Ilmainen HYVÄ tavara ei kelpaa! (Köyhyyden suhteellisuudesta)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla niin köyhällä on autoa, että pääsisi hakemaan.

No mun äiti ei hirveän köyhä ole,mutta jos tarvii apua,niin soittaa ja minä hurautan sinne autolla avuksi. Olkoot sitten vaikka multasäkkien haku. Ja hän tietää työvuoroni, että osaa mahdolliset isommat menot sopia niin, et olen auttamassa auton kanssa. Ja kyllä minäkin vaikka omilta naapureilta uskallan pyytää ihan mitä tahansa apua ja hekin uskaltaa meiltä pyytää. Sitten on eri asia erakoitua täysin, eikä ole edes puhelimessa yhtään puhelinnumeroa jonne soittaa kun apua tarvii jossain asiassa.

Joo, anna kun mä mietin mun naapureita. Ei olla sillä tavalla geneeristä porukkaa, että kaikilla olis samat mahdollisuudet auttaa muita. Yläpuolella asuu venäjää puhuvia komennusmiehiä, en lähtis kyytejä kyselemään, siinä yläpuolella joku heppu, jota en tunne, sillä on kyllä paku, mutta ei ole nyt ollut viikkoon paikalla, en tiedä missä menee. Hän ei katso edes tarpeelliseksi tervehtiä, niin aika vaikeaa kysellä kyytejä. Sitten onkin nuori mies , jolla ei ole autoa ja toinen nuori mies, jolla ei autoa. Sitten vanhempi naisihminen, jonka tunnen jopa nimeltä, mutta ei olla sillä tavalla tuttuja, että tohtisin kyytejä kysellä. Säästä jutellaan ja muuten pidetään kohteliaan etäiset välit. Sitten naapurirappu, siellä on auto yhdellä tyypillä, jolta en todellakaan kysele kyytejä. Yritti kerran iskeä mua taloyhtiön grillipaikalla ja alkoi lääppiä, yöks. Sitten yksi denso, joka ei ole selvää päivää nähnyt kymmeniin vuosiin ja juoppopariskunta ja noi yhdet, jotka eivät edes tervehdi. Niillä on kyllä uudenkarhea hybridi. Sit on yksi poikamies, ei autoa. 

 

Ketä pyytäis? 

Ihmeellisen tarkkaan tiedät naapureistasi sen, kenellä on auto ja kenellä ei.

Tämä on pieni taloyhtiö, niin kyllä mä tiedän. Se joka lähtee autolla pihasta kuskin paikalla luultavasti on sen auton omistaja. Se, joka tulee bussiin ei todennäköisesti omista autoa. Oon asunut täällä aika kauan. 

Etkä näköjään ikinä poistunut edes kotoasi. Kun kerran kaikkien menot, tulot ja omaisuuden noin hyvin tiedät. Vaatii vuosien - ehkä vuosikymmenien - kyttäämisen

Mulla on aikaa vaikka kyttäillä naapureita. Tiedän aika paljon muutakin heistä. 

Ihan ohiksena, mäkin tunnen mun naapureita. 11 v samassa talossa ja jutellaan keskenämme parkkipaikalla. Mies tietää autot, mä en ole kiinnostunut. Meillä tunnetaan myös naapuriapu. Tampere. 

Mitä tavaraa siis oli jaossa ja missä? Tuostahan se riippuu noutaako kukaan. Itse asun pääkaupunkiseudulla junan ja bussin vieressä, eli ilman autoakin pääsee hakemaan. Jonnekin korpeen ei. Ja pääkaupunkiseudulla ainakin oman kokemuksen mukaan kirppiksellä kautta käy ihan hyvin, roinalle kun roinalle. Kaikki turha koristekrääsäkin menee. Toki pöytävuokrat kovia, eli todella köyhälle riski. Silloin tori tai vinted parempia.  

Toisin sanoen ap ei itse viitsi viedä tavaroitaan kierrätyskeskukseen, vaan haluaa sysätä jäteongelmansa jonkun köyhän niskoille ja naamioi sen "hyväntekeväisyydeksi".

