Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa toisen lapsen, syyttää minun rikkoneen sopimuksen
05.03.2026 |
Haluaisin kuulla näkökulmia tähän aiheeseen, jos joku on vaikka ollut vastaavassa tilanteessa.
Olen 39 v., mieheni 37. Meillä on 2 v. lapsi.
Mielestäni elämämme on onnellista ja hyvää.
Mies on alkanut kuitenkin puhua jatkuvasti toisesta lapsesta.
Ensimmäisen lapsen hankkiminen ei ollut mikään helppo juttu. Raskausaika ja synnytys olivat minulle vaikeita. Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen, ja jouduin käymään käsittelemässä synnytykseen liittyviä tunteita terapiassa.
Vasta nyt, lapsen ollessa 2 v, alkaa tuntua siltä, että elämä alkaa olla tasapainossa. Lapsi on minulle erittäin rakas, ja koen, että elämä yhden lapsen kanssa olisi palkitsevaa ja hyvää. En haluaisi alkaa koko rääkkiä uudelleen ja riskeerata kaikkea sitä, mitä olemme kahden vuoden aikana rakentaneet. Koen, että haluan olla mahdollisimman hyvä äiti tälle yhdelle lapselle.
Mies on kuitenkin alkanut puhua asiasta siten kuin olisin pettänyt jonkin yhteisen sopimuksen, jos toista lasta ei tule. Hän sanoo minun olevan itsekäs, ja että jos olisin oikeasti lapsirakas, en edes miettisi asiaa.
Mietin, että jos mies nyt lähtee siksi, että en lähde hommaan toista kertaa.
Miltä mahtaisi lapsestamme tuntua, jos hän vanhempana kysyy miksi isänsä jätti meidät, ja joudun vastaamaan, että hän lähti hankkimaan lisää lapsia.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taasko sun pitää repiä perse. Sit toinen lapsi ja arkea härdelliä. Mies kyllästyy ja jättää teidät kolme. Se löytää fressin nuoremman. Ei repeytymiä. Ei aietta lisääntyä. Miehellä on lapset mutta myös vireä raikas uusi suhde.
Sektio ei aiheuta repeämisiä !
Ja meinaat että sektio on läpihuutojuttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko sopimusta myös miten kodin askareet ja lapsen hoito jakautuu? Onko niissä pysytty? Heh.
Jos on hyvä parisuhde niin tuollaisista ei tarvitse erikseen sopia! Kahden keskenmenon jälkeen kaksi lasta, päivääkään en vaihtaisi pois.
Hyväkin parisuhde voi muuttua huonoksi, eli tosiaankin kannattaa keskustella.
Mies kuulostaa sekopäältä. Ottaisin eron jos jankutus ei lopu. Siinä vaiheessa kun mies itse on raskaana ja synnyttää niin sitten voi ottaa kantaa lapsilukuun.
Jätä lapsiluku yhteen. Thank me later!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taasko sun pitää repiä perse. Sit toinen lapsi ja arkea härdelliä. Mies kyllästyy ja jättää teidät kolme. Se löytää fressin nuoremman. Ei repeytymiä. Ei aietta lisääntyä. Miehellä on lapset mutta myös vireä raikas uusi suhde.
Sektio ei aiheuta repeämisiä !
Ja meinaat että sektio on läpihuutojuttu?
Kommentoin edellistä tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli traumaattinen synnytys. Neljä vuotta meni, että mies sai mut ylipuhuttua lapsen tekoon. Oikeastaan halusin lisää lapsia, synnytys pelotti. Sain kuitenkin suunnitellun sektion. Ensimmäinen lapsi on mielestäni muutoksena isompi kuin toinen. On jo tottunut lapsi arkeen. Jos olisin kärsinyt masennuksesta, en tiedä olisinko uskaltanut tehdä lisää lapsia. Tukiverkot ovat tärkeät, onko sinulla ne kunnossa? Molemmat lapset ovat minulle rakkaita, ja saanut heiltä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En keksi yhtäkään syytä luvata mitään muuta kuin, että katson asiaa yksi lapsi kerrallaan, koska on mahdotonta ennustaa, miten asiat menevät. Tiedän tapauksen, jossa jouduttiin poistamaan kohtu synnytyksen yhteydessä. Toisessa tapauksessa puhkesi raskauden ja synnytyksen jälkeen sairaus, jonka lääkitystä ei sovi raskauden aikana käytettäväksi. Nuo ovat vain jäävuoren huippu tietämistäni syistä, miksi lapsiluku jää toivottua pienemmäksi.
Niin, mies haluaa, sinä et. Pysy kannassasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaadit miestä tekemään sopimuksen, ettei missään olosuhteissa voi jättää sinua ja lapsia.
