Lue keskustelun säännöt.
Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa
23.01.2026 |
Juttu tiivistettynä
Turvaruuan tarve kasvaa kouluissa ja päiväkodeissa. Lapset ovat sen saamisen suhteen eriarvoisessa asemassa, koska kuntien käytännöt vaihtelevat.
Turvaruoka on ennalta sovittu ateria, joka turvaa lapsen energiansaannin, kun muu ruoka ei maistu esimerkiksi aistiherkkyyden vuoksi.
Taustalla on usein esimerkiksi neurokirjon häiriö tai ahdistus, ei nirsoilu.
Turvaruokien määrän kasvu lisää keittiöiden työtä ja kustannuksia.
Kommentit (392)
241/392
|
23.01.2026 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Jos ei kakaralle ruoka kelpaa niin sitten saa nähdä nälkää. Vanhempien tehtävä on opettaa lapset syömään, ei yhteiskunnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on autistinen nuori ja ei, emme koskaan ole vaatineet toisenlaista ruokaa, vaikka lapsi ei koulussa syökään kuin ehkä sen näkkärin ja valikoi esim. pelkän spaghetin eikä ota kastiketta. Olen pakannut esim. välipalapatukan mukaan, että voi sitten syödä kotimatkalla sen.
En kuitenkaan ymmärrä, että miten aikuiset ihmiset voi tästäkin suuttua? "Kyllä vaan silloin 70-luvulla syötiin mitä tarjottiin!" - Eikö näistä ajoista voi kehittyä parempaan suuntaan? Eihän se vanhemmastakaan ole mukava ajatus, että lapsi on nälissään koulussa, jossa itseasiassa jokaiselle kuuluisi se lämmin ruoka.
Suomalainen on valitettavasti sen verran juntti, että sieltä 70-80- luvulta ei osata siirtyä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eikö se olisi kaikille parempi, että nämä aistiyliherkät eli nirsot voisivat hiljalleen kuihtua pois, jos ei ruoka maistu. enemmän harmia näistä syntyy, jos kasvavat aikuisiksi yhteiskunnan elätettäviksi ja pahimmassa tapauksessa vielä levittävät epäkelpoja geenejään.
Ei kiitos, mä haluan olla hengissä. Haluan myös, että mun lapset on ja pysyy hengissä. Äitinikin haluan olevan hengissä.
syö sitten normaalia ruokaa ja lakkaa nirsoilemasta
Ei mun tarvitse, vaan mä voin näin aikuisena syödä ihan mitä itse haluan. Olen kyllä suht kaikkiruokainen tätä nykyä. Mutta vaatteista joudun leikkaamaan laput irti, hammastahna koskee mun suuhun jne. aistiherkkyyksiä. Ja silti ihan härskisti nautin olemassaolostani.
Mul ei ollu turvaruokaa kotona. Välillä ei oll esim viikonloppuna mitään tai leipää, makaroonia tai pelkkiä perunoita. Ei ollut hoitoa eikä turvallistakaan.
Ihan ok musta on tullu. Osaanpa arvostaa elämää.
Ja mullaki on piirteet ADD... HEH HEH.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eikö se olisi kaikille parempi, että nämä aistiyliherkät eli nirsot voisivat hiljalleen kuihtua pois, jos ei ruoka maistu. enemmän harmia näistä syntyy, jos kasvavat aikuisiksi yhteiskunnan elätettäviksi ja pahimmassa tapauksessa vielä levittävät epäkelpoja geenejään.
Miten sulla käy niin itsetunnon päälle, kun kaikki ei tykkää samoista ruuista kuin sinä? Miksi se niin häiritsee? Maailma on täynnä erilaisia ihmisiä, koittaisit sopeutua nyt itse... vai oletko kenties nirso itse ihmisten suhteen?
Jännä kun muiden pitää sopeutua kaikkiin näihin huuhaa yliherkkiin ja näiden ei tule siedättää itseään pois keksitystä vammastaan vaan sitä oikein ruokitaan koko yhteiskunnan voimin kun on niin erityinen. Pitää äkkiä keksiä uutta vammaa kun pian joka toinen on yhtä erityinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on autistinen nuori ja ei, emme koskaan ole vaatineet toisenlaista ruokaa, vaikka lapsi ei koulussa syökään kuin ehkä sen näkkärin ja valikoi esim. pelkän spaghetin eikä ota kastiketta. Olen pakannut esim. välipalapatukan mukaan, että voi sitten syödä kotimatkalla sen.
