Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Katkeruus, kun mies haluaa naimisiin myöhään
01.02.2026 |
Pitkäaikainen kumppani haluaisi nyt mennä naimisiin, mutta en ole yhtään innoissani kun suhdetta on takana reilusti yli 10 vuotta. Halusin kovasti mennä naimisiin nuorempana ja asiasta käytiin monet väännöt ja itkut. Mies ei silloin täysin torpannut ajatusta, mutta mutisi aina jotain että joskus sitten. Muistan vieläkin miten katkeransuloista oli käydä muiden ihmisten ja ystävien häissä kun lopulta luovuin ajatuksesta ihan kokonaan. Vuosien aikana asiaan tottui ja elin sen kanssa enkä ikinä ottanut asiaa puheeksi. Ja nyt kun iät alkaa nelosella mies haluaisi mennä naimisiin. Suhde on ihan hyvä, mutta ajatus naimisiinmenosta aiheuttaa ahdistusta ja jopa vihaa. Hautasin ne haaveet jo vuosia sitten ja koko asia on omassa mielessäni vaan sellainen negatiivinen möykky ja mörkö.
En tiedä mitä miehelle sanoisi tai mitä edes ajattelisi asiasta. Minulla on testamentti ja perintöasioista ei tarvitse huolehtia sillä molemmilla on omat asunnot ja autot vaikka asumme toisen omistamassa asunnossa. Yhteistä omaisuutta tai lapsia ei ole, eli mitään laillista syytä mennä naimisiin järkisyistä ei ole.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Ei se naimisiinmeno ole miehille mikään juttu. Harva mies tajuaa kuinka tärkeää se on naisille. Harvoin siinä mitään ihmeempää on taustalla.
M42
Niillä miehillä ei siis ole korvia kuunnella, kun nainen kertoo että hänelle naimisiinmeno olisi tärkeä asia? Totuus on tuon sijaan se, että miehet eivät välitä siitä, kuinka tärkeää se on naisille.
Jos se ei itselle ole "mikään juttu", niin sitten sen voi unohtaa. Nainen vaan tyhjästä hössöttää. Ja sitten tuleekin ihan yllätyksenä, kun se nainen kyllästyy ja lähtee menemään, kun ukko ei arvosta naistaan sen vertaa että ottaisi huomioon hänenkin tarpeet ja hänelle tärkeät asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on odottanut, että hänen "elämänsä rakkaus" eroaa, ja tulee hänen vuoronsa. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että tämä unelmanainen on eronnut ja löytänyt uuden kumppanin, vaikka on ulkonäöltään rupsahtanut ja näyttää 10 vuotta ikäistään vanhemmalta.
Asioissa on aina kolme puolta:
On Tämä AP:n versio
AP:n miehen versio
Ja lopuksi: Totuus
Mutta provohan Tämä on ..ja huono sellainen
Tää on hienoa kun naiset koittaa keksiä jotain syvempää merkitystä tämän taustalta. Äijää ei kiinnostanut nuorempana naimisiinmeno kuten ei suurinta osaa nuorista miehistä.
Sinun ei Ap tarvitse suostua naimisiinmenoon jos ei enää siltä tunnu. Sanot, että se juna meni jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se naimisiinmeno ole miehille mikään juttu. Harva mies tajuaa kuinka tärkeää se on naisille. Harvoin siinä mitään ihmeempää on taustalla.
M42
No pitäs tajuta jos asiasta moneen kertaan puhuttu
Ymmärrän ärsytyksen. Ollaan seurusteltu 21 vuotta ja asuttu yhdessä 20 vuotta. Pari lastakin on ja asuntolaina. Mies ehdotti joskus 10 vuotta sitten naimisiinmenoa ja sanoin ok, mutta kun kysyin milloin sille sopiva päivä, se olikin vain joku juttu eikä ollut tosissaan. Nyt tuntuisi jo typerältä pitää häät, kun ollaan eletty niin kauan yhdessä. En usko että enää tämän ikäisenä viitsin mennä kenenkään kanssa naimisiin. Nuorempana olisi ollut hauska pitää kavereille ja sukulaisille juhlat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varoituksen sana. Isäni ystävä kosi avovaimoaan vuosikymmenten avoliiton jälkeen. Pian häiden jälkeen mies laittoi eron vireille, hänellä oli uusi nainen. Oli halunnut avioliiton kautta päästä käsiksi (entisen) avovaimonsa varallisuuteen ennen eroa.
Liitto taidettiin saada mitätöityä ja nainen sai pitää perintötalonsa, jonka olisi muuten erossa/osituksessa menettänyt.
Täsmennys, tämä liero ei siis ollut kertonut suunnitelmastaan tai salasuhteestaan edes kavereilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis AP on :
katkerana ravannut muiden häissä mutta itse ei ole saanut suutaan aikaisemmin auki;
Nyt ne omat häät tai .!!
