Miehet, jotka eivät yrityksistä huolimatta saa naisseuraa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan aidosti ihmettelen että minkalaisia nämä miehet ovat jotka eivät sekuläärillä kentällä saa mistään seuraa, vaikka väittävät olevansa edes etäisesti normaaleja. 

Itse olen uskovainen mies, siis aivan hihhuliuskovainen helluntalainen ja keskiarvona n. 4 naista joka kuukausi tekee aloitteen suuntaani ja pyytää treffeille tms. joista kieltäydyn kohteliaasti. Etsin tietysti toista samanlaista uskovaista ikäistäni naista, joten tarjonta luonnollisesti on promillen luokkaa verrattuna sekulääriin pariutumiseen. Lisäksi uskovaisissa piireissä aika vahvasti on vallalla ajatusmalli jossa mies tekee aloitteen, toisin kuin ei uskovaisissa piireissä, joissa ainakin tänä päivänä naiset tuntuvat olevan todella suoran aloitteellisia.

Epäilen todella vahvasti että jotain on todella merkittävästi pielessä, jos kukaan ei koskaan kiinnostu miehestä ja hän ylipäätänsä käy kotinsa ulkopuolella, että tämä edes on mahdollista

Nykymiehissä on todella merkittävästi pielessä. Ei moraaleja tai perhearvoja, aivot mädätetty cornolla, ei sosiaalisia taitoja tai ymmärrystä siitä miten ihmissuhteita rakennetaan tai ylläpidetään, jne. Tuo cornomädätys johtaa siihen että naisen nähdessään heisäs triggeröityy pelkkä panovaste ja he tekevät sillä itsestään käytännössä r aiskaajia. Suhde etenee niin että vähän aikaa on hauska panna eli seksuaalisesti hyväksikäyttää oikeaa naista, ja sitten palataan cornon pariin eli vain uusi nainen kiinnostaa enää. Käytännössä ovat siis kognitiivisisesti ja sosiaalisesti täysin apinan tasolla. Lapsiin suhtaudutaan saman impulsiivisen halun kautta eikä esim. ymmärretä mitään äitiydestä, eli naisen ja lapsen vuorovaikutussuhteesta, vaan kaikki pyörii minäminäminän ympärillä.

Jos sinä omaat edes patriarkaalisen, äitiyttä ymmärtävän moraalin se on valovuosia ateistimiesten yläpuolella ja selittää, miksi sekulaarit naiset palvovat maata jalkojesi alla, niin järkyttävässä paskassa he joutuvat uimaan. Tuohon en ota kantaa mitä on tämä myyttinen uskovainen nainen jota jahtaat ja jota ei muka ole olemassakaan, varmaan joku orjankaltainen synnytyskone joka kupsahtaa kun 10 lastasi ovat loisineet hänessä. Luulisi sinun hengen ukkona ymmärtävän että naiset jakavat saman kollektiivisen tietoisuuden, myös uskovaiset, eivätkä uskotkaan enää suostu seks.hyväksikäytettäviksi. Synnytysorjuus on toisenlaista seks.hyväksikäyttöä mutta seks.hyväksikäyttöä silti.

Yleistät perusteetta. Joissakin nykymiehistä on tietenkin vikaa ihan samalla lailla kuin joissakin miehistä on aina ollut vikaa. Vikaa ei ole miehissä ylipäätään. 

"Ateismilla" ei asian kanssa ole tekemistä. Tunsin parikin uskovaista miestä jotka parisuhteessaan olivat hirviöitä. Ja tunnen ateisteja sekä agnostikkoja (esim. minä) jotka kohtelevat puolisoaan hyvin. Uskosta tai sen puutteesta ei nyt ole kyse.

Aina miehet kuvittelevat kohtelevansa naisia hyvin, jopa r aiskatessaan heitä. Siksi teidän itsearvioita ei kuunnella.

Oletko muuten huomannut että puhut koko ajan raiskaamisesta? Onko tuo fantasiasi? Haluatko päästä raiskaamaan vai tulla raiskatuksi? Ihan uteliaisuudesta kyselen, kun tuot tuon koko ajan esille.

