Puolison perheessä puhutaan vain hyvin pinnallisia asioita
Onko kukaan muu vuosien saatossa havahtunut omassa parisuhteessa sellaiseen ristiriitaan, että ei löydä paikkaansa puolison perheen pöytäringissä?
Oma kokemus se, että tajusin ehkä liian myöhään, että he eivät puhu toisilleen, muuta kuin ehkä harrastuksista tai laittamastaan ruuasta. Ei mistään muusta, ei kysytä miten toisen elämässä menee ja miten vaikka joku työpaikanvaihdos tai ihmissuhdetilanne vaikuttaa arkeen. Pelkkiä pintapuolisia jonninjoutavia; ei edes soitella omille sisaruksille koskaan.
Itse olen nykyään ihan lamaantunut siitä teeskentelyn seuraamisesta; ne harvatkin juhlapyhätapaamiset on kuin vieraisiin ihmisiin yrittäisi saada otetta.
Kommentit (116)
Meillä aina kysellään sisaruksilta puolisoilta lapsilta serkuilta tädeiltä enoilta sediltä jne mitä kuuluu, missä opiskelee ym. Aina ollut näin. Ei tunnu ahdistavalta, vaan ollaan aidosti kiinnostuneita toisista. Onneksi on näin.
Miksi utsisin jonkun annarriikan koulusta vaikka olisikin veljenlapsi? Tai veljen työasioista? Toki veljen harrastuksista tai keittiöremontista voidaan puhua tai annariikan harrastuksen kevätjuhlasta johon kutsuttu.
No tosin veljien lastenlapset ovat nyt koululaisia, kyllä isossa suvussa isotädit jo jää vieraaksi
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset eivät tilitä koko elämäänsä isälle,äidille, sisaruksille. Saati kälyille.
TILITÄ KOKO ELÄMÄÄNSÄ, miten perkele aloituksesta tuon käsityksen sait ?
Suppea sanavarasto selittää asiaa. Olen kuunnellut pari vuosikymmentä erään suvun keskinäistä keskustelua. Samat lauseet toistuu joka kerta. He on niitä Suomen ruotsinkielistä väkeä.
Vierailija kirjoitti:
On melko raskasta kuunnella toisten ongelmia joka tapaamisella, siksi pitäydytään mieluummin säässä ja vatsan toiminnassa.
Ei monikaan halua avata syvempiä asioitaan jos mukana seurueessa on vähän etäisempää porukkaa esim sisarusten puolisoita. Voivat olla kovia juoruilemaan muiden asioita eteenpäin.
Vatsan toiminta on minusta kyllä aika intiimi aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisilla sisaruksilla on kullakin oma elämä ja puoliso. En omassa sisarusparvessani suinkaan ollut tietoinen toisten asioista ihan yleisiä asioita lukuunottamatta saati heidän puolisoidensa asioista tai aikuisten lastensa kuulumisesta. Sehän olisi jo juoruiluakin. Sinkkusisaren kanssa ehkä pohdimme luottamuksellisemmin elämää.
Nyt mulla on kolme aikuista lasta. Erillisiä toisistaan, puolisot. Jokainen kertoo mitä tahtoo niin minulle kuin sisaruksilleen.
Ettekö te ole perheinenne tekemisissä keskenään? Ette tunne sisarustenne lapsia?
Tottakai. Mutta jokainen puhuu mitä tahr
too asioistaan , ei kukaan tahdo porautuu toisen yksityiselämään kuten ap.
Se että tunnen sisarusteni ja mieheni sisarusten lapset ei tarkoita heidän yksityisyyteensä tunkeutumista. Ei olisi ganhemmiltakaan oikein läpättää lastensa asioita koko suvulle.
Joku tiettsti tuommoin, niinalle tuli ero tai mikalla rankat syöpähoidot muttei niinan asioita ruveta silti tonkimaan.
Olipa sekava kommentti. Ymmärrän kuitenkin perhekuvionne nyt paremmin.
Okei. Jos joku tietää joka adian lastensa aikuisten serkkujen perhe-elämästä ja asioista. Hyvä niin. Itse en ole niin tunkeileva.
Sinä olet niiden lasten serkkujen täti, tai setä/eno. Ja hänen vanhemman veli tai sisko. Luulisi sen verran kiinnostavan, mutta tosiaan näköjään on perheitä, joissa ollaan ventovieraita toisilleen.
