Kouluruoka ei sisältänyt kasviksia 70-luvulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70- luvulla ei vielä syöty perunalastuja, pitsaa tai hampurilaisia.  Limupullo puolitettiin kaverin kanssa.

Minä söin jo tuolloin suklaata, erilaisia karamelleja ja jäätelöä koko ajan. Limukkapullollisen sain juoda kokonaan ihan itse.

Perunalastuja, pizzaa, hampurilaisia! Mekin söimme kyllä makeita herkkuja. Vm-71

Kouluruuasta ei millään ilveellä saa sellaista energiamäärää, että lihomaan pääsisi. Kyllä syy taitaa olla vuorokauden muissa syömisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset liikkuivat yleisesti ottaen paljon enemmän kuin nykyään, ei nökötetty älylaitteilla kotona, vaan leikittiin kavereiden kanssa pihalla tuntikaupalla joka päivä.

Minä elin koko lapsuuteni 70-luvulla, enkä todellakaan juossut ulkona leikkimässä. Muut lapset olivat väkivaltaisia ja häijyjä, omat sisarukseni eivät olleet tuntevinaan minua kodin ulkopuolella.  Istuin aina yksin, yleensä sisällä lukemassa tai kirjoittamassa.  Olin kyllä laiha, koska inhosin luontaisesti syödä rasvaisia ruokia ja lihaa. (kouluikäisenä paljastui paha likinäkö, ehkä siksi en tykännyt liikkua?)

Nyt kyllä valehtelet, liha ja rasva ovat ne, mitkä pitävät hoikkana.

Ikinä ei ollut koulussa karjalanpaistia, porkkana raastetta oli, kaaliraastetta oli, lanttua oli jne 

Vierailija kirjoitti:

Opettaja vahti ettei kukaan ottaisi liian monta voinappia. Ei terveyssyistä, vaan siksi että voinappeja riittäisi kaikille. Osa hamstarasi kuitenkin aina ylimääräisiä voinappeja, joku laittoi kolmekin voinappia näkkileipänsä päälle. Voihan sanotaan parantavan silmien näkökykyä, koulussa siitä oli apua takapenkkiläisille.

Nykyään ole tuota ongelmaa, margariinia ei kukaan halua santsata.

Vierailija kirjoitti:

Ei paistopistetuotteita, energiajuomia, proteiinivillityksiä, kalorinlaskemista, ei painonvartijoita, ei einespitsoja, ei eineshyllyjä, karkkipäivä. Ei välipalapatukoita, ei viittäsataalajia keksejä. Limpparit ja olut mahtui yhteen hyllynväliin.

Painonvartijat on kylläkin perustettu jo 1963 :D tiedän, mun äiti eli nuoruuttaan seitkytluvulla ja oli aivan pakkomielteisen kiinnostunut painostaan. Itse olin vielä mukula, mutta puuroja ja kesäkeittoja meillä syötiin useamman kerran viikossa. 

Ja muuten pullaa syötiin enemmän kuin ikinä. Sitä oli aina tarjolla iltaisin teen kanssa ja tarjottiin vieraille. Näin aikuisena en edes tykkää pullasta, niin paljon sitä syötettiin lapsena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei paistopistetuotteita, energiajuomia, proteiinivillityksiä, kalorinlaskemista, ei painonvartijoita, ei einespitsoja, ei eineshyllyjä, karkkipäivä. Ei välipalapatukoita, ei viittäsataalajia keksejä. Limpparit ja olut mahtui yhteen hyllynväliin.

Painonvartijat on kylläkin perustettu jo 1963 :D tiedän, mun äiti eli nuoruuttaan seitkytluvulla ja oli aivan pakkomielteisen kiinnostunut painostaan. Itse olin vielä mukula, mutta puuroja ja kesäkeittoja meillä syötiin useamman kerran viikossa. 

Ja muuten pullaa syötiin enemmän kuin ikinä. Sitä oli aina tarjolla iltaisin teen kanssa ja tarjottiin vieraille. Näin aikuisena en edes tykkää pullasta, niin paljon sitä syötettiin lapsena.