Olen elänyt vuosikausia selibaatissa ja se on johtanut siihen että näen miten järjetöntä nykyihmisten seksuaalikäytös on, varsinkin naisten kannalta. Heitä groomataan ja manipuloidaan, jopa mutiloidaan "seksiin" eli seksuaalisesti hyväksikäytetyksi tulemiseen jopa sellaisten taholta, jotka eivät ole heidän aviomiehiään. 

Minun kirjoissani ei ole enää eroa sillä, r aiskataanko nainen nyrkillä uhaten vai median ja lääkkeiden tai esim. päihteiden avulla manipuloiden. Ryöstökin voi tapahtua uhkaamalla tai petoksen kautta. Ei eroa. 

Hienoa. Eli kyse ei ole edes naisista tai miehistä. Olet vaan päättänyt että miehet ovat syyllisiä kaikkeen. Myös niihin naisten tekemiin pahuuksiin.

Tuo on palstan vakiosekopää, siitoshullu. 

Luulen että se on oikeasti Munsalan kansallispuku -hullu. Sai lopulta kansallispukunsa, ja piti keksiä uutta. 

Vierailija kirjoitti:

"Kenelle sitä kotia siivotaan jos asutaan yksin?"

 

Kodin pitäminen siistinä on ihan normaalia elämänhallintaa samalla tavalla kuin että on vaikka puhtaat vaatteet päällä ja että käy pesulla.

Mutta eihän sinkkuna olevat naisetkaan tee sitä?

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli nuoruusvuodet pelkkää tuskaa naisten kanssa. Tuntui mahdottomlata päästä edes juttusille: Kun kohteliaasti pyysi että "voiko istuutua juttelemaan" jne, niin 9/10 vastaus oli eri tavoin suoraan sanottu "ei kiinnosta", tai esitettiin ettei edes kuultu kysymystä.

 

Sen kerran kun naista edes kiinnosti jutella, niin useimmiten se kaava meni samalla tavalla, että mihin tahansa keslustelunaiheeseen hymistellään, tai yksisanaisesti vastaillaan.

 

Ei kuitenkaan sitten edes haluta yrittää jutella?

 

Kävin kuitenkin viihtellä lähes joka toinen viikonloppu melkeinpä koko täysi-ikäisen nuoruusajan. Ei koskaan onnistunut minkäänlainen tapailu, parhaimmillaan pääsi ehkö hetkeksi juttelemaan naisen kanssa baari-iltana.

 

Yksinäisyys oli melkoisen raastavaa välillä. Ihan kuka tahansa olisi kelvannut.

 

Ensimmäistä kertaa treffit sain sovittua 23-vuotiaana, ja vaimoni löysin 24-v.

Pariuduit 24-vuotiaana, eli tosi nuorena, ja silti katsot kokeneesi jotenkin kovia? 

Ja kuka tahansa olisi kelvannut? Joo-o, juuri sellaisiin miehiin me naisetkin haluamme tutustua. On niin ihanaa tuntea itsensä yksilönä huomioiduksi ja rakastetuksi. 

"Kenelle sitä kotia siivotaan jos asutaan yksin?"

Öö, itselle? Koska itse viihtyy paremmin siistissä ympäristössä ja tutkitusti kodin siisteys korreloi myös ajatteluun, varmaan ihan kaikkeen muuhunkin? Mutta joo kertoo kyllä miksi et saa kumppania jos olet haiseva porsas ja vain esittäisit kumppania varten olevasi siisti.

Vierailija kirjoitti:

""Miespuolisiin ystäviin olen juuri siten tutustunut, mutta harvoja naisia kiinnostaa käydä syvällistä keskustelua esim. 80-luvun auton voimansiirtojärjestelmästä tai Itävalta-Unkarin valtiorakenteesta 1800-luvulla.""

 

Yllättävästi silloin jos minä haluan tutustua sinuun, haluan kuulla millainen sinä olet ja mitä sinä ajattelet, en siitä miten auton voimansiirto toimii tai miten joku hallinto toimii.

Eli sellainen mies joka puhuu ainoastaan itsestään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverini on kaikilla sisäisillä mittareilla mua parempi, mutta ei saa naisseuraa. Älykäs, sivistynyt, osaa keskustella, huumorintajuinen, musikaalinen, urheilullinen ja kunnianhimoinen. Syyn on pakko olla ulkoisissa asioissa. Kaverilla on joku sellanen juttu, että hän on pienikokoinen, hintelä ja lapsenääninen.