Usko jo, ap, että sinun roinasi ei ole kenenkään aarre.

Vierailija kirjoitti:

Tää ketju tuo muistoja mieleen.  Lapsuudesta.

 

Toinen vanhemmistani hankki leipäänsä ennen eläkkeelle pääsyä vähän saman tyylisellä toiminnalla ysärin laman jälkimainingeissa. Yritys oli mennyt nurin, töitä ei ollut ja jotain toimeentuloa piti hankkia. Itsepalvelukirppikset alkoi tuolloin yleistyä ja hän siis hankki myytävää niille milloin mistäkin. Ensin ihan vaan lisäleiväksi. Myöhemmin ihan verotettavalla y- tunnuksella. Jolloin mukaan tuli uuttakin tavaraa esim. balttian maista. 

 

Hän huomasi jo silloin, että nää annetaan jutut oli pääasiassa sellaista tavaraa jota ei voinut muuttaa rahaksi. Tai no jonkin verran tuli esim metallinkeräykseen sopivaa materiaalia. Jolla oli jokin arvo. Esim vesiputkia / kuparilistoja yms. Ja pronssiveistoksia tms. En oikeen usko, että tilanne on parempi nykyisen pikamuodin ja Temuelektroniikan aikakautena.  Esim. kierrätyskeskuksista löysi paremmin tavaraa silloin, kun se oli valmiiksi sortattu pois roskasta. Mutta toki sillä oli silloin joku hintakin. 

 

Eli tiukassa oli leipä, ja että polttoainekulut ja pöytävuokran sai. Helpompi oli tehdä vähän täsmällisempää hankintaa ja ihan maksaa niistä tavaroista. Koska silloin tavara oli parempaa. Ihmiset lähtökohtaisesti lahjoittavat lähinnä roskaa. 

Samanlaisia muistoja minullakin. Mutta tuossa on tullut vähän hassu noidankehä nykyään. Parikymmentä vuotta sitten, tai vielä kymmenenkin vuotta sitten, ei helpolla saanut laadukasta tavaraa ilmaiseksi, koska ihmiset yleensä myivät rahanarvoiset tavarat itse. Tällä hetkellä kirppiksillä ei kauppa käy, ja ihmiset kamppailevat tavarapaljouden kanssa, joten erittäin laadukastakin tavaraa lahjoitetaan. Mutta siitä ei ole vähävaraiselle hyötyä, koska kirppiksellä ei kauppa käy, eikä pientä asuntoa voi hamstrata täyteen ilmaistavaraa odottelemaan parempia aikoja.

Vierailija kirjoitti:

Moni ei selvästi tajua tätä kertakäyttökulttuurin ja ylikulutuksen peruskuviota, että KAIKILLA länsimaissa on jo nurkat täynnä aivan kaikkea, mitä ei tarvita. Mukaan lukien köyhillä. Katsokaas kun se kama ei häviä tästä maailmasta siinä vaiheessa kun keskiluokan edustaja päättää että pari vuotta palvellut esine saa vaihtua uuteen. Tuolla ne sitten kiertää vaivalloisesti Torissa ja Facebookissa, määrä kasvaa koko ajan ja arvo on aina vaan vähäisempi. Olen huomannut että mm. sohvia annetaan Torissa todella paljon jo ihan ilmaiseksi. Ainoa, mistä köyhillä on puutetta, on välttämättömyysasiat jotka kuluu käytössä nopeasti loppuun ja joita ei näin ollen myöskään saa mistään roskalavaryhmistä.

No mä olen ollut niin pitkään köyhä, että on pulaa jo ihan perusasioista. Ei ole myöskään kaikki paikat tavaraa täynnä. Otökkäkammoisena en uskalla miään hakea mistään roskalavoilta yms. ja rahaa ei ole ostaa uutena esim. huonekaluja joita tarvitsisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla niin köyhällä on autoa, että pääsisi hakemaan.

Jos jotain haluaa, ja halpaa tai ilmaista on, niin aivan varmasti on joku tuttu tai kaveri, joka lähtee kyyditsemään. Ei paljon persusta kirvele, jos vaikka pullakaffet tarjoo siitä hyvästä (itse leipoo tietenkin tai vaikka pannaria tekee), ellei matka ole kovin pitkä. Jokunen kilsa on ok. 

