Lue keskustelun säännöt.
Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa
23.01.2026 |
Juttu tiivistettynä
Turvaruuan tarve kasvaa kouluissa ja päiväkodeissa. Lapset ovat sen saamisen suhteen eriarvoisessa asemassa, koska kuntien käytännöt vaihtelevat.
Turvaruoka on ennalta sovittu ateria, joka turvaa lapsen energiansaannin, kun muu ruoka ei maistu esimerkiksi aistiherkkyyden vuoksi.
Taustalla on usein esimerkiksi neurokirjon häiriö tai ahdistus, ei nirsoilu.
Turvaruokien määrän kasvu lisää keittiöiden työtä ja kustannuksia.
Kommentit (392)
Montako miljoonaa vuodessa menee tähänkin pelleilyyn? Ei nouse Suomi suosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viitsi edes lukea näitä kommentteja, kun ei täällä tajuta nepsylapsista mitään.
Nämä lapset, jotka saavat turvaruokaa, eivät ole tavallisia terveitä lapsia.
Voi olla vaikka mitä vakaviakin häiriöitä taustalla.
Jotta lapsi söisi pitkän päiväkotipäivän aikana edes jotain, heille tarjotaan jotain mitä pystyvät syömään. Mahtavaa edistystä. Monesti vanhemmat itse tuovat turvaruoat.
T. Varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitaja, lasten puolella, sydämettömiä aikuisia vastaan
Näitä on valtavasti. Joka kolmas tai neljäs lapsi tarvitsee erityistä tukea nykyään. Miksi?
Kyllä heitä on aina ollut, mutta jääneet ilman diagnoosia ja pidetty vain "hankalina" .
Nykymaailmassa enemmän ympäristö - ym. myrkyill
Ja lisäksi, turvaruokaa saa vain aniharva, erityistä tukea saa vain erityistä tukea tarvitseva, eikä sitä todellakaan myönnetä heppoisin perustein. Mutta kyllä, kaikki lapset ovat isossa päiväkotiryhmässä varmasti haastavampia ja enemmän kasvatusta vaativia kuin kotioloissa.
Tähän on tultu, kun säästetään. 3 aikuista, 21 lasta, joista kaikki haluaa hoivaa ja huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viitsi edes lukea näitä kommentteja, kun ei täällä tajuta nepsylapsista mitään.
Nämä lapset, jotka saavat turvaruokaa, eivät ole tavallisia terveitä lapsia.
Voi olla vaikka mitä vakaviakin häiriöitä taustalla.
Jotta lapsi söisi pitkän päiväkotipäivän aikana edes jotain, heille tarjotaan jotain mitä pystyvät syömään. Mahtavaa edistystä. Monesti vanhemmat itse tuovat turvaruoat.
T. Varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitaja, lasten puolella, sydämettömiä aikuisia vastaan
Näitä on valtavasti. Joka kolmas tai neljäs lapsi tarvitsee erityistä tukea nykyään. Miksi?
Kyllä heitä on aina ollut, mutta jääneet ilman diagnoosia ja pidetty vain "hankalina" .
Nykymaailmassa enemmän ympäristö - ym. myrkyill
Eli kyse ei ole erityislapsista, vaan epäinhimillisistä olosuhteista. Näitä olosuhteita sitten korjataan diagnosoimalla ja lääkitsemällä lapset ja syöttämällä heille ultraprosessoitua turvatärkkelystä.
Varmasti hyväksi lapsille, eiku. . .
Vierailija kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty. Muistan vieläkin kun äiti saattoi ekaluokalla kouluun ja sanoi että kaikki menee hyvin. Ja niin meni. Ekana päivänä oli ruokana kumiperunoita, nakkikastiketta, jossa lillui suolakurkunpalasia. Lisänä oli maitoa, vettä, näkkileipää ja porkkanaraastetta.
Kaksi isointa poikaa kävi hakemassa ne kaikki ruoat 3 kerrosta alempaa keittiöstä.
KAIKKI SÖIVÄT KAIKKEA (paitsi ne joilla oli allergiaa).