Ihan sama mistä olette puhuneet ja mistä olette sopineet niin sinä naisena päätät kaikesta ja miehen ainoa oikeus on pitää turpansa kiinni ja toteuttaa kaikki mitä sinä tahdot ja miehen pitää toteutta kaikki niin kuin sinä tahdot. Miehet on arvottomia eikä miehen mielipiteillä tai halulla ole väliä. Ainoa asia mikä nykypäivänä merkitsee mitään on se mitä nainen haluaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsesi alkaa joskus kyselemään miksi isä lähti niin ole lapselle rehellinen ja sano suoraan että sovimme isän kanssa että tehdään kaksi lasta mutta sinun jälkeen minä yksin päätin että en haluakkaan toista lasta niin isä lähti tekemään sen toisen lapsen kun halusi alunperinkin kaksi lasta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mistä olette puhuneet ja mistä olette sopineet niin sinä naisena päätät kaikesta ja miehen ainoa oikeus on pitää turpansa kiinni ja toteuttaa kaikki mitä sinä tahdot ja miehen pitää toteutta kaikki niin kuin sinä tahdot. Miehet on arvottomia eikä miehen mielipiteillä tai halulla ole väliä. Ainoa asia mikä nykypäivänä merkitsee mitään on se mitä nainen haluaa
Tältä tämä ketju on kyllä kieltämättä vaikuttanut. Jos joku on hieman uskaltanut ymmärtää myös miehen näkökulmaa, niin kuraa on tullut välittömästi niskaan.
Aloittajalle, mikäli olet vielä langoilla, teidän tilanne vaikuttaa valtataistelulta. Kumpikin miettii lähinnä vain itseään, omia tunteitaan ja oikeuksiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei hitto. Sopimus lasten lukumäärästä? Anna sen talipään mennä. Ei ole pakko synnyttää enempää.
Eli se että nainen ja mies sopii parisuhteessa jonkun asian ja nainen elää sen sovitun asian mukaan ja mies vain ilmottaa että muutin mieleni siittä sovitusta asiasta ja se on ihan ok ja te naiset hyväksytte tämän asian ilman riitoja, kiukuttelua ja valittamista?
Vierailija kirjoitti:
Ei hitto. Sopimus lasten lukumäärästä? Anna sen talipään mennä. Ei ole pakko synnyttää enempää.
No eihän se pakko ole. Mutta ihmeellistä siinä on, että pariskunta sopii etukäteen lasten lukumäärän, jos ovat tullakseen? Järkevältähän tuo kuulostaa. Tietysti tilanteet voivat muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli traumaattinen synnytys. Neljä vuotta meni, että mies sai mut ylipuhuttua lapsen tekoon. Oikeastaan halusin lisää lapsia, synnytys pelotti. Sain kuitenkin suunnitellun sektion. Ensimmäinen lapsi on mielestäni muutoksena isompi kuin toinen. On jo tottunut lapsi arkeen. Jos olisin kärsinyt masennuksesta, en tiedä olisinko uskaltanut tehdä lisää lapsia. Tukiverkot ovat tärkeät, onko sinulla ne kunnossa? Molemmat lapset ovat minulle rakkaita, ja saanut heiltä paljon.
Ap:lla ei ole enää aikaa neljää vuotta. Totuus kuitenkin lienee, että yleensä ne lapset ovat kaikki rakkaita ja heiltä saa paljon.
Pyrin kyllä ymmärtämään miehenkin näkökulmaa, mutta tosiasia on kuitenkin se, että hän ei joudu käymään läpi raskautta ja synnytystä ja kaikkia mahdollisia jälkioireita, ja töihinkin hän olisi varmasti palaamassa lähes heti.
Vaikka kuinka yritän ajatella asiaa parhain päin, päällimmäiseksi tunteeksi jää kuitenkin pelko ja ahdistus.
Ap
"Miltä mahtaisi lapsestamme tuntua, jos hän vanhempana kysyy miksi isänsä jätti meidät, ja joudun vastaamaan, että hän lähti hankkimaan lisää lapsia. "
Mitä jos sanoisit että lähti koska et suostunut antamaan hänelle sisarusta. Onko aplla omia sisaruksia ja jos on niin millainen suhde sinulla on sisaruuksiisi? Olen huomannut tämän olevan merkittävä asia. Naiset jotka ovat itse ainoita lapsia hankkivat muita yleisemmin vain yhden lapsen. Samoin jos on hankala sisarussuhde niin helposti hankkii itse vain yhden lapsen. Jos taas itsellä on hyvä ja läheinen sisaruussuhde niin haluaa tarjota siihen mahdollisuuden myös lapsilleen. Aivan samoin kuin lemmikkien kanssa; jos itse on kasvanut esim koiran kanssa niin helposti haluaa tarjota saman mahdollisuuden lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Pyrin kyllä ymmärtämään miehenkin näkökulmaa, mutta tosiasia on kuitenkin se, että hän ei joudu käymään läpi raskautta ja synnytystä ja kaikkia mahdollisia jälkioireita, ja töihinkin hän olisi varmasti palaamassa lähes heti.
Vaikka kuinka yritän ajatella asiaa parhain päin, päällimmäiseksi tunteeksi jää kuitenkin pelko ja ahdistus.
Ap
Vaikuttaa siltä, ettet ole saanut ensimmäisessä raskaudessa ja pikkulapsiaikana mieheltäsi riittävästi tukea. Ehkä olisit tarvinnut tukea enemmän kuin keskiverto nainen, tiedä häntä, mutta mies ei selvästikään osannut sitä sinulle antaa.
Harmin paikka, sillä totuus on, että parhaiten tulevaisuutta ennustaa historian tapahtumat. Ja edelleen tällä hetkellä miehellä ei näytä olevan paljoakaan ymmärrystä sinun peloille ja ahdistukselle. :/
Jos on hyvä parisuhde niin tuollaisista ei tarvitse erikseen sopia! Kahden keskenmenon jälkeen kaksi lasta, päivääkään en vaihtaisi pois.