Lue keskustelun säännöt.
Toisen vuoden kokkiopiskelija ei jaksanut seistä muutamaa tuntia ja lopetti opintonsa
30.01.2026 |
Kolme tuntia omilla jaloillaan oloa kipeytti perusterveen ihmisen siihen kuntoon, että harjoittelu loppui kesken ensimmäisen harjoittelupäivän siihen ja opinnot loppuivat kuin seinään. Opiskelijalle tuli täytenä yllätyksenä että keittiössä työskentely on fyysillistä ja tapahtuu suurimmaksi osaksi seisoaltaan.
Jos jaksaminen / kunto on nuorella tuota luokkaa, niin mitähän se on keski-ikäisenä tai jopa hieman vanhempana...?
PS: Turha huutaa provoa tosiasioista.
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lähihoitajanopinnot kun piti pestä suihkussa vanhusten alapäitä. Yököttävää en yhtään aatellu että se on tollasta
Osaanotot
Minä ymmärrän. Lopetin itsekin aikanaan, mutta syyt oli toiset. Työssäoppimisjaksolla olin terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hoidokkien "vatsantoimituspäivät" (annetaan niille aamulla laksatiivia, ja odotetaan. Sitten sitä mukaa pesulaverilla suihkuun). Kurassa ne oli sitten kainaloita myöten vaatteiden sisällä. Suihkutustilassa ja riisumisvaiheesta lähtien minä yökkäilin pakonomaisesti. Niin että oli kaikin puolin mahdoton olo olla. Ne kouristukset on tuskallisia ja kramppaavia. Eettisesti hirveää, koska luultavasti hoidettava taas kokee sen nöyryyttävänä. Itse sille ei voinut/voi mitään. Luultavasti johtui hieman "ylikehittyneestä" hajuaististani. Mene ja tiedä. Minulla on kuitenkin kolme lasta, joiden kanssa ilmiötä ei esiintynyt. Paitsi oksentamisen osalta. Poikkeuksetta niitä korjatessa oksensin itsekin. Vaikka en samaa tautia sairastanut. Haavanhoito, veri, trakeostomalimasäiliön vaihto tms. ei haitannut. Meitä on moneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, ovatko nämä "nykynuorisosta" urputtavat tehneet itse vuosikausia keittiötyötä vai onko vain mukava päästä haukkumaan muita.
En keittiötyötä, mutta hotellin respassa kyllä tulee seisottua koko työvuoro. Eikä muuta liikettä juuri ole. Sattuuhan se varsinkin alussa aivan älyttömän paljon, mutta ei se ole syy jäädä kotiin makaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Juu, seisominen on rankkaa. Esim. messuilla 3 päivää ja kyllä illalla hotellilla meinaa itku tulla.
Tarjoilijanakin ollut ja tuplavuoron jälkeen oikeasti itkin ja hieroin lonkkia, että olisin saanut unta.
Ero taitaa olla siinä että ennen siedettiin kipua ja hymyillen vedettiin homma loppuun. Nykyään ei kestetä. Ei ole sinniä.
Oikeasti, kaikille ei tule kipuja.
Olin nuorena toisinaan koko työpäivän asiakaspalvelussa, missä seistiin ja käveltiin, enkä muista kärsineeni sen takia mitään mieleen jääneitä kipuja, vaikka en koskaan ole ollut mikään kuntoilijatyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, ovatko nämä "nykynuorisosta" urputtavat tehneet itse vuosikausia keittiötyötä vai onko vain mukava päästä haukkumaan muita.
En keittiötyötä, mutta hotellin respassa kyllä tulee seisottua koko työvuoro. Eikä muuta liikettä juuri ole. Sattuuhan se varsinkin alussa aivan älyttömän paljon, mutta ei se ole syy jäädä kotiin makaamaan.
Uran alussa mulla oli korkkarit vielä, mutta vanhemmiten on mukavammat työkengät. Jos tällainen vanha raakki siihen pystyy, niin miksei nuorempikin.