Puheääni on kyllä tärkeä.  Joskus kuulee puheääniä, joista heti tulee mieleen vaan, että "ei".

Ääntäänkin voi  kehittää onneksi, ja kannattaakin. Kovin kamala ääni kun on ammatillinenkin rasite. 

"Miksi sitten 80% tavallisista miehistä on yksin"

No kun ei ole. Sinulla on jotkut ihan omat prosentit.

Vierailija kirjoitti:

Kohtelen naisia kuten miehiä. En ole erityisen kohtelias, en availe erikseen ovia enkä höpöttele jonninjoutavia. Mutta pidän huolen, teen minkä lupaan ja pidän itseni, työni, kotini ja talouteni kunnossa. Naisseurasta ei olisi pulaa jos siihen kelkkaan vielä lähtisin. Tämä nyt vain yhtenä vinkkinä naisettomille miehille.

Joo naista ei saa nostaa jalustalle. Herrasmies ei tee vaikutusta tänä päivänä.

Pelimiehet vie ja betat vikisee. Niin se on aina mennyt.

Lohdutuksena kaikille naisseuraa vaille jääneille miehille voi sanoa että ihan viimeistään nelikymppisenä tajuaa ettei se naisten seura (kaikkine jännine lieveilmiöineen) koskaan mitään erityisen ihanaa ollutkaan. Hormonit vaan saa todellisuuden nuorena vääristymään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erikoista porukkaa täällä, joko nuorta tai sivistymätöntä. 

On totta että osaa naisista kiinnostaa rikolliset, yleensä he ovat selvästi persoonallisuushäiriöisiä joiden logiikka kulkee jotenkin niin että iso vaarallinen mies pystyy tuomaan heille turvaa. Sekoittavat turvallisuuden ja sen että on toisia ilkeämpi ja isompi. Useimmiten näillä naisilla ei ole mitään eväitä tavalliseen ja hyvään parisuhteeseen koska ovat rikkinäisestä menneisyydestä eivätkä kestä tavallista turvallista ihmistä. Yleensä tulevat kaltoinkohdelluksi näissä vakilamiessuhteissa. 

 

Ne miehet jotka etsivät elämänkumppania, jonka kanssa voi elää tavallisesti rauhallista parisuhdetta Eivät etsi näitä naisia, heiltä ei tuota saa. 

Toisin sanoen noin 5% naisista kiinnostuu aikuisinakin "jännämiehistä". Loput 95% ovat teidän "tavalliset miesten" kanssa sopivia. Näin ollen "teidän naisia" eivät jännämiehet vie. Jostain muusta on kyse teidän kohtaamattomuudessa. 

Miksi sitten 80% tavallisista miehistä on yksin jos 95% naisista etsii  sellaista?

No ei etsi. Esimerkiksi itse en halua minkäänlaista parisuhdetta sillä en halua kehooni steroideja tai spermaa, ja olen myös kokeillut miehen kanssa asumista ja huomannut sen olevan oikeasti aika perseestä. Useamman eri miehen kanssa. Olen oikeasti aika ymmälläni että miten on olemassa vielä miehiä jotka jankuttavat tätä parisuhdemeemiä ihan kuin se olisi joku olemassaoleva asia vielä nykypäivänä. Oletteko jotain jälkeenjääneitä nelikymppisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverini on kaikilla sisäisillä mittareilla mua parempi, mutta ei saa naisseuraa. Älykäs, sivistynyt, osaa keskustella, huumorintajuinen, musikaalinen, urheilullinen ja kunnianhimoinen. Syyn on pakko olla ulkoisissa asioissa. Kaverilla on joku sellanen juttu, että hän on pienikokoinen, hintelä ja lapsenääninen.

Puheääni on kyllä tärkeä.  Joskus kuulee puheääniä, joista heti tulee mieleen vaan, että "ei".

Eli jos olet lyhyt ja huono puheääni niin peli oli sitten siinä?

"Eli sellainen mies joka puhuu ainoastaan itsestään?"

Hyvähän se on aluksi kuulla millainen hän on. Joten kyllä kiitos. 