Nyt sitten ollan katkeria kun ikäkin alkaa jo 4. ja kaikki on miehen vika?!
Goood luck 🍀
Ap on trolli.
Olisin veikannut tolloa...
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on hienoa kun naiset koittaa keksiä jotain syvempää merkitystä tämän taustalta. Äijää ei kiinnostanut nuorempana naimisiinmeno kuten ei suurinta osaa nuorista miehistä.
Ehkä niin, muttei ap:n tarvitse olla nyt kiinnostunut naimisiinmenosta.
Vierailija kirjoitti:
Sanot miehelle, että ei tuossa ole järkeä, miksi mukavaa liittoa muuttamaan.
Sano sille, ettet halua sitoa itseäsi liikaa. Tai muruset niin kuin sekin teki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään enää tuossa iässä haluaisi, jos ei aiemmin ole kelvannut. Kun ei kerran ole lapsia tai yhteistä omaisuuttakaan. En ole parisuhteessa, mutta minäkin olisin halunnut naimisiin ja naimisiin nuorena. Jos nyt tapaisin jonkun niin ei kyllä kiinnostaisi ruveta mitään häitä järkkäämään enkä varmaan edes haluaisi asua yhdessä. Se juna meni jo.
Lähipiiristänne (joko sinun tai miehen puolelta) on vihdoin kuollut pois joku henkilö, jota mies ei halunnut häihinsä, mutta joka olisi pitänyt kohteliaisuussyistä kutsua. Nyt ongelma on poistunut luonnollisella tavalla, joten häät voidaan järjestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sitten ilmeisesti outo, mutta mun mielestäni on todellista rakkautta haluta mennä naimisiin monen vuoden yhdessäolon jälkeen. Silloin on ensihuuma laantunut, on koettu monta vastoinkäymistä ja nähty puolison huonoimmat puolet ja silti halutaan rakastaa aina.
Juu, tähän tapaan kävi meilläkin. Sillä erotuksella, että tehtiin lapsiakin ennen kosintaa.
Koko esikoisen raskausajan odottelin kosintaa (oltiin oltu 5v yhdessä). Tuli mun synttärit, joulu, uusi vuosi, paljon hyviä tilaisuuksia. Joka lahjan luulin olevan sormus ja jokaisen miehen ehdottaman treffin kosinta. Lukuisia pettymyksiä siis jo pelkästään muutenkin herkän ja hormonihuuruisten 9kk aikana.
Viimein kosinta tuli, kännissä, kömpelösti. Esikoinen oli jo koululainen. Muutaman kerran mies on kysellyt häiden perään, koska pidetään ja miksi en suunnittele niitä (ehkä on oppinut että tykkään suunnitella juhlia). Olen oman surutyöni vuosien aikana tehnyt, ettei mies pitänyt tärkeänä naimisiinmenoa vaikka tiesi kyllä minun mielipiteeni asiasta. Tanssita koskaan ei meidänkään häitä.
Nuoret miehet ei halua naimisiin. Nuoret naiset haluaa naimisiin. Ei sen ihmeempää.
Sanoisin, että kun en sun vaimoksi kelvannut nuorempana, niin en vaimoksesi rupea nytkään. Olisi kuunnellut silloin, kun sua vielä kiinnosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, kun mikään ei koskaan kelpaa.
Kyllä se kelpasi ensimmäiset seitsemän vuotta jonka jälkeen vaan luovutin ja luovuin ajatuksesta täysin. Ärsytti ettei mies silloin sanonut mitään tai halunnut oikein edes keskustella asiasta joten painin noiden tunteiden ja surun kanssa ihan yksin. Mies näki miten surullinen olin muiden häissä ja silti mitään ei ikinä tapahtunut. Nyt on vaan auttamatta liian myöhäistä ja oikeastaan ärsyttää että mies edes puhuu asiasta. Ap
Ymmärrän sua tosi hyvin ja meillä tosi sama tilanne. Itsellä kanssa jotenkin koko se millainen morsian olisin halunnut olla 10 vuotta sitten kanssa on ihan ohi ja koko fiilis häistä yms. Itse olen tyytynyt vaan sanomaan, että en vaan halua olla morsian enää 40-kymppisenä ja se ei ole mitenkään enää sellaista mitä haluaisin juhlia tai kiinnostaisi. Ja tuntuu et sellaiset tyytymishäät nelikymppisenä ei vaan oo yhtään se mistä unelmoin nuorena naisena. Mies on ihana ja suhde ihana muuten, sen takia tässä olenkin pysynyt. Osaatko itse sanoa mikä sulle tekee eniten kipeää koko jutussa?
Et tiedä mitä miehelle sanoisi? No sanot just niin kuin mitä ajattelet.
Alue: Aihe vapaa
Miksi sitten kosia ylipäätään? Varsinkin noin myöhään.