Vanhoja ehkä jo unohdettuja tapoja.

Sunnuntaina ei saanut tanssia.

Kynsiä ei saanut leikata Sunnuntaina.

Vanhemmille pidettiin ovea auki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lauantai oli siivous leipomis ja sauna päivä. 

Ja sunnuntai oli lepopäivä. Silloin käytiin kirkossa tai ainakin pyhitettiin sunnuntait levolle. Kaupat sulkeutuivat lauantaina klo 18 ja olivat sunnuntaisin kiinni. Oikein hyvät tavat. 

 

 

Tuosta tuli mieleen, että pitkänä perjantaina piti pysyä sisällä kotona. Äiti sitten jousti sen verran, että saatiin mennä ulos, mutte kavereita ei saanut mennä pyytämään ulos. Tämä 1960-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Astiat tiskattiin käsin ja pyykit pestiin käsin. Koneita ei ollut. Leipä leivottiin itse leivinuunissa. Vaatteet ommeltiin itse kankaista kaavojen avulla. 

Pyykkien, lakanoidenkin käsinpesu onnistuu hyvin isossa sangossa kun kiehauttaa vettä liedellä ja kaataa sankoon jos tarvitsee 60 asteista vettä. 

 

Mistä vuosikymmenestä puhut? Kyllä meillä 60-luvulla oli pesukone, mutta kaupungissa kun asuttiin, ei leivottu todellakaan leivinuunissa, mutta jotku leipovat vieläkin, jos sellaisen omistavat. 

Se on totta, että vaikkapa 60-luvun alkupuolella vielä paljon ommeltiin itse vaatteita, varsinkin lapsille.

Pääsi vasta rippikoulun  käytyään tanssilavalle tansseihin. 

Vanhempani teitittelivät omia vanhempiaan. Sunnuntai oli lepopäivä. Lakanat siliteltiin. Jos tuli vieraita, niin kahvit tarjottiin paremmista kupeista salissa. Siellä myös seurusteltiin vieraiden kanssa. Muulloin ei ko huonetta käytetty. Satunnaisille ohikulkijoille, työmiehille ym tarjottiin kahvit tuvan puolella. 
Tämä siis 60-luvulla.

Olen 70-kymppinen melko nuorekas muori ja muutama vuosi sitten erään kaupan palvelutiskiltä myyjä kysyi minulta: mitä teille saisi olla? Hämmennyin kysymyksestä niin, että vastasin: meille saisi olla... Siis en ole tottunut teitittelyyn ja se tuntui kummalliselta. 

Lapset eivät huutaneet kuin syötävät jokaikisessä paikassa, vaan osasivat käyttäytyä, ja jos eivät osanneet, vanhemmat veivät lapsen syrjemmälle sen sijaan, että lapset saivat pilata tilaisuuden kaikilta muiltakin. Ja älkää edes jaksako sitä "lapset saa kuulua" tekosyytä; jokaikinen helvetin paikka tässä maailmassa ei tarvitse olla joku lastentarha jossa lapset kiljuu, kiroilee, juoksee kuin päättömät kamat ympäriinsä. 

Ihan noin yleensä peruskäytöstapoja ei osaa enää suurinosa ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni muuten enää niiaa tai kumartaa?

 

Vain kuningattarelle niiataan, ei edes presidentin rouvalle.

En todellakaan niiaisi kuninkaallisille sen enempää kuin yhtään kenellekkään muullekkaan. En ole koskaan ymmärtänyt millaiset ihmiset kuvittelevat näiden "siniveristen" olevan itsensä yläpuolella? Läpeensä sairasta, sisäsiittoista paska sakkia joille ei todellakaan tarvitse pokkuroida. 

Äitini opetti, että kun hautajaiskulkue menee autoillaan ohi, tien laidassa jalankulkijoidenkin tulee pysähtyä ja miesten ottaa pipo/lakki pois päästä. En ole pahemmin nähnyt tätä noudatettavan, ja joskus olen tuntenut itseni täydeksi idiootiksi seisoessani jalkakäytävällä odottamassa kulkueen ohi lipumista. 

Vierailija kirjoitti:

Käsin kaunokirjoituksella kirjoitettu kirje. Tottakai kirjekuori sinetöidään vahalla. Kaikki osasivat kirjoittaa kauniita kirjeitä ja ilmaista tunteitaan sanallisesti. Jopa ne jurot miehet osasi rakkauskirjeellä sulattaa naisten sydämet.

Nykynuoriso hädin tuskin osaa edes kirjoittaa.

 

 

Kuinka usein olet nähnyt vahalla sinetöidyn kirjeen?

Vierailija kirjoitti:

Lapset eivät huutaneet kuin syötävät jokaikisessä paikassa, vaan osasivat käyttäytyä, ja jos eivät osanneet, vanhemmat veivät lapsen syrjemmälle sen sijaan, että lapset saivat pilata tilaisuuden kaikilta muiltakin. Ja älkää edes jaksako sitä "lapset saa kuulua" tekosyytä; jokaikinen helvetin paikka tässä maailmassa ei tarvitse olla joku lastentarha jossa lapset kiljuu, kiroilee, juoksee kuin päättömät kamat ympäriinsä. 