Ollaan tahdikkaita. Selvästi ajattelet jotain 10 -vuotiaita serkuksia , et aikuisia noin 40
Ei tuo ole mitään tahdikkuutta, vaan emotionaalista etäisyyttä. Tahdikkuutta on vaihtaa vaikka aihetta, jos jollakulla menee liian tunteelliseksi, tai olla kiusaannuttamatta jos törmää hankalaan aiheeseen. Se, että ei ole edes kiinnostunut toisen mielenmaisemasta, on vain välinpitämättömyyttä.
En käsitä tuommoisia sukuja. Piste. Pidän omasta yksityisyydestäi, annan mitä haluan. Ja suon toisille saman. Romanithan on koko suku vaikka sairaalassa käytävillä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi utsisin jonkun annarriikan koulusta vaikka olisikin veljenlapsi? Tai veljen työasioista? Toki veljen harrastuksista tai keittiöremontista voidaan puhua tai annariikan harrastuksen kevätjuhlasta johon kutsuttu.
No tosin veljien lastenlapset ovat nyt koululaisia, kyllä isossa suvussa isotädit jo jää vieraaksi
Varmasti jää teidän suvussa isotädit vieraaksi, jos veljetkin jo jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset eivät tilitä koko elämäänsä isälle,äidille, sisaruksille. Saati kälyille.
TILITÄ KOKO ELÄMÄÄNSÄ, miten perkele aloituksesta tuon käsityksen sait ?
Sitähän ap edellyttää. Saisi syvällistä tietoa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi utsisin jonkun annarriikan koulusta vaikka olisikin veljenlapsi? Tai veljen työasioista? Toki veljen harrastuksista tai keittiöremontista voidaan puhua tai annariikan harrastuksen kevätjuhlasta johon kutsuttu.
No tosin veljien lastenlapset ovat nyt koululaisia, kyllä isossa suvussa isotädit jo jää vieraaksi
Varmasti jää teidän suvussa isotädit vieraaksi, jos veljetkin jo jää.
Ootkohan ainoa lapsi? Et isosta perheestä joka hajonnut ympäri suomea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi utsisin jonkun annarriikan koulusta vaikka olisikin veljenlapsi? Tai veljen työasioista? Toki veljen harrastuksista tai keittiöremontista voidaan puhua tai annariikan harrastuksen kevätjuhlasta johon kutsuttu.
No tosin veljien lastenlapset ovat nyt koululaisia, kyllä isossa suvussa isotädit jo jää vieraaksi
Varmasti jää teidän suvussa isotädit vieraaksi, jos veljetkin jo jää.
Ootkohan ainoa lapsi? Et isosta perheestä joka hajonnut ympäri suomea?
Muutitteko paikkoihin, mihin ei puhelinyhteydet yllä? Missä päin suomea on vielä tuollaisia katveita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitähän se yleensä on. Erilleen kasvaneita ihmisiä, joilla on omat kiinnostuksen kohteensa ja yhteiskuntaluokkansa.
Yllättävää silti, että vanhempi-lapsi-suhdekin voi olla niin löyhä, tai että suht samanikäiset sisarukset ei ole kiinnostuneita toisen elämästä. Tai että kukaan ei soita isovanhemmilleen koskaan. En tiedä, olen todella erilaisista lähtökohdista kyllä itse.
Mistä sinä tiedät miten kukin juttelee vanhemmalleen tai isovanhemmalleen, kun sinä et ole paikalle. Kuulostat lähinnä joltain ulkopuoliselta arvioijalta 😌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset eivät tilitä koko elämäänsä isälle,äidille, sisaruksille. Saati kälyille.
TILITÄ KOKO ELÄMÄÄNSÄ, miten perkele aloituksesta tuon käsityksen sait ?
Sitähän ap edellyttää. Saisi syvällistä tietoa .
Pyritkö aina laittamaan sanat toisten suuhun ja mietteesi toisten teksteihin, ujutat koko elämäsi toisten lauseisiin ja sanomisiin, tai sitten ymmärrät aina tahallasi väärin kaiken lukemasi. Olet siis tyypillinen suomalainen !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi utsisin jonkun annarriikan koulusta vaikka olisikin veljenlapsi? Tai veljen työasioista? Toki veljen harrastuksista tai keittiöremontista voidaan puhua tai annariikan harrastuksen kevätjuhlasta johon kutsuttu.