-1990 Pohjois Savo
Minäkin muistan, että ala-asteella kaikki söivät kaikkea - koska oli pakko. Kirjaimellisesti oli määritelty minimi, mikä piti syödä, ja sen lautasen ääressä istuttiin kunnes se oli tyhjä. Seurauksena tietenkin itkua, valitusta, muutaman kerran joku kävi oksentamassakin. Itselle jäi puhtaasti koulun kaalikääryleiden pakkosyötön takia kammo kaalia ja meiramia kohtaan. Kaalia pystyn nykyisin jonkun verran syömään esim. kevyesti paistettuna, mutta meirami tekee välittömän stopin. Ei kerta kaikkiaan pysty syömään. Yleisesti ottaen en ole nirso, enkä ollut lapsenakaan.
Että en sitten tiedä, vastaako tuokaan tarkoitustaan.
Vierailija kirjoitti:
Nyt menee yli ymmärryksen tämä paapominen.
Silloin vika on vaan sun pääkopassasi. Lue ketjua, moni on yrittänyt selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viitsi edes lukea näitä kommentteja, kun ei täällä tajuta nepsylapsista mitään.
Nämä lapset, jotka saavat turvaruokaa, eivät ole tavallisia terveitä lapsia.
Voi olla vaikka mitä vakaviakin häiriöitä taustalla.
Jotta lapsi söisi pitkän päiväkotipäivän aikana edes jotain, heille tarjotaan jotain mitä pystyvät syömään. Mahtavaa edistystä. Monesti vanhemmat itse tuovat turvaruoat.
T. Varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitaja, lasten puolella, sydämettömiä aikuisia vastaan
Näitä on valtavasti. Joka kolmas tai neljäs lapsi tarvitsee erityistä tukea nykyään. Miksi?
Mistäs sä ton repäisit? AIemmin ketjussa puhuttiin yksittäisistä prosenteista.
Tuki on eri asia kuin turvasipsiruokavalio. Selvää kuitenkin on, että kalapuikko- ja muusivaatimukset tulevat lisääntymään, kun tähän on lähdetty mukaan.
Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi muutama monidiagnoosinen, jotka eivät muutenkaan selviä normiryhmissä, mutta tämän valtavirtaistaminen on sulaa hulluutta. Nämä sitten joutuvat aikuisina sietämään työelämässä toisiaan, jos edes kykenevät itsenäiseen toimeentuloon.
Miksi ihmeessä heillä olisi mitää sietämistä toisisssaan? Tuo on lapsille normaalia. Vain jos sinä itse teet asiasta erikoisjutun, alkavat jotkut lapset ehkä kyräillä toisiaan.
Mikä toisten erilaisuudessa sua noin kyrpii tai pelottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty. Muistan vieläkin kun äiti saattoi ekaluokalla kouluun ja sanoi että kaikki menee hyvin. Ja niin meni. Ekana päivänä oli ruokana kumiperunoita, nakkikastiketta, jossa lillui suolakurkunpalasia. Lisänä oli maitoa, vettä, näkkileipää ja porkkanaraastetta.
Kaksi isointa poikaa kävi hakemassa ne kaikki ruoat 3 kerrosta alempaa keittiöstä.
KAIKKI SÖIVÄT KAIKKEA (paitsi ne joilla oli allergiaa).
-1990 Pohjois Savo
Minäkin muistan, että ala-asteella kaikki söivät kaikkea - koska oli pakko. Kirjaimellisesti oli määritelty minimi, mikä piti syödä, ja sen lautasen ääressä istuttiin kunnes se oli tyhjä. Seurauksena tietenkin itkua, valitusta, muutaman kerran joku kävi oksentamassakin. Itselle jäi puhtaasti koulun kaalikääryleiden pakkosyötön takia kammo kaalia ja meiramia kohtaan. Kaalia pystyn nykyi
Eiväthän nämä ole ainoat vaihtoehdot. Ei syömään tarvitse pakottaa. Voi syödä sen, mikä maistuu, tai paastota. Ei siitä rikki mene.
Aivan järjetöntä on, että Eemille tuodaan joka päivä pinaattiletut ja Aalto-Alvitsalle siihen viereen maustamaton, huoneenlämpöinen turvamuusi, ja jokaisen lapsen ruoan laadusta, mausta ja terveellisyydestä karsitaan aina vain lisää, kun aina on mukauduttava erityistarpeisiin, keksittyihin tai todellisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Loistoidea opettaa penskat tuollaiseen.Seuraavaksi eivät voi juoda muuta kuin limonadia ja syödä muuta kuin karkkia.