Ja koulusta kun tultiin niin vedettiin pullasiivun päälle sentti voita. Jaksoi taas juosta illan ulkona.

Vierailija kirjoitti:

Joka ruokaan kuului kasvista tai juuresta. Varsinkin erilaiset raastesalaatit vielä kyljessä. Se lihan tai kalan määrä hyvin pieni itseasiassa annoksessa. Mutta kyllähän tuohon aikaan liikuttiin, niin kouluun kuin takaisin. Ja koulupäivän jälkeen pihalla pelattiin ja leikittiin kaikkea fyysistä tuntitolkulla.

Ei kyllä varmasti kuulunut. Aloitin koulun 1978 ja ei meillä ollut kuin yksi lautanen tarjolla mihin ruokaa annosteltiin ja olen kyllä 100% varma että esim. silakkalaatikon, kanaviillokin, hernekeiton ja monenkaan muun ruoan päällä ei salaattia, porkkanaraastetta tai sitä punakaali raastetta puolukoilla höystettynä ollut. Näkkäriä oli ja sitten sellainen 2dl muovinen kertakäyttöpurkki maitoa. 

Näin oli ainakin Espoossa

M53

Olin 60-luvulla Helsingissä kansakoulussa. Lounaaksi saattoi olla pelkkä  makaronivelliä, kesäkeittoa tai jotain mitä lie puuroa. Ei lihaa, lihatuotteiden sijaan kylläkin maitoa ja joskus juustoa (jota inhosin). 

Liharuoka ei ollut mitään parastsa pihviilihaa vaan tillilihassa oli limaklönttejä ja liha- ja hernekeitossa käytettiin huonointa soppalihaa joka lähinnä antoi lihan makua keitolle.  Verilettuja oli usein. Näin veri- ja maitoruoat saivat usein riittää lihaproteiiniksi. Jos kanaviillokkia oli niin se oli herkkua, tosin se ei ollut broilerista vaan kanasta, liha oli aika laihaa. 

70-luvulla ruoka minusta parani hiukan. 

Raasteita oli ja suosikkiruokia mm. lihapullat ja lanttuperunasose. Juhlapäivinä ihania lihapiirakoita , keittopäivinä näkkärin ja voin lisukkeena leikkeleitä. Meille tarjottiin maukasta ja ravitsevaa ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka ruokaan kuului kasvista tai juuresta. Varsinkin erilaiset raastesalaatit vielä kyljessä. Se lihan tai kalan määrä hyvin pieni itseasiassa annoksessa. Mutta kyllähän tuohon aikaan liikuttiin, niin kouluun kuin takaisin. Ja koulupäivän jälkeen pihalla pelattiin ja leikittiin kaikkea fyysistä tuntitolkulla.

Ei kyllä varmasti kuulunut. Aloitin koulun 1978 ja ei meillä ollut kuin yksi lautanen tarjolla mihin ruokaa annosteltiin ja olen kyllä 100% varma että esim. silakkalaatikon, kanaviillokin, hernekeiton ja monenkaan muun ruoan päällä ei salaattia, porkkanaraastetta tai sitä punakaali raastetta puolukoilla höystettynä ollut. Näkkäriä oli ja sitten sellainen 2dl muovinen kertakäyttöpurkki maitoa. 

Näin oli ainakin Espoossa

 

M53

Tarkistin vielä....mulla nimittäin on yksi valokuva koulumme ruokalasta kun ollaan syömässä ja ruokana on lihapullia ja perunamuusia. Ei näy kellään mitään muuta lautasella eikä sen vieressäkään näkkärin ja maidon lisäksi.

Ei kouluruoka 70-luvalla ollut vielä mikään yhtenäinen käsite. Kouluissa oli omat keittäjät ja ruoka vaihteli eri kouluissa. Ruoka oli hyvää jos oli hyvä keittäjä tai sitten paskempaa jos sattui olemaan tunari keittäjä.

