Ilmainen HYVÄ tavara ei kelpaa! (Köyhyyden suhteellisuudesta)
Yritän tarjota Facebookin paikallisessa kirppisryhmässä valtavaa määrää sekalaista tavaraa, jotka olen raivannut omista kaapeista muuton tieltä. Kaikki tavarat on tosi siistejä ja hyviä ja joukossa on jonkun verran jopa uusia tuotteita (käyttämättä jääneitä joululahjoja jne). Tää on just sellaista tavaraa, joka kyllä menis kirppiksellä hyvin kaupaksi. Kukaan ei ole kiinnostunut.
Ymmärrän, että kirppismyynti vaatii työtä, mutta kun joka suunnalla nyt toitotetaan kuinka ihmiset on niin köyhiä ettei ole varaa ostaa ruokaa, niin luulisi tällaisen ansaintamahdollisuuden kiinnostavan. Ja jos ei halua kirppiksellä myydä, niin myy lukuisissa netin kirppisryhmissä.
Itse olisin aikoinaan köyhänä opiskelijana hakenut tällaiset ilmaiset tavarat riemusta kiljuen ja myynyt sitten eteenpäin. Vaikuttaa siltä, että nykyään ei olla valmiita näkemään yhtään vaivaa?
Kirjoituksessasi tuli esiin kaksi isoa työllistymisen estettä: vajaakuntoisuus ja ikä. Jos vielä lisätään Suomen kielen osaamattomuus, niin aika vähän on pitkäaikaistyöttömiä näiden ryhmien ulkopuolella. Näistä syistä on suht helppo vaikuttaa vain omaan kielitaitoon.