Eikä paljoo kustanna jos pottuja ja makkarasoosia syöttää. Monet yksinäiset ukot rakastaa sitä kun saa kotiruokaa einesten sijaan.

Bussillakin pääsee yleensä, ja kevyemmän jaksaa kantaa.

Itse olen huomannut ihan saman, Kelan tuet on näköjään ruhtinaalliset. Myin täysin uutta toppatakkia (heräteostos, uutta mallia) viidellä eurolla, niin ei kukaan kysellyt. Arvoltaan about 50e alun perin.

Minä en ottaisi sun toppatakkia edes ilmaiseksi, koska inhoan toppatakkeja enkä sellaista ole koskaan tarvinnut, en edes tosi kylminä talvina.

Vierailija kirjoitti:

Olet tehnyt oikean havainnon. Suurin osa suomalaisesta köyhyydestä ja pienituloisuudesta johtuu ihan vaan laiskkuudesta ja opitusta avuttomuudesta. Minkään eteen ei haluta nähdä vaivaa. Tarjosimme opiskeluaikana ruokajonossa olevien perheiden lapsille ilmaista matematiikan, fysiikan ja kemian opetusta yliopiston tiloissa. Olimme itse matematiikan yliopisto-opiskelijoita. Ketään ei kiinnostanut, vaikka se olisi voinut mahdollistaa lapselle hyvän tulevaisuuden. 

Sama koskee aikuisia. Täällä päin pääsisi kansalaisopistossa kielten kursseille työttömien Kaiku-kortilla ilmaiseksi. Eipä ole ollut työttömiä kursseilla koskaan. Vain eläkeläisiä ja työssäkäyviä. 

Olen aivan varma siitä, että jos tarjoaisin vuoden ilmaista koulutusta, jonka läpäisemällä saisi täysiaikaisen ja vakituisen työpaikan, kukaan köyhä ei tulisi paikalle.

Se on osin totta, että näköalattomuus ja lamaannus lisääntyy köyhyyden myötä. Vanhempien koulutustaso ja arvomaailma jossain määrin periytyy lapsille. Itse olen akateemisen kodin lapsi, ja opin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan peruslaskutoimitukset 5-vuotiaana. Vanhemmat puhuivat useaa kieltä, myös kotona "huvikseen", ja samalla me lapsetkin opimme.

Näköalattomuudesta ei kuitenkaan voi syyttää vain "laiskuutta", koska kyllä ihmisen älykkyystaso ja sosiaalinen pääoma vaikuttavat myös resursseihin.

Ei kuitenkaan kannata vetää suoria johtopäätöksiä jos "ruokajonon lapset" eivät tule ilmaiseen luonnontieteiden opetukseen. Sinulla taitaa olla melko kovat arvot, matemaattisten aineiden opiskelijana. Et näe asiaa laajemmin. Ehkä heillä ei ole autokyytiä, tai aikataulut eivät sovi. On myös vaikea motivoida nykyajan lapsia mihinkään ylimääräiseen opiskeluun, koska valitettavasti some ja pelit hallitsevat lapsia. Tämä ei aina edes korreloi vanhempien varallisuustason kanssa. Monet lapset harrastavat myös liikuntaa, eikä aikatauluihin mahdu muuta.

Vapaaehtoistyönä annettu matemaattisten aineiden opetus kannattaa sopia yhteistyössä perusopetuksen ko. aineiden opettajien kanssa. Heillä on näkemys siitä, ketkä lapset hyötyisivät siitä eniten.

Kovia arvojasi heijastaa myös tekstisi loppuosa.

Kansalaisopistossa käyminen ei ole ilmaista, koska jollain kulkuvälineellä sinne täytyy mennä. Itselläni ei ainakaan ole rahaa ajella bussilla. Sairauden vuoksi en voi ajaa pyörällå, enkä myöskään kävellä kuin muutaman sata metriä. Usean fyysisen sairauden vuoksi olenkin työtön. Ei kukaan palkkaa vajaakuntoista lähes 60v ikäistä. 

