Lue keskustelun säännöt.
Vanhoja ehkä jo unohdettuja tapoja.
Tuli tuossa mieleen, ettei enää tule tarjottua kahveja olkkarin pöydälle.
Ennenhän se oli enemmän sääntö kuin poikkeus varsinkin harvinaisempien ihmisten kyläillessä.
Muistatko muita?
Kommentit (149)
Että seuraaville jätettiin paikat hyvään kuntoon, esim. yleisessä saunassa lähtiessä täytettiin kiulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikille ketä talossa saattoi käydä, keitettiin kahvit. Näitä oli paljon, erilaisia työmiehiä, naapureita/ystäviä ohikulkumatkalla, yllätysvieraita jne. Näitä nopeita kahvitteluja varten oli aina vähintään yhtä kahvileipää (kuivakakkua, pullaa tms) ja yhtä sorttia keksejä kaapissa varalla.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien ihmisten ja myös vieraiden ihmisten teitittely.
Teitittelin erästä itselleni tuntematonta vanhempaa ihmistä pari vuotta sitten, ja tämä melkein nolostui vanhanaikaisuudestani, vaikka eleestä sinällään pitikin.
Hatunnostoa ei kukaan enää harrasta tai edes siinä reunukselta hipaisua.
Alunperin se on ollut sellainen suureellinen ele, jota on sitten pikkuhiljaa häivytetty ja nyt jotain siihwn viittaavaa taitaa olla tuo sotilaan "lippaan vetäminen".
Lienenkö oikeassa tulkinnassani?
Ei istuttu pipo tai huppu silmillä ruokapöydässä tai sisätiloissa silloin "ennen vanhaan" tai tuli huutia eli lähtö pöydästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitetään jälkikäteen (viim. seuraavana päivänä) tapahtuman järjestäjää illanvietosta. Ennenvanhaan soitto, nykyään viesti. Tämä tapa alkaa oman kokemukseni perusteella kuihtua.
Vierailija kirjoitti:
Kiitetään jälkikäteen (viim. seuraavana päivänä) tapahtuman järjestäjää illanvietosta. Ennenvanhaan soitto, nykyään viesti. Tämä tapa alkaa oman kokemukseni perusteella kuihtua.
Tai lähettiin jopa kiitoksesksi kortti.
Muutenkin tuo kutsukorttien, onnittelukorttien ja kiitoskorttien lähettely on jäänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitetään jälkikäteen (viim. seuraavana päivänä) tapahtuman järjestäjää illanvietosta. Ennenvanhaan soitto, nykyään viesti. Tämä tapa alkaa oman kokemukseni perusteella kuihtua.
Tai lähettiin jopa kiitoksesksi kortti.
Muutenkin tuo kutsukorttien, onnittelukorttien ja kiitoskorttien lähettely on jäänyt.
Harvalla on edes käyntikorttia. Enintään joku myyntimies voi firman käyntikortin antaa. Henkilökohtaiset käyntikortit on harvinaisuus. Vielä harvinaisempaa, että se olisi hienolle paperille käsin painettu.
Käsin kaunokirjoituksella kirjoitettu kirje. Tottakai kirjekuori sinetöidään vahalla. Kaikki osasivat kirjoittaa kauniita kirjeitä ja ilmaista tunteitaan sanallisesti. Jopa ne jurot miehet osasi rakkauskirjeellä sulattaa naisten sydämet.
Nykynuoriso hädin tuskin osaa edes kirjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käsin kaunokirjoituksella kirjoitettu kirje. Tottakai kirjekuori sinetöidään vahalla. Kaikki osasivat kirjoittaa kauniita kirjeitä ja ilmaista tunteitaan sanallisesti. Jopa ne jurot miehet osasi rakkauskirjeellä sulattaa naisten sydämet.
Nykynuoriso hädin tuskin osaa edes kirjoittaa.
Nykyiset nuoret aikuiset tekevät allekirjoituksenkin tikkukirjaimilla, kun eivät muunlaisia kirjaimia enää osaa tehdä käsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin meillä mentiin koulussa sisälle niin, että mentiin oven eteen jonoihin ( tytöt, pojat luokittain) pituusjörjestykseen. Kun ope tuli luokkaan, noustiin seisonaan ja toivotettiin huomenta.