Vierailija kirjoitti:

Ei paistopistetuotteita, energiajuomia, proteiinivillityksiä, kalorinlaskemista, ei painonvartijoita, ei einespitsoja, ei eineshyllyjä, karkkipäivä. Ei välipalapatukoita, ei viittäsataalajia keksejä. Limpparit ja olut mahtui yhteen hyllynväliin.

Kyllä laskettiin kaloreita, kyllä oli painonvartijat ja muita laihdutusvillityksiä, kyllä syötiin makeaa yllin kyllin ja paistopistetuotteitakin myytiin esim Elannossa.

Oletko edes elänyt 1970-luvulla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70- luvulla ei vielä syöty perunalastuja, pitsaa tai hampurilaisia.  Limupullo puolitettiin kaverin kanssa.

Minä söin jo tuolloin suklaata, erilaisia karamelleja ja jäätelöä koko ajan. Limukkapullollisen sain juoda kokonaan ihan itse.

Lauantaina oli meillä karkkipäivä. Se saattoi olla esimerkiksi Fazerin Sinistä 100 gramman levy. Lauantaina saunan jälkeen sai repäisykorkillisen pienen pullon (0,33 l) limpparia. Iso pullo limppariahan oli tuohon aikaa kaupassa litran pullo. Nuo oli varsinaiset kaupan herkut.

Toki sitten äiti leipoi, joka ilta juotiin iltakahvit/kaakaot ja sen kanssa oli pullaa tai kuivakakkua ja myöhemmin 80-luvulla tosca- tai suklaapaloja. Siihen aikaan päivässä tuli liikuntaa niin paljon, ettei noiden syöminen missään näkynyt. Nykyisin meillä tuollaisia leivontaherkkuja on harvemmin kuin kerran viikossa.

Meillä kaakao ja pulla oli tyyliin jokapäiväinen välipala. Itse en myöskään juuri liikkunut, koska olin kiinnostuneempi lukemisesta ja vietin kirjojen parissa kaiken vapaa-aikani, joten tuli kyllä erilaiset silloiset dieettitrenditkin hyvin tutuiksi (kyllä, niitä oli!).

Tuntuu että täällä entistä haikailevat sellaiset, jotka eivät edes ole eläneet kyseisenä aikana? Onko teille hernekeittokin liharuokaa? Sitä syötiin niin koulussa kuin kotona ihan säännöllisesti, eikä aina suinkaan lihalla. 

Vierailija kirjoitti:

Talvella hiihdettiin ja luisteltiin.  Tosin luistimia eivät kaikki saaneet.  Maalla välimatkat olivat yleensä pitkiä.  Ne pyöräiltiin.  Käveltiin paljon.  Käytiin kaupassa montakin kertaa päivässä kilometrien päässä, kun vanhemmat juoksuttivat asioilla. Nuoret tanssivat.  Lapset leikkivät leikkejä, joissa piti juosta paljon.  Muistan itse, että painoin aina liian vähän ja sain aina haukut terveyssisar kammotukselta.  Poikien tekemät hiihtoladut olivat yleensä monen kilometrin pituisia.  Ne kierrettiin useampaan kertaan.  Kesällä käytiin uimassa jossakin maatalon rannassa, johon oli matkaa kilometrikaupalla.  Ei haitannut mitään.  Käytiin monta kertaa päivässä.  Jos saatiin lainaksi venettä, soudeltiin välillä.

Meidät taas kuskattiin aivan joka paikkaan autolla, koska välimatkat maalla tosiaan olivat pitkiä. En liikkunut lapsena juuri lainkaan, ei kukaan meidän perheessä tai lähinaapurustossa liikkunut kuin autolla. Lähistöllä ei myöskään asunut keitään muita lapsia. Kaupunkilaislapsilla varmaan oli enemmän näitä pihaleikkejä yms. Meidät vietiin aamulla kouluun ja koulun jälkeen oli joku askartelukerho ja sieltä haettiin illalla kotiin. Kotona syötiin ja sitten katsottiin telkkaria ne pari tuntia kun ohjelmaa tuli. Sitten nukkumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Olin 60-luvulla Helsingissä kansakoulussa. Lounaaksi saattoi olla pelkkä  makaronivelliä, kesäkeittoa tai jotain mitä lie puuroa. Ei lihaa, lihatuotteiden sijaan kylläkin maitoa ja joskus juustoa (jota inhosin). 