Nykyaikana työttömät eivät ole "kielitaidottomia ja matemaattisesti osaamattomia". Valtaosalla on useita tutkintoja, myös korkeakoulusta, millä en tarkoita amk:ta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tehnyt oikean havainnon. Suurin osa suomalaisesta köyhyydestä ja pienituloisuudesta johtuu ihan vaan laiskkuudesta ja opitusta avuttomuudesta. Minkään eteen ei haluta nähdä vaivaa. Tarjosimme opiskeluaikana ruokajonossa olevien perheiden lapsille ilmaista matematiikan, fysiikan ja kemian opetusta yliopiston tiloissa. Olimme itse matematiikan yliopisto-opiskelijoita. Ketään ei kiinnostanut, vaikka se olisi voinut mahdollistaa lapselle hyvän tulevaisuuden. 

Sama koskee aikuisia. Täällä päin pääsisi kansalaisopistossa kielten kursseille työttömien Kaiku-kortilla ilmaiseksi. Eipä ole ollut työttömiä kursseilla koskaan. Vain eläkeläisiä ja työssäkäyviä. 

Olen aivan varma siitä, että jos tarjoaisin vuoden ilmaista koulutusta, jonka läpäisemällä saisi täysiaikaisen ja vakituisen työpaikan, kukaan köyhä ei tulisi paikalle.

Ai jaa. Mun lapsilla ei ole ikinä ollut vaikeuksia matematiikassa tai kielissä, mitä ne siellä olis tehneet? Omalla kohdallani en pidä kieltenopiskelua mitenkään kiinnostavana tai relevanttina asiana, en tarvitse kieliä mihinkään ja kehitän itseäni muissa asioissa.

 

 Jos vaikka ensin kysyisitte, että mitä ne työttömät ja köyhät tarvitsevat? Harvemmin se toimii niin, että " Me nyt päätettiin, että te tarvitsette tällaista". 

 

Toi viimeinen on ihan sitä itseään ja vaikutat sen verran fiksulta, että tiedät sen itsekin. 

Olisivat oppineet lisää ja edenneet oppimäärää nopeammin. SE olisi mahdollistanut hyvät työt tulevaisuudessa.

Matemaattisten aineiden maistereita ja tohtoreita on todella paljon työttömänä. Myös dippainssejä. Toki jos on niin lahjakas, että pääsee verkostoitumaan ulkomaille matematiikkaleirien ja kilpailujen kautta, ja lopulta ulkomaille yliopistoon. Näitä leiri-ja kisamatkoja ei köyhillä ole varaa maksaa. Toki jos lääkikseen hakee, töitä (toivottavasti) riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vähän ärsyttää täällä kommentoijat, jotka puhuvat rojuista, romuista ja jopa roskista. Kun nimenomaan aloituksessa kerroin, että kaikki tavarat on tosi hyviä ja siistejä, osa uusia. Menkää meuhkaamaan johonkin muuhun keskusteluun.

ap

Roskaahan se on, jos se ei sinulle kelpaa. Ihan sama mitä Luis Vittunia sitten onkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka idiootti haluasi myydä sun vanhaa romua? 

En tiedä mitä romua aapeellä on, mutta olen ymmärtänyt kuolinpesienkin tavaroita myytävän kirppiksellä, joten miksi ei joku hakisi ja laittaisi itselle myyntiin. roskalavaryhmissä ainakin menee heti pikkuvikaiset veneet, ruohonleikkurit jne niitä korjaaville jobbareille. Toki jollain lastenvaatteilla tai kodin irtaimella ei juuri ole arvoa, mutta menisihän ne omassa pöydässä jatkeena.