Siitäkin muuten voi päätellä tosi paljon että miten se mies puhuu itsestään. Kuten siitäkin että osaako hän myös puhumisen lisäksi kuunnelle.

Vierailija kirjoitti:

Pelimiehet vie ja betat vikisee. Niin se on aina mennyt.

Lohdutuksena kaikille naisseuraa vaille jääneille miehille voi sanoa että ihan viimeistään nelikymppisenä tajuaa ettei se naisten seura (kaikkine jännine lieveilmiöineen) koskaan mitään erityisen ihanaa ollutkaan. Hormonit vaan saa todellisuuden nuorena vääristymään. 

Ihan yhtä todellista se hormoonihuuruinen elämä on kuin sekin, kun ne vihdoin laantuvat.

Olen 160cm johtuen eräästä synnynnäisestä sairaudesta. Lyhyys on ollut aina minulle vaikea asia ja olen saanut kuulla aika törkeitäkin juttuja siihen liittyen. Ääneni on hieman nariseva näin 29-vuotiaanakin mutta en anna sen vaikuttaa. Olen myös melko ujo naisten seurassa aluksi, tosin myöhemmin paremmin tutustuttua avaudun paremmin. Olisi ihanaa löytää kumppani samoilla arvoilla ja joka myös pitäisi itsestään huolta. Itse siis käyn salilla säännöllisesti ja kävelen paljon. Tykkään myös pukeutua hyvin ja pidän henk. koht. hygieniastani huolta.

Vierailija kirjoitti:

"Eli sellainen mies joka puhuu ainoastaan itsestään?"

 

Hyvähän se on aluksi kuulla millainen hän on. Joten kyllä kiitos. 

Siitäkin muuten voi päätellä tosi paljon että miten se mies puhuu itsestään. Kuten siitäkin että osaako hän myös puhumisen lisäksi kuunnelle.

Joo hyvä testi on myös vähän kehuskella miehelle, niin näkee onko hän hater ja yrittää alentaa sinua. Aika moni mies ei hyväksy sitä, että nainen on oikeasti jossakin taitava, vaan haluaa alentaa naista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kävin kuitenkin viihtellä lähes joka toinen viikonloppu melkeinpä koko täysi-ikäisen nuoruusajan. Ei koskaan onnistunut minkäänlainen tapailu, parhaimmillaan pääsi ehkö hetkeksi juttelemaan naisen kanssa baari-iltana."

 

Baarit eivät ole koskaan Suomessa olleet hyvä paikka aloittaa keskustelu. Ne toimivat ihan toisella logiikalla. Juttelemalla voi saada seuraa opiskelupiireissä, työpaikalla, harrastuksissa tai yhteisessä kaveripiirissä, mutta ei kovin hyvin baarissa.

Hyvin paradoksaalista on se että löysin oman kumppanini baarissa jossa vaihdoimme tasan kaksi sanaa ennen kuin suutelimme ensimmäistä kertaa. Ja samaan aikaan sanoisin että se miksi sovimme niin hyvin yhteen on se että meillä keskusteluyhteys pelaa aivan poikkeuksellisen hyvin. Olisin siis luultavasti ihastunut häneen keskustelemalla melkein missä tahansa muualla paitsi baarissa. Mutta onneksi se joku kemia (ja riittävä määrä estoja vähentävää alkoholia) ajoi meidät silti yhteen myös baarissa. 

Niinkö?

 

Itse olen kyllä aina käynyt baareissa nimenomaan juttelemassa ihmisten kanssa juoman ja musiikin äärellä.

 

Mitä muuta tekemistä siellä edes on?

No, minä ainakin nuorena kävin baareissa vain tanssimassa ja ryyppäämässä. En todellakaan tutustumassa ihmisiin. Ei ole mitään järkeä yrittää keskustella meluisassa ympäristössä, ja jos musiikki pauhaa, tahdon tanssia. Muutenkaan ei kiinnosta juopuneiden horinat, edes silloin kun olen itsekin juonut. 

En tiedä miten asiat nykyään on mutta eiköhän moni nainen jaa edelleen näkemykseni. 