Miten kaveri selvisi/selviää armeijasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän työn kuulu aiheuttaa tekijöilleen kipuja. Siksi toimistoissakin ainakin ennen kävi työfysioterapeutti tarkistamassa työntekijöiden työpisteet ja työasennot.
Vierailija kirjoitti:
Miten kaveri selvisi/selviää armeijasta?
Oletat siis että hän on mies? Toisaalta, mieskin voi olla esim. sivari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monella perusterveellä on piilovikoja. Esim erimittaiset jalat, oikoselkä, skolioosi yms. Pieniä poikkeamia, joita ei noteerata, wnnen kuin en alkaa kunnolla kipuilla.
Tämä. Itsekin olin ammattikouluopinnoissani täysin terve. Nyt sitten onkin synnynnäinen jalkojen virheasento ja tukikudoksen sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella perusterveellä on piilovikoja. Esim erimittaiset jalat, oikoselkä, skolioosi yms. Pieniä poikkeamia, joita ei noteerata, wnnen kuin en alkaa kunnolla kipuilla.
Tämä. Itsekin olin ammattikouluopinnoissani täysin terve. Nyt sitten onkin synnynnäinen jalkojen virheasento ja tukikudoksen sairaus.
Miten olet voinut olla aiemmin terve jos sinulla nyt on synnynnäinen sairaus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten kukaan oikein OPISKELEE kokiksi. Ruuanlaiton opin jo lapsena ja itse opiskellen yritysten ja erehdysten kautta oppii paremmaksi kokiksi kuin nämä ammattikokit, joita tunnen useita. Moni loppujen lopuksi on kädetön ammatissaan.
Tuttavapiirissä on muutama henkilö, jotka ovat olleet jo valmiiksi teknisesti erittäin taitavia ja innovatiivisia kotikokkeja. He ovat kouluttautuneet kokeiksi ja ovat nyt taidoiltaan ihan eri tasolla. Yksi oli pitkään markkinointialalla, nyt on kokki ja opiskelee ravintolaliiketoiminnan johtamista. Hänen taustansa ja koulutuksensa avaa useita mahdollisuuksia ravintola-alalla.
On ihan eria asiassa kokkailla kotona perheelle kuin valmistaa ruokaa ravintolassa/cateringissa tms. kerrallaan kymmenille, jopa sadoille. Kaiken pitää valmistua ajallaan, olla tasalaatuista, houkuttelevasti esillepantua jne. Keittiöpäällikkö myös usein suunnittelee menun jonka tulisi ola innovatiivinen, houkutteleva sekä koostettu niinn, että se on taloudellinen ravintolalle, hän tekee hankinnat, johtaa keittiötoimintaa jne. Vaikka itsekin olen ihan pätevä kotikokki, en todella kuvittelisi pärjääväni hektisessä ammattikeittiössä hetkeäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella perusterveellä on piilovikoja. Esim erimittaiset jalat, oikoselkä, skolioosi yms. Pieniä poikkeamia, joita ei noteerata, wnnen kuin en alkaa kunnolla kipuilla.
Tämä. Itsekin olin ammattikouluopinnoissani täysin terve. Nyt sitten onkin synnynnäinen jalkojen virheasento ja tukikudoksen sairaus.Miten olet voinut olla aiemmin terve jos sinulla nyt on synnynnäinen sairaus?
Niinpä. Katsos kun vanhemmat ja opettajat jättävät oireet huomiotta ja syyttävät lasta laiskaksi niin äkkiä käy niin että synnynnäisen diagnoosin saa vasta aikuisena🤷
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monella perusterveellä on piilovikoja. Esim erimittaiset jalat, oikoselkä, skolioosi yms. Pieniä poikkeamia, joita ei noteerata, wnnen kuin en alkaa kunnolla kipuilla.