Vaatii yrittäjähenkisyyttä, sitkeyttä ja tiloja alkaa kauppaamaan tavaroita. Itse olen myynyt tavaraa yli 20 vuotta lähinnä netissä, huonostihan se nykyään kaupaksi käy. Tämä tapa "jäi päälle" 2000-luvun taitteessa kun työttömänä kiertelin kirpputoreja ja yritin ostaa jotain josta saisi muutaman euron enemmän netissä. Vaivaa joutui näkemään, mutta onhan työttömällä aikaa. Olisin taatusti ottanut ilmaista tavaraa vastaan ilomielin. Nykyisin olisi jo eri juttu, kun on vakityö eikä noi myynnituotot enää juurikaan merkkaa. Myyminen on vain tekemistä, mistä sinänsä tykkään.

Mutta kääntöpuoli on se, että tavaraa alkaa tosiaan olemaan helposti kaikki paikat täynnä. Alkaa lopulta tulla hoarder-fiilikset, kun myytävää on kämppä piukassa, eikä se liiku, eikä saa tarpeeksi heitettyä menemään. Alkaa miettimään, kannattaako jotain pahvilaatikollista kirjaa makuuttaa vaatehuoneessa kahta vuotta että saisi siitä sitten kympin? Eihän siinä tietysti ole järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla niin köyhällä on autoa, että pääsisi hakemaan.

Kukaan ei ole edes kysynyt näistä. Voisin viedäkin pihaan sellaiselle, jolla ei ole autoa.

Ja mihin köyhä varastoi nämä sun vanhat roinat alkaakseen trokariksi? Pieni asunto tulee äkkiä täyteen. Varaston vuokra maksaa. Trokarin homma vaatii auton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla niin köyhällä on autoa, että pääsisi hakemaan.

Voi vettu. Autonhan se tarvii jos pikkutavaraa haet 😄 Näillä ei varmaan ole edes bussikorttia, tai pyörää, tai lieneekö edes jalkoja. Seliseliseliseliseliseli...

Ei kukaan ole velvollinen ottamaan vastaan toisen tavaroita, joten mitä ihmettä skitsoatte? Sp voisi itse miettiä omia kulutustottumuksia jos kaapit on täynnä roinaa ja rompetta mistä pitää päästä eroon. 

Koska vıtuttaa tämä ihmisten ainainen ruikutus köyhyydestä. Totuus on se, että itseä pidetään köyhänä jos ei ole varaa siihen mitä keskimäärin on muillakin. Monen kulutustottumuksen ajatellaan olevan ikään kuin perusoikeus sosiaaliluokkaan katsomatta. Eihän se maailma nyt jumalauta niin toimi.

"Totuus on se, että itseä pidetään köyhänä jos ei ole varaa siihen mitä keskimäärin on muillakin."

 

Niin, sitähän köyhyys nimenomaan on, ei se ole vain jonkun ajatus tai kokemus. 

Vai mitä sinä ajattelet köyhyyden olevan? Sitä, että on varaa enemmän kuin muilla keskimäärin? :)

Ilmeisesti jotkut ajattelevat että vasta nälkään kuoleva on köyhä. Samoin on tyhmää ihmetellä jotain 70-luvun köyhyyttä, kun ladoilla ajeltiin eikä ollut kännyköitä=) Pitää verrata siihen samaan aikaan, eikä nykyaikaan. 100 vuoden päästä ihmetellään, että oli ne 2020-luvulla köyhiä kun ei ollut edes omaa avaruusalusta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka idiootti haluasi myydä sun vanhaa romua? 

No kuka vaan, jolla on oikeasti rahan tarve!

Yritän myydä itsekin tavaroita eikä ne mene kaupaksi. Ihan merkkitavaraa edullisesti joten en todellakaan haluaisi lisää sun surkeita kamojasi nurkkiini. Hirveä ajatuskin. Teit aloituksen vaan päästäksesi haukkumaan köyhiä. Idiootti. 

Sinä et taida ollakaan se köyhä, josta ap puhuu, jos myynnissä on merkkitavaroita. Typerä kommentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla niin köyhällä on autoa, että pääsisi hakemaan.

No mun äiti ei hirveän köyhä ole,mutta jos tarvii apua,niin soittaa ja minä hurautan sinne autolla avuksi. Olkoot sitten vaikka multasäkkien haku. Ja hän tietää työvuoroni, että osaa mahdolliset isommat menot sopia niin, et olen auttamassa auton kanssa. Ja kyllä minäkin vaikka omilta naapureilta uskallan pyytää ihan mitä tahansa apua ja hekin uskaltaa meiltä pyytää. Sitten on eri asia erakoitua täysin, eikä ole edes puhelimessa yhtään puhelinnumeroa jonne soittaa kun apua tarvii jossain asiassa.