No tosin veljien lastenlapset ovat nyt koululaisia, kyllä isossa suvussa isotädit jo jää vieraaksi
Varmasti jää teidän suvussa isotädit vieraaksi, jos veljetkin jo jää.
Ootkohan ainoa lapsi? Et isosta perheestä joka hajonnut ympäri suomea?
Muutitteko paikkoihin, mihin ei puhelinyhteydet yllä? Missä päin suomea on vielä tuollaisia katveita?
No joo. Setvi sinä sukulaistesi jokainen ajatuskin. Meiilpäin arvostetaan sukulaistenkin yksityisyyttä. Ei ole raha/perhe yms asiat koko suvun yhteistä tietoa. Saati työasiat, työpaikoillakin on vaitiolovelvollisuutta ja vain tyhmä levittää keljut pomot tms pitkin kyliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset eivät tilitä koko elämäänsä isälle,äidille, sisaruksille. Saati kälyille.
TILITÄ KOKO ELÄMÄÄNSÄ, miten perkele aloituksesta tuon käsityksen sait ?
Luitko aloitusta? Hänhän halusi keskustella työpaikanvaihdoksen tai ihmissuhdetilanteen vaikutuksesta arkeen. Tuo on aika raskas aihe kahvipöytään. Tuollaisista voit jutella terapeutin tai terapeuttina toimivan kaverin kanssa, mutta ei sukujuhlissa.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo nyt oikeasti ongelma? Pahempi se olisi, että puhuttaisiin jostain, missä ei näkemykset ollenkaan kohtaa. Ja isommalla porukalla ei todellakaan mitään ihmissuhde- tai elämäntilanneongelmia välittäisi ruotia.
Ei harrastuksista tai muista konkreettisista projekteista puhuminen ole "jonninjoutavaa". Se nyt on sellaista, mistä on helppo puhua ja se kyllä usein kiinnostaa ihmisiä.
Kyllä, minusta nuo ovat ihan hyviä keskustelunaiheita. Ala nyt parisuhdetilanteitasi ruotimaan sukupäivällisellä.
kaikki ei myöskään ole niin avoimia henk koht asioistaan. Ei se ole sama kuin että olisi pinnallinen. Pinnallista olisi puhua vaikka jostain meikeistä tai muotivermeistä.
Mun appivanhemmat taas olivat mestarijuoruilijoita ja muiden ihmisten asiat vatvottiin läpi joka kerta.
En olisi jaksanut kuunnella.
Nimim vävy suurkaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä aina kysellään sisaruksilta puolisoilta lapsilta serkuilta tädeiltä enoilta sediltä jne mitä kuuluu, missä opiskelee ym. Aina ollut näin. Ei tunnu ahdistavalta, vaan ollaan aidosti kiinnostuneita toisista. Onneksi on näin.
Tuo toimii niin kauan kivasti, kun aina on löytynyt opiskelupaikka, töitä, puoliso, saatu lapsia jne... kun sitten on onkin masennusta ja syrjäytymistä... niin ei sitä halua takaa koko suvulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset eivät tilitä koko elämäänsä isälle,äidille, sisaruksille. Saati kälyille.
TILITÄ KOKO ELÄMÄÄNSÄ, miten perkele aloituksesta tuon käsityksen sait ?
Luitko aloitusta? Hänhän halusi keskustella työpaikanvaihdoksen tai ihmissuhdetilanteen vaikutuksesta arkeen. Tuo on aika raskas aihe kahvipöytään. Tuollaisista voit jutella terapeutin tai terapeuttina toimivan kaverin kanssa, mutta ei sukujuhlissa.
Sukujuhlista ei puhuttu mitään. Vaan lähiperheen kohtaamisista. Ihmissuhdetilanne nyt voi tarkoittaa vaikka toisen osapuolen työkomennusta, tai sairauden aiheuttamaa huolta, tai avuntarvetta ym.
Kaiken sitä ihmiset kokee ongelmaksi. Ap jos haluat puhua tuollaisista aiheista, niin kai olet itse ollut aktiivinen ja kertonut omia parisuhdeasioitasi ja uuden työpaikan kiemuroita?
Ei tuo ole mitään tahdikkuutta, vaan emotionaalista etäisyyttä. Tahdikkuutta on vaihtaa vaikka aihetta, jos jollakulla menee liian tunteelliseksi, tai olla kiusaannuttamatta jos törmää hankalaan aiheeseen. Se, että ei ole edes kiinnostunut toisen mielenmaisemasta, on vain välinpitämättömyyttä.