En kuitenkaan ymmärrä, että miten aikuiset ihmiset voi tästäkin suuttua? "Kyllä vaan silloin 70-luvulla syötiin mitä tarjottiin!" - Eikö näistä ajoista voi kehittyä parempaan suuntaan? Eihän se vanhemmastakaan ole mukava ajatus, että lapsi on nälissään koulussa, jossa itseasiassa jokaiselle kuuluisi se lämmin ruoka.
Suomalainen on valitettavasti sen verran juntti, että sieltä 70-80- luvulta ei osata siirtyä pois.
Miksi ihmeessä hyviltä 70- ja 80-luvuista pitäisi siirtyä pois? Silloinhan oli kaikki paremmin kuin nykyään!
Turmaruoka on paljon yleisempi, se on toiselta nimeltään Alepan paistopiste+energiajuoma.
Jälkiruoka on sitten 3 päällä scootilla taikaisin kouluun, josta ei edes kouluaikana saisi poistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se turvaruoka on sitten roskaa: ranskiksia, nugetteja, nakkeja. Tää on niin nähty sivusta. Voivoi kun meidän Naau-Petteri on niin erityinen ja jollain hemmetin kirjolla mutta yllättäen voi syödä kaikkea sontaa
Jep pelkkää prosessoitua roskaa. Onneksi Suomessa ei kait ole vielä kirjaimellista mössöongelmaa jossa taaperoajan ohittaneet naperot kinuavat silti mössön perään.
Video aiheesta (englanniksi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on autistinen nuori ja ei, emme koskaan ole vaatineet toisenlaista ruokaa, vaikka lapsi ei koulussa syökään kuin ehkä sen näkkärin ja valikoi esim. pelkän spaghetin eikä ota kastiketta. Olen pakannut esim. välipalapatukan mukaan, että voi sitten syödä kotimatkalla sen.
En kuitenkaan ymmärrä, että miten aikuiset ihmiset voi tästäkin suuttua? "Kyllä vaan silloin 70-luvulla syötiin mitä tarjottiin!" - Eikö näistä ajoista voi kehittyä parempaan suuntaan? Eihän se vanhemmastakaan ole mukava ajatus, että lapsi on nälissään koulussa, jossa itseasiassa jokaiselle kuuluisi se lämmin ruoka.
Suomalainen on valitettavasti sen verran juntti, että sieltä 70-80- luvulta ei osata siirtyä pois.
Miksi ihmeessä hyviltä 70- ja 80-luvuista pitäisi siirtyä pois? Silloinhan oli ka
Ei toikaan ole ihan tervettä, että älyllisesti ja ajatusmaailmalta jumitutaan kymmenien vuosien takaiseen. Moni asia on nykyään paljon parempaa & helpompaa, kuin tuolloin. Tietty jokainen tyylillään, ja voihan sitä vaikka haudata itsensä kellariin pois pahalta maailmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jännä kun muiden pitää sopeutua kaikkiin näihin huuhaa yliherkkiin ja näiden ei tule siedättää itseään pois keksitystä vammastaan vaan sitä oikein ruokitaan koko yhteiskunnan voimin kun on niin erityinen. Pitää äkkiä keksiä uutta vammaa kun pian joka toinen on yhtä erityinen."
Mitä helvetin sopeutumista se sulta vaatii, että joku toinen saa erilaista ruokaa? Tai että joku toinen saa pitää nurinpäin t-paitaansa, ettei saumat häiritse? Tai että joku muu saa pitää vastamelukuulokkeita päässä hälyisessä ympäristössä?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut oppilas, joka oli asperger hyvin vahvasti. Nykyisinhän neurokirjolaisia ei eritellä. Mutta hänellä eri ruoka-aineet ei saaneet koskettaa toisiinsa ja hänelle esim kaikenlaiset laatikkoruuat olivat kauhistus, koska oli vaikea tietää, mitä ainesosia ruuassa on ja ne olivat sekaisin.