Zack Hoyt aka Asmongold syntynyt 1990 Teksasissa
Vierailija kirjoitti:
Miten Pohjois-Suomen kouluruoka eroaa Etelä-Suomen kouluruuasta?
No esimerkiksi Oulussa oli rössypottua. Eli keitto, jossa on lihan sijasta veriklimppejä.
Onhan näissä alueellisia eroja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hieman eri mieltä. Autistisen vanhempi olen, joten kokemusta on. Pienestä pitäen söimme tavallista kotiruokaa, eikä nirsoilulla saanut erioikeuksia. Kerran lapsi istui yli 2 tuntia lautasen edessä, kun yhtäkkiä nirmiruoka ei kelvannutkaan. En antanut periksi
Yök. Minä olin lapsena se kauhea autisti kyläkoulussa 80-luvulla. Muistan hyvin kuinka opettaja istutti niin kauan lautasen edessä että väkisin sain ruuan syötyä. Ei auttanut vaikka ruoka tuli välillä oksennuksena ylös, se piti syödä uudelleen kun olin kuulemma vain huomiohakuinen. Lautaselle lätkäistiin aina iso annos, eikä annettu armoa vaikka pyysin vähän. En halunnut huomiota, vaan että jätettäisiin rauhaan. Oksennusrefleksini oli lapsena tosi herkkä enkä sietänyt kökkäreisiä koostumuksia. Opin inhoamaan syömistä. Aikuisena inhoan edelleen tilanteita joissa joku tuputtaa väkisin jotain ruokaa eikä päästä lähtemään ennen kuin on hänen mielestään riittävästi syöty. Mutta ihan normaali työtä tekevä ihminen minusta silti tuli, vaikka syömishäiriö minulla oli koko nuoruuteni, osittain siksi että syöminen ahdisti.
Mulla samanlaista taustaa, mutta onneksi sentään oksennustaei tarvinnut syödä. Mullekin kehittyi lopulta ihan oikea syömishäiriö, jota on hoidettu terapialla ja ravitsemusterapialla, mutta joka on vaivannut koko aikuisiän ja ilmeisesti eroon en ole pääsemässäkään. Muuten olen normaali, opiskelin ja pääsin työelämään ja perheenkin olen saanut. Lastani en pakota syömään, vaan kannustan ja rohkaisen.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapselle käy vain pepperonipizza. Koululla onneksi ottivat tämän huomioon ja hommasivat sinne pizzauunin. Päivittäin saa siis tuoreen italialaisen pizzan :)
Oho, sielläpä on hyvä palvelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Loistoidea opettaa penskat tuollaiseen.Seuraavaksi eivät voi juoda muuta kuin limonadia ja syödä muuta kuin karkkia.
Tässä rakennat olkiukon: muutat turvaruoan herkuiksi ja sitten paheksut sitä. Todellisuudessa kyse on siitä, että aistiherkkä lapsi syö edes jotakin koulupäivän aikana. Puhumme lapsista, joilla on todellisia haasteita. Miksi haluat vähätellä sitä kärjistämällä asian karkkilimonadi-tasolle? Mitä tällä haet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty. Muistan vieläkin kun äiti saattoi ekaluokalla kouluun ja sanoi että kaikki menee hyvin. Ja niin meni. Ekana päivänä oli ruokana kumiperunoita, nakkikastiketta, jossa lillui suolakurkunpalasia. Lisänä oli maitoa, vettä, näkkileipää ja porkkanaraastetta.
Kaksi isointa poikaa kävi hakemassa ne kaikki ruoat 3 kerrosta alempaa keittiöstä.
KAIKKI SÖIVÄT KAIKKEA (paitsi ne joilla oli allergiaa).
-1990 Pohjois Savo
Minäkin muistan, että ala-asteella kaikki söivät kaikkea - koska oli pakko. Kirjaimellisesti oli määritelty minimi, mikä piti syödä, ja sen lautasen ääressä istuttiin kunnes se oli tyhjä. Seurauksena tietenkin itkua, valitusta, muutaman kerran joku kävi oksentamassakin. Itselle jäi puhtaasti koulun kaalikääryleiden pakkosyötön takia kammo kaalia ja meiramia kohtaan. Kaalia pystyn nykyi
EI syönyt. Mä ja kaverimme esitimme syövämme sitä ruokaa mutta oikeasti salakuljetettiin se taskuissamme roskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty. Muistan vieläkin kun äiti saattoi ekaluokalla kouluun ja sanoi että kaikki menee hyvin. Ja niin meni. Ekana päivänä oli ruokana kumiperunoita, nakkikastiketta, jossa lillui suolakurkunpalasia. Lisänä oli maitoa, vettä, näkkileipää ja porkkanaraastetta.