Meillö oli myös kolnannella vanha opettaja, jolle piti nousta vastaamaankin pulpetin viereen. Se ei yleisesti enää ollut tuolloin tapana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin kaunokirjoituksella kirjoitettu kirje. Tottakai kirjekuori sinetöidään vahalla. Kaikki osasivat kirjoittaa kauniita kirjeitä ja ilmaista tunteitaan sanallisesti. Jopa ne jurot miehet osasi rakkauskirjeellä sulattaa naisten sydämet.
Nykynuoriso hädin tuskin osaa edes kirjoittaa.
Nykyiset nuoret aikuiset tekevät allekirjoituksenkin tikkukirjaimilla, kun eivät muunlaisia kirjaimia enää osaa tehdä käsin.
Mua aikoinaan harmitti kun kaunokirjoituksen opetus poistettiin. Nuorempi poika kirjoittaa tikkukirjaimin allekirjoituksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avata ja sulkea ovet, kaapit kahvasta eikä paiskomalla!
Jokaisella luokalla oli oma luokanvalvoja opettaja eli luokan oma opettaja. Opettaja istui lattiaa korkeammalla huoneen levyisellä tasolla jykevän puupöydän takana. Puinen pöytä oli suljettu puulevyllä luokkaan päin ja sivut olivat myös suljettua puuta. Sisäsivulla oli laatikoita ja jalkatila. Joillakin aineilla oli eri opettaja. Opettaja kirjoitti käsin liidulla isolle liitutaululle, käytössä oli myös karttakeppi.
Kerran luokanvalvoja eli luokan oma opettaja laittoi häiriköivät oppilaat pöytänsä alle. Remuaminen loppui. Jos joku ei noudattanut sovittuja sääntöjä tuli puoli tuntia jälki istuntoa. Siinä ei tosin istuttu, vaan seisottiin nurkassa kasvot nurkkaan päin. Ei saanut puhua eikä liikkua. Tehosi hyvin.
Välillä opettaja teki kynsitarkastuksia. Kädet piti laittaa pulpetille ja hän kulki tarkastamassa kynsien ja käsien puhtauden. Hän katsoi kädet liikkumalla pulpettien välissä olevalla käytävällä. Jos kaikki oli kunnossa, hän jatkoi matkaa. Jos joltain löytyi huomauttamista hän napautti kevyesti oppilaan pulpetin kanteen.
Oppilailla oli omat kankaiset lautasliinat mukana ruokailuja varten. Niissä oli kotona tehty lautasliinapussi. Ruokailu tapahtui omassa luokassa omalla pulpetilla. Jos joku ei pysynyt syömään jotain tarjolla olevaa tavallista ruokaa, opettaja saattoi ottaa sen omalle pöydälleen ja syödä sen malliksi, että on kaikkiruokainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin kaunokirjoituksella kirjoitettu kirje. Tottakai kirjekuori sinetöidään vahalla. Kaikki osasivat kirjoittaa kauniita kirjeitä ja ilmaista tunteitaan sanallisesti. Jopa ne jurot miehet osasi rakkauskirjeellä sulattaa naisten sydämet.
Nykynuoriso hädin tuskin osaa edes kirjoittaa.
Nykyiset nuoret aikuiset tekevät allekirjoituksenkin tikkukirjaimilla, kun eivät muunlaisia kirjaimia enää osaa tehdä käsin.
Mua aikoinaan harmitti kun kaunokirjoituksen opetus poistettiin. Nuorempi poika kirjoittaa tikkukirjaimin allekirjoituksen.
Olisithan voinut itse opettaa kaunokirjoituksen pojallesi. Miksi et tehnyt sitä?
Kadulla vastaantulevaa Ylioppilasta ei enää tervehditä sanomalla "Päivää herra ylioppilas".
Huomenta
Päivää
Iltaa
Hyvää yötä
Anteeksi
Kiitos
Mun mielestä on surullista, ettei enää osata pukeutua tilanteen sallimalla tavalla. Siis ihmiset ostavat jäätävät määrät kaikenlaista vaatetta ja kluttua, mutta sitten niihin kerran viidessä vuodessa juhliin laitetaan farkut ja t-paita, vieläpä joku logollinen Makia. Se farkkukankainen pikkutakki ei paljoa pelasta.