N47

"ja olen myös kokeillut miehen kanssa asumista ja huomannut sen olevan oikeasti aika perseestä. Useamman eri miehen kanssa. Olen oikeasti aika ymmälläni että miten on olemassa vielä miehiä jotka jankuttavat tätä parisuhdemeemiä ihan kuin se olisi joku olemassaoleva asia vielä nykypäivänä. "

Oletko ajatellut asiaa siltä kannalta että se yhdessäolon vaikeus voisi johtua ainakin osittain sinustakin?

No itsellä kumppania etsivänä naisena kokemus, että moni mies ilmoittaa "olisi se kiva löytää hellu", mutta aloitekyky ja ylipäänsä kyky pitää yllä keskustelua on täysi nolla. Tulee olo, että odottavat kaiken vain putoavan syliin. Semmoinen olo, etteivät edes itseään tunne tai ei ole valmiuksia tutustua toiseenkaan.

Kun miehestä ei irtoa mitään paria lausetta (tai Tinderin puolella paria sanaa) enempää vaikka itse yrittäisi herätellä keskustelua, kysyä kysymyksiä (ei edes heti syvään päähän isoja kysymyksiä) niin kyllä siinä oma orastava mielenkiinto sammuu pian tehokkaasti.

Itse olen liikkeellä avoimin mielin, mutta tavoitteellisesti. Aloitekyvyn ja kyvyn pitää keskustelua yllä lisäksi miehessä pitää olla semmoista pilkettä ja itsevarmuutta.

Moni mies myös tokaissut, että on kiinni lähimenneessä tmv. pienen tutustelun jälkeen. Siihen ei ole voinut muuta kuin mainita, että itse en ole menneessä kiinni. Nautin nykyhetkestä ja olen onnellinen näinkin. Kaipaan ja olen valmis selvittää, löytyisikö tähän lisähyvää. Ja että tulevaisuuteen suhtaudun positiivisesti. Minulla on haaveita ja tavoitteita, jotka eivät ole sidoksissa siihen, onko minulla kumppania vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Olen 160cm johtuen eräästä synnynnäisestä sairaudesta. Lyhyys on ollut aina minulle vaikea asia ja olen saanut kuulla aika törkeitäkin juttuja siihen liittyen. Ääneni on hieman nariseva näin 29-vuotiaanakin mutta en anna sen vaikuttaa. Olen myös melko ujo naisten seurassa aluksi, tosin myöhemmin paremmin tutustuttua avaudun paremmin. Olisi ihanaa löytää kumppani samoilla arvoilla ja joka myös pitäisi itsestään huolta. Itse siis käyn salilla säännöllisesti ja kävelen paljon. Tykkään myös pukeutua hyvin ja pidän henk. koht. hygieniastani huolta.

suosittelen korkeakoulutukintoa ja jotain johtajan pestiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan aidosti ihmettelen että minkalaisia nämä miehet ovat jotka eivät sekuläärillä kentällä saa mistään seuraa, vaikka väittävät olevansa edes etäisesti normaaleja. 

Itse olen uskovainen mies, siis aivan hihhuliuskovainen helluntalainen ja keskiarvona n. 4 naista joka kuukausi tekee aloitteen suuntaani ja pyytää treffeille tms. joista kieltäydyn kohteliaasti. Etsin tietysti toista samanlaista uskovaista ikäistäni naista, joten tarjonta luonnollisesti on promillen luokkaa verrattuna sekulääriin pariutumiseen. Lisäksi uskovaisissa piireissä aika vahvasti on vallalla ajatusmalli jossa mies tekee aloitteen, toisin kuin ei uskovaisissa piireissä, joissa ainakin tänä päivänä naiset tuntuvat olevan todella suoran aloitteellisia.

Epäilen todella vahvasti että jotain on todella merkittävästi pielessä, jos kukaan ei koskaan kiinnostu miehestä ja hän ylipäätänsä käy kotinsa ulkopuolella, että tämä edes on mahdollista

No olisikohan kuule ihan kyse tarjonnan määrästä. Katsopa huviksesi, paljonko teidänkin seurakunnassa on sinkkunaisia ja -miehiä. Taitaa olla melko vino jakauma ;) 

Opettele sinä lukemaan. Tuo hihhulihan totesi, että häntä iskevät kadulla sekulaarit naiset. Puhe ei ollut seurakunnan naisista, jotka lähestyisivät.