Kaksi isointa poikaa kävi hakemassa ne kaikki ruoat 3 kerrosta alempaa keittiöstä.
KAIKKI SÖIVÄT KAIKKEA (paitsi ne joilla oli allergiaa).
-1990 Pohjois Savo
Minäkin muistan, että ala-asteella kaikki söivät kaikkea - koska oli pakko. Kirjaimellisesti oli määritelty minimi, mikä piti syödä, ja sen lautasen ääressä istuttiin kunnes se oli tyhjä. Seurauksena tietenkin itkua, valitusta, muutaman kerran joku kävi oksentamassakin. Itselle jäi puhtaasti koulun kaalikääryleiden pakkosyötön takia kammo kaalia ja meiramia kohtaan. Kaalia pystyn nykyi
Oli 60-luvun puoliväli ja lautaselleni laitettiin jotain velliä jossa ryynit uiskenteli maidossa. Jopa pienen lapsen mielestä se oli oudon näköistä ruokaa ja maku myös joten en syönyt, toki maistoin. Mutta sitä ei pystynyt syömään joten opettaja piti minua sen syömättömän ruuan kanssa tunnit ja koulupäivän loppuun. Yhä vieläkin inhoan velliä ja tuo muisto poistattaa, olin 7 tai 8 v. Siihen aikaan ruoka oli hyvin yksinkertaista joten mikään ronkeli en ollut silloin enkä nykyäänkään. Onneksi tuo ei jättänyt mitään syömishäiriöitä ,ainoastaan sen että ketään en pakota syömään mistä ei pidä.
Lasse oli ala-asteella se herkkuruoka jota aina odotettiin. Kelpaisikohan sekään enää nykyajan marakateille?
Jos ei ruoka kelpaa, sen voi jättää syömättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän jo aikuisen ihmisen, jonka isä vei ruokaa jos tyttö ei halunnut koulussa syödä mutta oli nälkä. Niin se pitäisi nytkin olla, vanhemmat huolehtii jos ei kelpaa
Mutta kun kouluun ei saa viedä omia eväitä.
Jos on sallittu kaikenlaisia poikkeuksia, miksei muka tätä?
Aina on ollut ihmisiä, joilla on jotain haasteita, ennen heitä vaan pidettiin "hankalina" tms. Se on normaalia, että ihmisissä on variaatiota ja aina löytyy sellaisia jotka ei sopeudu johonkin asiaan tai lokeroon x.
Se mikä vaan nykyään tuntuu oudolta on, että näitä on melko paljon. Muistan omasta lapsuudesta Tommin, joka oli todella hankala tyyppi. Mutta muistan hänet ihan nimeltä, koska tosiaan koulussamme oli vaan tämä yksi Tommi joka ei mitenkään sopeutunut. Nykyään omassa lähipiirissäni on ainakin kuusi "Tommia". Se ei ole ihan normaalia, että näitä oireilevia lapsia, nuoria ja aikuisia on näin paljon. Eikä asiaa pidä ratkaista sillä, että syötetään lapsia, kunnes oksentavat, mutta kyllä pitäisi miettiä onko yhteiskunnassa/vanhempien kasvatustaidoissa ym joku sellainen vika, ettei enää ole sitä yhtä Tommia, vaan onkin vaikka 3 Tommia samassa luokassa. Se ei ole enää sellaista luonnollista esiintymää, vaan on joku rakenteellinen ongelma jos useampi lapsia ei esim uskalla syödä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ruoka kelpaa, sen voi jättää syömättä.
Ei voi. Ei pieni lapsi kasva ja kehity jos ei syö, se se vasta kalliiksi tulee yhteiskunnalle.
Ja korostan, nämä turvaruokaa saavat eivät ole tavallisia lapsia.
Turvaruokaa kaikille, ei jotain sotkuja ja eineksiä. Eivät ole yhtään terveellisiä biojätteessä.