Joo, anna kun mä mietin mun naapureita. Ei olla sillä tavalla geneeristä porukkaa, että kaikilla olis samat mahdollisuudet auttaa muita. Yläpuolella asuu venäjää puhuvia komennusmiehiä, en lähtis kyytejä kyselemään, siinä yläpuolella joku heppu, jota en tunne, sillä on kyllä paku, mutta ei ole nyt ollut viikkoon paikalla, en tiedä missä menee. Hän ei katso edes tarpeelliseksi tervehtiä, niin aika vaikeaa kysellä kyytejä. Sitten onkin nuori mies , jolla ei ole autoa ja toinen nuori mies, jolla ei autoa. Sitten vanhempi naisihminen, jonka tunnen jopa nimeltä, mutta ei olla sillä tavalla tuttuja, että tohtisin kyytejä kysellä. Säästä jutellaan ja muuten pidetään kohteliaan etäiset välit. Sitten naapurirappu, siellä on auto yhdellä tyypillä, jolta en todellakaan kysele kyytejä. Yritti kerran iskeä mua taloyhtiön grillipaikalla ja alkoi lääppiä, yöks. Sitten yksi denso, joka ei ole selvää päivää nähnyt kymmeniin vuosiin ja juoppopariskunta ja noi yhdet, jotka eivät edes tervehdi. Niillä on kyllä uudenkarhea hybridi. Sit on yksi poikamies, ei autoa. 

 

Ketä pyytäis? 

Ihmeellisen tarkkaan tiedät naapureistasi sen, kenellä on auto ja kenellä ei.

Tämä on pieni taloyhtiö, niin kyllä mä tiedän. Se joka lähtee autolla pihasta kuskin paikalla luultavasti on sen auton omistaja. Se, joka tulee bussiin ei todennäköisesti omista autoa. Oon asunut täällä aika kauan. 

Etkä näköjään ikinä poistunut edes kotoasi. Kun kerran kaikkien menot, tulot ja omaisuuden noin hyvin tiedät. Vaatii vuosien - ehkä vuosikymmenien - kyttäämisen

Mulla on aikaa vaikka kyttäillä naapureita. Tiedän aika paljon muutakin heistä. 

Ihan ohiksena, mäkin tunnen mun naapureita. 11 v samassa talossa ja jutellaan keskenämme parkkipaikalla. Mies tietää autot, mä en ole kiinnostunut. Meillä tunnetaan myös naapuriapu. Tampere. 

Tuo jolle vastasit on todennäköisemmin se jonka takia sitä apua yleensä tarvitaan.

Mulla on aikaa vaikka kyttäillä naapureita. Tiedän aika paljon muutakin heistä. 

Myönnät olevasi kyylä ja silti suutut siitä....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla niin köyhällä on autoa, että pääsisi hakemaan.

No mun äiti ei hirveän köyhä ole,mutta jos tarvii apua,niin soittaa ja minä hurautan sinne autolla avuksi. Olkoot sitten vaikka multasäkkien haku. Ja hän tietää työvuoroni, että osaa mahdolliset isommat menot sopia niin, et olen auttamassa auton kanssa. Ja kyllä minäkin vaikka omilta naapureilta uskallan pyytää ihan mitä tahansa apua ja hekin uskaltaa meiltä pyytää. Sitten on eri asia erakoitua täysin, eikä ole edes puhelimessa yhtään puhelinnumeroa jonne soittaa kun apua tarvii jossain asiassa.