MUTTA hän opetteli asiaa. Tätä harjoiteltiin toimintaterapeutin kanssa, siedätettiin koulussa minun avustuksellani ja parin vuoden päästä hän pystyi syömään lähes kaikkea. Ei ollut eikä tarvittu mitään hemmetin turvaruokia, vaan tavoitteena oli oppia syömään kutakuinkin normaalista.
Nykyäänkö tämä ei ole enää tavoite? Vaan että lapsi saa turvaruokaa? Näistä ei ainakaan kenestäkään ole esim armeijaan
Elämässä voi tehdä muutakin kuin mennä armeijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Jännä kun muiden pitää sopeutua kaikkiin näihin huuhaa yliherkkiin ja näiden ei tule siedättää itseään pois keksitystä vammastaan vaan sitä oikein ruokitaan koko yhteiskunnan voimin kun on niin erityinen. Pitää äkkiä keksiä uutta vammaa kun pian joka toinen on yhtä erityinen."
Mitä helvetin sopeutumista se sulta vaatii, että joku toinen saa erilaista ruokaa? Tai että joku toinen saa pitää nurinpäin t-paitaansa, ettei saumat häiritse? Tai että joku muu saa pitää vastamelukuulokkeita päässä hälyisessä ympäristössä?
Sitten kaikkien pitäisi saada tilata annoksensa ala carte listalta, eikä vain joidenkin.
Meillä on ollut yksi lapsi ruokarajoitteinen (as-diagnoosi, jota ei enää anneta). Kaikki olisi ollut ihan hyvin, jos koulun rehtori ei olisi väkisin yrittänyt opettaa lasta syömään. Lopputulos oli, että lapsi ei uskaltanut syödä koulussa mitään, ja verensokerit alkoivat romahdella. Ehdotin, että laitan evästä mukaan (ruisleipä, omena) ei kelvannut herra rehtorille. Ja verensokerien romahtamisella tarkoitin liki tajuttomuuden tasoa noin 2,5-3 luokkaa. (rehtori siis kaiveli reppua, ettei ole vaan eväitä piilotellut, laitettiin sitten housuntaskuun jemmaan siripirejä) Lapsi siirrettiin pienryhmään eri kouluun, ja siellä tietenkin heti kysyin, että saanko laittaa eväitä mukaan. Opettaja tuijotti hetken hämmentyneenä, että miksi ihmeessä, kyllä heillä saa keittiöltä välipalaa... Lapselle laadittiin ravitsemusterapeutin, lapsen ja keskuskeittiön emännän yhteistyönä oma ruokalista, joka yllättäen sitten laajenikin erityisruokavaliolaisten ruokailuksi: ruoka-ainekset selkeinä palasina, ei sekoitettuja salaatteja, peruskeittopohja, johon jokainen lisäsi sitten itselleen sopivan proteiinin jne. Jännä, että ei enää tullut verensokerin romahduksia (sielläkin koulussa oli joku viisastelijaopettaja yrittänyt komentaa lasta syömään kunnolla, oli keittäjät ajaneet opettajat ruokalasta ulos). Keskuskeittiöltä tuli terveisiä, että mahtava juttu, olivat siihen asti tehneet jokaiselle lapselle erillisen annoksen, nyt riitti pari peruspohjaa ja sitten ne lisättävät erilliset ainekset. Ei ollut tullut kenellekään mieleen aiemmin.
Lapsella oli turvaruokia: näkkileipä, ruisleipä, hernekeitto, perunamuusi ja jauhelihakastike, raejuusto, raa'at juurekset kokonaisina jne, mutta sekoitettuja mössöruokia ei voinut syödä, eikä syö vieläkään, kohta kolmekymppinen.
Itse olin ns. nirso lapsi. Neuvolan ohjeiden mukaan äitini yritti vierottaa minut maidonjuonnista, kunnes kuivuin ja lastnelääkäri hermostui, että antakaa lapsen (olin alle kaksivuotias) juoda maitoa!!! Maidolla, leivällä ja perunalla elin aika pitkään. Vasta teini-ikäisenä selvisi minulle itsellenikin, että olin allerginen tietyille ruoka-aineille.