Ihan noin yleensä peruskäytöstapoja ei osaa enää suurinosa ihmisistä.

 

Sivistysmaissa lapsille opetetaan hyvät käytötavat ja niitä edellytetään. Toisin täällä pohjan perukoilla.

- Järki

- Kohtuus

- Peruskäytöstavat

Kirjesinettivahaa saa vieläkin kirjeen sulkuun. 

Kirjesinetti oli vahatanko, joka sytytettiin päästään tulitikulla, niin että se suli vähän päästään. Sitten painettiin kirjeen sulkijapuolelle sinetti. Sinetti kovettui heti. Kirjesinetillisiä kirjeitä ei availtu postissa. Kirjeiden ja korttien postimaksut olivat kohtuullisia. 

Lankapuhelin, jonka sähköjohto oli kiinni puhelinpistorasiassa. Puhelut vain kotoa ja vain kotiin.  

Se, kun kirkon penkissä osattiin olla hiljaa kesken toisten ristiäisten, häiden tai hautajaisten. Kunnioitettiin sitä, että tämä on toisten juhla. Nykyisin on ihan normaalia, että penkissä keskitytään kesken toimituksen juttelemaan ihan muita juttuja, kun ei kiinnosta kunnioittaa toisten tärkeää juhlaa. Suurin osa osaa käyttäytyä ja arvostaa toisten juhlia, mutta tällaista ikävää käytöstä näkee nykyään paljon aiempaa enemmän.

T. Kirkolla töissä

Vierailija kirjoitti:

Lapset eivät huutaneet kuin syötävät jokaikisessä paikassa, vaan osasivat käyttäytyä, ja jos eivät osanneet, vanhemmat veivät lapsen syrjemmälle sen sijaan, että lapset saivat pilata tilaisuuden kaikilta muiltakin. Ja älkää edes jaksako sitä "lapset saa kuulua" tekosyytä; jokaikinen helvetin paikka tässä maailmassa ei tarvitse olla joku lastentarha jossa lapset kiljuu, kiroilee, juoksee kuin päättömät kamat ympäriinsä. 

Ihan noin yleensä peruskäytöstapoja ei osaa enää suurinosa ihmisistä.

Siitä olen samaa mieltä, että kaikki eivät osaa viedä metelöivää lasta syrjemmälle. Minulle ihan itsestään selvyys ja meillä lapsi oppi jo pienenä, että huonosta käytöksestä seuraa se, että lähdetään kotiin. Mutta se täytyy sanoa, että nykyisin myös siedetään lasten läsnä oloa monissa tilanteissa todella huonosti. Riittää, että lapsen kanssa tulee paikalle, niin mulkaistaan jo valmiiksi ilkeästi, vaikka lapsi ei olisi metelöinyt/juossut tms. 

Vierailija kirjoitti:

Se, kun kirkon penkissä osattiin olla hiljaa kesken toisten ristiäisten, häiden tai hautajaisten. Kunnioitettiin sitä, että tämä on toisten juhla. Nykyisin on ihan normaalia, että penkissä keskitytään kesken toimituksen juttelemaan ihan muita juttuja, kun ei kiinnosta kunnioittaa toisten tärkeää juhlaa. Suurin osa osaa käyttäytyä ja arvostaa toisten juhlia, mutta tällaista ikävää käytöstä näkee nykyään paljon aiempaa enemmän.

T. Kirkolla töissä

Eräissä talvisissa hautajaisissa arkun hautaanlaskemisvaiheessa kirkkoherra ja suntio vertailivat ravituloksia haudan takana ja tekivät lähes hevoskauppoja, tapahtui viime vuosituhannen loppupuolella. Eli osaavat kirkon työntekijätkin käyttäytyä tilanteeseen sopimattomalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Pukeuduttiin tilanteen vaatimalla tavalla, ylipäätään (juhla)etiketti. Nykyään farkuissa mennään kaikkialle aina häistä ja hienommista edustustilaisuuksista lähtien.

Naiset käyttivät juhlissa korkokenkiä (matalia ja korkeita) sekä sukkahousuja. Nyt ollaan tennareissa paljain säärin.

Joulukortit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyläilystä tuli mieleen, että mies auttoi aina takin naisen ylle. Itse en kyllä ymmärtänyt tätä tapaa lapsena, kun naiset osasivat pukea takin ihan itse kotona, miksei sitten vieraisilla.

Et ymmärrä? Se oli huolehtiva ele. Tietenkin naiset aina ovat osanneet pukea takkinsa itsekin. Samoin ovi saatettiin avata tai muuten huolehtia pienillä eleillä. Ne kertoivat arvostuksesta, huolehtimisesta, kohteliaisuudesta. Taidamme elää aika dystopiassa kun ihminen ei edes ymmärrä tällaisia asioita saati sitten että tekisi jotain sellaista. Kaikki vain itsekästä "mitä saan tästä itselleni".

Minä autan aina puolisolle takin kylässä ja ravintolassa. Olen aina ajatellut että se on ihan normihomma.

M46

Pidäkkeettömän omakehun välttäminen.

Normaali häveliäisyys.