Deittisivustolla huomattua
Tulipa tehtyä profiili tinderiin ja mikä pettymys. Olen siis nainen ja yli 50 vuotias. Osuma kun tulee ja aletaan juttelemaan, niin melkein aina käy näin...mies puhuu vain itsestään, ei kysy minulta mitään. Minkämoista keskustelua tuo tuommonen on?
Kommentit (28)
Mulla on sen verran elämänkokemusta että kykenen yhdellä silmäyksellä näkemään millainen ihminen jos ei livenä niin kuvasta. Jos ei tätäkään mahdollisuutta niin muutama kysymys riittää. Tätä kutsutaan psykologiaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten täytyy ihan tosissaan miettiä, mitä positiivista tuovat naisten elämään, kun raha ja omaisuus ei enää ratkaise.
Niiden Tinder-prinsessoiden elämässä kaikki on negatiivista, paitsi tippuritestin tulos.
30 jälkeen homma menee negatiiviseksi.
Onko olemassa muka muunlaisia miehiä?
Usein naisten deittailuasenteessa nousee esiin, että nainen asettaa itsensä korkeampaan asemaan ja miehen tulee ansaita hänet tai herättää hänen kiinnostus. Oletusasenne on kriittinen, vaativa ja negatiivinen. Entä jos vaan oltaisiin ymmärtäväisiä molempiin suuntiin, ymmärrettäisiin että kirjallinen ulosanti ei ole välttämättä kaikkien vahvuus ja joillekin nettikeskustelu on vaikeampaa kuin kasvokkain keskustelu? Jos olette olleet parisuhteessa, niin miettikää että oliko silloin kumppanin kanssa viestittely samanlaista netissä kuin keskustelu livenä?
Vierailija kirjoitti:
Miesten täytyy ihan tosissaan miettiä, mitä positiivista tuovat naisten elämään, kun raha ja omaisuus ei enää ratkaise.
Kyllä sama pätee toiseenkin suuntaan... varsinkin jos miehellä on ulkonäköä sen verran, että tarvittaessa löytyy yhden illan juttuja, niin kyllä siinä nainen saa tosissaan miettiä, että miten tuollaisen ulkonäöstään huolta pitävän ja tavoitellun miehen saisi kiinnostumaan.
Enpä ole koskaan nettideittailua kokeillut enkä aio. Liikaa miehiä, liian vähän naisia siellä. Ajanhukkaa kaikille "fiksuille" herrasmiehille. Tietysti jos tykkää olla hörhöjen kikkelikuvien kohteena niin voi vaikka väärentää naamastaan parikymmentä vuotta pois ja sitten yrittää nettideittailua... Tapaan ihmisiä vain livenä tai en ollenkaan. Parempi niin.
T: M40
Vierailija kirjoitti:
Usein naisten deittailuasenteessa nousee esiin, että nainen asettaa itsensä korkeampaan asemaan ja miehen tulee ansaita hänet tai herättää hänen kiinnostus. Oletusasenne on kriittinen, vaativa ja negatiivinen. Entä jos vaan oltaisiin ymmärtäväisiä molempiin suuntiin, ymmärrettäisiin että kirjallinen ulosanti ei ole välttämättä kaikkien vahvuus ja joillekin nettikeskustelu on vaikeampaa kuin kasvokkain keskustelu? Jos olette olleet parisuhteessa, niin miettikää että oliko silloin kumppanin kanssa viestittely samanlaista netissä kuin keskustelu livenä?
No millä perusteella sitä sitten kiinnostuisi miehestä niin paljon, että haluaisi tavata, jos tämä ei kykene ilmaisemaan itseään viesteillä? Ja toisaalta ainakin itse olen verbaalinen ihminen ja haluan myös sellaisen kumppanin. En suoraan sanottuna usko, että jos ihminen ei osaa kirjoitella viestejä ja kertoa itsestään, ilmaista itseään kirjallisesti, hän osaisi sitä sen enempää suullisestikaan. Ja on myös ok haluta sellainen kumppani, joka osaa myös viestittelyn. Jos haluaa erillään ollessa viestittelyä kumppanin kanssa, niin tämä on ihan ok toive. Ei ole pakko tyytyä miehiin, joille itsensä ilmaiseminen on vaikeaa.
Ymmärtäväinen toki on hyvä olla, ja kyllä minäkin YMMÄRRÄN, että kaikki eivät osaa tai halua viestitellä. Sellainen ihminen ei vain ole minulle sopiva kumppani. Mutta toki ymmärrän, että tällaisia miehiä on, enkä vaadi heitä muuttumaan. He saavat olla just sellaisia kuin ovat. Mutta he eivät ole sitä mitä itse etsin.
Niiden Tinder-prinsessoiden elämässä kaikki on negatiivista, paitsi tippuritestin tulos.