Luokkakaverini oli allerginen sitruksille ja kalalle. Siinä hän tietenkin söi samaa ruokaa kuin muutkin, kalat vaan nypittiin pois sopasta ja appelsiinin palat porkkanaraasteesta. Lapsiraukka oli vereisellä ihottumalla koko ala-asteiän, ja jäi noin 20cm lyhyemmäksi mitä olisi odotuspituus (ja sisarustensa pituus), hänellä on ollut koko aikuisiän suolisto-ongelmia, hiukset eivät kasva, iho ei kestä mitään. Juu, hyvin pärjättiiin silloin allergioiden kanssa ja syötiin samaa ruokaa muiden kanssa. Tai ei se nyt niin ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tiedän jo aikuisen ihmisen, jonka isä vei ruokaa jos tyttö ei halunnut koulussa syödä mutta oli nälkä. Niin se pitäisi nytkin olla, vanhemmat huolehtii jos ei kelpaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunamuussi, salaatti ja lindströminpihvi. Siinä on turvaruokaa.
Kaskun ei läskisoossia ja tillilihaa
Hyvää sekin on!
Mutta jos homma käy noin vaikeaksi, niin mitä jos vain luopuisimme satavuotiaasta perinteestämme pikku paskiaisten hyväksi ja vain yksinkertaisesti luopuisimme ruoan tarjoamisesta kouluissa ja päiväkodeissa kokonaan?
Koko muukin maailma pärjää eväillä aivan kuin suomalaislapset sata vuoyya sitten ja jokainen saisi tehdä itselleen sellaiset eväät kuin tahtoo: Varakkaammilla olisi ranskanpullan välissä juustoa ja makkaraa sekä pullossa maitoa, köyhemmät menisivät paljaalla ruisleivällä ja vedellä ja mohammedit ja fatimat saisivat olla koko kuukauden syömättä huijauspaastonsa vaatimusten mukaisesti.
Kouluruokailun korvaaminen omilla eväillä alkaa kuulostaa yhä paremmalta vaihtoehdolta. Kun se kerran on nykyään noin vaikeaa, niin syököön jokainen niitä skruudiksia mitä vanhemmat herrantertulleen evääksi laittaa.
Säästyisi julkisia varoja siinäkin.
Vierailija kirjoitti:
turvaruokaa? ei ihme, että pisatulokset romahti, kun koulujen toiminta on tällä tasolla
Voisin veikata, että pisassa pärjäävissä on yliedustettuina ruokakrantut. Ainakin matematiikan ja fysiikan osaaminen tuntuu korreloivan voimakkaasti ruokakranttuuden kanssa oman otokseni perusteella.
En viitsi edes lukea näitä kommentteja, kun ei täällä tajuta nepsylapsista mitään.
Nämä lapset, jotka saavat turvaruokaa, eivät ole tavallisia terveitä lapsia.
Voi olla vaikka mitä vakaviakin häiriöitä taustalla.
Jotta lapsi söisi pitkän päiväkotipäivän aikana edes jotain, heille tarjotaan jotain mitä pystyvät syömään. Mahtavaa edistystä. Monesti vanhemmat itse tuovat turvaruoat.
T. Varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitaja, lasten puolella, sydämettömiä aikuisia vastaan
Vierailija kirjoitti:
Eihän nykyään aikuisetkaan syö kaikkea, miksi lasten pitäisi. Etsikää vaikka joku sushikeskustelu tältä palstalta.
Minä maksan ITSE omat ruokani, en mene mihinkään vaatimaan turvaruokaa. Jos tarvitsee jotain turvaruokaa niin sen maksaa vanhemmat
Kauheaa paskaa nuo nugetit, kalapuikot ja pinaattiletut. Puolet rypsiöljyä ja vehnäjauhoja. Mäkkäriruokaa.
Perunamuusi on ok, jos se tehdään rasvaiseen maitoon.
Itse tykkäsin 70-luvulla useimmista kotiruuista sekä kouluruuista. Perunat ja kastike on jees, hemapajauheliharisotto on hyvää, jne.