Joo, anna kun mä mietin mun naapureita. Ei olla sillä tavalla geneeristä porukkaa, että kaikilla olis samat mahdollisuudet auttaa muita. Yläpuolella asuu venäjää puhuvia komennusmiehiä, en lähtis kyytejä kyselemään, siinä yläpuolella joku heppu, jota en tunne, sillä on kyllä paku, mutta ei ole nyt ollut viikkoon paikalla, en tiedä missä menee. Hän ei katso edes tarpeelliseksi tervehtiä, niin aika vaikeaa kysellä kyytejä. Sitten onkin nuori mies , jolla ei ole autoa ja toinen nuori mies, jolla ei autoa. Sitten vanhempi naisihminen, jonka tunnen jopa nimeltä, mutta ei olla sillä tavalla tuttuja, että tohtisin kyytejä kysellä. Säästä jutellaan ja muuten pidetään kohteliaan etäiset välit. Sitten naapurirappu, siellä on auto yhdellä tyypillä, jolta en todellakaan kysele kyytejä. Yritti kerran iskeä mua taloyhtiön grillipaikalla ja alkoi lääppiä, yöks. Sitten yksi denso, joka ei ole selvää päivää nähnyt kymmeniin vuosiin ja juoppopariskunta ja noi yhdet, jotka eivät edes tervehdi. Niillä on kyllä uudenkarhea hybridi. Sit on yksi poikamies, ei autoa. 

 

Ketä pyytäis? 

Ihmeellisen tarkkaan tiedät naapureistasi sen, kenellä on auto ja kenellä ei.

Tämä on pieni taloyhtiö, niin kyllä mä tiedän. Se joka lähtee autolla pihasta kuskin paikalla luultavasti on sen auton omistaja. Se, joka tulee bussiin ei todennäköisesti omista autoa. Oon asunut täällä aika kauan. 

Etkä näköjään ikinä poistunut edes kotoasi. Kun kerran kaikkien menot, tulot ja omaisuuden noin hyvin tiedät. Vaatii vuosien - ehkä vuosikymmenien - kyttäämisen

Mulla on aikaa vaikka kyttäillä naapureita. Tiedän aika paljon muutakin heistä. 

Ihan ohiksena, mäkin tunnen mun naapureita. 11 v samassa talossa ja jutellaan keskenämme parkkipaikalla. Mies tietää autot, mä en ole kiinnostunut. Meillä tunnetaan myös naapuriapu. Tampere. 

Tuo jolle vastasit on todennäköisemmin se jonka takia sitä apua yleensä tarvitaan.

Näiden vuosien aikana täällä on asunut kaksi muistisairasta vanhaa rouvaa yksin. He ovat tarvinneet eniten. Yksi syrjäytynyt nuorimies oli harmiton kunnes pilvipäissään unohti sapuskat hellalle ja nukahti. Tuli palokunta ja vei kasvit, ei hänkään apua tarvinnut. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on aikaa vaikka kyttäillä naapureita. Tiedän aika paljon muutakin heistä. 

 

Myönnät olevasi kyylä ja silti suutut siitä....

Miten niin suutuin. Tiedän paljon naapureita, pienet ympyrät. Silti tai ehkä juuri siksi täälläpäin ei juuri kyytejä tai muita apuja tarjoilla, vaan pidetään etäiset välit. 

Valtava määrä. Kerralla kaikki? Kaksi kysymystä: Millä kuljetan? Missä säilytän? Oletan, ettei sitä tavaraa kuitenkaan ihan käsistä viedä. Muuten kiinnostaa kyllä. 

Teen pientä kauppaa, mutta olen siirtynyt koruihin. Bongailen halvalla jalometallikoruja ja myyn pienellä voitolla. Saan siitä kuitenkin saman, kuin myymällä toistakymmentä lumppua tai pientä kodintarviketta ja paljon vähemmällä vaivalla, ei pesemistä, silittämistä, isoja kuvausjärjestelyjä. Kirppareilta jos bongaan jotain merkkivaatetta TOSI edullisesti, niin voin ostaa, muuten en, ei maksa vaivaa. 

Kaikkein köyhimmillä eli tt-tuessa kirppis- ja torimyynnit vähentävät suoraan tukea euro eurosta. Ei siis hyödytä mitään, vaikka saisikin ilmaisen ajokortin, ilmaisen auton tai pakun ja ilmaisen varaston jostain sinun dumppaamillesi vanhoille kaluille.