun sitä voi käyttää joka päivä?
Mutta mistä se mieltymys ja tarve tuli siihen kalliiseen laukkuun, kun sen saman saa halvemmalla ja samalla laadulla ilman logoa? Niinpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koomista se, kun Lidlissä jotkut kantaa Korsin tai Marimekon laukkuja niin. että logot näkyy. Vaatteet on heillä Prisman tasoisia. Mitä ihmettä näiden muikkelien päässä liikkuu, tyhjää täynnä.
Meillä on kauppakasseja Marimekon kestokasseja, siis niinku sellaisia matkureita. Olöanko mekin nyt jotenkin säälittäviä?
Olet sinä säälittävä siinä mielessä ettet ymmärrä kontekstia/ymmärrät hyvinkin mutta olet olevinasi nokkela ivallisuudessasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moniko joutuu ostamaan hyväksyntää kaveripiiriltään näillä merkkituotteilla tai pitämään yllä menestyneen ihmisen kulissia?
Tää. Työkaveri osti Diorin laukun. Sanoi, ettei sen hinnassa ollut mitään järjeä, mutta kun hänen paremman piirin kavereillakin on, niin hänkin nyt itsensä sillä palkitsi. Sanoin, että nätti on, ilman mitään kateutta. Mutt kyllä se hänen selitys vähän korvaan särähti.
Miksi sinä arvosteluit toisen ostosta? Olet tosi törkeä. Anna toisen olla onnellinen ostoksestaan.
Minähän olin. Motiivi oli vain hieman surullinen. Laukku on nätti.
Mikä VEEN MOTIIVI ON SURULLINEN...... ITKITKÖ. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Ai sä oot nyt täälläkin huutamassa ja viljelemässä emojejas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhjyys tuntuu epämukavalta, ja ostaminen tarjoaa nopean tavan paeta sitä tunnetta.
Uuden hankkiminen antaa hetkellisen hallinnan ja merkityksen tunteen, ikään kuin elämä etenisi. Mainonta myös vahvistaa tätä, lupaamalla että ostaminen täyttää puuttuvan palan. Kun arjessa puuttuu suunta, yhteys tai tarkoitus, tavarat alkavat korvata niitä. Ongelma on, että vaikutus kestää vain hetken, jolloin kierre helposti jatkuu.
t. se mainonnan suunnittelija, joka tietää miten muutetaan satasen tavara mainonnalla tonnin arvoiseksi
Luo tarve, nosta julkkiksilla statusta, luo mielikuvia, rajoita saatavuutta, nosta hintaa.
Täällä ansaan uponneet haukkuu fiksumpiaan ja puolustelee järkevyydellä valintojaan.
Jotenkin surullista, kun ap on noinkin kade.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhjyys tuntuu epämukavalta, ja ostaminen tarjoaa nopean tavan paeta sitä tunnetta.
Uuden hankkiminen antaa hetkellisen hallinnan ja merkityksen tunteen, ikään kuin elämä etenisi. Mainonta myös vahvistaa tätä, lupaamalla että ostaminen täyttää puuttuvan palan. Kun arjessa puuttuu suunta, yhteys tai tarkoitus, tavarat alkavat korvata niitä. Ongelma on, että vaikutus kestää vain hetken, jolloin kierre helposti jatkuu.
t. se mainonnan suunnittelija, joka tietää miten muutetaan satasen tavara mainonnalla tonnin arvoiseksi
Eihän laukku jää tyhjäksi. Se on käyttötavaraa, jolla kuljetetaan mukana kaikkea tarvittavaa. Jos kallis laukku miellyttää silmää ja on sellainen mitä tarvitseekin ja siihen on varaa, niin miten sen ostaminen olisi väärin ja erityisesti tyhjyyden täyttämistä?
Eikö ole parempi ostaa, kun kerran joutuu ostamaan, niin sellaista mistä tykkää ja mitä tarvitsee? Jos joku haluaa laittaa ylimääräiset rahansa laukkuihin niin mitä se haittaa? Laitanhan minäkin osakkeisiin eikä ne kaikki edes ole sitten olleetkaan hyviä sijoituksia. Ehkä laukusta on jopa enemmän iloa kun sitä voi käyttää joka päivä?
Mutta mistä se mieltymys ja tarve tuli siihen kalliiseen laukkuun, kun sen saman saa halvemmalla ja samalla laadulla ilman logoa? Niinpä.