Liharuoka ei ollut mitään parastsa pihviilihaa vaan tillilihassa oli limaklönttejä ja liha- ja hernekeitossa käytettiin huonointa soppalihaa joka lähinnä antoi lihan makua keitolle.  Verilettuja oli usein. Näin veri- ja maitoruoat saivat usein riittää lihaproteiiniksi. Jos kanaviillokkia oli niin se oli herkkua, tosin se ei ollut broilerista vaan kanasta, liha oli aika laihaa. 

 

70-luvulla ruoka minusta parani hiukan. 

Voi yhden kerran! Pihviliha on pihviin, ei keittoihin eikä kastikkeisiin. Eri ruokiin on erilaiset lihat ja itseasiassa ne sinun mollaamat "huonot" lihat on ravintopitoisinta osaa ruhossa. Ei pidä hyljeksiä hyvää ravintoa.  Eläimestä on syöntikelpoista lähes kaikki. Jotkut vain nyrpistelevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei paistopistetuotteita, energiajuomia, proteiinivillityksiä, kalorinlaskemista, ei painonvartijoita, ei einespitsoja, ei eineshyllyjä, karkkipäivä. Ei välipalapatukoita, ei viittäsataalajia keksejä. Limpparit ja olut mahtui yhteen hyllynväliin.

Kyllä laskettiin kaloreita, kyllä oli painonvartijat ja muita laihdutusvillityksiä, kyllä syötiin makeaa yllin kyllin ja paistopistetuotteitakin myytiin esim Elannossa.

Oletko edes elänyt 1970-luvulla? 

Joskus 60- luvun alussa ainut paikka, josta sai ranskalaisia, taisi olla ylioppilastalon kioski Helsingissä.

Oletko unohtanut TILLIlihan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70- luvulla ei vielä syöty perunalastuja, pitsaa tai hampurilaisia.  Limupullo puolitettiin kaverin kanssa.

Minä söin jo tuolloin suklaata, erilaisia karamelleja ja jäätelöä koko ajan. Limukkapullollisen sain juoda kokonaan ihan itse.

Lauantaina oli meillä karkkipäivä. Se saattoi olla esimerkiksi Fazerin Sinistä 100 gramman levy. Lauantaina saunan jälkeen sai repäisykorkillisen pienen pullon (0,33 l) limpparia. Iso pullo limppariahan oli tuohon aikaa kaupassa litran pullo. Nuo oli varsinaiset kaupan herkut.

Toki sitten äiti leipoi, joka ilta juotiin iltakahvit/kaakaot ja sen kanssa oli pullaa tai kuivakakkua ja myöhemmin 80-luvulla tosca- tai suklaapaloja. Siihen aikaan päivässä tuli liikuntaa niin paljon, ettei noiden syöminen missään näkynyt. Nykyisin meillä tuollaisia leivontaherkkuja on harvemmin kuin kerran viikossa.

Meillä kaakao ja pulla oli tyyliin jokapäiväinen välipala. Itse en myöskään juuri liikkunut, koska olin kiinnostuneempi lukemisesta ja vietin kirjojen parissa kaiken vapaa-aikani, joten tuli kyllä erilaiset silloiset dieettitrenditkin hyvin tutuiksi (kyllä, niitä oli!).

 

Tuntuu että täällä entistä haikailevat sellaiset, jotka eivät edes ole eläneet kyseisenä aikana? Onko teille hernekeittokin liharuokaa? Sitä syötiin niin koulussa kuin kotona ihan säännöllisesti, eikä aina suinkaan lihalla. 

No, hernekeittoon kuuluu olennaisena osana liha. Ei tosin jauheliha.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset liikkuivat yleisesti ottaen paljon enemmän kuin nykyään, ei nökötetty älylaitteilla kotona, vaan leikittiin kavereiden kanssa pihalla tuntikaupalla joka päivä.

Oi niitä aikoja :)  Muistan ...