Ja ei silloinkaan noteerata, vaan haukutaan laiskaksi.
Vierailija kirjoitti:
Viisaampaa olisi ollut hakea nuorelle kuntoutustukea ja jatkaa opintoja yksilöllistetyllä aikataululla.
VAI NIIN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koki taas ei kestänyt keittiössä kun miesasiakasta piti vonkata ulkopuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella perusterveellä on piilovikoja. Esim erimittaiset jalat, oikoselkä, skolioosi yms. Pieniä poikkeamia, joita ei noteerata, wnnen kuin en alkaa kunnolla kipuilla.
Tämä. Itsekin olin ammattikouluopinnoissani täysin terve. Nyt sitten onkin synnynnäinen jalkojen virheasento ja tukikudoksen sairaus.Miten olet voinut olla aiemmin terve jos sinulla nyt on synnynnäinen sairaus?
Olen eri, mutta minulla todettiin synnynnäinen sairaus 36-vuotiaana. Se ei oireillut nuorempana.
Monella perusterveellä on piilovikoja. Esim erimittaiset jalat, oikoselkä, skolioosi yms. Pieniä poikkeamia, joita ei noteerata, wnnen kuin en alkaa kunnolla kipuilla.
Tämä. Itsekin olin ammattikouluopinnoissani täysin terve. Nyt sitten onkin synnynnäinen jalkojen virheasento ja tukikudoksen sairaus.Miten olet voinut olla aiemmin terve jos sinulla nyt on synnynnäinen sairaus?
Niinpä. Katsos kun vanhemmat ja opettajat jättävät oireet huomiotta ja syyttävät lasta laiskaksi niin äkkiä käy niin että synnynnäisen diagnoosin saa vasta aikuisena🤷
Lapsi on terve mutta laiska vaihtuu muotoon aikuinen ei ole laiska vaan sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, ovatko nämä "nykynuorisosta" urputtavat tehneet itse vuosikausia keittiötyötä vai onko vain mukava päästä haukkumaan muita.
En keittiötyötä, mutta hotellin respassa kyllä tulee seisottua koko työvuoro. Eikä muuta liikettä juuri ole. Sattuuhan se varsinkin alussa aivan älyttömän paljon, mutta ei se ole syy jäädä kotiin makaamaan.
Uran alussa mulla oli korkkarit vielä, mutta vanhemmiten on mukavammat työkengät. Jos tällainen vanha raakki siihen pystyy, niin miksei nuorempikin.
Seisominen respassa on varmasti rankkaa, mutta siihen ei liity samanlaista fyysistä rasitusta kuin keittiössä. Aloja ei voi verrata.
Vierailija kirjoitti:
Viisaampaa olisi ollut hakea nuorelle kuntoutustukea ja jatkaa opintoja yksilöllistetyllä aikataululla.
Et voi olla tosissasi! Kuntoutustukea, jotta oppisi seisomaan hetkeä kauemmin?!
Vierailija kirjoitti:
Paikallaan seisominen on paljon rankempaa kuin kävely. Kaupassa töissä ollessa paikallaan seisten tehtävät jutut, esim. alelappujen liimaus, oli paljon tuskallisempaa kuin vaikka hyllytys, jossa sai kävellä. Tämän tietää kaikki jotka ovat tehneet fyysistä työtä.
Silti ihmeellistä, ettei nuoren kunto alkanut kehittyä. Omassa työssäni lähes kaikki tehdään seisten tai liikkuen jalkojen päällä, opinnoista alkaen tottunut seisomaan useita tunteja päivässä. Siihen oppii. Kunto kohosi opintojen alettua vaivihkaa niin, että jaksoin juosta pitkiä lenkkejä hengästymättä.
N47
Paikoillaan seisominen on vielä rankempaa. Sen oppii kun tekee järjestyksenvalvontahommia. Ja parhaimmillaan niitä 16h vuoroja :)