No vaikka siitä, että kalliimman laukun nahka on selkeästi paremman laatuista kuin halvemman. Onhan noissa ihan silmin nähtävissä eroja. On nahkaa ja nahkaa. Jos voin, niin tottakai ostan sen kalliimman kun se näyttää ja tuntuu paremmalle. Ei se logo ole aina se ainoa oikea ero vaikka monet niin väittävätkin. Halvemman tuotteen nahka esim. saattaa päästää väriä. Näitä mulle on tullut välillä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koomista se, kun Lidlissä jotkut kantaa Korsin tai Marimekon laukkuja niin. että logot näkyy. Vaatteet on heillä Prisman tasoisia. Mitä ihmettä näiden muikkelien päässä liikkuu, tyhjää täynnä.
Meillä on kauppakasseja Marimekon kestokasseja, siis niinku sellaisia matkureita. Olöanko mekin nyt jotenkin säälittäviä?
Olöettepa hyvinkin.
Vierailija kirjoitti:
Tyhjyys tuntuu epämukavalta, ja ostaminen tarjoaa nopean tavan paeta sitä tunnetta.
Uuden hankkiminen antaa hetkellisen hallinnan ja merkityksen tunteen, ikään kuin elämä etenisi. Mainonta myös vahvistaa tätä, lupaamalla että ostaminen täyttää puuttuvan palan. Kun arjessa puuttuu suunta, yhteys tai tarkoitus, tavarat alkavat korvata niitä. Ongelma on, että vaikutus kestää vain hetken, jolloin kierre helposti jatkuu.
t. se mainonnan suunnittelija, joka tietää miten muutetaan satasen tavara mainonnalla tonnin arvoiseksi
Ovat kaksi eri keskustelun aihetta. On hyvä kyseenalaistaa valintojaan eikä maksaa turhaa pelkästä logosta, mutta kyllä kalliimmat tuotteet ovat myös usein kestävämpi valinta ja monet niistä laadukkaita, vai miksi esim omat merkkilaukkuni ovat kestäneet käyttöä kymmeniä vuosia. Ei asia ole missään nimessä mustavalkoinen, kuten annatte ymmärtää. Se on eri asia, jos ajattelee arvon olevan kiinni pelkästä hinnasta tai että vain kalliilla voi saada mitään hyvää tai että oma tai jonkun toisen arvo olisi sidoksissa tähän.
Varmasti kaikki voivat allekirjoittaa väitteen, että elämän tärkeimmät ja merkitykselliset asiat ovat ihan jotain ihan muuta kuin merkkitavaroita. Silti myös niistä voi nauttia kun tiedostaa omat valintansa ja motiivinsa niiden takana. Eivät nämä sulje pois toisiaan kuten nyt ilmiötä yritetään yksinkertaistaa.
Vierailija kirjoitti:
Ostan merkkilaukun koska se kestää hajoamatta vuosia. Halpislaukut hajoaa heti. Sama vaatteissa. Merkkivaatteet kestää aikaa ja pesuja muuttamatta muotoaan.
Ei mulla ole minkään hintainen laukku hajonnut heti. Kuluvat kyllä käytössä, mutta eivät hajoa. Nyt ollut Utuan sadanviidenkympin veska neljä vuotta, se on näköjään loppuelämäni laukku.
Tunnusta, ap, olet kateellinen.
Minulla on Chanellin meikit naamassa, sitä tuskin kukaan metrossa vastapäätä istuva huomaa - tuolla mummollako Chanellia pärstässään. Yllätys, yllätys, kyllä on, vaikka vaatteet muutoin parikymmentä vuotta vanhoja - ei nyt ihan kaikki. Mutta Chanellin, Guccin sun muiden laukkuja en edes kehtaisi kantaa - häpeäisin. Näin olemme erilaisia.
Lukekaa kirja Naomi Klein: No logo
Naomi Kleinin mukaan logot ovat osa brändivaltaa, jossa yritykset myyvät mielikuvia eivätkä itse tuotteita. Tämä siirtää huomion pois tuotannon ehdoista, kuten työntekijöiden oloista. Logot luovat keinotekoista identiteettiä ja ohjaavat kuluttajien valintoja tunnepohjaisesti. Brändikeskeisyys lisää kulutusta ja tekee ihmisistä uskollisia yrityksille ilman kriittistä ajattelua. Samalla yritykset voivat ulkoistaa tuotannon halvempiin maihin ja silti ylläpitää kiiltävää imagoa.
Ostaminen ei tee meistä fiksumpia tai parempia.
Ostaminen tuottaa usein vain lyhytaikaista mielihyvää, joka katoaa nopeasti. Uusi tavara muuttuu arjeksi, eikä se enää tunnu erityiseltä. Ihmiset tottuvat helposti parempaan tasoon ja alkavat haluta lisää. Onnellisuus syntyy enemmän ihmissuhteista, merkityksellisestä tekemisestä ja kokemuksista.
Pelkkä kuluttaminen ei täytä näitä syvempiä tarpeita. Yleissivistys auttaa.